Kirjoittelin kerran ennenkin mutta eipä se siitä muuttunut...
Joku tietysti voi sanoa muuta, mutta vaimokin sanoo ja taidan olla (vaikka olen vaatimaton) hyvä aviomies. Tämä siis ennakkona sille mitä kohta sanon. Huolehdin perheen toimeentulosta, jonka eteen teen paljon töitä, teen paljon kotitöitä, remontoin, autan vaimoa, en juurikaan suutu tai huuda. Olen älykäs mies, mutta en ymmärrä tilannettani.
Mutta yksi asia suhteesta puuttuu ja vaimokin sen tietää, mutta ei tunnu haluavan siihen mitään ratkaisua. Se on seksi, esim. tänä vuonna ei kertaakaan. Rakastan vaimoani enkä voi ja halua häntä jättää. Olen elämässäni muutenkin saanut kohtuu vähän seksiä ja luulin nykyisen vaimon löydettyäni että nyt sitä riittää, mutta sitten sekin loppui. Syyt ovat hänellä varmaan stressi, vaihdevuodet, ym. Mitään mitä minä voin tehdä ei enää ole...
Mutta minä en voi enkä halua olla enää ilman!
Mikä ratkaisuksi?
Löytyisikö tätä kautta joku nainen joka olisi vastaavassa tilanteessa? Onko sellaisia? En nyt haluaisi mitään treffi-ilmoitusta pistää olen sellaisessa huono vaikka olenkin ok mies kuulemma.
Ja netti on täynnä "varattuja" miehiä hakemassa salarakasta. Kyllä näillä spekseillä olen mielestäni erilainen ja eri syystä... on ihan eri asia jos jokin idiootti mies hakee lisäseksiä sen 2-3 kertaa viikossa lisäksi kun ei edes ymmärrä tai puhu vaimonsa kanssa. Itse en tässä tilanteessa haluaisi olla ... mutta elämä valuu osittain hukkaan. Kuinka kaipaan intohimoista kosketusta...
Mitä mun tulis tässä tilanteessa tehdä? (Vai olenko minä se idiootti?)
Joku tietysti voi sanoa muuta, mutta vaimokin sanoo ja taidan olla (vaikka olen vaatimaton) hyvä aviomies. Tämä siis ennakkona sille mitä kohta sanon. Huolehdin perheen toimeentulosta, jonka eteen teen paljon töitä, teen paljon kotitöitä, remontoin, autan vaimoa, en juurikaan suutu tai huuda. Olen älykäs mies, mutta en ymmärrä tilannettani.
Mutta yksi asia suhteesta puuttuu ja vaimokin sen tietää, mutta ei tunnu haluavan siihen mitään ratkaisua. Se on seksi, esim. tänä vuonna ei kertaakaan. Rakastan vaimoani enkä voi ja halua häntä jättää. Olen elämässäni muutenkin saanut kohtuu vähän seksiä ja luulin nykyisen vaimon löydettyäni että nyt sitä riittää, mutta sitten sekin loppui. Syyt ovat hänellä varmaan stressi, vaihdevuodet, ym. Mitään mitä minä voin tehdä ei enää ole...
Mutta minä en voi enkä halua olla enää ilman!
Mikä ratkaisuksi?
Löytyisikö tätä kautta joku nainen joka olisi vastaavassa tilanteessa? Onko sellaisia? En nyt haluaisi mitään treffi-ilmoitusta pistää olen sellaisessa huono vaikka olenkin ok mies kuulemma.
Ja netti on täynnä "varattuja" miehiä hakemassa salarakasta. Kyllä näillä spekseillä olen mielestäni erilainen ja eri syystä... on ihan eri asia jos jokin idiootti mies hakee lisäseksiä sen 2-3 kertaa viikossa lisäksi kun ei edes ymmärrä tai puhu vaimonsa kanssa. Itse en tässä tilanteessa haluaisi olla ... mutta elämä valuu osittain hukkaan. Kuinka kaipaan intohimoista kosketusta...
Mitä mun tulis tässä tilanteessa tehdä? (Vai olenko minä se idiootti?)
Vastaukset 48
Vanhimmat
Miksi usein käy niin, että kaikki sujuu hyvin ennen avioliittoa, mutta sen jälkeen tapahtuu täyskäännös. Makkarin puolella ei enää tapahdukaan mitään ja usein syyllisiä ovat juuri vaimot. Sitten ollaan ihan marttyyriä ja vollotetaan, kun mies jää kiinni syrjähypyistä. Kun sitä liittoa sitten jatketaan, alkaakin miehelle elinikäinen hyvitys tekosistaan. Loppujen lopuksi mies on kuin kuivunut kelo, hengittää jotenkuten, mutta ei enää oikeasti elä. Vaimot kyllä voivat sitäkin paremmin.
Naimisissa emme ole, mutta avoliitossa olemme olleet 7 vuotta. Mun seksihalut väheni alun jälkeen koska: mies ei ottanut kuuleviin korviinsa puhetta esileikistä, mun orgasmi merkitsi miehelle vain sitä että hän on hyvä rakastaja (jos jäin ilman, joskus mies jopa hermostui), mies huomautteli synnytyksessä venyneestä pillustani ja hermostui aina, kun en halunnutkaan seksiä juuri silloin.
Seksiä meillä oli aluksi päivittäin, nyt 2-3 krt/vko. Välillä haluan sitä itsekin, välillä taas en. Nykyisin mies yrittää olla huomaavaisempi, mutta tuntuu siltä, että ehkä se on jo myöhäistä. En tunne oloani enää niin hyväksi ja luontevaksi hänen kanssaan kuin ennen. Lisäksi kaikki em. asiat ovat vaikuttaneet minuun siten, etten pidä itseäni enää kovinkaan seksikkäänä tai haluttavana.
Seksistä on tullut suorittamista, eikä sen pitäisi sitä olla. Jos mies minua pettäisi niin pistäisin pihalle. Jos ei omaa osuuttaan ongelmiin näe (keskustelujenkaan jälkeen), niin menköön.
Onhan se kiva ,että on kohtalotovereita.
Joku tietysti voi sanoa muuta, mutta mieskin sanoo ja taidan olla (vaikka olen vaatimaton) hyvä aviovaimo ja ÄITI. Tämä siis ennakkona sille mitä kohta sanon. Huolehdin perheen toimeentulosta, jonka eteen teen paljon töitä, teen paljon kotitöitä, remontoin, autan miestä, en juurikaan suutu tai huuda. Paitsi seksistä! Olen älykäs nainen, mutta en ymmärrä tilannettani.
Mutta yksi asia suhteesta puuttuu ja mieskin sen tietää, mutta ei tunnu haluavan siihen mitään ratkaisua. Se on seksi, esim. tänä vuonna ei kertaakaan. Rakastan miestäni enkä voi ja halua häntä jättää. Olen elämässäni saanut paljon hyvää seksiä ja luulin nykyisen miehen löydettyäni että nyt sitä riittää, mutta sitten sekin loppui. syitä mies ei osaa antaa. Mitään mitä minä voin tehdä ei enää ole...
Mutta minä en voi enkä halua olla enää ilman!
Mikä ratkaisuksi?
Löytyisikö tätä kautta joku mies joka olisi vastaavassa tilanteessa? Onko sellaisia? En nyt haluaisi mitään treffi-ilmoitusta pistää olen sellaisessa huono vaikka olenkin ok nainen kuulemma.
... mutta elämä valuu osittain hukkaan. Kuinka kaipaan intohimoista kosketusta...
Mitä mun tulis tässä tilanteessa tehdä? (Vai olenko minä se idiootti?)
tilanteessa. Papin aamenen jälkeen miestäni lakkasi seksi kiinnostamasta.
Tosin en ole hakemassa seksisuhdetta, vaan haen eron ja toivottavasti löydän viriilimmän kumppanin. Meidän liittomme on muilta osin kunnossa, mutta seksi puuttuu kokonaan. Ja tässä iässä en aio seksiä lopettaa.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia:
[email protected]
seuraavaksi seksikumppaniksesi iskeä tämän ketjun aloittajan... Kyllä nainen osaa lukea naisen ajatukset....
En ole koskaan harrastanut seksiä varatun miehen kanssa, enkä aloita sillä linjalla nytkään.
Kuten jo kirjoitinkin, niin seksisuhdetta en ole hakemassa, vaan tulevaisuudessa uutta kumppania.
Ja se uusi kumppani ei ole aviossa, eikä isä.
m...aa tarjolla tuolla viestien loppupäässä heh,,,:)
Menkää hyvät ihmiset avioliittoleirille PUHUMAAN ongelmistanne ohjatusti turvallisessa ympäristössä, jossa teitä kannetaan ja ohjataan kädestä pitäen ratkaisemaan ongelmanne erittäin kokeneiden itsekin naimisissa olevien ja monet karikot selvittäneiden asiantuntija-avioparien kanssa!!!!!!
Ei ole yhtään samanlaista avioparia, mutta sen voin sanoa, että teillä on toivoa. Seksihaluttomuuteen voi olla monia syitä joten niitä turha tässä spekuloida. Ehkä kuitenkin syitä voisi löytyä parisuhdeterapiassa ynnä avioliittoleirillä, ja sitten niitä voitaisiin alkaa työstää.
Ehkä vaimo on jäänyt paitsi jostakin. Työ ja kotitöissä auttaminen ja hyvänä aviomiehenä oleminen ei aina ole tae sille, että vaimon halut pysyvät. Nainen on siitä erikoinen kapistus, että sille ei mikään oikein riitä ellei tee oikein. Sitä voisi verrata auton moottoriin näin miehisestä nökökulmasta. Kaikki pienetkin muutokset vaikuttavat. Kaiken on oltava kohdallaan, jotta mootti kehrää eikä käy epätasaisesti. Vaikka tekisi sata asiaa oikein, voi yksi virhe tai reikä moottorissa pilata kaiken! Parhaat tehot saa irti vain modifoimalla komponentit huippuunsa.
Naiselle ei pelkkä öljynvaihto ja vuosihuolto riitä. Tarvitaan hellyyttä, joka ei johda seksiin. Tarvitaan myös loppumattomasti (mieellään samasta asiasta moneen kertaan, kun asia on miehen mielstä jo selvitetty) keskusteluita tunteista, ihmissuhteista ja kaikesta mistä naiset tykkäävät pälättää. Tarvitaan ymmärtämistä, romanttisia eleit ja mahdollisimman vähän ilkeilyjä tai sanoja, joista voisi vahingossakaan tulkita ilkeitä sävyjä olevaksi. Nainen tarvitsee toistoa tunteakseen, että mies on tosissaan. Turvallisuus on tärkeää.
Tarpeita on satoja. Joku niistä täyttämättä jäädessä saattaa laukaista naisen haluttomuuden. Selvittäkää, mikä tai mitkä ne tarpeet ovat. Toki kyseessä voi olla ihan biologisetkin syyt...
Tällee raadollisesti sanoen niin minusta kukaan nainen, joka EI VÄLITÄ miehen seksitarpeista, EI TODELLA RAKASTA miestään tai sitten on YMMÄRTÄMÄTÖN ja kuuro miehen tarpeille. Miehen seksihalu kun ei ole pelkkää munan vaginaan pökkimisen tarvetta, niin kuin yleisesti luullaan, vaan erittäin hienojakoinen ominaisuus, jonka kautta mies kokee AIDOINTA henkistä hellyyttä, mistä nainen voi vain uneksia (karrikoin tahallani, tarkoitus ei ole olla seksistinen).
Mutta noille leireille ja auttajille pitäisi mennä YHDESSÄ. Ja jos toinen osapuoli ei kertakaikkiaan suostu (kun ongelmaa ei muka ole) niin MITÄS SITTEN?
Tällee raadollisesti sanoen niin minusta kukaan mies, joka EI VÄLITÄ naisen seksitarpeista, EI TODELLA RAKASTA naistaan tai sitten on YMMÄRTÄMÄTÖN ja kuuro naisen tarpeille. Naisen seksihalu kun ei ole pelkkää munan vaginaan pökkimisen tarvetta, niin kuin yleisesti luullaan, vaan erittäin hienojakoinen ominaisuus, jonka kautta nainen kokee AIDOINTA henkistä hellyyttä, mistä mies voi vain uneksia.
Monia todella hyviä vastauksia tähän tuli, kiitoksia!
Keskusteltu on ja voin sanoa että hän ei lähde avioliittoneuvontaan.
Ja turha on sanoa että syy on sängyssä minussa tai sitten hän on kaikki kerrat valehdellut ja näytellyt erittäin hyvin. Joka kerta hän on sanonut että olen paras mies sängyssä minkä kanssa hän on ollut... mutta silti tässä. Syyt ovat varmasti osittain psyykkisiä ja ehkä osittain tällä hetkellä fyysisiä ja jaksan odottaa että ne muuttuvat, mutta millon? En aio jättää häntä, mutta kyllä sitä intohimoista seksiä tarvitsisin...
Vai mitä mieltä olette?
Juu sekä miehet että naiset ovat tunteellisempia kuin ehkä usein tuntuu, tosin ihmiset ovat erilaisia. En vain haluaisi samaistua niihin tuhansiin varattuihin miehiin jotka netissä hakevat "vaihtelua" tjs
Meillä aivan sama tilanne kuin Shannonilla. Miehelläni ei ole mitään ongelmaa: hän haluaa seksittömän avioliiton ja hän on sen saanut. Mutta minä en halua olla seksittömässä avioliitossa!
Aiemmissa suhteissani on ollut hyvää seksiä ja paljon. Miehessäni on hyviäkin ominaisuuksia, mutta en halua siltikään jäädä seksittömään liittoon.
Mieheni ei lähde mihinkään avioliittoneuvontaan, koska hänellä ei ole ongelmaa!
varmaankin sama mies =)
On niin paljon muutakin elämässä kuin seksi, mutta terveessä parisuhteessa pitää määrän olla MOLEMPIEN osapuolten hyväksymällä tasolla. Joskus toinen joutuu tyytymään murusiin (liian vähäiseen määrään) ja toinen vastaavasti uhrautumaan (suostumaan vaikkei niin haluaisikaan). Toimii niin kauan kuin molemmat ymmärtävät ja hyväksyvät tilanteen.
AP:tä varoittaisin tuosta rakastajattaren hankinnasta. Se ei välttämättä loppujen lopuksi sovikkaan vaimollesi. Ja voitko olla varma että tuon toisen naisen kanssa toiminta on vain kylmästi "kuntosaliharjoittelua"? Kun tunteet tulee peliin mukaan, niin mitkään ennalta sovitut säännöt eivät enää päde.
Olet todellakin oikeassa. Siksi ehkä pistinkin tänne tämän viestin ... itse kun ei useinkaan näe vaihtoehtoja tai osaa selvittää omia ajatuksia.
Juu kuntosaliharjoittelua se ei todellakaan ole eikä säännöt päde.
Harvemmin tosin olen törmännyt siihen että vaimo olisi tässä asiassa uhrautunut, kyllä se jää sitten kokonaan jos ei tunnu vähänkään hyvältä.
Monia puolia tästä on tullut, mutta en löydä "järkevää" enkä muutakaan ratkaisua...
nainut aiempien miestesi kanssa niin että luut rutisee!!! Minkä takia olet alkanut suhteeseen nykyisen miehesi kanssa, kun et näy olevan tyytyväinen??? Turha on tänne tulla valittamaan tyhmiä päätöksiäsi; olisit valinnut miehen, jonka kanssa seksi luistaa!! Just tyypillistä naisen logiikkaa!!!
... plaa plaa avioliittoleireistä. Tässä on käyty terapiassa, avioliittoneuvonnassa, seksologilla, urologilla jne - kaikki on neuvot haettu.
MIES EI HALUA- ei mua eikä muita.
En kaipaa edes mitään ihme virittelyjä. Ihan vaan seksiä.
Minä haluan.
Kannattaako tunnustaa jos pettää?
Kannattaako pettää?
"Nainen on siitä erikoinen kapistus, että sille ei mikään oikein riitä ellei tee oikein."
Höpöhöpö. Nainen jolla on oma elämä, ei jatkuvasti kulje miehensä perässä tutkimassa, onko wc-pytyn kansi laitettu oikealla tavalla kiinni ja jos ei ole, saisiko siitä aiheen seksittömyyteen.
"Tarvitaan hellyyttä, joka ei johda seksiin."
Me naiset olemme erilaisia. Itse haluan AINA hellyyden lisäksi myös seksiä. Kosketuksesta herää halua ja jos sitten joutuukin olemaan ilman, kiukuttaa.
"Tarvitaan myös loppumattomasti (mieellään samasta asiasta moneen kertaan, kun asia on miehen mielstä jo selvitetty) keskusteluita tunteista, ihmissuhteista ja kaikesta mistä naiset tykkäävät pälättää."
Keskustelen mielelläni syvällisesti, mutta maailmassa on muitakin asioita kuin ihmissuhteet, myös meille naisille. Usein saattaa täyden päivän jälkeen olla niin väsynyt, että paljon mieluummin on hiljaa kuin puhuu.
"Miehen seksihalu kun ei ole pelkkää munan vaginaan pökkimisen tarvetta, niin kuin yleisesti luullaan,"
No niin, itsekin ymmärrät, ettei kaikki mitä yleisesti luullaan miehistä pidä paikkaansa. Voisitko soveltaa samaa ajatusta myös naisiin?
Joissakin perheissä se on nainen, joka ei saa tarpeeksi usein. Ja joskus naisenkin voi tehdä vain mieli seksiä, ei mitään sen kummempaa.
Anteeksi, mutta alkoivat ärsyttää nuo stereotyyppiset oletuksesi naisista.
Kaikki käyty. Leirit, pari- ja seksiterapiat. Mutta kun ukko ei halua niin ei halua. Seisoo, mutta ei halua. Yllätyin että oikeasti on olemassa miehiä, joita ei haluta eikä koskaan ole haluttanut. Saamarin vätys.
aloittajalle samoin?
Tyypillistä miehenlogiikkaa on kuvitella "madonnan" muuttuvan "huoraksi" parisuhteesa. Halutaan se "madonnatyyppi" ja sitten kitistään, kun seksiä saa harvoin. Omapahan on silloin valinta.
(Väärinkäsitysten välttämiseksi, kerron olevani itse tuollainen "madonnatyyppi". Olen kyllästynyt miehen valitukseen liian vähästä seksistä. Olis valinnu alunperin aktiivisemman muijan.)
Otetaas nyt ihan rauhallisesti ja yleistykset yleistyksinä, ok? Yleistämisellä tietysti tarkoitetaan sitä, miten asiat yleensä ovat. Nuo stereotypiat eivät suinkaan ole omasta päästäni repästyjä, vaan yleisiä trendejä, joita esimerkiksi avioliittoneuvojat kohtaavat.
Yleistys ei tietenkään tarkoita, että siitä ei olisi poikkeuksia, eikä sitä, että itse pitäisin naisia tai miehiä jotenkin tietynlaisina -ehei. Tälleen nettiin nopeasti päivän askareiden lomassa vaan on helpoin ja paras tapa heittää noita, sillä olisi aikas mahdotonta miettiä jokaista variaatioskenaariota ja kirjoittaa niistä, kun ei sillä kertaa tapetilla olevasta suhteesta mitään tiedä. Parempi sekin kuin ei mitään. Ja jos nyt ei muuta hyötyä kehoituksistani ole, niin ainakin on se, että tajuaa, jos yleiset kuviot eivät päde juuri itseen.
Kyllä nyt sen verran pitäisi olla kovahipiäinen, että tämän ymmärtää. Nuo karikatyyrit on tarkoitettu vaan suuntaa antaviksi heitoiksi eikä miksikään oletuksiksi.
Et voi olla tosissasi ... ?.
Mikäli et ole ihan "ämpäriruma", etkä niin lihava, ettei lähellesi käytännössä pääse, niin eihän se voi olla totta, etteikö mies muka haluat, jos sillä kerran seisoo. Mistä sinä muuten tiedät ylipäätään että hänellä seisoo, jos ei kerran "käytä sitä sinuun".
Antaisin tässä ja nyt sulle s.postiosoitteeni, mutta, vaikuttaisi liian suoralta ehdotukselta. Käy siis katsomassa suomi24.fi treffeillä nimim. mrdream, ja kirjoita jos sinua kiinnostaa. Kyllä loppuu puute sen jälkeen, mikäli haluat.
asiaa ammattiauttajan kanssa (perheneuvola tms.)?
Minusta todella hienoa että kirjoitit ja vielä noin suoraan ja tunteikkaasti. Voin todella kokea sen tyhjiön mitä sisälläsi kannat koska et saa seksiä. Sehän on ihanaa ja vie pareja niin lähelle toista että toisen iho muuttuu omaksi..
Haluan kuitenkin sanoa, koska se ei kirjoituksestasi käynyt esille, että vaimosi on tunteva ihminen ja hänelle tämä voisi olla kova pala jos tietäisi. Mikäli kunnioitat vaimoasi kuten pitää, puhut hänelle suoraan tästä ongelmasta (ehkä oletkin) ja selvittäkää yhdessä mikä seksissä on sellaista että hän ei koe siihen enää haluja ollenkaan. Saako hän orgasmia, kokeeko hän sinut jossain suhteessa epämiellyttäväksi mutta ei viitsi tätä sinulle kaikessa rakkaudessaan ilmaista? Onko hänellä huono olo oman muuttuvan kehonsa kanssa - painoa tullut liikaa?
Naisella haluttomuus voi johtua hyvin pitkälle ihan omasta huonosta olosta ja sinä miehenä voit hyvin lähteä hänen kanssaan purkamaan tätä verkkoa, joka estää teidän normaalin seksielämän. Kun kuuntelette ja puhutte toisillenne, tulette myös läheisemmäksi. Läheisyys on usein liitoksissa seksin määrään.
Myös naisesi kantaa varmasti huonoa omaatuntoa, koska ei voi antaa sinulle sitä mitä haluaisit. Puhumattomuudella asia ei ratkea ainakaan hänen hyväkseen. Puhumalla käyt läpi prosessin joka antaa sinulle varmuuden ryhtyäkkö rakastajattaren etsintään vai ei. Voin luvata että naista pitää kannustaa pitkäjännitteisesti avautuun tällaisissa asioissa jotka on hyvin henkilökohtaisia ja satuttavat, mutta pitkäjänteisyydellä ja periksiantamattomuudella voit saada hänestä vaimon joka nauttii jälleen yhteisistä hellistä hetkistä ja lakanoiden ryttäämisestä. Paljon onnea ja rohkeutta avoimuuden tiellä.
toinen jonka kanssa hän sextaa ja se ei rakasta sinua.Tai sinä olet tunari sängyssä.
Kantsis puhua ja hakea apua jostain muualta kun täältä....
sinuna tältä palstalta seksiseuralaista hakemaan, vaikka itse olenkin sinkkunainen ja elän samalla tavalla seksitöntä elämää....
Oletko puhunut vaimosi kanssa tästä asiasta ja sanonut SUORAAN, miltä sinusta tuntuu?? Yleensä puhuminen auttaa, syrjähypyt sen sijaan vain pahentaa tilannetta. Sanoit rakastavasi vaimoasi, joten jos näin on, niin sitten olet MIES, ja otat asian välittömästi puheeksi ja unohdat ulkopuolisten suhteiden hakemisen!! Kirjoitit, että vaimollasi on vaihdevuodet. Siitä johtuen yhdyntä saattaa aiheuttaa hänelle esim. kipuja, jonka vuoksi hän on haluton seksiin; tosin kertomasi mukaan tämä seksitön tilanne on jatkunut jo pitkään..
Jos sen sijaan puhumisesta ei ole apua, niin miksi et sitten eroa!!?? Pettäminen on kaiken raukkamaisin tapa hoitaa elämän vastoinkäymiset!! Itse olen sinkku, sillä mottoni on aina ollut "parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa". Itse en roiku huonossa suhteessa, sillä yksin on paljon parempi olla. Jos teidänkään suhteeseen ei puhumalla parannusta saada, niin eroa hyvä mies!!
suoraan, että etsit itsellesi seksistä pitävän naisen, jos ei tahti ala muuttumaan tai asioita aleta selvittämään. Siis ihan suoraan.
Vaimos voi saada slaagin, mutta sanot, että jos sitä seksiä pitää pihdata niin pidä värkisi, saan sitä muualta ja jos tarpeeksi hyvän löydän, niin saat jäädä pentujen kanssa lehdelle soitelemaan.
Tämä on karu tosia asia, mutta tuollaisessa tilanteessa ei auta enää pään silittely ja keskustelu, jos kerran toinen on kuin öö allakan nurkassa eikä voi selittää todellisesti syytä haluttomuuteen.
Kysy myös suoraan, että on sinulla toinen mies, jonka kanssa harrastat niin paljon seksiä, ettei enää aviomiehelle riitä vai etkö enää rakasta minua kun en enää miehenä sinulle kelpaa?
Jos ei osaa vastata tai ei halua lähteä hakemaan apua, niin iske avioerohakemus eteen ja sano, että nyt sinä valitset, joko haemme apua tai menemme leirille tai sitten se on ero.
Todennäköisesti vaimo tietää itsekin, että haluttomuus ei ole normaalia. Oletko ajatellut, että nainen voi kärsiä siitä että halut ovat hävinneet?
Ennemmin neuvoisin tukemaan vaimoa hakemaan apua ongelmaansa (ja parempi voi olla ainakin aluksi pohtia haluttomuuden syitä yksin kuin yhdessä miehen kanssa).
Haluttomia naisia kyllä haukutaan ja syyllistetään, ei kyse oikeasti yleensä ole siitä että haluaa kiusata miestään, vaan oikeasta ongelmasta jolle haluton ei yksin pysty tekemään mitään.
muutoin innostunut elämästä? onko hänellä ystäviä, harrastuksia jne? voisiko kyseessä olla jonkin asteinen masennus (vaihdevuosien hormonaaliset muutokset tietysti voivat vaikuttaa myös mielialaan ja vireyteenkin)? puhun nimittäin kokemuksesta haluttomana, masentuneena vaimona, jonka mies kärsii kuten sinäkin. meillä nyt kuitenkin on seksiä silloin tällöin, muttei tarpeeksi. itse kuvailisin haluttomuuttani siten, että silloin kun oiken on vaikea vaihe ja elämä eikä mikään kiinnosta, itsetunto on alhaimmillaan ja itseinho päällä, ettei silloin kukaan yksinkertaisesti pääse minua lähelle, vaan rakastelukin tuntuu vastenmielisltä tunkeutumiselta. jokin syy haluttomuuteen yleensä on, se olisi hyvä selivittää kuitenkaan syyttämättä ja syyllistämättä.
marssitat muijasi gynelle jos kerran menopaussi vaivaa,gyne kirjoittaa hormonipillereitä johon myös lisätään tilkka testosteronia,niin johan alkaa hormoonit hyrrää,jos muuten asiat kunnossa,tarkoitan,että rakastatte toisianne.
Ja jos muijasi on myös masentunut niin ne pillerit auttaa myös siihen, ja myös ulkoilu,liikunta sekä harrastukset ovat hyviä.Ottakaa myös omaa aikaa,vaikka joku matka vain teille kahdelle.
No jos nää ei auta niin sitte kärvistelette loppuelämän näin tai erootte.
Otan osaa ja ymmärrän täysin miltä susta tuntuu,sillä elän samanlaista elämää mieheni kanssa, meillä mies vain ei halua seksiä.
Miksette tee yhdessä asialle jotain, ei se asia siitä miksikään muutu, kun siitä täällä huutelet!! Tyypillistä kanan aivoilla varustetun naisen käytöstä!!
kaikin tavoin vapaa paikka keskustelulle.
Sinun tapasi "keskustella" näyttää olevan huutaminen!
Lienetkin sovinistiäijä, joka pitää akkaansa nyrkin ja hellan välissä!
Ei se niin helppoa ja mustavalkoista ole...
Minusta olisi raakaa jättää hänet tällaisen asian takia. Ja jos toinen on tietoinen omasta haluttomuudestaan ja on siitä masentunut ja stressaantunut, niin ei se ainakaan auta jos toinen tulee uhkailemaan siihen erolla jos ei seksiä ala kuulua. En minäkään halua sellaista seksiä jossa toinen tekee sitä puolipakosta.
Ja asian esilletuominenkin voi tuoda lisää paineita hänelle ja viedä asian vielä huonompaan suuntaan josta paluuta ei ehkä ole. Siksi ajattelin hänen osaltaan odottaa, mutta sitä en nyt tosiaan tiedä että mitä itseni kanssa teen.
Toisaalta "muutaman" vuoden voi odotella jos toisesta välittää, mutta toisaalta on vain yksi elämä elettävänän ja seksi on ainakin mulle siinä tärkeä osa. Tiedän että rakastajattaren "ottaminen" (kauhea termi) olisi väärin ja jonkinlaiselle tuhon tielle astumista, mutta oman itseni ja elämän kannalta tuntuu että se voisi olla vaihtoehto. Tietysti toisen osapuolen täytyisi olla samassa tilanteessa, jotta tämä toimisi.
Tämä on tietty erittäin huono treffipalsta enkä sellaiseen oikein haluaisi ryhtyä, mutta ... Turussa olen ja jos joku hengenheimolainen nainen löytyisi edes keskustelukaveriksi ... (jos sattuis kiinnostamaan, niin pistä postia osoitteeseen: [email protected])
etusivulla on palkki treffit sinne voit laittaa profiilin niin sieltä löytyy eukkoo joka lähtöön.Ero sulle jokatapauksessa tulee kun narahdat panoistas,tai sää rakastut hoitoosi.
"Minusta olisi raakaa jättää hänet tällaisen asian takia. Ja jos toinen on tietoinen omasta haluttomuudestaan ja on siitä masentunut ja stressaantunut, niin ei se ainakaan auta jos toinen tulee uhkailemaan siihen erolla jos ei seksiä ala kuulua. En minäkään halua sellaista seksiä jossa toinen tekee sitä puolipakosta. "
Höpö, höpö. Minusta se haluton on raakalainen, kun ei hae itselleen apua haluttomuuteen. Haluton on sadistinen vallan käyttäjä.
Olemme mieheni kanssa käyneet kaikki terapiat mitä on ollut tarjolla. Ja paskat. Mies ei ole mielestäni aidosti sitoutunut käsittelemään seksuaalisia ongelmia. Hän on haluton ja aina ollut. Suhteen alkuajan vain esitti seksuaalista. Kun sitten sitouduimme niin seksi loppu siihen paikkaan. Joten eromme syynä on vain ja ainostaan hänen pihtaamisensa. Tässä tilanteessa pettäminenkin on ihan hyväksyttävää, koska toinen on sanoutunut parisuhteen perusasiasta - seksuaalisuudesta.
Olen tietysti vastaamassa ensisijaisesti tähän viestiin, mutta sen verran täytyy kommentoida tuota ketjun aloittajan viestiä ensin, että se oli lähestulkoon 1:1 niinkuin itsekin olisin asian ja oman tilanteeni ilmaissut
Suuri osa ketjun vastaajista lienee ainakin jonkinverran nuorempia, mutta paljon arvelisin joukossa olevan myös oman ikäisiäni miehiä ja varmaan myös naisiakin
Olen kyllä nimim. "vastaajan" kanssa erimieltä siitä, etteikö asiaa muka pitäisi ottaa esille ?. Milläs sen asian mukamas pystyy selvittämään, jos asiasta ei edes puhuta. Mikäli et selkeästi ja suoraan kerro puolisollesi, että tilanne ei tyydytä sinua, vaan pikemminkin stressaa ja tuottaa mielipahaa, niin pahimmassa tapauksessa puolisosi saattaakin luulla, että asiantila sopiikin vallan mainiosti myös sinulle, ts. tulkitsee, että olet hyväksynyt tälläisen elämäntilanteen. Aika useinhan se puoliso, jota ei seksi enää kiinnosta, on varsin tyytyväinen, vallankin jos muut asiat kunnossa, koska hän tuntee, että elämästä ei puutu mitään oleellista. Joka tapauksessa asiat pystyy ottamaan esille myös sillä tavoin hienovaraisesti, että se ei loukkaa toista osapuolta.
Miten voi muka odotella "muutaman vuoden", varsinkin jos ikää alkaa olemaan n. 50:ntä. Mikäli vielä odottelee muutaman vuoden niin sitten alkaakin homma olemaan jo lähes "förbi" kaikella tapaa.
Kyllä itse ainakin tunnen olevani jo lievässä "paniikissa" tämän asian suhteen, eli tunnen, että aika alkaa tulla vastaan sillä tavoin, että ei ole hukattavaksi kuin muutama kuukausi korkeintaan, jos sitäkään ... ?.
Meillä homma eteni sillä tavoin, että tuo vaihdevuosien alkaminen oli se käännekohta, että puolisoa ei seksi enää kiinnostanut sillä tavoin kuin olisi pitänyt. Lopullinen "kuolinisku" tuli siinä vaiheessa, kun hän sai lääkityksen näihin vaihdevuosivaivoihin, eli n. 2 vuotta sitten. Silloin meiltä seksi loppui kokonaan. Ts. 2 vuotta oltu selibaatissa.
Entäpä sitten vaihtoehdot ?.
Löysin kyllä ongelmaan koko joukon erilaisia vaihtoehtoja, joista ohessa muutamia niistä:
Vaihtoehtoina voi olla esim.
-Ero
-Rakastajatar / rakastaja
-Makksullinen seksi
-Itsetyydytys tilanteen hyväksyminen.
Erossa on se vika, että muutoin ehkä kohtuullisen hyvin toimiva suhde hajoaa kaikki muut lieveilmöt sen seurauksena.
Rakastajattaren tapauksessakin saattaa tulla ongelmia, joko sen puolison taholta, tai sitten myöhemmin sen rakastajattaren puolelta. Tosin tämä vaihehto saattaa toisaalta parhaiten toimiva ja järkevin, ainakin joksikin aikaa, mutta ei kait sekään mikään loppuelämän kestävä ratkaisu ole ?.
Maksullinen seksi on siinä mielessä pulmallista, että useimmista kaiketi (ainakin minusta) se antaa vain osittaisen "helpotuksen" tilanteeseen. Ei kuitenkaan sitä normaalia miehen ja naisen välistä hellyyttä, läheisyyttä ja yhdessäoloa. Se on vain puolen tunnin "pano tai nussiminen kumin kanssa". Lisäksi joudut puolittamaan vaihtelevan kasan euroja vähän "tasosta" riippuen, eli miespoloinen joutuu taloudellisesti ikäänkuin "ylläpitämämään" kahta naista.
Tuo itsetyydytys ja sitä kautta tilanteen hyväksyminen on ehkä se edullisin, helpoin ja vähiten pulmallisin vaihtoehto, mutta harvemmin sekään pitemmän päälle antaa tyydyttävää elämää. Korkeintaan sen että hormonitoiminta => perusaineenvaihdunta pysyy tasapainossa ja kunnossa.
Palatakseni vielä tuohon rakastajattaren "ottamiseen" niin suuremmoinen vaikeus on siinä, että tämänikäisellä miehellä on "markkinoilla" äärimmäisen niukalti kysyntää, vallankin jos on "virallisesti varattu". Ensinnäkin useimmat vapaat naiset eivät hyväksy sitä, ja toisekseen hekin mielummin etsivät jo muutaman vuoden nuorempaa miestä. Asiaan ei oikein auta sekään, että fyysisesti on hoikassa kunnossa, jopa (urheilulllinen), niin että pärjäisi monelle nykyiselle 30-kymmpisellekin. Nuoret naiset taas katsoo, että 50-kymppinen on jo vanhus, ellei sitten ole hmm .., muita avuta, kuten paksua lompakkoa.
Melkein ainoa mahdollisuus tuntuisi olevan että löytäisi vastaavassa elämäntilanteessa olevan "virallisesti varatun" naisen.
Kuten nimim. "vastaajakin" sanoi, myös minä tiedän, ettei tämä ole mikään treffipalsta, mutta olisi mukavaa, jos löytyisi nainen joka uskaltaisi kirjoitella minulle suoraan s.postiini: [email protected]
Se on kuule kyllä melkoinen harhaluulo, että löytyisi kovin helposti varsinkaan tälläiselle vähän "varttuneemmalle" miehelle, varsinkin kun vaakakupissa painaa myös kaiken aikaa se, että on ns. "virallisesti varattu". Ehkäpä nuoremmat miehet helpommin löytää. Mene ja tiedä ?.
Mikäli sattuiskin löytymään "kovalla työllä", eli tuntikausien kirjeenvaihdoilla ja ennakkotapaamisilla, niin sitten se muutaman viikon päästä viimeistään kaatuu siihen, että tällä "vapaalla" osapuolella on entistä poikaystävää kaikenlaista muuta "säätämistä".
Luvalla sanoen sinulla itselläsi ei ainakaan tuo "ulosanti" (kirjallinen siis"), vaikuta siltä että olisit itsekään tuolla treffipalstoilla kovin "kilpailukykyinen".
Kokemusta on. Usko tai älä.
vaikka onkin vaikeaa säätämistä,onhan sinullakin vaimo.
tilanteesta. Nuo ne vaihtoehdot taitavat olla.
Itsetyydytys on tietysti tässä iässä pakollista jo eturauhasen tulehduksen estämiseksi ;)
Mutta en tainnut sitä ehkä selvästi sanoa, niin vaimo kyllä tietää että en ole tyytyväinen tilanteeseen, ei luule että olen tyytyväinen. En ole asiaa vaatinut, koska tiedän sen johtavan hänellä vielä suurempaan stressiin ja masennukseen asiasta eli vielä syvemmälle kuoppaan, josta on vielä vaikeampi nousta.
Ehkä se pointti on koko ajan ollut, että vaikka olen niin hyvä aviomies kuin voin kuvitella olevan, niin silti asia on näin. Joillain täällä kirjoitelleilla naisilla on kun mies ei ole kiinnostunut hellittelystä tai on muuten outo tai jotain, mutta nuo eivät minuun päde. Ja silti en "saa". Laitan sen lainausmerkkeihin koska en ajattele sitä pelkkänä aktina vaan näen siinä ne kaikki hellyyden ja henkisen puolen. Mutta silti ei mitään.
No, eipä tuohon sähköpostiini (joka on siis oikea osoite vaikka onkin trashmail päätteinen ...) ole kukaan vastannut joten ei tämä treffipalstana toimi ;) Vaikka jossain aiemmin kehuskelin että ei ainakaan "suorituksesta" ja sen "tuloksista" ole ollut kiinni :)
Jos edelleen samassa tilanteessa oleva nainen olisi kiinnostunut vaikka edes keskustelemaan asiasta, niin saa ottaa yhteyttä ([email protected])
Ja tässä on järki, tunteet ja himo jotka taistelevat päässäni. Kaikki ehdottavat erilaista ratkaisua...
Ei se ihan niin mustavalkoista ole.
Jos toinen on tietoinen haluttomuudestaan ja on masentunut siitä, muttei halua mitään neuvontaa tai hoitoa, niin luulisin että siihen jos sanoisin että otan eron jos ei ala seksiä kuulumaan, niin tilanne pahentuisi entisestään.
Olen valmis odottamaan "muutaman" vuoden että asia parantuu kun stressi ja muu paranee. Mutta toisaalta jos ajattelen itseäni ja elämääni, niin seksi on siinä tärkeä osa eikä sitä eletä kuin kerran... nyt vielä nelikymppisenä elämä edessä. Näen vaimoni jättämisen liian raakana ja raukkamaisena vaikka "pettäminenkin" sitä toki on.
Ymmärrän että "uskottomaksi" ryhtyminen ja rakastajattaren "ottaminen" (kauhea termi) on tuhon tielle lähtemistä, mutta kaikesta huolimatta näen että se olisi tähän tilanteeseen paras ratkaisu. Tietysti se vaatisi että toinen olisi samassa tilanteessa.
Olisiko ketään vastaavassa tilanteessa olevaa turkulaista neitoa joka haluaisi vaikka edes keskustella asiasta? Juu, tää on todella huono treffipalsta enkä sellaista jotenkin haluaisi käyttääkään... mutta jätän nyt tähän sähköpostin johon voi kirjoitella jos siltä tuntuu: [email protected].
bittiavaruuteen toi mun eka viesti, siksi uudestaan... sori. Ilmestyikin sitten vasta myöhemmin...
välität vaimostasi, olet sitten rehellinen hänelle. En tarkoita, että uhkailisit asialla, vaan kertoisit harkinneesi sitä. Vaimosi voi saada raivarin, tai sitten alkaa tosissaan miettimään kuinka paljon töitä haluaa teidän suhteenne eteen tehdä.
Onhan seksi tärkeää ja mielestäni se kuuluu parisuhteeseen. Itse eroaisin ennemmin kuin lähtisin pettämään. Pettäminen sattuu enemmän ja tuhoaa petetyn itseluottamusta (joka ei vaimollasi taida kovin hyvä tällä hetkellä olla muutenkaan)
sinulla on nyt liikaa menettättävää että oikeasti alkaisit hoitamaan perhettänne ja suhdettanne. Liian mukava koti ja ehkä lainaa ja kenties lapsia ja sitten se mitä muut yhteisössä ajattelee ja sitten miten paljon aikaa, hermoja ja voimia kaiken laittaminen tilille veisi, mitä ikävää tulisi esille, kaikki se aika mikä nykyisen tasapainon aikaan saaminen on vienyt, menneisyys..
Samat on vaimolla menetettävänä.
Aivan varmasti tilanne menisi pipariksi jos laittaisit tuulemaan, asettaisit todella tunteet esiin, päättäen muuttaa elämäänne. Mutta sellaista muutos on! Kuvitteletko todella odottamalla kaiken muuttuvan? Etkö rehellisesti petä itseäsi ja valitse helpompaa tietä jossa ei tarvitse kohdata niitä teidän elämienne vaikeita asioita jotka aiheuttavat nykyisen tilanteen?
Kuvitteletko todella voivasi alkaa romanssiin, ilman että se näkyisi ja tuntuisi perheessä?
Jos teillä on lapsi, luuletko ettei osoittamasi malli olisi heille selvästi näkyvillä, kun yhtäkkiä elinvoimaisena palaat retkiltäsi ja käytöksesi vääjäämättä muuttuu vaimoasi kohtaan?
Mitä se muutama vuosi sitten tekee? Missä vaiheessa seksi alkaa vaimoasi kiinnostamaan ja mikä teidän välisen tilanteen muuttaa? Ottamalla rakastajan sinä vain hoidat omaa puutettasi, et suhdettasi. Toimit itsekkäästi.
Ihmisten seksuaalisuus on erillaista, mutta jos teillä sitä on ollut ja jostain syystä ei enää, ei kyse ole seksuaalisen halukkuuden erillaisuudesta vaan ongelmasta suhteessa, joka on hyvin syvällä ja piilotettuna.
Itse en ottaisi vastaan vastausta, varsinkaan ihmiseltä joka on asiasta itsekkin masentunut, ettei halua koettaa osallistua neuvontaan ja hoitoon. Ehkä vaimosi nimenomaan kaipaa sinulta voimakasta miehekästä otetta, että päätät parantaa teidän suhdettanne, päätät nähdä vaimosi seksuaalisena haluttavana ihmisenä ja sitoutua tähän.
Se mitä täällä teet, on henkistä eroa ja vastuunkiertämistä. Turha tulla sanomaan, että ongelma on vain vaimossa. Se ongelma on tilanteen hoitamisessa ja seksin ollessa kyseessä on asia yhteinen. Se että vain odottelet tai etsit toista, tarkoittaa että itse kierrät vastuun asian todellisesta purkamisesta. ON PAKKO uskaltaa lopulta laittaa kaikki peliin, on pakko uskaltaa sanoa toiselle miten vakavista asioista on kyse, ei piilottaa niitä paikkaamalla ne rakastajilla!
Jos aiot ottaa rakastajan, eroa ensin. Anna vaimollesikin mahdollisuus löytää itseään todella rakastava ja kunnioittava mies, tilaisuus palauttaa hänen oma eroottisuutensa. Tajuathan varmasti mitä teet vaimosi itsetunnolle, omakuvalle ja seksuaalisuudelle, etsimällä rakastajaa tilanteeseenne ratkaisuksi. Sinä tapat ne kaikki.
ja että trahsmail. niinpä.
Mieti nyt vielä, jos olet se kunnon mies ja aviomies josta mainitset.
JA vielä, ne gynet ja terapiat on hyviä asioita, muttei varmastikkaan ainoita taoja hoitaa tilannetta. Mielikuvitusta, lannistumatonta yritystä ja kohtaamista peliin.
mokan, jos eroat tällaisen asian vuoksi. Oletko edes puhunut asiasta SUORAAN JA AVOIMESTI vaimosi kanssa??? Olet todella tyhmä mies, jos eroat!! Tällaisiin ongelmiin on nykyään saatavana jos minkälaista ulkopuolista apuakin, niin JOS TODELLA RAKASTAT VAIMOASI, olet valmis tekemään mitä vain, jotta saatte suhteenne kuntoon!!
Juuri tällaisia oikeasti järkeviä kommentteja lisää. Sinun pitäisi ruveta ammattiauttajaksi. Siis oikeesti. Tai kirjoittaa kirja. (Tämä ei tosiaan ollut sarkastinen kommentti vaan oikeasti)
Kun tosiaan vertaa tätä noihin joissa puhutaan "hoidoista" ja "munista" jne.
Kun aloitin tämä, en tosiaan tajunnut kuinka paljon naisia on samassa tilanteessa, oletin jotenkin että tämä vain miesten ongelma. Ja melkoisestipa tämä lukijoita keräsi, joten vastaavaa on liikkeellä...
Mutta jokainen tilanne on erilainen ja keinot myös. Ja keinojen suorittajat ovat erilaisia eivätkä aina pysty siihen mikä olisi parasta.
mennyt naimisiin noin epäseksuaalisen naisen kanssa?
Siinä asiassa olet muuten väärässä, että olisit jotenkin erilainen, kuin muut seuraa hakevat ukkomiehet. Kyllä he useimmiten ovat juuri samassa muotissa ja jamassa kuin sinä.
vaimosi vaistoaa ettet rakasta häntä. Hän tietää että olet petturiluonne ja valmis pettämään.
Seksi olisi näin ollen pelkkää hänen hyväksikäyttöä ja sinun omien itsekkäiden himojesi tyydyttämistä.
Siihen riittää oma käsi, koska kiintymystä ei ole vaan vain pahoja ajatuksia toisesta ja omasta itsestä ei löydetä mitään vikaa.
No niin, pitihän se arvata, että pitäähän joukkoon eksyä edes yksi ihan ihka elävä ja oikea feministikin, joka syyttävällä sormella osoittaa miestä, joka ilmiselvästi vielä rakastaa ja välittää puolisostaan, niin tiukkaa kuin se tekeekin, vaikkei miespoloinen ole koko vuonna "saanut". Eipä silti, en minäkään ole 2:n vuoteen, mutta nyt alkaa usko ja toivo jo loppumaan, vaikka miten yritän.
Vähintä mitä mies voisi odottaa vaimolta olisi sitten vaikka se vaimon "käsi".
Itsekin edellyttäisin itseltäni ainakin sitä, että jos olisin jostakin fyysisestä syystä (tai muutoin), vaikkapa impotentti, niin "hoitelisin" vaimon muulla tavoin, eli esim. "kielellä" tai "kädellä" sekä muulla läheisyydellä.
Ei kait kukaan järjellinen ihminen voi puolisoaan vaatia elämään selibaatissa. Eikä kukaan ole avioon mennessään sellaista lupausta varmasti antanut.
Mikäli olisin ilkeä, ja mikäli tämä ei olisi ns. "siisti palsta", niin kehoittaisin nimim. "Saraa" vetämään päähänsä jotakin muuta kuin karvalakin, mutta koska en ole ilkeä ja tämä on siisti palsta, niin siksi en sitä mielihalustani huolimatta tee.
Tässä kohtaa kommentoin nyt lähinnä tuota rakastajattaren "ottamista".
Muutoin tuo elämäntilanteeni on oikeastaan lähes identtinen tämän ketjun alkuunpanijan (kirjoittajan) kanssa. Paitsi että kirjoittaja ei ole "saanut" tänä vuonna kertaakaan. En ole minäkään, mutta en myöskään edellisvuonna, eli jotakuinkin 2 vuotta alkaa tulemaan täyteen (tullutkin jo), edelliskerrasta.
Rakastajattaren "ottamisen" niin suuremmoinen vaikeus on siinä, että tämänikäisellä miehellä on "markkinoilla" äärimmäisen niukalti kysyntää, vallankin jos on "virallisesti varattu". Ensinnäkin useimmat vapaat naiset eivät hyväksy sitä, ja toisekseen hekin mielummin etsivät jo muutaman vuoden nuorempaa miestä. Asiaan ei oikein auta sekään, että fyysisesti on hoikassa kunnossa, jopa (urheilulllinen), niin että pärjäisi monelle nykyiselle 30-kymmpisellekin. Nuoret naiset taas katsoo, että 50-kymppinen on jo vanhus, ellei sitten ole hmm .., muita avuja, kuten paksua lompakkoa.
Melkein ainoa mahdollisuus tuntuisi olevan että löytäisi vastaavassa elämäntilanteessa olevan "virallisesti varatun" naisen, mutta heitäkin tuntuu olevan todella rajallinen määrä. Eivät ainakaan esiinny isommalti minkäänlaisilla treffipalstoilla.
Kuten nimim. "vastaajakin" sanoi, myös minä tiedän, ettei tämä ole mikään treffipalsta, mutta olisi mukavaa, jos löytyisi nainen joka uskaltaisi kirjoitella minulle suoraan s.postiini: [email protected]