nyt tein sen. SAnoin varatulle ihastukselleni että tarvin aikalisän. Nyt molemmat on sitten ihan murtuneita. LÄhetin rakkaurunonkin hänelle eilen...tämä sattuu enemmän kuin kuvittelinkaan. Luoja että kaipaan häntä jo nyt...tämä ei tule olemaan helppoa...mutta pakko tämä oli tehdä :/
Taivas romahti
Tyhmämies4000
41679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miehen teon teit. Jos varatulla ihastuksellasi menee kerran niin huonosti omassa suhteessaan, että täytyy jo suhteen aikana toisen kanssa yrittää vehdata, niin eipä siitä mitään hyvää seuraa. Selvittäisi ensin välit oman miehensä kanssa ja jos eroon päätyvät, niin sitten palaisi asiaan.
Itse asiassa olet henkisesti mahdottoman vahva ihminen, kun uskalsit päätöksen tehdä, -heittäytyä pois uppoavasta laivasta tarpeeksi aikaisin.
Ikävä varmaan kovertaa sydämessäsi jonkun aikaa, mutta kun annat ajan kulua, huomaat että olet taas entistä vahvempi.
Jos järkesi sanoo että teit oikein vaikka tunteesi taistelevat vastaan, niin muista , että joskus asioita vain täytyy käsitellä järjellä, ei tunteella.
Ja joku päivä huomaat, että tunnetkin jotain toista naista kohtaan vieläkin suurempia tunteita, kun nyt häntä kohtaan.
Näin se vaan menee...ja joskus elämässä täytyy luopua jostain voidakseen saavuttaa jostain.
Voimia sinulle taisteluun aikaa ja tunteita vastaan..
Nyt toivon teille molemmille voimia selvittää tuo paha tilanne.Rakkaus on kaunista,eikä samanlaista ihmistä ole toista,vaikka rakastuisit uudelleen.Aika tekee jos tekee asiat helpommiksi.Menen samanlaista juttua itse nyt läpi.Olen avioliitossa ja rakastan vain ja yksin toista miestä sydämestäni.Välillä haluaa kuolla,kun puristaa kaikki.Valitsen tämän rakkauteni rinnalleni.Sinä teet omat ratkaisut ja tuo ystäväsi,kahta ei voi pitää ikuisesti.
mun sydän on ihan murtunut, itkettää koko ajan. Olemme molemmat varattuja ja hän ei olisi koskaan jättänyt vaimoaan. En voinut olla loputtomiin kakkonen, repäisin itseni kerralla irti hänestä. Tuntuu tosi pahalta, vaikka järkeni sanoo, että tein oikein. Eihän meistä kumminkaan olisi paria tullut. En tiedä, voinko enää jatkaa avioliittoani. Sitä nyt mietin. Mieheni rakastaa minua, mutta minä en rakasta häntä. Hän tietää sen, mutta siitä huolimatta haluaa jatkaa avioliittoa.