Tuosta toisesta keskustelusta nostan esiin tällaisen aiheen. En ymmärrä miksi ihmeessä taiteen saralla tuota ammattilaisuutta niin korostetaan. Faktojen perusteella siihen ei näyttäisi olevan mitään syytä.
Ammattilaisen ja amatöörin (todellinen) ero on se, että edellinen tienaa elantonsa aiheesta, ja jälkimmäinen suhtautuu siihen lähinnä vain intohimoisesti. Nykyään on vain valitettavan usein tapana vetää yhtäläisyysmerkkejä - ammattilainen = hyvä, amatööri = huono/keskinkertainen - jotka eivät itsearvoisesti lainkaan pidä paikkaansa.
Vielä kun soppaan lisää sen faktan, että iso osa taiteen ammattilaisista tekee päätyönsä taiteen parissa, mutta ei itse taidetta tehden, vaan lähinnä opettaen, niin on aika käsittämätöntä, miksi on niin hienoa olla ammattilainen. Ja ne jotka tekevät päätyönään taidetta, ovat koko ajan pakotettuja pohtimaan maksavan asiakkaan mielipidettä, joka varmasti muokkaa työskentelyä, esimerkiksi digitaiteen suuntaan ihan tehokkuussyistä.
Itse en ole taiteen ammattilainen, enkä missään tapauksessa sellaiseksi halua. Minulla on paljon suurempi vapaus luoda omaa taidettani, opiskella haluaamani tekniikkaa miettimättä sen sopivuutta kaupalliseen käyttöön (esim. tuo öljy vs. digi) ja ilmaista itseäni, kun erotan ansiotyön ja taiteellisen työn toisistaan. Ammattitaiteilijan tulotaso ei myöskään ole niin korkea, etteikö vastaavaa melko helposti saa tienattua muilla keinoin vaikkapa osa-aikaisesti. Mielestäni myös todellinen taide kaipaa juuri taloudellista vapautta, johon nykyajan kaupallinen kulttuuri ei juuri anna mahdollisuutta.
Tietysti tässä tullaan aika perimmäisten kysymysten äärelle, että onko ihmisen taiteenteon motiivina itse taide, ilmaisu, vai ovatko todelliset motiivit maine ja kunnia, joita ehkä piireissä/lööpeissä pyörivä ammattilainen helpommin saa.
Ammattilainen vs. amatööri
173
7148
Vastaukset
- Webmaakari
on ja pysyy niin taiteessa kuin taiteesta keskustellessakin vai mitä?
- Kysyn vaan
Jos taiteen kentällä aletaan pitäytyä tietyissä ahtaissa karsinoissa, pelätään uusia raikkaita tuulia, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi taiteilijat saavat sitten pysyä siellä omissa loukoissaan nälkäpalkoilla pienissä piireissä hyörimässä. Parhaimmat teokset syntyvät pelkästä vapaudesta luoda, mitä haluaa, miten haluaa, mutta pohjavireen tulee olla positiivinen. Ai miksikö? No, ne pahimmat ajatuskuvioidensa inhotukset voi pitää ihan omana tietonaan, ne eivät ketään rakenna. Kuka haluaa seinälleen jonkun kammotuksen, joka on tehty suunnilleen hirttosilmukka kaulassa??
- il pittore
ammattitaiteilijat vs. harrastelijat voidaan kuvitella janaksi, jonka toisessa päässä on parhaat ammattilaiset ja toisessa tosi huonot harrastajat. Siinä missä nämä kaksi ryhmää kohtaavat on melkoinen sumea alue, selkeää rajaa ei ole.
- se raja,
että nämä ns. ammattilaiset ovat lähes kaikki jossain taiteilijamatrikkelissa ja ns. "taiteen tuntijat" katsovat heidän töitään paremmiksi ja arvokkaammiksi, vaikka eivät ymmärtäisi noista töistä "höykäsen pöläystä".
Harrastelijan töitä nämä "taiteen tuntijat" katsovat nenänvarttaan pitkin ja nyrpistävät vielä nokkaansa ohi kulkiessaan.
Tavallinen kansa sen sijaan toimii yleensä tasan päin vastoin ja kauppa käy tasaiseen tahtiin harrastelijoiden tekemän "esittävän taiteen" kanssa. se raja, kirjoitti:
että nämä ns. ammattilaiset ovat lähes kaikki jossain taiteilijamatrikkelissa ja ns. "taiteen tuntijat" katsovat heidän töitään paremmiksi ja arvokkaammiksi, vaikka eivät ymmärtäisi noista töistä "höykäsen pöläystä".
Harrastelijan töitä nämä "taiteen tuntijat" katsovat nenänvarttaan pitkin ja nyrpistävät vielä nokkaansa ohi kulkiessaan.
Tavallinen kansa sen sijaan toimii yleensä tasan päin vastoin ja kauppa käy tasaiseen tahtiin harrastelijoiden tekemän "esittävän taiteen" kanssa.Matrikkeliin pääsy ei takaa ammattilaiselle mitään ”taiteen tuntijoiden” hyväksyntää tästä päivästä ikuisuuteen.
Paikka taidekentällä määrittyy taiteilijan sen hetkisen tuotannon laadun mukaan. Vaikka laatu pysyisi korkeatasoisena, ei sekään takaa vakaata ”statusta”. Kollegat voivat tuottaa materiaalia joka kiinnostaakin jostakin syystä enemmän. Löydetään uusia tekijöitä, ismejä ja todetaan, että tekijä tuottaa samaa mitä ennenkin. Se on ihan laadukasta, mutta ei kiinnosta koska sitä on nähty ennenkin ja nyt nostetaan esiin sellaisia tekijöitä joiden teokset ovat sekä sisällön että käytettävän median puolesta enemmän tässä tai tulevassa ajassa kiinni.
Syitä ja perusteita on monia. Harvoin ammattilaisen asema säilyy koko ajan stabiilina vaan uraan sisältyy sekä nousu- että laskukausia.
Harrastajan tuotannon määrittely tapahtuu lähinnä harrastajan itsensä, sukulaisten, kavereiden ja miksei ostajienkin toimesta. Ulkopuolisia arvioita tuotannosta ei saada, joten asema on suhteellisen vakaa.
Näkisinkin, että yksi kriteeri harrastajan ja ammattilaisuuden välillä meneekin juuri siinä, mitkä tahot osallistuvat tekijän tuotannon arvioimiseen.
Mikään ei estä harrastajaa tuottamasta niin hyviä töitä, että myös ”taiteen tuntijat” arvioivat materiaalin laadukkaaksi. Tällöin tuotannon laatu täyttää ammattilaisuuden kriteerit, mutta tekijän ajallinen panostus ei.
Ja tässä tilanteessahan moni ”ammattilainen” on. Pystytään vain ”harrastamaan” taidetta vapaa-ajalla, kun varsinainen elanto saadaan tekemällä muita töitä. Tuotetaan kuitenkin materiaalia jonka arvioimiseen voivat kriitikot, juryt, apurahalautakunnat, jne. osallistua.- Koulutettu
se raja, kirjoitti:
että nämä ns. ammattilaiset ovat lähes kaikki jossain taiteilijamatrikkelissa ja ns. "taiteen tuntijat" katsovat heidän töitään paremmiksi ja arvokkaammiksi, vaikka eivät ymmärtäisi noista töistä "höykäsen pöläystä".
Harrastelijan töitä nämä "taiteen tuntijat" katsovat nenänvarttaan pitkin ja nyrpistävät vielä nokkaansa ohi kulkiessaan.
Tavallinen kansa sen sijaan toimii yleensä tasan päin vastoin ja kauppa käy tasaiseen tahtiin harrastelijoiden tekemän "esittävän taiteen" kanssa.Otit esille tämän taiteentuntijat. Sanoppa mistä ne tunnistavat harrastajan työtä katsomalla?
Se taas, että harastaja myy on ihan toinen asia, joka juuri johtuu siitä ettei kansa tiedä taiteesta tuotteena ja ostaa siksi kunnes sitten käy kyselemässä asiantuntijalta, että minkä arvoinen tämä teos on. Jos kauppaa haluaa käydä voisi vaikka virkata pannulappuja niin ei ainakaan ostaja pettyisi sen arvosta, koska se olisi helpompi määritellä. mussini kirjoitti:
Matrikkeliin pääsy ei takaa ammattilaiselle mitään ”taiteen tuntijoiden” hyväksyntää tästä päivästä ikuisuuteen.
Paikka taidekentällä määrittyy taiteilijan sen hetkisen tuotannon laadun mukaan. Vaikka laatu pysyisi korkeatasoisena, ei sekään takaa vakaata ”statusta”. Kollegat voivat tuottaa materiaalia joka kiinnostaakin jostakin syystä enemmän. Löydetään uusia tekijöitä, ismejä ja todetaan, että tekijä tuottaa samaa mitä ennenkin. Se on ihan laadukasta, mutta ei kiinnosta koska sitä on nähty ennenkin ja nyt nostetaan esiin sellaisia tekijöitä joiden teokset ovat sekä sisällön että käytettävän median puolesta enemmän tässä tai tulevassa ajassa kiinni.
Syitä ja perusteita on monia. Harvoin ammattilaisen asema säilyy koko ajan stabiilina vaan uraan sisältyy sekä nousu- että laskukausia.
Harrastajan tuotannon määrittely tapahtuu lähinnä harrastajan itsensä, sukulaisten, kavereiden ja miksei ostajienkin toimesta. Ulkopuolisia arvioita tuotannosta ei saada, joten asema on suhteellisen vakaa.
Näkisinkin, että yksi kriteeri harrastajan ja ammattilaisuuden välillä meneekin juuri siinä, mitkä tahot osallistuvat tekijän tuotannon arvioimiseen.
Mikään ei estä harrastajaa tuottamasta niin hyviä töitä, että myös ”taiteen tuntijat” arvioivat materiaalin laadukkaaksi. Tällöin tuotannon laatu täyttää ammattilaisuuden kriteerit, mutta tekijän ajallinen panostus ei.
Ja tässä tilanteessahan moni ”ammattilainen” on. Pystytään vain ”harrastamaan” taidetta vapaa-ajalla, kun varsinainen elanto saadaan tekemällä muita töitä. Tuotetaan kuitenkin materiaalia jonka arvioimiseen voivat kriitikot, juryt, apurahalautakunnat, jne. osallistua."Mikään ei estä harrastajaa tuottamasta niin hyviä töitä, että myös ”taiteen tuntijat” arvioivat materiaalin laadukkaaksi. Tällöin tuotannon laatu täyttää ammattilaisuuden kriteerit, mutta tekijän ajallinen panostus ei. "
Oikeastaan juuri tätä minä alussa tarkoitin. Oletat edellisessä, että ammattilaisuuden (laadullliset) kriteerit ovat ammattilaisuuden mitta, vaikka sekä sanan etymologia (alkuperä), että käytännön esimerkit muuta puhuvat. Ammattilaisuus ei ole laadun mittari.
Muutoin olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, että ammattilaisuutta voi arvioida - rahatulojen sijaan - sen perusteella, mikä taho taiteilijan töitä arvioi, ja ehkäpä myös, onko arviointi julkista. Tällöin ammattilaisuus tarkoittaisi enemmän vakavaa tekemistä ja ahkeraa osallitumista, kuin varsinaisesti ammattia, eli taiteella elämistä.- vinsent
artemix kirjoitti:
"Mikään ei estä harrastajaa tuottamasta niin hyviä töitä, että myös ”taiteen tuntijat” arvioivat materiaalin laadukkaaksi. Tällöin tuotannon laatu täyttää ammattilaisuuden kriteerit, mutta tekijän ajallinen panostus ei. "
Oikeastaan juuri tätä minä alussa tarkoitin. Oletat edellisessä, että ammattilaisuuden (laadullliset) kriteerit ovat ammattilaisuuden mitta, vaikka sekä sanan etymologia (alkuperä), että käytännön esimerkit muuta puhuvat. Ammattilaisuus ei ole laadun mittari.
Muutoin olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, että ammattilaisuutta voi arvioida - rahatulojen sijaan - sen perusteella, mikä taho taiteilijan töitä arvioi, ja ehkäpä myös, onko arviointi julkista. Tällöin ammattilaisuus tarkoittaisi enemmän vakavaa tekemistä ja ahkeraa osallitumista, kuin varsinaisesti ammattia, eli taiteella elämistä.Vaikka noita taiteilijoita jotka elättävät itsensä ja ehkä vielä perheensäkin maalauksiaan, grafiikkaasa ym. myyviä ei suomessa ole monia satoja. He myös maksavat yrittäjä eläkemaksut itselleen myös ALV maksut teoksista ym. velvoitteet. Niin eikö heitä tämän perusteella sitten pidetäkään ammattilaisina.
se raja, kirjoitti:
että nämä ns. ammattilaiset ovat lähes kaikki jossain taiteilijamatrikkelissa ja ns. "taiteen tuntijat" katsovat heidän töitään paremmiksi ja arvokkaammiksi, vaikka eivät ymmärtäisi noista töistä "höykäsen pöläystä".
Harrastelijan töitä nämä "taiteen tuntijat" katsovat nenänvarttaan pitkin ja nyrpistävät vielä nokkaansa ohi kulkiessaan.
Tavallinen kansa sen sijaan toimii yleensä tasan päin vastoin ja kauppa käy tasaiseen tahtiin harrastelijoiden tekemän "esittävän taiteen" kanssa.Miten tunnistaa taidetta? No, ihan nopeasti, mutta lyhyesti esim:
Yleensä taiteen tuntija haluaa tutustua laajemminkin tekijän tuotantoon.
Miten teos nivoutuu tekijän muuhun tuotantoon. Onko tuotannossa havaittavissa kehittymistä johonkin suuntaan vai polkeeko se paikallaan. Minkälaisessa suhteessa materiaali on muun taidekentän kanssa. Onko se keskustelevaa, avointa, kenties osa laajempaa ismiä, vaiko täysin eriytynyttä, ehkä uutta tai sitten umpioitunutta.
Onko tekijällä sanottavaa ja jos on niin minkälaista.
Näkeekö asiantuntija tuotannossa jotakin sellaista, että sitä pitäisi nostaa esille juuri nyt, vai pitäisikö vielä odottaa sanottavan selkiytymistä.
Eroaako taiteilijan tuotanto riittävästi, ylipäätään edes jotenkin, että juuri hänen tuotantoaan tulisi esitellä.
Onko teosten ulkoasu sopusoinnussa sisällön kanssa, eli tukevatko ne toisiaan. Onko visuaalinen ilme saavutettu määrätietoisen työskentelyn kautta vai onko sattumalla kuinka suuri rooli prosessissa. Onko sattuma tarkoituksellista vai johtuuko se puutteellisista taidoista. Mikä tunnelma teoksissa on ja onko se taidolla vai niiden puuttumisella aikaansaatua.
Miten teoksen kompositio on onnistunut. Entä värit ja siveltimen käyttö.
Välittyykö teoksesta, että tekijällä on riittävät taidot ja tiedot tuoda esille haluamansa. Syntyykö teoksen ja katsojan välille vuorovaikutusta.
Kukin asiantuntija painottaa ja laittaa tärkeysjärjestykseen ne laadulliset kriteerit, joita juuri hän odottaa teoksesta löytyvän. Jossakin vaiheessa tarpeeksi monta taiteen tuntijaa alkaa olla yhtä mieltä taiteilijan laadukkuudesta, hänet nostetaan esille ja taiteilijan asema taidekentällä nousee.vinsent kirjoitti:
Vaikka noita taiteilijoita jotka elättävät itsensä ja ehkä vielä perheensäkin maalauksiaan, grafiikkaasa ym. myyviä ei suomessa ole monia satoja. He myös maksavat yrittäjä eläkemaksut itselleen myös ALV maksut teoksista ym. velvoitteet. Niin eikö heitä tämän perusteella sitten pidetäkään ammattilaisina.
mutta et ihan sitä, mistä oli kyse. Kyse oli siitä, että ammattilaisuutta käytetään paljon myös keppihevosena luomaan illuusio laadusta, eikä juuri ansaintamerkityksessä, jonka ihan oikein mainitsit.
vinsent kirjoitti:
Vaikka noita taiteilijoita jotka elättävät itsensä ja ehkä vielä perheensäkin maalauksiaan, grafiikkaasa ym. myyviä ei suomessa ole monia satoja. He myös maksavat yrittäjä eläkemaksut itselleen myös ALV maksut teoksista ym. velvoitteet. Niin eikö heitä tämän perusteella sitten pidetäkään ammattilaisina.
Mielenkiintoinen kysymys. Ostavan yleisön suosion ja siten toimeentulon voi saavuttaa ilman ”virallisten” taidepiirien ”hyväksyntää”.
Useimmiten tämä ”hyväksymisen” puuttuminen johtuu siitä, että tekijän tuotanto ei eroa tarpeeksi muusta, yleensä muiden tekijöiden jo aiemmin tuotetusta materiaalista. Materiaali ei ilmeisesti nouse myöskään laadullisesti edeltäjiensä yläpuolelle tai edes samalle tasolle, että sitä senkään takia olisi tarvetta nostaa esille. Pelkkä toimeentulon hankkiminen teoksillaan ei riitä kriteeriksi.
Toki voi sanoa, että kun hankkii toimeentulonsa kuvia tekemällä on ammattilainen. Onko sitten ammattitaiteilija vaiko kuvien tekijä ilman taiteilijan statusta on jo kokonaan oma lukunsa.- Koulutettu
mussini kirjoitti:
Miten tunnistaa taidetta? No, ihan nopeasti, mutta lyhyesti esim:
Yleensä taiteen tuntija haluaa tutustua laajemminkin tekijän tuotantoon.
Miten teos nivoutuu tekijän muuhun tuotantoon. Onko tuotannossa havaittavissa kehittymistä johonkin suuntaan vai polkeeko se paikallaan. Minkälaisessa suhteessa materiaali on muun taidekentän kanssa. Onko se keskustelevaa, avointa, kenties osa laajempaa ismiä, vaiko täysin eriytynyttä, ehkä uutta tai sitten umpioitunutta.
Onko tekijällä sanottavaa ja jos on niin minkälaista.
Näkeekö asiantuntija tuotannossa jotakin sellaista, että sitä pitäisi nostaa esille juuri nyt, vai pitäisikö vielä odottaa sanottavan selkiytymistä.
Eroaako taiteilijan tuotanto riittävästi, ylipäätään edes jotenkin, että juuri hänen tuotantoaan tulisi esitellä.
Onko teosten ulkoasu sopusoinnussa sisällön kanssa, eli tukevatko ne toisiaan. Onko visuaalinen ilme saavutettu määrätietoisen työskentelyn kautta vai onko sattumalla kuinka suuri rooli prosessissa. Onko sattuma tarkoituksellista vai johtuuko se puutteellisista taidoista. Mikä tunnelma teoksissa on ja onko se taidolla vai niiden puuttumisella aikaansaatua.
Miten teoksen kompositio on onnistunut. Entä värit ja siveltimen käyttö.
Välittyykö teoksesta, että tekijällä on riittävät taidot ja tiedot tuoda esille haluamansa. Syntyykö teoksen ja katsojan välille vuorovaikutusta.
Kukin asiantuntija painottaa ja laittaa tärkeysjärjestykseen ne laadulliset kriteerit, joita juuri hän odottaa teoksesta löytyvän. Jossakin vaiheessa tarpeeksi monta taiteen tuntijaa alkaa olla yhtä mieltä taiteilijan laadukkuudesta, hänet nostetaan esille ja taiteilijan asema taidekentällä nousee.Olit kerännyt hyvää tunnistusmateriaalia. Onko tuotannossa havaittavissa kehittymistä johonkin suuntaan vai polkeeko se paikallaan.
Koulutukseen valintatilanteessa painotettiin erityisesti oppilaan kykyä uudistua se oli eräs valintakriteeri. Meillä on paljon taiteilijoita jotka aina vain vetävät sen saman "kanin" hatusta joko eivät uskalla tai muutoin vain eivät viitsi.
Nykyään on helppo ulkomailla testata kykynsä, kun tämä oma pieni piiri pyörii täällä oman napansa ympärillä. Näissä kansainvälisissä ja maanosien välissä ympyröissä näkee vähän laajemmin näitä asioita, että mikä on kestävää mikä vain paikallista kermaa. - il pittore
Koulutettu kirjoitti:
Otit esille tämän taiteentuntijat. Sanoppa mistä ne tunnistavat harrastajan työtä katsomalla?
Se taas, että harastaja myy on ihan toinen asia, joka juuri johtuu siitä ettei kansa tiedä taiteesta tuotteena ja ostaa siksi kunnes sitten käy kyselemässä asiantuntijalta, että minkä arvoinen tämä teos on. Jos kauppaa haluaa käydä voisi vaikka virkata pannulappuja niin ei ainakaan ostaja pettyisi sen arvosta, koska se olisi helpompi määritellä.ylimalkaan ostetaan? Motiiveja siihen riittää joka lähtöön mutta on ostajan aliarviointia kirjoittaa:
"... ettei kansa tiedä taiteesta tuotteena ja ostaa siksi kunnes sitten käy kyselemässä asiantuntijalta, että minkä arvoinen tämä teos on. Jos kauppaa haluaa käydä voisi vaikka virkata pannulappuja niin ei ainakaan ostaja pettyisi sen arvosta, koska se olisi helpompi määritellä."
Taideteoksen rahallinen arvo kiinnosta lähinnä taiteeseen sijoittajaa, joka haluaa rahalleen ajan mukana tulevaa tuottoa. Myös erilaisia keräilijöitä museoista yksityisiin ihmisiin taiteen arvo kiinnostaa sekä käytettävissä olevien resurssien että mahdollisen tulevan (taiteilijan) nosteen vuoksi. Taiteen ostoon sisältyy aina samanalainen taloudellinen riski kuin mihin hyvänsä muuhun ostoon mutta ilman takuuta.
Suuri osa taiteesta ostetaan sen immateriaalisen arvon vuoksi, jolle ei voi antaa rahallista vastinetta. Silloin siitä maksetaan sen verran kuin resurssit ja halu saada teos sallivat ja vaativat eikä sen "virallinen" hinta kiinnosta silloin eikä pitäisi kiinnostaa myöhemminkään. Mikään asiantuntija ei voi arvioida vastaako osto sen taustana olevia motiiveja.
Ellei ostos aikaa myöten vastaakaan siihen asetettuja odotuksia eikä siitä saa maksettua hintaa tai saa edes laisinkaan myydyksi, ostoon sisältyvä taloudellinen riski toteutuu. Se on enemmän kuin todennäköistä ja sen huomaa kun käy taidemyynneissä ja huutokaupoissa; hyvienkin taiteilijoiden erinomaisia vanhoja töitä myydään murto-osalla tarjolla olevian uusien töiden hinnoista. - Koulutettu
il pittore kirjoitti:
ylimalkaan ostetaan? Motiiveja siihen riittää joka lähtöön mutta on ostajan aliarviointia kirjoittaa:
"... ettei kansa tiedä taiteesta tuotteena ja ostaa siksi kunnes sitten käy kyselemässä asiantuntijalta, että minkä arvoinen tämä teos on. Jos kauppaa haluaa käydä voisi vaikka virkata pannulappuja niin ei ainakaan ostaja pettyisi sen arvosta, koska se olisi helpompi määritellä."
Taideteoksen rahallinen arvo kiinnosta lähinnä taiteeseen sijoittajaa, joka haluaa rahalleen ajan mukana tulevaa tuottoa. Myös erilaisia keräilijöitä museoista yksityisiin ihmisiin taiteen arvo kiinnostaa sekä käytettävissä olevien resurssien että mahdollisen tulevan (taiteilijan) nosteen vuoksi. Taiteen ostoon sisältyy aina samanalainen taloudellinen riski kuin mihin hyvänsä muuhun ostoon mutta ilman takuuta.
Suuri osa taiteesta ostetaan sen immateriaalisen arvon vuoksi, jolle ei voi antaa rahallista vastinetta. Silloin siitä maksetaan sen verran kuin resurssit ja halu saada teos sallivat ja vaativat eikä sen "virallinen" hinta kiinnosta silloin eikä pitäisi kiinnostaa myöhemminkään. Mikään asiantuntija ei voi arvioida vastaako osto sen taustana olevia motiiveja.
Ellei ostos aikaa myöten vastaakaan siihen asetettuja odotuksia eikä siitä saa maksettua hintaa tai saa edes laisinkaan myydyksi, ostoon sisältyvä taloudellinen riski toteutuu. Se on enemmän kuin todennäköistä ja sen huomaa kun käy taidemyynneissä ja huutokaupoissa; hyvienkin taiteilijoiden erinomaisia vanhoja töitä myydään murto-osalla tarjolla olevian uusien töiden hinnoista.Ei ollut tarkoitus loukata taiteenostajia päinvastoin panna miettimään mihin rahansa sijoittavat. Kun kerran vastikkeeksi taiteesta annetaan rahhaa niin on se oleellinen osa tässä vaihtokaupassa. Kerran viikossa katsellaan TV-ohjelmaa missä kansalaiset kyselevät perimänsä tai ostamansa teoksen arvoa ja arvioitsija kertoo sen numeroina jotka ovat rahaa. Tunnearvot ovat sitten erikseen joita ei voida rahassa mitata.
Tämä keskustelu lähti alulle arviosta missä kulkee raja harrastajan ja ammattilaisen välillä niin omat mieltymykset unohtaen kauneus - rumuus jää jäljelle vain siitä maksettu korvaus onko se kohdallaan. Taiteilija harvoin ajattelee rahaa teosta tehdessään harrastaja sitäkin useammin. mussini kirjoitti:
Miten tunnistaa taidetta? No, ihan nopeasti, mutta lyhyesti esim:
Yleensä taiteen tuntija haluaa tutustua laajemminkin tekijän tuotantoon.
Miten teos nivoutuu tekijän muuhun tuotantoon. Onko tuotannossa havaittavissa kehittymistä johonkin suuntaan vai polkeeko se paikallaan. Minkälaisessa suhteessa materiaali on muun taidekentän kanssa. Onko se keskustelevaa, avointa, kenties osa laajempaa ismiä, vaiko täysin eriytynyttä, ehkä uutta tai sitten umpioitunutta.
Onko tekijällä sanottavaa ja jos on niin minkälaista.
Näkeekö asiantuntija tuotannossa jotakin sellaista, että sitä pitäisi nostaa esille juuri nyt, vai pitäisikö vielä odottaa sanottavan selkiytymistä.
Eroaako taiteilijan tuotanto riittävästi, ylipäätään edes jotenkin, että juuri hänen tuotantoaan tulisi esitellä.
Onko teosten ulkoasu sopusoinnussa sisällön kanssa, eli tukevatko ne toisiaan. Onko visuaalinen ilme saavutettu määrätietoisen työskentelyn kautta vai onko sattumalla kuinka suuri rooli prosessissa. Onko sattuma tarkoituksellista vai johtuuko se puutteellisista taidoista. Mikä tunnelma teoksissa on ja onko se taidolla vai niiden puuttumisella aikaansaatua.
Miten teoksen kompositio on onnistunut. Entä värit ja siveltimen käyttö.
Välittyykö teoksesta, että tekijällä on riittävät taidot ja tiedot tuoda esille haluamansa. Syntyykö teoksen ja katsojan välille vuorovaikutusta.
Kukin asiantuntija painottaa ja laittaa tärkeysjärjestykseen ne laadulliset kriteerit, joita juuri hän odottaa teoksesta löytyvän. Jossakin vaiheessa tarpeeksi monta taiteen tuntijaa alkaa olla yhtä mieltä taiteilijan laadukkuudesta, hänet nostetaan esille ja taiteilijan asema taidekentällä nousee.Esittämäsi kriteerit ovat epäilemättä niitä, joilla töitä nykyään "virallisesti" arvioidaan, tai ainakin sanotaan arvioitavan. Niiden perusteella tosin syntyy (amatöörille) mielikuva enemmänkin akateemisesta hienostelusta kuin aidosta taitee(llisuude)n tuntemisesta.
Kriteerit painottavat aivan liikaa asiantuntijan roolia, mielipidettä, ja aivan liian vähän objektiivisuutta. Suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla juurikaan mitään tekemistä, mutta kuitenkin se tuntuu olevan hyvin tärkeää. Toisaalta maallikon mielipide ei ole kriteereissä mitenkään edustettuna, vaikka sen pitäisi olla nykyaikana tärkeää.
Jos näillä kriteerein määritellään ammattitaiteilija, ollaan jo hyvin kaukana hakoteillä. Sen lisäksi, ettei taiteella rahan tienaaminen ole enää kriteeri, mikä on muualla maailmassa ammattilaisuuden pääkriteeri, niin kyse on täysin sisäpiirin puuhastelusta, kun ammattilaisuus määritellään tietyn sisäpiirin hyväksynnäksi. Systeemin on salaa kätketty sellainen piirre, ettei kukaan ulkopuolinen voi sanoa asiasta mitään, olivat tulokset mitä tahansa, ja piiri pieni pyörii... Ei ihme, että nykytaide ei voi hyvin ja että Kiasma on kohta konkurssissa.- Webmaakari
mussini kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys. Ostavan yleisön suosion ja siten toimeentulon voi saavuttaa ilman ”virallisten” taidepiirien ”hyväksyntää”.
Useimmiten tämä ”hyväksymisen” puuttuminen johtuu siitä, että tekijän tuotanto ei eroa tarpeeksi muusta, yleensä muiden tekijöiden jo aiemmin tuotetusta materiaalista. Materiaali ei ilmeisesti nouse myöskään laadullisesti edeltäjiensä yläpuolelle tai edes samalle tasolle, että sitä senkään takia olisi tarvetta nostaa esille. Pelkkä toimeentulon hankkiminen teoksillaan ei riitä kriteeriksi.
Toki voi sanoa, että kun hankkii toimeentulonsa kuvia tekemällä on ammattilainen. Onko sitten ammattitaiteilija vaiko kuvien tekijä ilman taiteilijan statusta on jo kokonaan oma lukunsa.Teillä kolmella on mielenkiintoinen keskustelu jota on kiva seurata näin ulkopuolelta. Jatkakaa vaan ihmeessä edelleenkin.
- Koulutettu
artemix kirjoitti:
Esittämäsi kriteerit ovat epäilemättä niitä, joilla töitä nykyään "virallisesti" arvioidaan, tai ainakin sanotaan arvioitavan. Niiden perusteella tosin syntyy (amatöörille) mielikuva enemmänkin akateemisesta hienostelusta kuin aidosta taitee(llisuude)n tuntemisesta.
Kriteerit painottavat aivan liikaa asiantuntijan roolia, mielipidettä, ja aivan liian vähän objektiivisuutta. Suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla juurikaan mitään tekemistä, mutta kuitenkin se tuntuu olevan hyvin tärkeää. Toisaalta maallikon mielipide ei ole kriteereissä mitenkään edustettuna, vaikka sen pitäisi olla nykyaikana tärkeää.
Jos näillä kriteerein määritellään ammattitaiteilija, ollaan jo hyvin kaukana hakoteillä. Sen lisäksi, ettei taiteella rahan tienaaminen ole enää kriteeri, mikä on muualla maailmassa ammattilaisuuden pääkriteeri, niin kyse on täysin sisäpiirin puuhastelusta, kun ammattilaisuus määritellään tietyn sisäpiirin hyväksynnäksi. Systeemin on salaa kätketty sellainen piirre, ettei kukaan ulkopuolinen voi sanoa asiasta mitään, olivat tulokset mitä tahansa, ja piiri pieni pyörii... Ei ihme, että nykytaide ei voi hyvin ja että Kiasma on kohta konkurssissa.Kirjoitit, Jos näillä kriteerein määritellään ammattitaiteilija.
Tässä kriteerit. Kun on saanut koulutuksen niin on edessä pyrkiminen taidemaalariliitton ja sitten matrikkeliin. Liiton pääsyvaatimukset ovat olleet koulutus ja työnäytteet 10 diaa töistä tai muuta kuvamateriaalia. Lautakunta 4 1 valitsee kokelasjäseneksi tai varsinaiseksi jäseneksi. (10 vuotta saa olla kokelas) jos ei pääse varsinaiseksi. Pelkillä työnäytteillä on mahdollisuus päästä myöskin jäseneksi. Näin on suotu näille itseoppineillkin mahdollisuus.
Töiden kaupallisuus ei näyttele mitään osaa valinnassa mutta pidetyt ryhmänäyttelyt näyttelyt, jotka ovat olleet jurytetty ammattilaisten toimesta, kuten vuosinäyttelyt. Yksityisnäyttelyillä ei ole paljon painoarvoa.
Kuten huomaat töiden kaupallisuudella ei ole mitään osaa ainoastaan taiteen laatu merkitsee.
Taiteen laadun tutkivat nämä lautakunnan jäsenet jotka ovat itse kuvataiteilijoita ja joita vuosittain vaihdetaan niin että kaikilla on mahdollisuus eikä voi muodostua mitään henkilökysymyksiä. Vuosittain taidekouluista valmistuu viimeisten tietojen mukaan useita satoja ehkä noin (1000) artemix kirjoitti:
Esittämäsi kriteerit ovat epäilemättä niitä, joilla töitä nykyään "virallisesti" arvioidaan, tai ainakin sanotaan arvioitavan. Niiden perusteella tosin syntyy (amatöörille) mielikuva enemmänkin akateemisesta hienostelusta kuin aidosta taitee(llisuude)n tuntemisesta.
Kriteerit painottavat aivan liikaa asiantuntijan roolia, mielipidettä, ja aivan liian vähän objektiivisuutta. Suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla juurikaan mitään tekemistä, mutta kuitenkin se tuntuu olevan hyvin tärkeää. Toisaalta maallikon mielipide ei ole kriteereissä mitenkään edustettuna, vaikka sen pitäisi olla nykyaikana tärkeää.
Jos näillä kriteerein määritellään ammattitaiteilija, ollaan jo hyvin kaukana hakoteillä. Sen lisäksi, ettei taiteella rahan tienaaminen ole enää kriteeri, mikä on muualla maailmassa ammattilaisuuden pääkriteeri, niin kyse on täysin sisäpiirin puuhastelusta, kun ammattilaisuus määritellään tietyn sisäpiirin hyväksynnäksi. Systeemin on salaa kätketty sellainen piirre, ettei kukaan ulkopuolinen voi sanoa asiasta mitään, olivat tulokset mitä tahansa, ja piiri pieni pyörii... Ei ihme, että nykytaide ei voi hyvin ja että Kiasma on kohta konkurssissa.Nyt voisi tietenkin kysyä, mitä tarkoittaa akateeminen hienostelu ja miten se eroaa aidosta taiteen tuntemisesta
En nyt ymmärrä miten kirjoittaja on tullut siihen johtopäätökseen, että asiantuntijoilla on pelkkä mielipide vailla objektiivisuutta. Miten ja mistä syystä objektiivisuus on asiantuntijoiden ulottumattomissa? Kuka pystyy ja miten artemixin ja maallikon lisäksi tunnistamaan taiteesta aitouden, jos taiteen asiantuntijat eivät siihen kykene.
Koska peräänkuulutat maallikon mielipidettä lienee se objektiivinen, mutta mikä on maallikon mielipide? Maallikolla on mielipide Jakomäessä, Kyrsyässä ja Posiolla, mutta ovatko he samaa mieltä ylipäätään yhtään mistään. Ja jos ovat, niin millä perusteilla. Mitä eväitä maallikolla on arvottaa taidetta objektiivisesti ja mistä tämä objektiivinen näkemys on tullut nimenomaan maallikoiden ulottuville? Onko se synnynnäinen vai hankittu ominaisuus?
Miksi nimenomaan maallikon mielipide on tärkeä? Maallikot ovat ensin yksimielisiä siitä, mistä he eivät pidä eli ei mistään, mutta sen jälkeen riitelevät siitä, mistä pitäisivät jos vain osaisivat märitellä pitämisiään. Jos pyytää perusteluita puolesta tai vastaan niin käytännössä saadaan ”joo totanoin” tai ”ennytiiä” ja perusteluksi ”must vaan tuntuu siltä”.
Kaipaisin lisäselvitystä näkemyksestä, että miksi ” suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla mitään tekemistä”.
Siinä olen kirjoittajan kanssa kuitenkin samaa mieltä, että puhtaasti objektiivista näkemystä ei ole olemassakaan. Kukin tuo enemmän tai vähemmän subjektiivisuuttaan mielipiteissään esille. Erona on se, että asiantuntijat perustelevat mielipiteensä avoimesti, myös mediassa. Eri asiantuntijoiden mielipiteet ja näkemykset yksittäisestä taiteilijasta ja hänen tuotannostaan käyvät vuoropuhelua keskenään. Tämä vuoropuhelukokonaisuus tuottaa jonkinasteisen objektiivisen näkemyksen taiteilijan asemasta ja arvostuksesta taidekentällä.
Maallikoiden mielipiteet eivät ole mediassa esillä koska heidän mielipiteet eivät useinkaan muodosta yhtenäistä, hahmotettavaa kokonaisuutta vaan ristiriitaisen rykelmän toisilleen vastakkaisia mielipiteitä.
Kuten aiemmin totesin, pelkkä rahan tienaaminen taiteella ei ole ammattilaisuuden vaan toimeentulon tärkein kriteeri.
Sisäpiirissä ei vallitse mitään yksimielistä hymistelyä edes ilmaisen viinan tarpeellisuudesta, saati taiteen sisällöstä, sen ja taiteilijoiden arvottamisesta, mutta maallikoilla täytynee olla jokin salaliitto johon taiteen sisäpiiriläisiä ei hyväksytä. Tämä systeemi pysyy salassa sisäpiiriläisiltä koska sille ei ole mitään objektiivista perustetta aidon taidemyynnin lisäksi.- Koulutettu
mussini kirjoitti:
Nyt voisi tietenkin kysyä, mitä tarkoittaa akateeminen hienostelu ja miten se eroaa aidosta taiteen tuntemisesta
En nyt ymmärrä miten kirjoittaja on tullut siihen johtopäätökseen, että asiantuntijoilla on pelkkä mielipide vailla objektiivisuutta. Miten ja mistä syystä objektiivisuus on asiantuntijoiden ulottumattomissa? Kuka pystyy ja miten artemixin ja maallikon lisäksi tunnistamaan taiteesta aitouden, jos taiteen asiantuntijat eivät siihen kykene.
Koska peräänkuulutat maallikon mielipidettä lienee se objektiivinen, mutta mikä on maallikon mielipide? Maallikolla on mielipide Jakomäessä, Kyrsyässä ja Posiolla, mutta ovatko he samaa mieltä ylipäätään yhtään mistään. Ja jos ovat, niin millä perusteilla. Mitä eväitä maallikolla on arvottaa taidetta objektiivisesti ja mistä tämä objektiivinen näkemys on tullut nimenomaan maallikoiden ulottuville? Onko se synnynnäinen vai hankittu ominaisuus?
Miksi nimenomaan maallikon mielipide on tärkeä? Maallikot ovat ensin yksimielisiä siitä, mistä he eivät pidä eli ei mistään, mutta sen jälkeen riitelevät siitä, mistä pitäisivät jos vain osaisivat märitellä pitämisiään. Jos pyytää perusteluita puolesta tai vastaan niin käytännössä saadaan ”joo totanoin” tai ”ennytiiä” ja perusteluksi ”must vaan tuntuu siltä”.
Kaipaisin lisäselvitystä näkemyksestä, että miksi ” suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla mitään tekemistä”.
Siinä olen kirjoittajan kanssa kuitenkin samaa mieltä, että puhtaasti objektiivista näkemystä ei ole olemassakaan. Kukin tuo enemmän tai vähemmän subjektiivisuuttaan mielipiteissään esille. Erona on se, että asiantuntijat perustelevat mielipiteensä avoimesti, myös mediassa. Eri asiantuntijoiden mielipiteet ja näkemykset yksittäisestä taiteilijasta ja hänen tuotannostaan käyvät vuoropuhelua keskenään. Tämä vuoropuhelukokonaisuus tuottaa jonkinasteisen objektiivisen näkemyksen taiteilijan asemasta ja arvostuksesta taidekentällä.
Maallikoiden mielipiteet eivät ole mediassa esillä koska heidän mielipiteet eivät useinkaan muodosta yhtenäistä, hahmotettavaa kokonaisuutta vaan ristiriitaisen rykelmän toisilleen vastakkaisia mielipiteitä.
Kuten aiemmin totesin, pelkkä rahan tienaaminen taiteella ei ole ammattilaisuuden vaan toimeentulon tärkein kriteeri.
Sisäpiirissä ei vallitse mitään yksimielistä hymistelyä edes ilmaisen viinan tarpeellisuudesta, saati taiteen sisällöstä, sen ja taiteilijoiden arvottamisesta, mutta maallikoilla täytynee olla jokin salaliitto johon taiteen sisäpiiriläisiä ei hyväksytä. Tämä systeemi pysyy salassa sisäpiiriläisiltä koska sille ei ole mitään objektiivista perustetta aidon taidemyynnin lisäksi.Olet tavallaan oikeassa kun kuulutat asiantuntija ja maalikon välistä suhdetta. Hyvin usein asiantuntija yrittää toimia maalikon näkökulmasta yrittäessään tarkastella kohdetta. Esimerkkinä tästä kerron kuinka muutama vuosikymmen sitten eräs merkittävä taiteilija ripusti näyttelyn ovelle lapun jossa luki "asiantuntijat älkää vaivautuko ette ymmärrä kuitenkaan" sillä työni eivät kaipaa mitään keksittyjä selityksiä. Hän halusi jättää maalikoille selityksistä vapaan lähestymistavan töihinsä. Hänen töillään ei myöskään ollut mitään nimeä samasta syystä.
Palaisin kuitenkin myös siihen kuinka muissakin ammateissa esim. tohtorinväitös tutkitaan saman alan asiantuntijoiden toimesta. Kuvataiteet ovat myös edenneet, ettei niitä ole helppo tulkita mielipiteenä, kaunis - ruma - tykkään en tykkää.
Niissä saattaa olla piilotettuna älyllistä leikittelyä joka ei aukea kuin esim. taidehistoriaa riittävästi tuntevalle mutta kuitenkin liian pitkälle viety "snoppailu" kostautuu siten, että maalikot putoavat kärryiltä josta jo vihjaisitkin "akateemisilla". - ...että tässä....
Koulutettu kirjoitti:
Olet tavallaan oikeassa kun kuulutat asiantuntija ja maalikon välistä suhdetta. Hyvin usein asiantuntija yrittää toimia maalikon näkökulmasta yrittäessään tarkastella kohdetta. Esimerkkinä tästä kerron kuinka muutama vuosikymmen sitten eräs merkittävä taiteilija ripusti näyttelyn ovelle lapun jossa luki "asiantuntijat älkää vaivautuko ette ymmärrä kuitenkaan" sillä työni eivät kaipaa mitään keksittyjä selityksiä. Hän halusi jättää maalikoille selityksistä vapaan lähestymistavan töihinsä. Hänen töillään ei myöskään ollut mitään nimeä samasta syystä.
Palaisin kuitenkin myös siihen kuinka muissakin ammateissa esim. tohtorinväitös tutkitaan saman alan asiantuntijoiden toimesta. Kuvataiteet ovat myös edenneet, ettei niitä ole helppo tulkita mielipiteenä, kaunis - ruma - tykkään en tykkää.
Niissä saattaa olla piilotettuna älyllistä leikittelyä joka ei aukea kuin esim. taidehistoriaa riittävästi tuntevalle mutta kuitenkin liian pitkälle viety "snoppailu" kostautuu siten, että maalikot putoavat kärryiltä josta jo vihjaisitkin "akateemisilla"...ketjussa niin "Artemix, Mussini, vinsent ja Koulutettukin" olisivat yksi ja ainoo henkilö.
Kun noit juttuja lukee kaikki sopivasti kierrellen loppupeleissä 'tukee' toistensa ajatuksia. Yksi muka esittää 'kiperän' kysymyksen johon toinen vastaa ja lopputulemana kaikki näyttää olevan sopivasti samaa mieltä.
Voi helvetti että joku viittiikin!
Onko tää sitä paljon puhuttua konsensusta? - vinsent
...että tässä.... kirjoitti:
..ketjussa niin "Artemix, Mussini, vinsent ja Koulutettukin" olisivat yksi ja ainoo henkilö.
Kun noit juttuja lukee kaikki sopivasti kierrellen loppupeleissä 'tukee' toistensa ajatuksia. Yksi muka esittää 'kiperän' kysymyksen johon toinen vastaa ja lopputulemana kaikki näyttää olevan sopivasti samaa mieltä.
Voi helvetti että joku viittiikin!
Onko tää sitä paljon puhuttua konsensusta?Tunteesi petti nyt tällä kertaa. Ainakaan minä en ole käyttänyt muuta nimimerkkiä kuin vinsent.
Konsensuksesta en tiedä, miksi se sinua ärsyttää?
Mikä siinä lyhyessä ajatustenvaihdossa nyt noin ärsytti. Perustele vähän lisää.
Voi kai tälläkin palstalla nyt jotkut olla samaa mieltä asiasta. Aika lyhyttä juttua oli, minä kun en ole niin taidokas "jutunvääntäjä" kuin täällä monet on. En ole mitenkään akateemisesti koulutettu, tuo keskustelukin on sitten sitä tasoa. - ..nytkin muka....
vinsent kirjoitti:
Tunteesi petti nyt tällä kertaa. Ainakaan minä en ole käyttänyt muuta nimimerkkiä kuin vinsent.
Konsensuksesta en tiedä, miksi se sinua ärsyttää?
Mikä siinä lyhyessä ajatustenvaihdossa nyt noin ärsytti. Perustele vähän lisää.
Voi kai tälläkin palstalla nyt jotkut olla samaa mieltä asiasta. Aika lyhyttä juttua oli, minä kun en ole niin taidokas "jutunvääntäjä" kuin täällä monet on. En ole mitenkään akateemisesti koulutettu, tuo keskustelukin on sitten sitä tasoa....yrität vähätellä omaa verbaalisuuttasi tämän nimimerkin takaa joka todella "paistaa" läpitte.
Se on muuten yksi seikka joka tukee vahvasti tuota epäilystäni.
En tiedä kuka olet mutta tarkoitusperäsi on tullut selväksi ja sitä tuskin tarvii siulle suomentaa.
Tekisi mieli vielä lisätä tähän samaan nippuun toi "Taiteilija myöskin" nimimerkki. Ootte kuin samasta puusta veistettyjä ja tällä kertaa kaikki hehkuttaa digitaiteiden puolesta vaihteeksi.
Siinähän ei ole periaattees mitään kiellettyä että kirjoittelee tänne eri nimimerkeillä mutta jos yksi ja sama henkilö on rekisteröitynyt tänne useammalla nimimerkillä, on se silloin sääntöjen vastaista. Sen vuoksi olenkin tehnyt ilmoituksen ylläpidolle jotta tuo asia tarkistetaan.
Jos siis sinulla on puhtaat "jauhot pussissa" niin sinulla ei kai sitten ole huolta. - joku nimimerkki?
..nytkin muka.... kirjoitti:
...yrität vähätellä omaa verbaalisuuttasi tämän nimimerkin takaa joka todella "paistaa" läpitte.
Se on muuten yksi seikka joka tukee vahvasti tuota epäilystäni.
En tiedä kuka olet mutta tarkoitusperäsi on tullut selväksi ja sitä tuskin tarvii siulle suomentaa.
Tekisi mieli vielä lisätä tähän samaan nippuun toi "Taiteilija myöskin" nimimerkki. Ootte kuin samasta puusta veistettyjä ja tällä kertaa kaikki hehkuttaa digitaiteiden puolesta vaihteeksi.
Siinähän ei ole periaattees mitään kiellettyä että kirjoittelee tänne eri nimimerkeillä mutta jos yksi ja sama henkilö on rekisteröitynyt tänne useammalla nimimerkillä, on se silloin sääntöjen vastaista. Sen vuoksi olenkin tehnyt ilmoituksen ylläpidolle jotta tuo asia tarkistetaan.
Jos siis sinulla on puhtaat "jauhot pussissa" niin sinulla ei kai sitten ole huolta.Mistä voi tietää että sinunkaan viestisi ei ollut juuri sen tyypin tekemä joka käyttää nuita muitakin nimimerkkejä? Tai mistä tietää että juuri tämäkään viesti ei ole hänen kirjoittamansa!? Ei kyllä nyt lähtee järki ja usko kaikkeen todellisuuteen! Mikään ei ole enää mitään kun ei voi tietää kuka on se henkilö joka suoltaa tänne bittivirtaan tekstiä! Tekstin arvo katoaa heti kun ei tiedä kuka sitä kirjoittaa!
Minua on jo pitemmän aikaa huvittanut tämä paranoia mitä täällä on sen yhden "tiedätte kyllä kenen" takia. Kaikki epäilevät toistensa olevia juuri se "katkera taiteilija" jonka metodit ovat tulleet jo hyvin tutuiksi. Eli toisin sanoen hänen suunnitelmansa on toteutunut täydellisesti. Kaikki täällä vain ruokkivat sitä hänen aloittamaansa trollia, joka on jo alkanut elää omaa elämäänsä. - Koulutettu
..nytkin muka.... kirjoitti:
...yrität vähätellä omaa verbaalisuuttasi tämän nimimerkin takaa joka todella "paistaa" läpitte.
Se on muuten yksi seikka joka tukee vahvasti tuota epäilystäni.
En tiedä kuka olet mutta tarkoitusperäsi on tullut selväksi ja sitä tuskin tarvii siulle suomentaa.
Tekisi mieli vielä lisätä tähän samaan nippuun toi "Taiteilija myöskin" nimimerkki. Ootte kuin samasta puusta veistettyjä ja tällä kertaa kaikki hehkuttaa digitaiteiden puolesta vaihteeksi.
Siinähän ei ole periaattees mitään kiellettyä että kirjoittelee tänne eri nimimerkeillä mutta jos yksi ja sama henkilö on rekisteröitynyt tänne useammalla nimimerkillä, on se silloin sääntöjen vastaista. Sen vuoksi olenkin tehnyt ilmoituksen ylläpidolle jotta tuo asia tarkistetaan.
Jos siis sinulla on puhtaat "jauhot pussissa" niin sinulla ei kai sitten ole huolta.Olen ensikertaa osallistunut kekusteluunne eilen ja tänään. En tunne teistä ketään ja kirjoituksistanne päätellen olette kaikki eri henkilöitä en ota kantaa tähän salaliito teoriaan se on ihan puusta veistetty.
Paljastin osittain henlöllisyytäni eilen kun minua epäiltiin "kukkahattutädiksi" en myöskään ihannoi näitä taidemaistereita joita on tullut pilvin pimein alalle esiintyen suurina "Guruina" osaamatta kuitenkaan itse maalata.
Dikitaidetta olen kyllä itsekin tehnyt ja pitänyt yhden näyttelyn joskus 90-luvun alussa. Totesin, että joukossamme on nimimerkki joka on valinnut tämän alan. Valitettavasti suurin osa taidemaalareita suorastaan vastustaa dikiaikautta ja olen todennut, että vastustus johtuu siitä etteivät he hallitse tietotekniikkaa ja sen suomia mahdollisuuksia. - Webmaakari
Koulutettu kirjoitti:
Olen ensikertaa osallistunut kekusteluunne eilen ja tänään. En tunne teistä ketään ja kirjoituksistanne päätellen olette kaikki eri henkilöitä en ota kantaa tähän salaliito teoriaan se on ihan puusta veistetty.
Paljastin osittain henlöllisyytäni eilen kun minua epäiltiin "kukkahattutädiksi" en myöskään ihannoi näitä taidemaistereita joita on tullut pilvin pimein alalle esiintyen suurina "Guruina" osaamatta kuitenkaan itse maalata.
Dikitaidetta olen kyllä itsekin tehnyt ja pitänyt yhden näyttelyn joskus 90-luvun alussa. Totesin, että joukossamme on nimimerkki joka on valinnut tämän alan. Valitettavasti suurin osa taidemaalareita suorastaan vastustaa dikiaikautta ja olen todennut, että vastustus johtuu siitä etteivät he hallitse tietotekniikkaa ja sen suomia mahdollisuuksia.Miksiköhän 'mussini' sekä 'artemix' eivät puolustaudu? Heitähän epäiltiin samaksi henkilöksi. Kysyn vaan ihan mielenkiinnosta minäkin. Ei sinun kuitenkaan tarvi tuohon vastata jos et halua.
- Koulutettu
Webmaakari kirjoitti:
Miksiköhän 'mussini' sekä 'artemix' eivät puolustaudu? Heitähän epäiltiin samaksi henkilöksi. Kysyn vaan ihan mielenkiinnosta minäkin. Ei sinun kuitenkaan tarvi tuohon vastata jos et halua.
Vastaus kysymykseen: Miksiköhän 'mussini' sekä 'artemix' eivät puolustaudu?
En tiedä heidän vastaamattomuudestaan mutta minusta olivat selvästi kaksi eri aivokertaa pohtimassa asoista, jotka ovat aika yksiselitteisiä ja siitä syystä kuulostivat haukkuvan samaa puuta. Itse olen sen alueen josta komentoin opettaja ja siten kiinnostunut tällä palstalla esitetyistä mielipiteistä. Esitetyt mielipiteet kertoivat selvästi kuinka heikosti ovat opinahjot näistä asioista asiansa esittäneet. Keski- ja yläasteen koulutus on mennyt ihan puihin tai sitten sitä ei ole ollut ollenkaan. Näissä kekusteluissa sain sellaisen käsityksen, että taiteen tekemistä pidetään jonkinasteisena salatieteenä ja tekijöitä salaseurana vaikka kyseessä on ihan tavallinen ammatti ja siihen valmistavat koulutukset. Olen tässä miettinyt miksi tällaiseen tilanteeseen on tultu onko ammatinharjoittajat itse salailemalla tietojaan aiheuttaneet sen vai onko ammattilaisten omat tiedot niin heikot, että pitää pihdata salatiedettä. - vinsent
..nytkin muka.... kirjoitti:
...yrität vähätellä omaa verbaalisuuttasi tämän nimimerkin takaa joka todella "paistaa" läpitte.
Se on muuten yksi seikka joka tukee vahvasti tuota epäilystäni.
En tiedä kuka olet mutta tarkoitusperäsi on tullut selväksi ja sitä tuskin tarvii siulle suomentaa.
Tekisi mieli vielä lisätä tähän samaan nippuun toi "Taiteilija myöskin" nimimerkki. Ootte kuin samasta puusta veistettyjä ja tällä kertaa kaikki hehkuttaa digitaiteiden puolesta vaihteeksi.
Siinähän ei ole periaattees mitään kiellettyä että kirjoittelee tänne eri nimimerkeillä mutta jos yksi ja sama henkilö on rekisteröitynyt tänne useammalla nimimerkillä, on se silloin sääntöjen vastaista. Sen vuoksi olenkin tehnyt ilmoituksen ylläpidolle jotta tuo asia tarkistetaan.
Jos siis sinulla on puhtaat "jauhot pussissa" niin sinulla ei kai sitten ole huolta.Tässä viestiketjussa en ole puhunut digitaiteen puolesta. Aikaisemmissa kylläkin mutta muistaakseni siitä on jo kuukausia aikaa.
Tuotannostani on noin 50 % öljyvärimaalausta 40% akvarellimaalausta ja loput grafiikkaa.
Taidekouluaikana tein grafiikassa puupiirrosta, metalligrafiikassa kuivaneulaa ja etsausta. 90-luvulla litografiaa filmille 12 eri laatalla joka painettiin koneella. Nykyisin grafiikkani on pelkästään tietokoneella tehtyä. Käytän Corellin ohjelmia, ei ole edes piirtopöytää.
Skannaan 1800 luvun lehdistä juttuja ja kuvia nykyistä valokuvaa loput ohjelmalla piirtäen ym. Eli kollaasimaista grafiikkaa. Tulostan nämä Epson 2100 tulostimella jossa pigmenttiväri happovapaalle taidepaperille, kehystettynä museolaatuisella kehystyksellä, pitäisi säilyä vähintään satavuotta.
Siinä tarkoitusperäni josta voit taas vääntää juttua ja epäilyjä. - asioista joista....
vinsent kirjoitti:
Tässä viestiketjussa en ole puhunut digitaiteen puolesta. Aikaisemmissa kylläkin mutta muistaakseni siitä on jo kuukausia aikaa.
Tuotannostani on noin 50 % öljyvärimaalausta 40% akvarellimaalausta ja loput grafiikkaa.
Taidekouluaikana tein grafiikassa puupiirrosta, metalligrafiikassa kuivaneulaa ja etsausta. 90-luvulla litografiaa filmille 12 eri laatalla joka painettiin koneella. Nykyisin grafiikkani on pelkästään tietokoneella tehtyä. Käytän Corellin ohjelmia, ei ole edes piirtopöytää.
Skannaan 1800 luvun lehdistä juttuja ja kuvia nykyistä valokuvaa loput ohjelmalla piirtäen ym. Eli kollaasimaista grafiikkaa. Tulostan nämä Epson 2100 tulostimella jossa pigmenttiväri happovapaalle taidepaperille, kehystettynä museolaatuisella kehystyksellä, pitäisi säilyä vähintään satavuotta.
Siinä tarkoitusperäni josta voit taas vääntää juttua ja epäilyjä.sinulla itselläsi ei ole hajuakaan.
- Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Tässä viestiketjussa en ole puhunut digitaiteen puolesta. Aikaisemmissa kylläkin mutta muistaakseni siitä on jo kuukausia aikaa.
Tuotannostani on noin 50 % öljyvärimaalausta 40% akvarellimaalausta ja loput grafiikkaa.
Taidekouluaikana tein grafiikassa puupiirrosta, metalligrafiikassa kuivaneulaa ja etsausta. 90-luvulla litografiaa filmille 12 eri laatalla joka painettiin koneella. Nykyisin grafiikkani on pelkästään tietokoneella tehtyä. Käytän Corellin ohjelmia, ei ole edes piirtopöytää.
Skannaan 1800 luvun lehdistä juttuja ja kuvia nykyistä valokuvaa loput ohjelmalla piirtäen ym. Eli kollaasimaista grafiikkaa. Tulostan nämä Epson 2100 tulostimella jossa pigmenttiväri happovapaalle taidepaperille, kehystettynä museolaatuisella kehystyksellä, pitäisi säilyä vähintään satavuotta.
Siinä tarkoitusperäni josta voit taas vääntää juttua ja epäilyjä.Hienoa, aina kun löytää hengenheimolaisen. Olen myös kättänyt Corelin ohjelmia ja myöskin opettanut mm. painovalmistelua niillä. Aikoinaan kun Mag:n käyttäjät halusivat siirtyä PC-käyttäjiksi niin kunta järjesti koulutusta kelkasta pudonneille. Corel hankittiin myös koululle muuhunkin kuvankäsittelyn opetukseen sekä vektorikuvalla, että bitmap-kuvalla on hauska leikitellä ja rakennella taidekuvia.
Itse olen erikoistunut värioppien ja hahmotuksen opetukseen ja tehnyt sitä työkseni vuodesta 85 lähtien. Nämä tietokoneellla tehdyt kuvani perustuvat näihin värien vuorovaikutusoppeihin.
Tulihan lopulta jotain asiaakin. mussini kirjoitti:
Nyt voisi tietenkin kysyä, mitä tarkoittaa akateeminen hienostelu ja miten se eroaa aidosta taiteen tuntemisesta
En nyt ymmärrä miten kirjoittaja on tullut siihen johtopäätökseen, että asiantuntijoilla on pelkkä mielipide vailla objektiivisuutta. Miten ja mistä syystä objektiivisuus on asiantuntijoiden ulottumattomissa? Kuka pystyy ja miten artemixin ja maallikon lisäksi tunnistamaan taiteesta aitouden, jos taiteen asiantuntijat eivät siihen kykene.
Koska peräänkuulutat maallikon mielipidettä lienee se objektiivinen, mutta mikä on maallikon mielipide? Maallikolla on mielipide Jakomäessä, Kyrsyässä ja Posiolla, mutta ovatko he samaa mieltä ylipäätään yhtään mistään. Ja jos ovat, niin millä perusteilla. Mitä eväitä maallikolla on arvottaa taidetta objektiivisesti ja mistä tämä objektiivinen näkemys on tullut nimenomaan maallikoiden ulottuville? Onko se synnynnäinen vai hankittu ominaisuus?
Miksi nimenomaan maallikon mielipide on tärkeä? Maallikot ovat ensin yksimielisiä siitä, mistä he eivät pidä eli ei mistään, mutta sen jälkeen riitelevät siitä, mistä pitäisivät jos vain osaisivat märitellä pitämisiään. Jos pyytää perusteluita puolesta tai vastaan niin käytännössä saadaan ”joo totanoin” tai ”ennytiiä” ja perusteluksi ”must vaan tuntuu siltä”.
Kaipaisin lisäselvitystä näkemyksestä, että miksi ” suhteella nykyiseen taiteen kenttään ei pitäisi olla mitään tekemistä”.
Siinä olen kirjoittajan kanssa kuitenkin samaa mieltä, että puhtaasti objektiivista näkemystä ei ole olemassakaan. Kukin tuo enemmän tai vähemmän subjektiivisuuttaan mielipiteissään esille. Erona on se, että asiantuntijat perustelevat mielipiteensä avoimesti, myös mediassa. Eri asiantuntijoiden mielipiteet ja näkemykset yksittäisestä taiteilijasta ja hänen tuotannostaan käyvät vuoropuhelua keskenään. Tämä vuoropuhelukokonaisuus tuottaa jonkinasteisen objektiivisen näkemyksen taiteilijan asemasta ja arvostuksesta taidekentällä.
Maallikoiden mielipiteet eivät ole mediassa esillä koska heidän mielipiteet eivät useinkaan muodosta yhtenäistä, hahmotettavaa kokonaisuutta vaan ristiriitaisen rykelmän toisilleen vastakkaisia mielipiteitä.
Kuten aiemmin totesin, pelkkä rahan tienaaminen taiteella ei ole ammattilaisuuden vaan toimeentulon tärkein kriteeri.
Sisäpiirissä ei vallitse mitään yksimielistä hymistelyä edes ilmaisen viinan tarpeellisuudesta, saati taiteen sisällöstä, sen ja taiteilijoiden arvottamisesta, mutta maallikoilla täytynee olla jokin salaliitto johon taiteen sisäpiiriläisiä ei hyväksytä. Tämä systeemi pysyy salassa sisäpiiriläisiltä koska sille ei ole mitään objektiivista perustetta aidon taidemyynnin lisäksi.on sitä, että puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä.
Maallikon mielipide ei ole ehkä juurikaan sen objektiivisempi, koska taiteessa ei sen määrittelemättömyyden vuoksi voi juuri olla objektiivisuutta. Maallikon mielipide on usein kuitenkin varsin riippumaton, jolloin sitä voi pitää hyvinkin rehellisenä arviona. Hyvä maallikkomielipidelähde voisi olla esim. kyselytutkimukset museoissa.
Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten. Nykyinen suuntaus, jossa taide-eliitti ensin valitsee työt ja sitten selittää ihmisille, että ne ovat hyviä ja lopuksi nostaa taiteilijan nimen "suureksi" sillä perustein, että se on ollut laajasti esillä, on täysin kestämättömällä pohjalla. Kukaan ei hyväksyisi samanlaisia menettelytapoja politiikassa tai liike-elämässä.
Suhde taiteen kenttään on periaatteessa täysin tarpeeton. Se on toki aina olemassa, mutta arviontikriteerinä se on ihan turha. Jos taide on ilmaisua, niin ei ole mitään järkevää syytä, miksi se pitää rajoittaa ilmaisuksi suhteessa jo olemassa olevaan. Mielestäni taiteen kenttä on olemassa vain siksi, että systeemiin saadaan jokin referenssi, johon taidetta voi verrata. Samalla korostetaan myös sitä näkökulmaa, että vain taiteen kentän hyvin tunteva asiantuntija (lue: eliitti) on pätevä sanomaan taiteesta jotain, millä on vaikutusta. Kaikki tämä vain erkaannuttaa taidetta tavallisista ihmisistä ja on siksi huono asia.
En väitä, että kyse olisi mistään salaliittoteoriasta, vaan siitä, ettei tavallisen ihmisen (esim. museokävijän tai taiteen aktiiviharrastajan) ääni mitenkään kuulu taiteen kehityksessä tai teiderahojen jakamisessa. Ne mielipiteet kuitataan varsin kevytmielisesti asiantuntemattomiksi ja syy tähän on se, että halutaan ylläpitää illuusiota, että taiteen ymmärtäminen vaatisi huomattavaa asiantuntemusta.Webmaakari kirjoitti:
Miksiköhän 'mussini' sekä 'artemix' eivät puolustaudu? Heitähän epäiltiin samaksi henkilöksi. Kysyn vaan ihan mielenkiinnosta minäkin. Ei sinun kuitenkaan tarvi tuohon vastata jos et halua.
tällaisia tuulesta temmattuja väitteitä vastaan on ihan turhaa puuhaa, enkä jaksa sellaista juurikaan harrastaa. Kirjoittelin aiemmin ilman nimimerkkiä, mutta noiden juttujen seuraaminen on muille niin hankalaa, että päätin siksi ottaa käyttöön nimierkin.
Muistaakseni juuri sinä esittelit tällä palstalla jokin aikaa sitten ihmisten ip-numeroita, joten kaivelepa nyt niitä esiin, niin huomaat, että ainakaan minulla ei ole täällä alter-egoja.- pisti
artemix kirjoitti:
tällaisia tuulesta temmattuja väitteitä vastaan on ihan turhaa puuhaa, enkä jaksa sellaista juurikaan harrastaa. Kirjoittelin aiemmin ilman nimimerkkiä, mutta noiden juttujen seuraaminen on muille niin hankalaa, että päätin siksi ottaa käyttöön nimierkin.
Muistaakseni juuri sinä esittelit tällä palstalla jokin aikaa sitten ihmisten ip-numeroita, joten kaivelepa nyt niitä esiin, niin huomaat, että ainakaan minulla ei ole täällä alter-egoja.sama asia silmään. Tyyppi joka esittelee julkisesti toisten ip-osoitteita tällä palstalla lainvastaisesti, on nyt ilmeisesti tullut lopullisesti vainoharhaiseksi.
Eikö kannattais yrittää huolehtia vain omista asioistaan? - menehän siitä....
artemix kirjoitti:
on sitä, että puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä.
Maallikon mielipide ei ole ehkä juurikaan sen objektiivisempi, koska taiteessa ei sen määrittelemättömyyden vuoksi voi juuri olla objektiivisuutta. Maallikon mielipide on usein kuitenkin varsin riippumaton, jolloin sitä voi pitää hyvinkin rehellisenä arviona. Hyvä maallikkomielipidelähde voisi olla esim. kyselytutkimukset museoissa.
Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten. Nykyinen suuntaus, jossa taide-eliitti ensin valitsee työt ja sitten selittää ihmisille, että ne ovat hyviä ja lopuksi nostaa taiteilijan nimen "suureksi" sillä perustein, että se on ollut laajasti esillä, on täysin kestämättömällä pohjalla. Kukaan ei hyväksyisi samanlaisia menettelytapoja politiikassa tai liike-elämässä.
Suhde taiteen kenttään on periaatteessa täysin tarpeeton. Se on toki aina olemassa, mutta arviontikriteerinä se on ihan turha. Jos taide on ilmaisua, niin ei ole mitään järkevää syytä, miksi se pitää rajoittaa ilmaisuksi suhteessa jo olemassa olevaan. Mielestäni taiteen kenttä on olemassa vain siksi, että systeemiin saadaan jokin referenssi, johon taidetta voi verrata. Samalla korostetaan myös sitä näkökulmaa, että vain taiteen kentän hyvin tunteva asiantuntija (lue: eliitti) on pätevä sanomaan taiteesta jotain, millä on vaikutusta. Kaikki tämä vain erkaannuttaa taidetta tavallisista ihmisistä ja on siksi huono asia.
En väitä, että kyse olisi mistään salaliittoteoriasta, vaan siitä, ettei tavallisen ihmisen (esim. museokävijän tai taiteen aktiiviharrastajan) ääni mitenkään kuulu taiteen kehityksessä tai teiderahojen jakamisessa. Ne mielipiteet kuitataan varsin kevytmielisesti asiantuntemattomiksi ja syy tähän on se, että halutaan ylläpitää illuusiota, että taiteen ymmärtäminen vaatisi huomattavaa asiantuntemusta...sinne omalle koneellesi hehe!
- kaikki..
joku nimimerkki? kirjoitti:
Mistä voi tietää että sinunkaan viestisi ei ollut juuri sen tyypin tekemä joka käyttää nuita muitakin nimimerkkejä? Tai mistä tietää että juuri tämäkään viesti ei ole hänen kirjoittamansa!? Ei kyllä nyt lähtee järki ja usko kaikkeen todellisuuteen! Mikään ei ole enää mitään kun ei voi tietää kuka on se henkilö joka suoltaa tänne bittivirtaan tekstiä! Tekstin arvo katoaa heti kun ei tiedä kuka sitä kirjoittaa!
Minua on jo pitemmän aikaa huvittanut tämä paranoia mitä täällä on sen yhden "tiedätte kyllä kenen" takia. Kaikki epäilevät toistensa olevia juuri se "katkera taiteilija" jonka metodit ovat tulleet jo hyvin tutuiksi. Eli toisin sanoen hänen suunnitelmansa on toteutunut täydellisesti. Kaikki täällä vain ruokkivat sitä hänen aloittamaansa trollia, joka on jo alkanut elää omaa elämäänsä...on mennyt jonkun toisen suunnitelman mukaisesti, niin onko se joku toinen kaikkia muita älykkäämpi???
Kuljetetaanko muita kuin pässiä narussa??? - onko hän
kaikki.. kirjoitti:
..on mennyt jonkun toisen suunnitelman mukaisesti, niin onko se joku toinen kaikkia muita älykkäämpi???
Kuljetetaanko muita kuin pässiä narussa???älykkäämpi mutta ainakin ilkikurisempi ja varmasti nauraa maha kippurassa meille kaikille. ihmiset ovat internetissä niin herkkiksiä 8D
Tai sitten täysin umpi hullu. - il pittore
artemix kirjoitti:
on sitä, että puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä.
Maallikon mielipide ei ole ehkä juurikaan sen objektiivisempi, koska taiteessa ei sen määrittelemättömyyden vuoksi voi juuri olla objektiivisuutta. Maallikon mielipide on usein kuitenkin varsin riippumaton, jolloin sitä voi pitää hyvinkin rehellisenä arviona. Hyvä maallikkomielipidelähde voisi olla esim. kyselytutkimukset museoissa.
Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten. Nykyinen suuntaus, jossa taide-eliitti ensin valitsee työt ja sitten selittää ihmisille, että ne ovat hyviä ja lopuksi nostaa taiteilijan nimen "suureksi" sillä perustein, että se on ollut laajasti esillä, on täysin kestämättömällä pohjalla. Kukaan ei hyväksyisi samanlaisia menettelytapoja politiikassa tai liike-elämässä.
Suhde taiteen kenttään on periaatteessa täysin tarpeeton. Se on toki aina olemassa, mutta arviontikriteerinä se on ihan turha. Jos taide on ilmaisua, niin ei ole mitään järkevää syytä, miksi se pitää rajoittaa ilmaisuksi suhteessa jo olemassa olevaan. Mielestäni taiteen kenttä on olemassa vain siksi, että systeemiin saadaan jokin referenssi, johon taidetta voi verrata. Samalla korostetaan myös sitä näkökulmaa, että vain taiteen kentän hyvin tunteva asiantuntija (lue: eliitti) on pätevä sanomaan taiteesta jotain, millä on vaikutusta. Kaikki tämä vain erkaannuttaa taidetta tavallisista ihmisistä ja on siksi huono asia.
En väitä, että kyse olisi mistään salaliittoteoriasta, vaan siitä, ettei tavallisen ihmisen (esim. museokävijän tai taiteen aktiiviharrastajan) ääni mitenkään kuulu taiteen kehityksessä tai teiderahojen jakamisessa. Ne mielipiteet kuitataan varsin kevytmielisesti asiantuntemattomiksi ja syy tähän on se, että halutaan ylläpitää illuusiota, että taiteen ymmärtäminen vaatisi huomattavaa asiantuntemusta.lausuma:
"Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten."
Miten taide voi erkautua yhteiskunnasta kun taiteilija töineen on automaattisesti osa sitä tahtoi sitä tahi ei? Miksi taiteilijan pitäisi tehdä taidettaan muuta kuin ostajaa varten, olipa se muu sitten kuka tai mikä hyvänsä?
Eikö taide olekaan vapaata taiteilijan tehdä mitä hyvänsä ilman ajatusta sen suhteesta yhteiskuntaan, yleisöön, kriitikoihin? Mitä tulee taiteesta, joka tehdään jotakin muuta kuin myyntiä varten? (No ainakin propagandaa mutta mitä muuta?)
"..puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä."
Tässä olet oikeassa! Mitä erityisesti kriitikoihin tulee niin siinä suhteessa taidekenttä meillä on harvinaisen erimielistä. Perin harvoin saa lukea tai kuulla kritiikkiä, joka puuttuu muuhun kuin tulkintaan sisällöstä. Yleisintä on käsittämätön sanahölinä siitä, mitä kriitikko on työssä/töissä näkevinään. Loistava esimerkki tästä on tämän päivän HS:ssa sen johtavan taidekriitikon arvostelu Matti Kalkamon veistosten näyttelystä Galleria Sculptorissa Helsingissä. Onneksi nyt ollaan ilmeiseti saamassa jonkinlainen koko maan kattava arvostelujen koonti, jolloin niiden koko kirjo on kaikkien tarjolla.
Taidetta ei voi kahlita, se on jotakin joka on ja tulee omalla voimallaan minkään estämättä. Se voi ulkopuolisesta painostuksesta, vihasta, vainosta painua maan alle mutta elää sielläkin vapaana kahleista. Siitä on erityisesti viime vuosisadalta kiistämättömät ja vahvat todisteet. Kriitikoilla, vallanpitäjillä, kansalla ei ole mitään oikeutta sanella mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Taide on vapaata! il pittore kirjoitti:
lausuma:
"Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten."
Miten taide voi erkautua yhteiskunnasta kun taiteilija töineen on automaattisesti osa sitä tahtoi sitä tahi ei? Miksi taiteilijan pitäisi tehdä taidettaan muuta kuin ostajaa varten, olipa se muu sitten kuka tai mikä hyvänsä?
Eikö taide olekaan vapaata taiteilijan tehdä mitä hyvänsä ilman ajatusta sen suhteesta yhteiskuntaan, yleisöön, kriitikoihin? Mitä tulee taiteesta, joka tehdään jotakin muuta kuin myyntiä varten? (No ainakin propagandaa mutta mitä muuta?)
"..puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä."
Tässä olet oikeassa! Mitä erityisesti kriitikoihin tulee niin siinä suhteessa taidekenttä meillä on harvinaisen erimielistä. Perin harvoin saa lukea tai kuulla kritiikkiä, joka puuttuu muuhun kuin tulkintaan sisällöstä. Yleisintä on käsittämätön sanahölinä siitä, mitä kriitikko on työssä/töissä näkevinään. Loistava esimerkki tästä on tämän päivän HS:ssa sen johtavan taidekriitikon arvostelu Matti Kalkamon veistosten näyttelystä Galleria Sculptorissa Helsingissä. Onneksi nyt ollaan ilmeiseti saamassa jonkinlainen koko maan kattava arvostelujen koonti, jolloin niiden koko kirjo on kaikkien tarjolla.
Taidetta ei voi kahlita, se on jotakin joka on ja tulee omalla voimallaan minkään estämättä. Se voi ulkopuolisesta painostuksesta, vihasta, vainosta painua maan alle mutta elää sielläkin vapaana kahleista. Siitä on erityisesti viime vuosisadalta kiistämättömät ja vahvat todisteet. Kriitikoilla, vallanpitäjillä, kansalla ei ole mitään oikeutta sanella mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Taide on vapaata!yhteiskunnasta - eli ihmisistä - juuri siten että taiteilija alkaa tekemään taidetta, joka miellyttää kriitikoita ja muuta eliittiä, kun taiteen tarkoitus on olla "vapaa uuden suunnan etsijä". Myönnän, ettei termi ole paras mahdollinen, mutta tuota sillä tarkoitan.
Maallikko on taas tärkeä taidekentän ulkopuolinen arvioija, jonka tehtävä on estää taiteen sisäsiittoisuus, johon kaikilla suljetuilla systeemeillä on vahva pyrkimys.
Olen ehdottoman samaa mieltä kanssasi, ettei (oikeaa) taidetta voi kahlita. Silloin kai pitäisi löytää uusia termejä niille taidemuodoille, jotka ovat kahlittuja. Ja juuri tästä aloin alun perin kirjoittamaan, että ammattilaisuus on usein varsin raskas kahle, mutta silti sitä arvostetaan, kun taas amatöörillä on vapaus, jota ei juuri arvosteta. Tästä voi päätellä, ettei kaikille taiteen vapaus olekaan niin tärkeää, etenkään kun toisessa vaakakupissa on menestys, maine ja kunnia.il pittore kirjoitti:
lausuma:
"Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten."
Miten taide voi erkautua yhteiskunnasta kun taiteilija töineen on automaattisesti osa sitä tahtoi sitä tahi ei? Miksi taiteilijan pitäisi tehdä taidettaan muuta kuin ostajaa varten, olipa se muu sitten kuka tai mikä hyvänsä?
Eikö taide olekaan vapaata taiteilijan tehdä mitä hyvänsä ilman ajatusta sen suhteesta yhteiskuntaan, yleisöön, kriitikoihin? Mitä tulee taiteesta, joka tehdään jotakin muuta kuin myyntiä varten? (No ainakin propagandaa mutta mitä muuta?)
"..puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä."
Tässä olet oikeassa! Mitä erityisesti kriitikoihin tulee niin siinä suhteessa taidekenttä meillä on harvinaisen erimielistä. Perin harvoin saa lukea tai kuulla kritiikkiä, joka puuttuu muuhun kuin tulkintaan sisällöstä. Yleisintä on käsittämätön sanahölinä siitä, mitä kriitikko on työssä/töissä näkevinään. Loistava esimerkki tästä on tämän päivän HS:ssa sen johtavan taidekriitikon arvostelu Matti Kalkamon veistosten näyttelystä Galleria Sculptorissa Helsingissä. Onneksi nyt ollaan ilmeiseti saamassa jonkinlainen koko maan kattava arvostelujen koonti, jolloin niiden koko kirjo on kaikkien tarjolla.
Taidetta ei voi kahlita, se on jotakin joka on ja tulee omalla voimallaan minkään estämättä. Se voi ulkopuolisesta painostuksesta, vihasta, vainosta painua maan alle mutta elää sielläkin vapaana kahleista. Siitä on erityisesti viime vuosisadalta kiistämättömät ja vahvat todisteet. Kriitikoilla, vallanpitäjillä, kansalla ei ole mitään oikeutta sanella mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Taide on vapaata!tätä:
http://www.kritiikkiportti.fi/
"Onneksi nyt ollaan ilmeiseti saamassa jonkinlainen koko maan kattava arvostelujen koonti, jolloin niiden koko kirjo on kaikkien tarjolla."- il pittore
artemix kirjoitti:
tätä:
http://www.kritiikkiportti.fi/
"Onneksi nyt ollaan ilmeiseti saamassa jonkinlainen koko maan kattava arvostelujen koonti, jolloin niiden koko kirjo on kaikkien tarjolla."Kunhan vielä ryhmittelevät ne taideryhmittäin, ettei tarvitse kahlata satoja löytääkseen muutaman kymmenen haluamiaan.
- digimaalari
artemix kirjoitti:
on sitä, että puetaan näennäinen sanottava hienoihin termeihin, jotta näyttäisi siltä, että sanotaan jotain fiksua, vaikka oikeasti vain ollaan sanovinaan jotain. Tällaista näkyy varsin usein taidearvostelujen yhteydessä.
Maallikon mielipide ei ole ehkä juurikaan sen objektiivisempi, koska taiteessa ei sen määrittelemättömyyden vuoksi voi juuri olla objektiivisuutta. Maallikon mielipide on usein kuitenkin varsin riippumaton, jolloin sitä voi pitää hyvinkin rehellisenä arviona. Hyvä maallikkomielipidelähde voisi olla esim. kyselytutkimukset museoissa.
Maallikon mielipide on siksi tärkeä, että ilman sitä taide erkanee kokonaan yhteiskunnasta. Mielestäni taidetta pitäisi tehdä tavallisia ihmisiä, eikä taide-eliittiä varten. Nykyinen suuntaus, jossa taide-eliitti ensin valitsee työt ja sitten selittää ihmisille, että ne ovat hyviä ja lopuksi nostaa taiteilijan nimen "suureksi" sillä perustein, että se on ollut laajasti esillä, on täysin kestämättömällä pohjalla. Kukaan ei hyväksyisi samanlaisia menettelytapoja politiikassa tai liike-elämässä.
Suhde taiteen kenttään on periaatteessa täysin tarpeeton. Se on toki aina olemassa, mutta arviontikriteerinä se on ihan turha. Jos taide on ilmaisua, niin ei ole mitään järkevää syytä, miksi se pitää rajoittaa ilmaisuksi suhteessa jo olemassa olevaan. Mielestäni taiteen kenttä on olemassa vain siksi, että systeemiin saadaan jokin referenssi, johon taidetta voi verrata. Samalla korostetaan myös sitä näkökulmaa, että vain taiteen kentän hyvin tunteva asiantuntija (lue: eliitti) on pätevä sanomaan taiteesta jotain, millä on vaikutusta. Kaikki tämä vain erkaannuttaa taidetta tavallisista ihmisistä ja on siksi huono asia.
En väitä, että kyse olisi mistään salaliittoteoriasta, vaan siitä, ettei tavallisen ihmisen (esim. museokävijän tai taiteen aktiiviharrastajan) ääni mitenkään kuulu taiteen kehityksessä tai teiderahojen jakamisessa. Ne mielipiteet kuitataan varsin kevytmielisesti asiantuntemattomiksi ja syy tähän on se, että halutaan ylläpitää illuusiota, että taiteen ymmärtäminen vaatisi huomattavaa asiantuntemusta.jos joskus löydän artikkelin missä arvosteltiin terveellä tavalla juuri tuota suppeaa eliittiä joka mukamas sanelee taiteen huiput, ja samalla jakelee apurahoja aina vain samoille tyypeille. Peräänkuulutti nimenomaan työn kyseisen porukan valtaa. Oli ihan pätevän tyypin näkemys.
- ne..
onko hän kirjoitti:
älykkäämpi mutta ainakin ilkikurisempi ja varmasti nauraa maha kippurassa meille kaikille. ihmiset ovat internetissä niin herkkiksiä 8D
Tai sitten täysin umpi hullu.viisaammat sano että hullu saakin olla, kunhan ei ole tyhmä???
- hehh
ne.. kirjoitti:
viisaammat sano että hullu saakin olla, kunhan ei ole tyhmä???
Juurikin näin 8)
- vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Hienoa, aina kun löytää hengenheimolaisen. Olen myös kättänyt Corelin ohjelmia ja myöskin opettanut mm. painovalmistelua niillä. Aikoinaan kun Mag:n käyttäjät halusivat siirtyä PC-käyttäjiksi niin kunta järjesti koulutusta kelkasta pudonneille. Corel hankittiin myös koululle muuhunkin kuvankäsittelyn opetukseen sekä vektorikuvalla, että bitmap-kuvalla on hauska leikitellä ja rakennella taidekuvia.
Itse olen erikoistunut värioppien ja hahmotuksen opetukseen ja tehnyt sitä työkseni vuodesta 85 lähtien. Nämä tietokoneellla tehdyt kuvani perustuvat näihin värien vuorovaikutusoppeihin.
Tulihan lopulta jotain asiaakin.On se harmi kun tänne ei saa liitettyä kuvia muuten kuin linkittämällä omat kotisivut. Ja se on turhan riskaapelia hommaa. Olisi nimittäin tosi hienoa nähdä noita sinun aiheitasi ja tekniikkaa. Netissä näkee kyllä nuorten tekemiä kuvia tietokoneohjelmilla aika paljon, mutta ei sellaisten tekijöiden joilla on perinteisen grafiikan tuntemusta ja koulutusta.
Itse en oikein pysty keskittymään riittävästi tuohon grafiikkaan. Öljyvärimaalaus on taloudellisesti kannattavampaa. Jos myy yhden öljymaalauksen niin pitää löytää 3-5 asiakasta grafiikalle jotta saa saman myyntikatteen.
Tämän vuoksi grafiikkani on jäänyt melkein harrastuspuolelle. - Koulutettu
vinsent kirjoitti:
On se harmi kun tänne ei saa liitettyä kuvia muuten kuin linkittämällä omat kotisivut. Ja se on turhan riskaapelia hommaa. Olisi nimittäin tosi hienoa nähdä noita sinun aiheitasi ja tekniikkaa. Netissä näkee kyllä nuorten tekemiä kuvia tietokoneohjelmilla aika paljon, mutta ei sellaisten tekijöiden joilla on perinteisen grafiikan tuntemusta ja koulutusta.
Itse en oikein pysty keskittymään riittävästi tuohon grafiikkaan. Öljyvärimaalaus on taloudellisesti kannattavampaa. Jos myy yhden öljymaalauksen niin pitää löytää 3-5 asiakasta grafiikalle jotta saa saman myyntikatteen.
Tämän vuoksi grafiikkani on jäänyt melkein harrastuspuolelle.Aikoinaan, äitini opiskeli 1919 Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli nykyisessä(Kuvataideakatemiassa) ja minulla on niitä senaikaisia oppimateriaaleja. Katsoin joskus 70-luvulla tehtyä grafiikan kirjaa ja totesin, että monet kuvat olivat sieltä vanhasta perspektiiviopin ja grafiikan vanhoista oppimateriaaleista. Toisin sanoen oppilailta tekniikka oli vienyt kaiken huomion ja kuvat oli kopioitu vanhoista oppimateriaaleista.
Itse olen keskittynyt väriopillisiin ilmiöihin tietoteniikan sallimissa rajoissa siis optisiin sekoituksiin, läpikuultavuuksiin ja väririnnastuksiin. Gif-animaattorilla ole myöskin leikitellyt tekemällä kuvia joissa kuvan vastavärit vaihtavat paikkaa sekunnin murtosissa.
Toiset pitävä teostensa myyntiä tärkeänä niinkuin näissäkin yhteyksissä on tullut ilmi itse en ole myynnistä niinkään kiinnostunut pikemminkin olen jopa kieltäytynyt, koska haluan säilyttää niitä kokonaisuutena ikäänkuin pitää ne yhdessä tulevia sukupolvia varten. (muutamia satoja öljy- sekatekniikka maalauksia ym.) Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi. Osallistun kyllä jatkuvasti yhteisnäyttelyihin museoissa ja joskus vielä pidän yksityisenkin. Nykyään pidän taidekritiiä muille alalle aikoville ja jo alalla oleville. Pyrin auttamaan muitakin tälle vaikealle alalle kun lähettävät sähköpostitse kuviansa minulle arvioitavaksi "Kritisoitavaksi". - voi kiesus!
Koulutettu kirjoitti:
Aikoinaan, äitini opiskeli 1919 Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli nykyisessä(Kuvataideakatemiassa) ja minulla on niitä senaikaisia oppimateriaaleja. Katsoin joskus 70-luvulla tehtyä grafiikan kirjaa ja totesin, että monet kuvat olivat sieltä vanhasta perspektiiviopin ja grafiikan vanhoista oppimateriaaleista. Toisin sanoen oppilailta tekniikka oli vienyt kaiken huomion ja kuvat oli kopioitu vanhoista oppimateriaaleista.
Itse olen keskittynyt väriopillisiin ilmiöihin tietoteniikan sallimissa rajoissa siis optisiin sekoituksiin, läpikuultavuuksiin ja väririnnastuksiin. Gif-animaattorilla ole myöskin leikitellyt tekemällä kuvia joissa kuvan vastavärit vaihtavat paikkaa sekunnin murtosissa.
Toiset pitävä teostensa myyntiä tärkeänä niinkuin näissäkin yhteyksissä on tullut ilmi itse en ole myynnistä niinkään kiinnostunut pikemminkin olen jopa kieltäytynyt, koska haluan säilyttää niitä kokonaisuutena ikäänkuin pitää ne yhdessä tulevia sukupolvia varten. (muutamia satoja öljy- sekatekniikka maalauksia ym.) Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi. Osallistun kyllä jatkuvasti yhteisnäyttelyihin museoissa ja joskus vielä pidän yksityisenkin. Nykyään pidän taidekritiiä muille alalle aikoville ja jo alalla oleville. Pyrin auttamaan muitakin tälle vaikealle alalle kun lähettävät sähköpostitse kuviansa minulle arvioitavaksi "Kritisoitavaksi"."Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi."
Kerrohan kuinka tuollasen nimeäsi kantavan säätiön oikein perustat ihan noin vain?
Mielestäni olin jo kaikenlaista nähnyt mutta tämä jo vie voiton kirkkaasti. Voi hyssykät kun olette tosi yksinkertaista sakkia! - Koulutettu
voi kiesus! kirjoitti:
"Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi."
Kerrohan kuinka tuollasen nimeäsi kantavan säätiön oikein perustat ihan noin vain?
Mielestäni olin jo kaikenlaista nähnyt mutta tämä jo vie voiton kirkkaasti. Voi hyssykät kun olette tosi yksinkertaista sakkia!Et varmaan tiedä, että meillä täällä kotimaassa on tällaisia taiteilijan nimiin perustettuja säätiöitä, jotka huolehtivat taiteilijoiden jälkeensäjättämästä "roinasta". esim. Reidar Säreistöniemem teokset ovat tiettävästi tällaisen säätiön hallussa jonka hoitaja on hänen veljensä. Tuntuu kuin et olisi perillä asiasta mihin otat kantaa.
- Koulutettu
voi kiesus! kirjoitti:
"Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi."
Kerrohan kuinka tuollasen nimeäsi kantavan säätiön oikein perustat ihan noin vain?
Mielestäni olin jo kaikenlaista nähnyt mutta tämä jo vie voiton kirkkaasti. Voi hyssykät kun olette tosi yksinkertaista sakkia!Tässä osoite, että voit katsella yhtä säätiötä.
http://www.lapinmuseot.fi/kittila/sareistoniemi.html - il pittore
voi kiesus! kirjoitti:
"Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi."
Kerrohan kuinka tuollasen nimeäsi kantavan säätiön oikein perustat ihan noin vain?
Mielestäni olin jo kaikenlaista nähnyt mutta tämä jo vie voiton kirkkaasti. Voi hyssykät kun olette tosi yksinkertaista sakkia!on niin yhteisöille kuin yksityisillekin aivan hyvä keino saada omaisuus pysymään niin haluttaessa kokonaisena tallessa. Säätiö on yksi muoto oikeushenkilöistä ja sen perustaminen ja hoito on tarkkaan säädetty lailla. Tällä hetkellä säätiön perustamisen alaraja lienee 25000€. Kun taiteen arvo on varsin epämääräinen, ei luulisi olevan vaikeaa saada esim. maalauksia, grafiikkaa ym. helpolla yhteen tuiosta arvosta.
On todella masentavaa, että tänne kirjoittelee koko ajan kaltaisiasi tyyppejä kaikenlaisia älyttömyyksiä asioista, joista ei tiedä hevonhännän vertaa. Parilla klikkauksella olisit saanut säätiöistä enemmän tietoa kuin mitä ikinä pystyt omaksumaan. Mutta niinhän se on, että kun jollekin lusikalla on annettu ei siltä pysty kauhalla vaatimaan. - Koulutettu
il pittore kirjoitti:
on niin yhteisöille kuin yksityisillekin aivan hyvä keino saada omaisuus pysymään niin haluttaessa kokonaisena tallessa. Säätiö on yksi muoto oikeushenkilöistä ja sen perustaminen ja hoito on tarkkaan säädetty lailla. Tällä hetkellä säätiön perustamisen alaraja lienee 25000€. Kun taiteen arvo on varsin epämääräinen, ei luulisi olevan vaikeaa saada esim. maalauksia, grafiikkaa ym. helpolla yhteen tuiosta arvosta.
On todella masentavaa, että tänne kirjoittelee koko ajan kaltaisiasi tyyppejä kaikenlaisia älyttömyyksiä asioista, joista ei tiedä hevonhännän vertaa. Parilla klikkauksella olisit saanut säätiöistä enemmän tietoa kuin mitä ikinä pystyt omaksumaan. Mutta niinhän se on, että kun jollekin lusikalla on annettu ei siltä pysty kauhalla vaatimaan.Opettajan ammatissa olen tottunut tällaisiin koomenteihin jonka tämä säätiöittäminen aiheutti.
Minulla oli näitä 16-17 vuotiaita oppilait 10 vuotta ja heitä oli lukukaudessa useita satoja.
Kaiken lisäksi he valitsivat minut kuraattoriksi ja kaatoivat kaiken "kotikuran" päälleni. Opin säälimään heitä useinkaa ei ollut heidän oma vikansaa tila jossa he olivat. Olen toiminut myös korkeakoulussa opettajana eikä paljon kummempaa ollut ylioppilaiden koulutus kuvataiteen osalta oli jäänyt kovin heikolle tasolle, jopa niin että oli vaikeaa aloittaa opetus kun piti ensin antaa sille historiallinen pohja. - voi kiesus!
Koulutettu kirjoitti:
Opettajan ammatissa olen tottunut tällaisiin koomenteihin jonka tämä säätiöittäminen aiheutti.
Minulla oli näitä 16-17 vuotiaita oppilait 10 vuotta ja heitä oli lukukaudessa useita satoja.
Kaiken lisäksi he valitsivat minut kuraattoriksi ja kaatoivat kaiken "kotikuran" päälleni. Opin säälimään heitä useinkaa ei ollut heidän oma vikansaa tila jossa he olivat. Olen toiminut myös korkeakoulussa opettajana eikä paljon kummempaa ollut ylioppilaiden koulutus kuvataiteen osalta oli jäänyt kovin heikolle tasolle, jopa niin että oli vaikeaa aloittaa opetus kun piti ensin antaa sille historiallinen pohja.Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin. - vinsent
voi kiesus! kirjoitti:
Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin.Ihan järkipuheelta on tämän herran jutut kuulostanut. Ja jos taiteesta pitää, ja haluaa jotain juttua vääntää useamman kanssa, niin eipä niitä foorumeita paljon muita löydy. Tämä on valtakunnallinen foorumi ja uskon täältä löytyvän monentasosta ukkoa.Kirjoituksista päätellen moni on hyvinkin sivistynyt ettei tämä nyt pelkästään mikään "junttipalsta ole".
- il pittore
voi kiesus! kirjoitti:
Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin.alkaa olla lähellä, ellei ole jo ylitetty, kunnianloukkausraja. Kun näkee millaisilla teksteillä Susan Kuronen-Ruusunen sai poliisin toimimaan ja törkimykset syytteeseen, niin kannattaisi pidättäytyä loukkaavista teksteistä. Eivät nämä palstat niin anonyymejä ole kuin tyhmempi voisi luulla.
- Koulutettu
voi kiesus! kirjoitti:
Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin.En tiedä mikä nimimerkkiäsi vaivaa kun niin kiihdyt kirjoittelustani. En ole tullut palstalle riitaa haastamaan vaan keskustelemaan asioista, jotka liittyvät taiteen tekemiseen ja muihin sen lieveilmiöihin. Ei pidä provosoitua jos ei ole syytä. Mielestäni asiallinen kirjoittelu olisi paikallaan näissäkin asioissa. Olen vain kertonut omista kokemuksistani joita on kertynyt aika pitkältä taipaleelta ja ajatellut, että niistä kokemuksistani saattaisi olla teillekin jotain hyötyä tällä taiteen saralla, kuin elämä on.
- digimaalari
voi kiesus! kirjoitti:
"Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi."
Kerrohan kuinka tuollasen nimeäsi kantavan säätiön oikein perustat ihan noin vain?
Mielestäni olin jo kaikenlaista nähnyt mutta tämä jo vie voiton kirkkaasti. Voi hyssykät kun olette tosi yksinkertaista sakkia!Taidat itse olla hieman simppeli kun tuollaista asiaa pidät utopiana. Moni asia on kuule ihan jokaisen kansalaisen ulottuvilla kun vain uskaltaa sen toteuttaa! Ei yrityselämääkään olisi ilman uskallusta!
- vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Aikoinaan, äitini opiskeli 1919 Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli nykyisessä(Kuvataideakatemiassa) ja minulla on niitä senaikaisia oppimateriaaleja. Katsoin joskus 70-luvulla tehtyä grafiikan kirjaa ja totesin, että monet kuvat olivat sieltä vanhasta perspektiiviopin ja grafiikan vanhoista oppimateriaaleista. Toisin sanoen oppilailta tekniikka oli vienyt kaiken huomion ja kuvat oli kopioitu vanhoista oppimateriaaleista.
Itse olen keskittynyt väriopillisiin ilmiöihin tietoteniikan sallimissa rajoissa siis optisiin sekoituksiin, läpikuultavuuksiin ja väririnnastuksiin. Gif-animaattorilla ole myöskin leikitellyt tekemällä kuvia joissa kuvan vastavärit vaihtavat paikkaa sekunnin murtosissa.
Toiset pitävä teostensa myyntiä tärkeänä niinkuin näissäkin yhteyksissä on tullut ilmi itse en ole myynnistä niinkään kiinnostunut pikemminkin olen jopa kieltäytynyt, koska haluan säilyttää niitä kokonaisuutena ikäänkuin pitää ne yhdessä tulevia sukupolvia varten. (muutamia satoja öljy- sekatekniikka maalauksia ym.) Olen ajatellut mahdollisesti perustaa säätiön joka jälkeeni niistä huolehtii ja järjestää näyttelyitä. Olen jo mielestäni saavuttanut taiteellani kaiken mitä saavuttaa voi. Osallistun kyllä jatkuvasti yhteisnäyttelyihin museoissa ja joskus vielä pidän yksityisenkin. Nykyään pidän taidekritiiä muille alalle aikoville ja jo alalla oleville. Pyrin auttamaan muitakin tälle vaikealle alalle kun lähettävät sähköpostitse kuviansa minulle arvioitavaksi "Kritisoitavaksi".http://www.bestnetart.com/acatalog/Hristo_Kerin.html
surffailin ja löysin tällaisen grafiikkakaupan joka oli itselleni aikaisemmin tuntematon. Yllätys oli kun näin kolleegani töitä joka on aikoinaan lähtöisin samasta koulusta.
Koulusta päästyäni oli vaikea valinta maalauksen ja grafiikan välillä, kummasta se elanto irtoaa.
Valitsin maalauksen ja nyt tietysti pähkäilen oliko se kovinkaan viisas ratkaisu.
Grafiikkaa voi nykyään myydä kaikissa maailman maissa ja näin saada meriittiäkin hyvinkin nopeasti. Ja kun ottaa huomioon grafiikan koko ajan laajenevat tekotavat niin en enää ihmettele kun jossakin keskustelussa hehkutettiin ettei maalausta eneen edes opeteta.( Mihin minä tietysti hehkutin kovinkin voimakkaasti maalauksen puolesta)
Sinulla on menystynyt ura taiteenparissa ja näkemystä hyvinkin pitkältä ajalta. Kun nyt peilaat mennyttä taide-elämääsi nykypäivään, minkälaisia tuntemuksia se herättää sinussa?
Mitkä asiat ovat nykyään muuttuneet ja mihin suuntaan? Oliko ennen taiteilijalla helpompaa?
Minua kiinnostaa kovasti vanhempien taiteilijoiden ajatukset ja tuntemukset nykypäivän menosta. Omalla paikkakunnallani kun ei enää ole elossa taide-elämässä menestyneitä taiteilijoita. Erikoisesti juuri suhtautuminen nykypäivään ja taiteen eri ilmenemismuotoihin. Ja ajatus vaikka tähän keskustelufoorumiin?
Ennenkin tietysti keskusteltiin nokakkain ja otettiin viiniä ja oli hauskaa. Onko se hauskanpito nyt SUOMI24 palsta? - vinsent
vinsent kirjoitti:
http://www.bestnetart.com/acatalog/Hristo_Kerin.html
surffailin ja löysin tällaisen grafiikkakaupan joka oli itselleni aikaisemmin tuntematon. Yllätys oli kun näin kolleegani töitä joka on aikoinaan lähtöisin samasta koulusta.
Koulusta päästyäni oli vaikea valinta maalauksen ja grafiikan välillä, kummasta se elanto irtoaa.
Valitsin maalauksen ja nyt tietysti pähkäilen oliko se kovinkaan viisas ratkaisu.
Grafiikkaa voi nykyään myydä kaikissa maailman maissa ja näin saada meriittiäkin hyvinkin nopeasti. Ja kun ottaa huomioon grafiikan koko ajan laajenevat tekotavat niin en enää ihmettele kun jossakin keskustelussa hehkutettiin ettei maalausta eneen edes opeteta.( Mihin minä tietysti hehkutin kovinkin voimakkaasti maalauksen puolesta)
Sinulla on menystynyt ura taiteenparissa ja näkemystä hyvinkin pitkältä ajalta. Kun nyt peilaat mennyttä taide-elämääsi nykypäivään, minkälaisia tuntemuksia se herättää sinussa?
Mitkä asiat ovat nykyään muuttuneet ja mihin suuntaan? Oliko ennen taiteilijalla helpompaa?
Minua kiinnostaa kovasti vanhempien taiteilijoiden ajatukset ja tuntemukset nykypäivän menosta. Omalla paikkakunnallani kun ei enää ole elossa taide-elämässä menestyneitä taiteilijoita. Erikoisesti juuri suhtautuminen nykypäivään ja taiteen eri ilmenemismuotoihin. Ja ajatus vaikka tähän keskustelufoorumiin?
Ennenkin tietysti keskusteltiin nokakkain ja otettiin viiniä ja oli hauskaa. Onko se hauskanpito nyt SUOMI24 palsta?Kirjoitin:
"Sinulla on menystynyt ura taiteenparissa ja
näkemystä hyvinkin pitkältä ajalta. Kun nyt peilaat mennyttä taide-elämääsi nykypäivään, minkälaisia tuntemuksia se herättää sinussa?"
"Mennyttä taide-elämääsi" Perhanavieköön eihän meillä ole kuin hieno tulevaisuus, aina pitäisi tarkkailla noita kirjoitus virheitä ja ajatuksia. - Koulutettu
vinsent kirjoitti:
http://www.bestnetart.com/acatalog/Hristo_Kerin.html
surffailin ja löysin tällaisen grafiikkakaupan joka oli itselleni aikaisemmin tuntematon. Yllätys oli kun näin kolleegani töitä joka on aikoinaan lähtöisin samasta koulusta.
Koulusta päästyäni oli vaikea valinta maalauksen ja grafiikan välillä, kummasta se elanto irtoaa.
Valitsin maalauksen ja nyt tietysti pähkäilen oliko se kovinkaan viisas ratkaisu.
Grafiikkaa voi nykyään myydä kaikissa maailman maissa ja näin saada meriittiäkin hyvinkin nopeasti. Ja kun ottaa huomioon grafiikan koko ajan laajenevat tekotavat niin en enää ihmettele kun jossakin keskustelussa hehkutettiin ettei maalausta eneen edes opeteta.( Mihin minä tietysti hehkutin kovinkin voimakkaasti maalauksen puolesta)
Sinulla on menystynyt ura taiteenparissa ja näkemystä hyvinkin pitkältä ajalta. Kun nyt peilaat mennyttä taide-elämääsi nykypäivään, minkälaisia tuntemuksia se herättää sinussa?
Mitkä asiat ovat nykyään muuttuneet ja mihin suuntaan? Oliko ennen taiteilijalla helpompaa?
Minua kiinnostaa kovasti vanhempien taiteilijoiden ajatukset ja tuntemukset nykypäivän menosta. Omalla paikkakunnallani kun ei enää ole elossa taide-elämässä menestyneitä taiteilijoita. Erikoisesti juuri suhtautuminen nykypäivään ja taiteen eri ilmenemismuotoihin. Ja ajatus vaikka tähän keskustelufoorumiin?
Ennenkin tietysti keskusteltiin nokakkain ja otettiin viiniä ja oli hauskaa. Onko se hauskanpito nyt SUOMI24 palsta?Tämä taide-elämä on ollut hyvin antoisa vaikka siitä vanhempani varoittelivat. Varasin juuri Lallukasta järjestöllemme kokoustilan meitä on vähän toistasataa vanhenevaa taidemaalaria, kuvanveistäjää ja taidegraafikkoa jotka olemme ns. matrikkelissa. Kuolleita on noin 350 pidän heistä kirjaa ja olen yhteyksissä omaisiin. Keski-ikämme on huomattavan korkea ehkä siellä 75 paikkeilla. Meitä on viellä 90-vuotiaitakin jotka työskentelevät. Olen itsekin ottanut osaa näihin kansainvälisiin 2006 ja 2007 jury valitsi 3 suomalaista, yksi graafikko ja kaksi maalaria.
Toivottavasti se yksi huppupäinen nimimerkki ei taas ota pultteja. Kirjoittelen myöskin aika huolimattomasti, kun en käytä Wordia joka korjaa kaikki virheeni. Huomasin juuri, että näppimistöni ei aina anna kirjainta vaikka pitäisi ja muutoinkin olen lukihäiriöinen niin, että täytyy aina skarpata mitä kirjoittaa.
Taiteen tekeminen on enemmän ajattelua kuin, tekemistä vaikka lopputulos näyttääkin muulta.
On vähän hassua kun ei uskalla lähemmin kirjoitella, ettei joku saa vettä myllyynsä kyllä niihin myllyttäjiin joskus aina törmäsi opetuksissakin. - vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Tämä taide-elämä on ollut hyvin antoisa vaikka siitä vanhempani varoittelivat. Varasin juuri Lallukasta järjestöllemme kokoustilan meitä on vähän toistasataa vanhenevaa taidemaalaria, kuvanveistäjää ja taidegraafikkoa jotka olemme ns. matrikkelissa. Kuolleita on noin 350 pidän heistä kirjaa ja olen yhteyksissä omaisiin. Keski-ikämme on huomattavan korkea ehkä siellä 75 paikkeilla. Meitä on viellä 90-vuotiaitakin jotka työskentelevät. Olen itsekin ottanut osaa näihin kansainvälisiin 2006 ja 2007 jury valitsi 3 suomalaista, yksi graafikko ja kaksi maalaria.
Toivottavasti se yksi huppupäinen nimimerkki ei taas ota pultteja. Kirjoittelen myöskin aika huolimattomasti, kun en käytä Wordia joka korjaa kaikki virheeni. Huomasin juuri, että näppimistöni ei aina anna kirjainta vaikka pitäisi ja muutoinkin olen lukihäiriöinen niin, että täytyy aina skarpata mitä kirjoittaa.
Taiteen tekeminen on enemmän ajattelua kuin, tekemistä vaikka lopputulos näyttääkin muulta.
On vähän hassua kun ei uskalla lähemmin kirjoitella, ettei joku saa vettä myllyynsä kyllä niihin myllyttäjiin joskus aina törmäsi opetuksissakin.Kaiken tuon tiedänkin, se on meillä kaikilla edessäpäin. Jossain viestissäsäsi halusit auttaa meitä nuorempia, siksi tivasin sinulta kannanottoa nykyiseen taiteen tilaan?
Tämä on täysin vapaa taidepalsta johon saa kirjoitella täysin vapaasti. Ja jos tulee pienintäkään pelkoa huppupäisestä nimimerkistä joka aiheuttaa minkäänlaisia negatiivisia tunnetiloja joita joku voi jopa pelätä, niin se nimimerkki otetaan selville ja viedään oikeuteen.
Täällä saa vaihtaa ajatuksia kuka vaan ilman minkäänlaista itseensä kohdistuvaa pelkoa tai pilkkaa.
Edelleenkin toivon lisää ajatuksiasiasi taiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. - Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Kaiken tuon tiedänkin, se on meillä kaikilla edessäpäin. Jossain viestissäsäsi halusit auttaa meitä nuorempia, siksi tivasin sinulta kannanottoa nykyiseen taiteen tilaan?
Tämä on täysin vapaa taidepalsta johon saa kirjoitella täysin vapaasti. Ja jos tulee pienintäkään pelkoa huppupäisestä nimimerkistä joka aiheuttaa minkäänlaisia negatiivisia tunnetiloja joita joku voi jopa pelätä, niin se nimimerkki otetaan selville ja viedään oikeuteen.
Täällä saa vaihtaa ajatuksia kuka vaan ilman minkäänlaista itseensä kohdistuvaa pelkoa tai pilkkaa.
Edelleenkin toivon lisää ajatuksiasiasi taiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta.Kun olin koulussa joku oppilaita epäili, että olisiko maalaustaiteella enään mitään annettavaa vai onko jo kaikki mahdollisuudet käyty. Opettajamme ja rehtorimme lohdutti meitä ja sanoi, että kankaan voi hedelmöittää miljardeilla tavoilla, niin että pelko pois. Tästä epäluulosta on menneiltä ajoilta esimerkki Viljo Lampi, joka oli pieneltä paikkakunnalta maalta lähti Pariisiin käymään ja totesi että kaikki on jo tehty pääti kotipaikkakunnallaan elonretkensä.
Nykytaide on antanyt ainakin minulle niin paljon maalauksen kuin tietotekniikalla käsiteltyjen kuvien sisältöä. Maalaustaiteessani olen pyrkinyt havainnosta kasvavaan abstraktiin värimaalaukseen ja mielestäni siinä onnistunut. Tekniikkana käytän "putrido maalaustapaa" se on temperan ja öljyvärin sekoitus peräisin 1600 luvulta. Tähän maalautapaan tulin joskus 20 vuotta sitten se sopi parhaiten tyylisuuntaani. Käytän myöskin temperaa eri muodoissa sekä paperille, että kankaalle. Tyylisuuntaa harkitessa kannattaa katsoa maimalta suuntauksia täällä kotimaassa ne on vähän hakusessa. Täällä nostetaan henkilöitä ei niinkään taiteilijoita on minun käsitykseni. Kun sitten katsoo kymmenien vuosien periodilla niin nostetut henkilöt ovat kadonneet unhon yöhön.
Ennen kaikkea pitää olla uskoa omaan työhönsä eikä olla liiaksi vaikutteille altis. - aina vain......
Koulutettu kirjoitti:
Tämä taide-elämä on ollut hyvin antoisa vaikka siitä vanhempani varoittelivat. Varasin juuri Lallukasta järjestöllemme kokoustilan meitä on vähän toistasataa vanhenevaa taidemaalaria, kuvanveistäjää ja taidegraafikkoa jotka olemme ns. matrikkelissa. Kuolleita on noin 350 pidän heistä kirjaa ja olen yhteyksissä omaisiin. Keski-ikämme on huomattavan korkea ehkä siellä 75 paikkeilla. Meitä on viellä 90-vuotiaitakin jotka työskentelevät. Olen itsekin ottanut osaa näihin kansainvälisiin 2006 ja 2007 jury valitsi 3 suomalaista, yksi graafikko ja kaksi maalaria.
Toivottavasti se yksi huppupäinen nimimerkki ei taas ota pultteja. Kirjoittelen myöskin aika huolimattomasti, kun en käytä Wordia joka korjaa kaikki virheeni. Huomasin juuri, että näppimistöni ei aina anna kirjainta vaikka pitäisi ja muutoinkin olen lukihäiriöinen niin, että täytyy aina skarpata mitä kirjoittaa.
Taiteen tekeminen on enemmän ajattelua kuin, tekemistä vaikka lopputulos näyttääkin muulta.
On vähän hassua kun ei uskalla lähemmin kirjoitella, ettei joku saa vettä myllyynsä kyllä niihin myllyttäjiin joskus aina törmäsi opetuksissakin.paranee hahaha. Nyt käsitän että vedätät ihan piruillakses.
Ei mitään jatka vaan olen aina poikasesta saakka tykännyt kuunnella satusetiä. - Koira ei......
Koulutettu kirjoitti:
Kun olin koulussa joku oppilaita epäili, että olisiko maalaustaiteella enään mitään annettavaa vai onko jo kaikki mahdollisuudet käyty. Opettajamme ja rehtorimme lohdutti meitä ja sanoi, että kankaan voi hedelmöittää miljardeilla tavoilla, niin että pelko pois. Tästä epäluulosta on menneiltä ajoilta esimerkki Viljo Lampi, joka oli pieneltä paikkakunnalta maalta lähti Pariisiin käymään ja totesi että kaikki on jo tehty pääti kotipaikkakunnallaan elonretkensä.
Nykytaide on antanyt ainakin minulle niin paljon maalauksen kuin tietotekniikalla käsiteltyjen kuvien sisältöä. Maalaustaiteessani olen pyrkinyt havainnosta kasvavaan abstraktiin värimaalaukseen ja mielestäni siinä onnistunut. Tekniikkana käytän "putrido maalaustapaa" se on temperan ja öljyvärin sekoitus peräisin 1600 luvulta. Tähän maalautapaan tulin joskus 20 vuotta sitten se sopi parhaiten tyylisuuntaani. Käytän myöskin temperaa eri muodoissa sekä paperille, että kankaalle. Tyylisuuntaa harkitessa kannattaa katsoa maimalta suuntauksia täällä kotimaassa ne on vähän hakusessa. Täällä nostetaan henkilöitä ei niinkään taiteilijoita on minun käsitykseni. Kun sitten katsoo kymmenien vuosien periodilla niin nostetut henkilöt ovat kadonneet unhon yöhön.
Ennen kaikkea pitää olla uskoa omaan työhönsä eikä olla liiaksi vaikutteille altis."Täällä nostetaan henkilöitä ei niinkään taiteilijoita on minun käsitykseni. Kun sitten katsoo kymmenien vuosien periodilla niin nostetut henkilöt ovat kadonneet unhon yöhön."
....pääse karvoistaan se täytyy todeta jälleen.
Nooh se ei haittaa kunhan pysyt tässä omassa ketjussasi. - voi kiesus!
voi kiesus! kirjoitti:
Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin.Luuletko että en ole tarkistanut "taustoja"?
Silloin kun lähdetään rikos-oikeudellisesti tutkimaan nettiherjausta, silloin myös tutkitaan kaikki osapuolet. Jos sitten kaikkia juttuun liityvien ip osoitteiden nimimerkkejä joihin herjat kohdistuu ei pystytä löytämään niin juttu raukeaa.
Mutta sokerina pohjalla! kaiken tuon lisäksi rikostutkintaa ei edes lähdetä suorittamaan ellei herjaus kohdistu suoraan selvästi tunnistettavaan henkilöön.
Tämä on faktaa! - Koulutettu
aina vain...... kirjoitti:
paranee hahaha. Nyt käsitän että vedätät ihan piruillakses.
Ei mitään jatka vaan olen aina poikasesta saakka tykännyt kuunnella satusetiä.Tämähän on tietysti turhaa ruveta käytöstäsi ihmettelemää ja lisäämään vettä myllyysi.
Opettajavihasi on ihan omaa luokkaa mistä lieneen johtuu oletko pudonnut päällesi lapsena vai onko muutoinkin kaltoin kohdeltu. Jättäisit nyt arvioimasta ihmisiä joita et tunne etkä ymmärrä.
Ei se kohota omaa arvoasi, että yrität muita mollata ja kääntyisit enemmän myötämäkeen niin voisit jotain oppiakin. Ei millään pahalla mutta suosittelen aivan muita keskustelupalstoja sinulle. - il pittore
voi kiesus! kirjoitti:
Vieläpä satuilet että oot opettaja! Etkä edes tiedä että Anttu.. joka oli Reidarin veli on ajat sitten delannut.
Voi helvetti tuota sinun järkikultaasi! Ihanko luulet typeryyksissäsi että meihin kaikenlainen satuilu uppoaa?
Jos opettajaksi pääsee noin helposti apukoulun pohjalta niin mikä meillä täällä suomessa olisi pollotella. Kaikki lapion varressa olevat sekatyömiehetkin olisivat opettajaksi muodollisen päteviä tämän logiikan mukaan joka tästä loistaa.
Kuule oikeasti kukaan opettaja ei alennu kirjoittelemaan tällaisella palstalla ja varsinkaan tällaisessa ketjussa jossa aloituskin on rakennettu "aasinsillaksi" mollaamaan suomen nykyistä taide-elämää ja opetusta.
En ota kantaa kuinka moni täällä kirjoittelee oikeasti noiden lukuisten nimimerkkien takaa mutta melkein jokainen nimimerkki puoltaa juuri "sopivasti" toisiaan. Sehän näkyy varsin selkeästi läpi ikäänkuin kaikki keskustelisivat itsensä kanssa sopivassa konsensuksessa.
Pelasta vielä mitä pelastettavissasi tuosta sinun minäkuvastasi on ja liukene täältä vähin äänin.Kaikenlaisten palstalla äheltäjien kanssa sitä on keskusteltu mutta olet ensimmäinen, joka avoimesti tunnustaa harjoittavansa laskelmoitua herjausta. Kuka mistäkin saa mielihyvänsä, yhdet terveelle mielelleen asiallisudella, toiset sairaalle sellaiselle asiattomuuksilla. Sääliksihän sinua raukkaa käy.
- vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Kun olin koulussa joku oppilaita epäili, että olisiko maalaustaiteella enään mitään annettavaa vai onko jo kaikki mahdollisuudet käyty. Opettajamme ja rehtorimme lohdutti meitä ja sanoi, että kankaan voi hedelmöittää miljardeilla tavoilla, niin että pelko pois. Tästä epäluulosta on menneiltä ajoilta esimerkki Viljo Lampi, joka oli pieneltä paikkakunnalta maalta lähti Pariisiin käymään ja totesi että kaikki on jo tehty pääti kotipaikkakunnallaan elonretkensä.
Nykytaide on antanyt ainakin minulle niin paljon maalauksen kuin tietotekniikalla käsiteltyjen kuvien sisältöä. Maalaustaiteessani olen pyrkinyt havainnosta kasvavaan abstraktiin värimaalaukseen ja mielestäni siinä onnistunut. Tekniikkana käytän "putrido maalaustapaa" se on temperan ja öljyvärin sekoitus peräisin 1600 luvulta. Tähän maalautapaan tulin joskus 20 vuotta sitten se sopi parhaiten tyylisuuntaani. Käytän myöskin temperaa eri muodoissa sekä paperille, että kankaalle. Tyylisuuntaa harkitessa kannattaa katsoa maimalta suuntauksia täällä kotimaassa ne on vähän hakusessa. Täällä nostetaan henkilöitä ei niinkään taiteilijoita on minun käsitykseni. Kun sitten katsoo kymmenien vuosien periodilla niin nostetut henkilöt ovat kadonneet unhon yöhön.
Ennen kaikkea pitää olla uskoa omaan työhönsä eikä olla liiaksi vaikutteille altis.Mikä etu tällä putridotekniikalla on tavalliseen öljyvärimaalaukseen nähden, tai sitten temperamaalaukseen?
- digimaalari
ensin tulee mieleen se, että kuvataiteilijaksi voi ryhtyä periaatteessa kuka vain, myös ns 'itseoppineet'. Koska kentällä on aika laajasti tekijöitä laidasta laitaan, lienee ammattimaisuuden korostaminen tarpeen. Ja korostetaanpa sitä kyllä ammattiliitoissa ja järjestöissä joissa porukkaa kuuluu myös 'parempiin kermoihin'. Ja niihin parempiin kermoihin kaikki yleensä haluaa, edes jotenkin roikkumaan.
Nuo sun ajatukset on vähän ulkopuolisen maalailua siitä mitähän se taiteilu nyt sitten oikeasti on. en nyt ala puimaan, mutta vähän kuitenkin huvittaa. Ei mua kukaan ole pakottanut jotain digitaidetta tekemään :)) Haluat niin kovasti poistaa rajoja, mutta ajattelet rajoittuneesti, osaksi varmasti siitä syystä ettet tunne alaa tarpeeksi.
Joka pulju ja instanssi jonka kanssa olen ollut tekemisissä on kyllä halunnut tietää tasan tarkkaa kuka on harrastelija ja kuka ammattilainen. Pitäähän se raja nyt jossain mennä. Et kai sinäkään ota taloasi rakentamaan naapurin jaskaa joka on väsänny koirankopin mutta ei taloa?
Ja mitä tulotasoihin tulee, niitä on hyvin erilaisia. Jotkut tienaavat tosi hyvin, osa hyvä kun pääsee päivärahoille.- il pittore
"Pitäähän se raja nyt jossain mennä. Et kai sinäkään ota taloasi rakentamaan naapurin jaskaa joka on väsänny koirankopin mutta ei taloa?"
ontuu tosi pahasti. Talo, tai asunto, on useimmille ihmisille elämän tärkein hankinta. Siitä maksaa usean vuoden palkan ja sen pitäisi myös kestää hyvässä kunnossa kymmeniä vuosia.
Taidetta hankitaan kotiin viihdyttämään ja kohentamaan elämistä eikä siihen yleensä ole kovin suuria varoja uhrattavaksi. Ratkaisevaa on se, että työ miellyttää ja hinta on sopiva. Tässä suhteessa hyvä harrastelijatyö kilpailee täysin tasaveroisesti markkinoilla.
Erikseen ovat tosi rikkaat tai ne harvat, jotka ostavat taidetta ansaintimielessä tai kokoelman keräämiseksi. Sekä tietysti snobit, joille on tärkeintä se, että saa seinälleen tai jollekin tasolle laskettavaksi "nimekkään" teoksen laadusta riippumatta. - digimaalari
il pittore kirjoitti:
"Pitäähän se raja nyt jossain mennä. Et kai sinäkään ota taloasi rakentamaan naapurin jaskaa joka on väsänny koirankopin mutta ei taloa?"
ontuu tosi pahasti. Talo, tai asunto, on useimmille ihmisille elämän tärkein hankinta. Siitä maksaa usean vuoden palkan ja sen pitäisi myös kestää hyvässä kunnossa kymmeniä vuosia.
Taidetta hankitaan kotiin viihdyttämään ja kohentamaan elämistä eikä siihen yleensä ole kovin suuria varoja uhrattavaksi. Ratkaisevaa on se, että työ miellyttää ja hinta on sopiva. Tässä suhteessa hyvä harrastelijatyö kilpailee täysin tasaveroisesti markkinoilla.
Erikseen ovat tosi rikkaat tai ne harvat, jotka ostavat taidetta ansaintimielessä tai kokoelman keräämiseksi. Sekä tietysti snobit, joille on tärkeintä se, että saa seinälleen tai jollekin tasolle laskettavaksi "nimekkään" teoksen laadusta riippumatta.ammattilainen on ammattilainen vaikka voissa paistaisi. Sen näkee aina tuloksesta. Hinnat myös määräytyvät sen mukaan. Ja se on fakta.
Kaikista ei ole taiteen ammattilaisiksi. Näin se vain on. Kuten ei kaikista ole talonrakentajiksikaan.
- Taiteilija myöskin...
Harrastetaiteilijalla varmasti enemmän itsensä ilmaisu. Kun sitten on alan ammattilaiset tai freenä työskentelevät, joille taide on miltei kaikki tuo; taide, ilmaisu, maine ja kunnia.
Kukapa tosissaan ei halua kaikkea tuota jos ajatellaan, että taide on tekijälleen kuin henki ja elämä.
Vaikka ois kuinkan kouluttanut ittensä mitenkä korkeesti taide alalla, niin kyllä ihan joittenkin ammattilaisen taidetuotanto nii niin huonoa, että ei voi aina kun välillä suuresti ihmetellä. Monelle korostuu virallisuus, ansiokas cv, mutta itse taide on sanonko mistä.
Eikun vaan luomaan ja toteuttamaan omaa taidetta JOS näkee sillä mahdollisuuden menestymään, tai sitten VAIN omaksi iloksi :)- @mm@ttit@iteilij@
Miksi taide ammattina ei poikkeaisi ns.muun työelämän lainalaisuudesta.
Tuolla kentällä on tavattomasti eri ammattilaisia. Toisilla on työtä ja toisilla taas ei.
Esimerkiksi jotkut hitsarit ovat kovasti kysyttyjä ja heille tarjotaan koko ajan työtä kun toiset eivät saa töitä kirveelläkään. No miksi näille työttömille hitsareille ei tarjota sitten työtä. Siksi että heidän työnjälkensä ei ole vakuuttavaa eikä tehokasta. "Paha kello kauas kuuluu".
Tämä lain'alaisuus kuuluu mielestäni jokaiseen ammattikuntaan....siis mielestäni myös taiteeseen ammattina. Sehän on suorastaan nähtävissä ihan konkreettisesti.
Huomatkaa että tämä ei ole mitään itsekehua. Minä henkilökohtaisesti esim. tulen juuri ja juuri toimeen omassa ammatissani sekä makselen talovelkaa tuloillani. Jos vaimoni pystyisi käymään töissä niin ehkä kerran vuodessa pystyisimme tekemään jopa lomamatkan etelään.
Siskipä minua harmittaakin kun tämän aamun lehdessä oli julkaistu minunkin verotietoni eräiden paikkakunnan muiden ihmisten kanssa ja siinä jopa väitettiin että minulla olisi vielä jopa pääomatuloja joka ei todellakaan pidä paikkaansa.
Moni ei kuitenkaan ymmärrä että nuo lukemat näyttävät vääristyneiltä sillä he eivät tiedä hajujakaan minkälaiset kulut minulla on. - Taiteilija myöskin...
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
Miksi taide ammattina ei poikkeaisi ns.muun työelämän lainalaisuudesta.
Tuolla kentällä on tavattomasti eri ammattilaisia. Toisilla on työtä ja toisilla taas ei.
Esimerkiksi jotkut hitsarit ovat kovasti kysyttyjä ja heille tarjotaan koko ajan työtä kun toiset eivät saa töitä kirveelläkään. No miksi näille työttömille hitsareille ei tarjota sitten työtä. Siksi että heidän työnjälkensä ei ole vakuuttavaa eikä tehokasta. "Paha kello kauas kuuluu".
Tämä lain'alaisuus kuuluu mielestäni jokaiseen ammattikuntaan....siis mielestäni myös taiteeseen ammattina. Sehän on suorastaan nähtävissä ihan konkreettisesti.
Huomatkaa että tämä ei ole mitään itsekehua. Minä henkilökohtaisesti esim. tulen juuri ja juuri toimeen omassa ammatissani sekä makselen talovelkaa tuloillani. Jos vaimoni pystyisi käymään töissä niin ehkä kerran vuodessa pystyisimme tekemään jopa lomamatkan etelään.
Siskipä minua harmittaakin kun tämän aamun lehdessä oli julkaistu minunkin verotietoni eräiden paikkakunnan muiden ihmisten kanssa ja siinä jopa väitettiin että minulla olisi vielä jopa pääomatuloja joka ei todellakaan pidä paikkaansa.
Moni ei kuitenkaan ymmärrä että nuo lukemat näyttävät vääristyneiltä sillä he eivät tiedä hajujakaan minkälaiset kulut minulla on.Miksi taide ammattina ei poikkeaisi ns.muun työelämän lainalaisuudesta.
- Taide poikkeaa. Minusta taidetta ei oikeen voi verrata tavan duunarin työhön. Taide on niin itsensä ilmaisua kuvaamataidollisin keinoin eikä kaikki oikeeen osaa arvostaa taiteilijoita tai ylipäänsä taidetta. Harvoja kun taide pelkästään elättää. - ei ole
Taiteilija myöskin... kirjoitti:
Miksi taide ammattina ei poikkeaisi ns.muun työelämän lainalaisuudesta.
- Taide poikkeaa. Minusta taidetta ei oikeen voi verrata tavan duunarin työhön. Taide on niin itsensä ilmaisua kuvaamataidollisin keinoin eikä kaikki oikeeen osaa arvostaa taiteilijoita tai ylipäänsä taidetta. Harvoja kun taide pelkästään elättää.mielestäni ammatti, vaan elämäntapa, siitä on vaikea luopua kun on sen tien valinnut. Jos taiteellaan ei tule toimeen, kuten useimpien kohdalla asia on, siitä on luovuttava työttömyyskorvauksen saadakseen.
Kun puhutaan kuvataiteilijan ammatista, ei ole olemassa mitään mittareita joilla itse "taiteellisuutta" voisi mitata. On vain menestyneitä ja säilyneitä esikuvia, joista voi etsiä merkkejä taidosta ja lahjakkuudesta. Esimerkiksi Altamiran luolamaalaukset on tehnyt ehdoton taiteilija. Nykytaide on paljolti institutionaalista ja elitististäkin, museot ja muut sovitut instanssit ohjaavat sitä mikä kulloinkin on "muotia" taiteessa. Jos oma ominaisluonne sattuu sopimaan kulloinkin vallalla olevaan suuntaukseen, niin menestymisen mahdollisuuksia on, siis noin kymmenellä pronsentilla taiteilijoista, muut saavat nuolla näppejään.
Taiteilijoita on paljon ja vain harva sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja saa esillepääsyn lisäksi myös tuloja. Taiteilijakunta on kuin pyramidi, vain muutama huipulle mahtuu. Sitten kun kaikki ovat edesmenneet, on pyramidin järjestys taatusti muuttunut.
Taiteilija on kuin kalastaja tai maanviljelijä. Alkutuotannossa työtä tekevää ei yleensä arvosteta, koska silloin olisi pakko tunnustaa oma riippuvuutensa heistä. - @mm@ttit@iteilij@
ei ole kirjoitti:
mielestäni ammatti, vaan elämäntapa, siitä on vaikea luopua kun on sen tien valinnut. Jos taiteellaan ei tule toimeen, kuten useimpien kohdalla asia on, siitä on luovuttava työttömyyskorvauksen saadakseen.
Kun puhutaan kuvataiteilijan ammatista, ei ole olemassa mitään mittareita joilla itse "taiteellisuutta" voisi mitata. On vain menestyneitä ja säilyneitä esikuvia, joista voi etsiä merkkejä taidosta ja lahjakkuudesta. Esimerkiksi Altamiran luolamaalaukset on tehnyt ehdoton taiteilija. Nykytaide on paljolti institutionaalista ja elitististäkin, museot ja muut sovitut instanssit ohjaavat sitä mikä kulloinkin on "muotia" taiteessa. Jos oma ominaisluonne sattuu sopimaan kulloinkin vallalla olevaan suuntaukseen, niin menestymisen mahdollisuuksia on, siis noin kymmenellä pronsentilla taiteilijoista, muut saavat nuolla näppejään.
Taiteilijoita on paljon ja vain harva sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja saa esillepääsyn lisäksi myös tuloja. Taiteilijakunta on kuin pyramidi, vain muutama huipulle mahtuu. Sitten kun kaikki ovat edesmenneet, on pyramidin järjestys taatusti muuttunut.
Taiteilija on kuin kalastaja tai maanviljelijä. Alkutuotannossa työtä tekevää ei yleensä arvosteta, koska silloin olisi pakko tunnustaa oma riippuvuutensa heistä.-"Nykytaide on paljolti institutionaalista ja elitististäkin, museot ja muut sovitut instanssit ohjaavat sitä mikä kulloinkin on "muotia" taiteessa. Jos oma ominaisluonne sattuu sopimaan kulloinkin vallalla olevaan suuntaukseen, niin menestymisen mahdollisuuksia on, siis noin kymmenellä pronsentilla taiteilijoista, muut saavat nuolla näppejään."-
Noinhan se on.
Nykypäivän ammattitaideilijan on "alennuttava" seuraamaan noita trendejä tullakseen edes jokseenkin toimeen työllään. Ei tietenkään ihan täysin sokeasti vaan hänellä pitää olla "vainua" missä suhteessa voi lisätä sitä omaa ominaisinta itseään siihen tulkintaan.
Niinpä! aivan oikein tulkitsit, tässä ammatissa joutuu joskus luomaan sellaistakin jota oma taiteilijan identiteetti ei tahdo millään hyväksyä enkä tykkää pätkääkään. Leipä on kuitenkin ansaittava ja oma ylpeys on nieltävä. Onneksi sentään tällaiset tapaukset ovat todella harvassa kohdallani. Pääsääntöisesti kuitenkin nautin ihan tavattomasti työstäni. - Taiteilija myöskin
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
-"Nykytaide on paljolti institutionaalista ja elitististäkin, museot ja muut sovitut instanssit ohjaavat sitä mikä kulloinkin on "muotia" taiteessa. Jos oma ominaisluonne sattuu sopimaan kulloinkin vallalla olevaan suuntaukseen, niin menestymisen mahdollisuuksia on, siis noin kymmenellä pronsentilla taiteilijoista, muut saavat nuolla näppejään."-
Noinhan se on.
Nykypäivän ammattitaideilijan on "alennuttava" seuraamaan noita trendejä tullakseen edes jokseenkin toimeen työllään. Ei tietenkään ihan täysin sokeasti vaan hänellä pitää olla "vainua" missä suhteessa voi lisätä sitä omaa ominaisinta itseään siihen tulkintaan.
Niinpä! aivan oikein tulkitsit, tässä ammatissa joutuu joskus luomaan sellaistakin jota oma taiteilijan identiteetti ei tahdo millään hyväksyä enkä tykkää pätkääkään. Leipä on kuitenkin ansaittava ja oma ylpeys on nieltävä. Onneksi sentään tällaiset tapaukset ovat todella harvassa kohdallani. Pääsääntöisesti kuitenkin nautin ihan tavattomasti työstäni.taidetta sinä itse teet? Voitko esim laittaa tänne meille muutaman linkin töistäsi?
- @mm@ttit@iteilij@
Taiteilija myöskin kirjoitti:
taidetta sinä itse teet? Voitko esim laittaa tänne meille muutaman linkin töistäsi?
Mutta jos tahdot niitä nähdä niin Aukean sivuilla niitä näet näyttelyinä ja yksittäisinä teoksina.
En tykkää mainostaa ja hehkuttaa itseäni, mutta sitävastoin mielelläni hehkutan hyviä kollegoja. - Taiteilija myöskin...
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
Mutta jos tahdot niitä nähdä niin Aukean sivuilla niitä näet näyttelyinä ja yksittäisinä teoksina.
En tykkää mainostaa ja hehkuttaa itseäni, mutta sitävastoin mielelläni hehkutan hyviä kollegoja.edustat Aukeassa?
- Taiteilija myöskin...
Taiteilija myöskin... kirjoitti:
edustat Aukeassa?
nimellä esiinnyt siellä? Eihän sieltä muuten sinua voi löytää.
- @mm@ttit@iteilij@
Taiteilija myöskin... kirjoitti:
nimellä esiinnyt siellä? Eihän sieltä muuten sinua voi löytää.
Siinäpä se onkin. Tahdon pysyäkin täällä anonyyminä ja juuri sen vuoksi ettei tule mitään henkilöön suunnattuja puukkoja niinkuin täällä on tapana ollut. Tykkään nimittäin kovasti keskustella saman henkisten kanssa. Kai ymmärrät?
Aukeassa taidettani löytyy "Muu kuvataide" linkin takaa. Tunnistat minut kommenttien vastauksista joista varsin selvästi käy ilmi että olen ammattitaiteilija.
En tahdo mitenkään retostella mutta kuvieni yhteydessä keskustellaan joskus hyvinkin paljon koska pidän tärkeänä vastata kommentoijalle muutenkin kuin muutamalla sanalla. Se valaisee asioita paljon ja saattaahan niistä joku vaikka oppia jotain. Turha taitojaan on pantata vai mitä? - Taiteilija myöskin...
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
Siinäpä se onkin. Tahdon pysyäkin täällä anonyyminä ja juuri sen vuoksi ettei tule mitään henkilöön suunnattuja puukkoja niinkuin täällä on tapana ollut. Tykkään nimittäin kovasti keskustella saman henkisten kanssa. Kai ymmärrät?
Aukeassa taidettani löytyy "Muu kuvataide" linkin takaa. Tunnistat minut kommenttien vastauksista joista varsin selvästi käy ilmi että olen ammattitaiteilija.
En tahdo mitenkään retostella mutta kuvieni yhteydessä keskustellaan joskus hyvinkin paljon koska pidän tärkeänä vastata kommentoijalle muutenkin kuin muutamalla sanalla. Se valaisee asioita paljon ja saattaahan niistä joku vaikka oppia jotain. Turha taitojaan on pantata vai mitä?se on sitten mielestäsi, että linkittelet tänne (ilman taiteilijan omaa lupaa(ko)) toisten tuotoksia?
Varmaan olisi riittänyt, kun olisit laittanut Aukean sivut tänne ja viitettä haluamallesi sivulle.
Asia tuli ihan selväksi. - Taiteilija myöskin
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
Siinäpä se onkin. Tahdon pysyäkin täällä anonyyminä ja juuri sen vuoksi ettei tule mitään henkilöön suunnattuja puukkoja niinkuin täällä on tapana ollut. Tykkään nimittäin kovasti keskustella saman henkisten kanssa. Kai ymmärrät?
Aukeassa taidettani löytyy "Muu kuvataide" linkin takaa. Tunnistat minut kommenttien vastauksista joista varsin selvästi käy ilmi että olen ammattitaiteilija.
En tahdo mitenkään retostella mutta kuvieni yhteydessä keskustellaan joskus hyvinkin paljon koska pidän tärkeänä vastata kommentoijalle muutenkin kuin muutamalla sanalla. Se valaisee asioita paljon ja saattaahan niistä joku vaikka oppia jotain. Turha taitojaan on pantata vai mitä?Muu Kuvataide ja mikä taidesuuntaus sieltä?
Ole hyvä ja vastaa kun kysytään. - @mm@ttit@iteilij@
Taiteilija myöskin... kirjoitti:
se on sitten mielestäsi, että linkittelet tänne (ilman taiteilijan omaa lupaa(ko)) toisten tuotoksia?
Varmaan olisi riittänyt, kun olisit laittanut Aukean sivut tänne ja viitettä haluamallesi sivulle.
Asia tuli ihan selväksi.Linkitin sen vuoksi kun ne ovat niin hyviä ja tuskin niistä kukaan saa sellaista kuvaa että tarkoitukseni olisi ollut negatiivinen.
Tuskin he myöskään tuolla Aukeassa olisi niitä julkaisseet jos ne ei olisi tarkoitettu katseltaviksi.
Sitä logiikkaa ja järkeä saa toki käyttää ystäväni. Jos ei halua töitään näyttää kellekään niin silloin ne kannattaa pitää siellä omassa pöytälaatikossaan....jne, se pätee netissäkin. - Taiteilija myöskin
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
Linkitin sen vuoksi kun ne ovat niin hyviä ja tuskin niistä kukaan saa sellaista kuvaa että tarkoitukseni olisi ollut negatiivinen.
Tuskin he myöskään tuolla Aukeassa olisi niitä julkaisseet jos ne ei olisi tarkoitettu katseltaviksi.
Sitä logiikkaa ja järkeä saa toki käyttää ystäväni. Jos ei halua töitään näyttää kellekään niin silloin ne kannattaa pitää siellä omassa pöytälaatikossaan....jne, se pätee netissäkin.pidä vaan mielipiteesi tästä. Kunhan et repostele pitkin pituuttaan.
- @mm@ttit@iteilij@
Taiteilija myöskin kirjoitti:
pidä vaan mielipiteesi tästä. Kunhan et repostele pitkin pituuttaan.
-"pidä vaan mielipiteesi tästä. Kunhan et repostele pitkin pituuttaan."-
Siis mitä minun oikeastaan pitäisi välttää sinun mielestäsi?
Mitä siis en saisi repostella?
Tuo tarkoituksesi ei nyt kyllä tullut mitenkään selväksi.
Vielä tänään voin tähän aiheeseen palata koska huomenna minulla ei siihen ole mahdollisuutta ja vetoan työkiireisiin.
Täällä on tosiaan pitkästä aikaa mukavaa keskustella kun ei ota kaikkiin provoyrityksiin kantaa. Ehkä sinäkin tosiasiassa yrität nyt provoilla mutta tiedä se että meikäläinen ei sellaiseen lähde mukaan. @mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
-"Nykytaide on paljolti institutionaalista ja elitististäkin, museot ja muut sovitut instanssit ohjaavat sitä mikä kulloinkin on "muotia" taiteessa. Jos oma ominaisluonne sattuu sopimaan kulloinkin vallalla olevaan suuntaukseen, niin menestymisen mahdollisuuksia on, siis noin kymmenellä pronsentilla taiteilijoista, muut saavat nuolla näppejään."-
Noinhan se on.
Nykypäivän ammattitaideilijan on "alennuttava" seuraamaan noita trendejä tullakseen edes jokseenkin toimeen työllään. Ei tietenkään ihan täysin sokeasti vaan hänellä pitää olla "vainua" missä suhteessa voi lisätä sitä omaa ominaisinta itseään siihen tulkintaan.
Niinpä! aivan oikein tulkitsit, tässä ammatissa joutuu joskus luomaan sellaistakin jota oma taiteilijan identiteetti ei tahdo millään hyväksyä enkä tykkää pätkääkään. Leipä on kuitenkin ansaittava ja oma ylpeys on nieltävä. Onneksi sentään tällaiset tapaukset ovat todella harvassa kohdallani. Pääsääntöisesti kuitenkin nautin ihan tavattomasti työstäni.ja kuinka moni ei, on perin vaikeasti selvitettävä juttu, mutta omasta mielestäni on myös selvää, että nyky(ammatti)taiteilijan on oltava vähintäänkin joustava trendien edessä, jotta hän saa työnsä myydyksi.
Tai asia voi ehkä myös olla niin, että taiteilijat, jotka näkevät jo uransa alussa työnsä epäkaupallisuuden, eivät edes koskaan yritä tulla ammattilaisiksi, vaan tyytyvät suosiolla olemaan amatöörejä ja tienaamaan elantonsa muualta.
Asiaa voi myös pohtia siltä kannalta, mikä on taiteilijan suhde omaan työhönsä, korostaako taiteilija enemmän omia töitään vai omaa statustaan. Tätä pohdin usein, kun ihmiset täällä nojaavat ammattilaisuuteensa, jotta saisivat painoarvoa sanoilleen.
Joka tapauksessa kyse oli siitä, miksi ammattilaisilla on niin hyvä status, kun taas amatöörit rinnastetaan hieman epäpäteviin puuhastelijoihin. Itse uskoisin, että kyseessä on pääosin "egonkohotus", jolla tehdään eroa muihin, jotta kauppa kävisi, kun eron tekeminen taiteellisesti ei juuri onnistu. Jos taiteilijoiden työtä oikeasti arvioitaisiin vain taiteellisin kriteerein, ei asialla olisi merkitystä, mutta nykyään kriteerit liittynevät enemmän uraan ja nimen tunnettavuuteen kuin työn jälkeen tai taiteellisuuteen, niin "ammattilaisuudesta" on toki etua.- digimaalari
olen nähnyt ties minkä sortin maistereita ja tohtoreita joille tärkein on titteli. On ollut hieman ikävää jyrätä näitä tyyppejä taidealan työelämän realiteeteilla, heille kun taide on pelkkää teoriaa ja muiden analyyseista opittua asennetta. Mutta niinhän tämä yhteiskunta rakentuu, kaikenmaailman tyhjän anhalysoijia riittää, todellisia tekijöitä on vähemmän.
- Taiteilija myöskin...
@mm@ttit@iteilij@ kirjoitti:
-"pidä vaan mielipiteesi tästä. Kunhan et repostele pitkin pituuttaan."-
Siis mitä minun oikeastaan pitäisi välttää sinun mielestäsi?
Mitä siis en saisi repostella?
Tuo tarkoituksesi ei nyt kyllä tullut mitenkään selväksi.
Vielä tänään voin tähän aiheeseen palata koska huomenna minulla ei siihen ole mahdollisuutta ja vetoan työkiireisiin.
Täällä on tosiaan pitkästä aikaa mukavaa keskustella kun ei ota kaikkiin provoyrityksiin kantaa. Ehkä sinäkin tosiasiassa yrität nyt provoilla mutta tiedä se että meikäläinen ei sellaiseen lähde mukaan.hieman wannabe - meininkillä esillä?
Asia ihan selvä.
Vetoa vaan työkiireisiin - minä vetoan nyt hieman kireeseen pinnaani koska oma tuotanto. - Taiteilija myöskin...
digimaalari kirjoitti:
olen nähnyt ties minkä sortin maistereita ja tohtoreita joille tärkein on titteli. On ollut hieman ikävää jyrätä näitä tyyppejä taidealan työelämän realiteeteilla, heille kun taide on pelkkää teoriaa ja muiden analyyseista opittua asennetta. Mutta niinhän tämä yhteiskunta rakentuu, kaikenmaailman tyhjän anhalysoijia riittää, todellisia tekijöitä on vähemmän.
näin menee joillakin taiteilijoilla. Jumalattoman artskoolit on käytynä, kattava cv ja lukematon määrä näyttelyitä. Ja, kas, kas, kun oon piipahtanut sitten jonkun tunnetun tai juuri alalle tulleen uuden taitelijan niin yleensä öljyväritaide on ollut sitä käsittämötöntä sutturaa, mitään sanomatonta ja osittain ilmeetöntä (taiteellistapa hyvinkin) tuotantoa.
Freenä voi tehdä taidetta ja jopa menestyäkin tällä alalla. - ...sittenkin sellainen....
Taiteilija myöskin... kirjoitti:
näin menee joillakin taiteilijoilla. Jumalattoman artskoolit on käytynä, kattava cv ja lukematon määrä näyttelyitä. Ja, kas, kas, kun oon piipahtanut sitten jonkun tunnetun tai juuri alalle tulleen uuden taitelijan niin yleensä öljyväritaide on ollut sitä käsittämötöntä sutturaa, mitään sanomatonta ja osittain ilmeetöntä (taiteellistapa hyvinkin) tuotantoa.
Freenä voi tehdä taidetta ja jopa menestyäkin tällä alalla....kateellisuuden perikuva. Kasvata hyvä ihminen sinäkin sitä cv täsi ettei tarvi siitäkin olla kateellinen.
Helvetti kun täällä taas on vastenmielisen kateellista porukkaa. - Taiteilija myöskin...
...sittenkin sellainen.... kirjoitti:
...kateellisuuden perikuva. Kasvata hyvä ihminen sinäkin sitä cv täsi ettei tarvi siitäkin olla kateellinen.
Helvetti kun täällä taas on vastenmielisen kateellista porukkaa.beibe. Äläs ala nyt vaahtoomaan.
Kerroin oman mielipiteeni.
Miksä minä nyt olisin kateellinen kenellekään - älä puhu palturia mulle. - digimaalari
...sittenkin sellainen.... kirjoitti:
...kateellisuuden perikuva. Kasvata hyvä ihminen sinäkin sitä cv täsi ettei tarvi siitäkin olla kateellinen.
Helvetti kun täällä taas on vastenmielisen kateellista porukkaa.cv. Kaikkea kerääntynyt matkan varrella. Tipahtanut kutsunäyttelyitä yms ja hyvällä porukalla on aina kiva käväistä jossain galleriassa tai museossa. Mutta sillä hommalla en tienaa, se on mulle vain lisuke. Tärkeintä mulle on päivittäinen paahtaminen leipätyön parissa. Galleriat on sellaista kivaa huttua. Mulle eivät lopultakaan kovin tärkeä juttu. Voin elää ilman niitä. Tärkeintä on intohimo itselle parhaaseen ammattiin ja se että asiat on tärkeysjärjstyksessä. Pysyy homma kasassa.
- ...
Taiteilija myöskin kirjoitti:
Muu Kuvataide ja mikä taidesuuntaus sieltä?
Ole hyvä ja vastaa kun kysytään.Eiköhän tällä palstalla kaikilla ole oikeus pysyä anonyyminä?
- Koulutettu
Taidetta vai taitoa, ehkä molempia tarvitaan, jotta voisi tehdä kuvataidetta toisten katseltavaksi. Tämä tietämys siitä, miten katsoja näkee ja kokee katsoessaan kuvallista viestiä, on syytä opiskella omien lahjojensa lisäksi, muuten tekee turhaa työtä vain omaksi ja sukulaisten hymistettäväksi. Meillä täällä Suomessa on tällainen vanha ammattioppiperinne niin että ammattiin pitää opiskella ja opiskelu päättää ammatia valvoman "lautakunnan" hyväksymään. Lääkärinkin pitää opiskella, muutoin saattaa potilas kuolla, pätee tähänkin kuvantekijän ammattiin. Meillä täällä hyvin usein sekoitetaan kuvat ja taide, eivät kaikki kuvat ole taidetta. Taiteeksi ne vasta muuttuvat tekijän niihin sijoittaman oman persoonallisen panoksensa ansiosta, joka on tunnelatauksen sävyttämä ja josta näkyy tekijän taidehistorian tuntemus. Tämä kuvataiteiden tietämyksen puute meillä täällä johtuu keskiasteen ja yläasteen koulutuksen heikosta tasosta näissä asioissa. Suomessa on tutkimuksen mukaan noin 150 000 harrastajaa, joiden toimesta pidetään näyttelyitä heti kun he ovat saaneet kopioitua jonkin postikorttikuvan tai valokuvan elikä kädentaitoa on mutta ei taidetta.
- il pittore
jo pelkästään tälläkin palstalla ole osoittanut, että ajatuksesi
"Tämä tietämys siitä, miten katsoja näkee ja kokee katsoessaan kuvallista viestiä, on syytä opiskella omien lahjojensa lisäksi,.."
on lähes mahdotonta? Kuvan katsominen ja kokeminen on täysin subjektiivista ja on kiinni monesta muustakin asiasta kuin itse kuvasta. Tuskin on edes kahta yksilöä, jotka kokevat sen samoin, puhumattakaan laajemmasta joukosta. Jos jotakin oppii asiasta niin ehkä sen, että huomaa tietyn tyyppisten töiden kiinnostavan jotakin osaa katsojista mutta sekään ei kerro, miten he katsomisensa kokevat. - Koulutettu
il pittore kirjoitti:
jo pelkästään tälläkin palstalla ole osoittanut, että ajatuksesi
"Tämä tietämys siitä, miten katsoja näkee ja kokee katsoessaan kuvallista viestiä, on syytä opiskella omien lahjojensa lisäksi,.."
on lähes mahdotonta? Kuvan katsominen ja kokeminen on täysin subjektiivista ja on kiinni monesta muustakin asiasta kuin itse kuvasta. Tuskin on edes kahta yksilöä, jotka kokevat sen samoin, puhumattakaan laajemmasta joukosta. Jos jotakin oppii asiasta niin ehkä sen, että huomaa tietyn tyyppisten töiden kiinnostavan jotakin osaa katsojista mutta sekään ei kerro, miten he katsomisensa kokevat.Kuvankatsominen on kulttuurisinaista ja perustuu paljolti lukemisen suunnasta saatuihin kokemuksiin. Arabit lukevat kuvaa oikealta vasemmalle ja jos katsot Tunisiassa ilmestyvää lehteä näet kuinka sarjakuvat etenevät oikealta vasemmalle ja kuvien sisältö myös.
Nykyaikainen tiede on selvittänyt paljon muitakin näkemisen ja ymmärtämisen asioita kuten joukot, ryhmät, rytmit ja väriopit ym.
Kuva-alan jännitteet ovat täyttä hebreaa harrastelijalle ja myös monille ammattitaiteilijoillekin jotka ovat saaneet oppinsa menneinä aikoina, kun niistä ei tiedetty mitään.
Tällaisista seikoista erottaa amatöörin katsomalla työtä. Väriopin puute näkyy myös heti. - il pittore
Koulutettu kirjoitti:
Kuvankatsominen on kulttuurisinaista ja perustuu paljolti lukemisen suunnasta saatuihin kokemuksiin. Arabit lukevat kuvaa oikealta vasemmalle ja jos katsot Tunisiassa ilmestyvää lehteä näet kuinka sarjakuvat etenevät oikealta vasemmalle ja kuvien sisältö myös.
Nykyaikainen tiede on selvittänyt paljon muitakin näkemisen ja ymmärtämisen asioita kuten joukot, ryhmät, rytmit ja väriopit ym.
Kuva-alan jännitteet ovat täyttä hebreaa harrastelijalle ja myös monille ammattitaiteilijoillekin jotka ovat saaneet oppinsa menneinä aikoina, kun niistä ei tiedetty mitään.
Tällaisista seikoista erottaa amatöörin katsomalla työtä. Väriopin puute näkyy myös heti.tiedettä kuvasta. Sillä ei kuitenkaan selitetä sitä henkistä prosessia, millä ja miten yksilö näkemänsä kuvan kulloinkin kokee. Mitenkäs se Johann Wolfgang v. G. aikanaan totesikaan: "Grau, teurer Freund, ist alle Theorie (u.s.w.)"
- Koulutettu
il pittore kirjoitti:
tiedettä kuvasta. Sillä ei kuitenkaan selitetä sitä henkistä prosessia, millä ja miten yksilö näkemänsä kuvan kulloinkin kokee. Mitenkäs se Johann Wolfgang v. G. aikanaan totesikaan: "Grau, teurer Freund, ist alle Theorie (u.s.w.)"
Luokallani oli aikoinaan hyvin lahjakas oppilas opiskemassa taidemaalariksi hän vastusti teorioita juuri noilla sanoilla.
En ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään taiteensaralla.
Ehkä hän vastustaa edelleen tätä vuosituhantista kuvataiteen kehitystä? - il pittore
Koulutettu kirjoitti:
Luokallani oli aikoinaan hyvin lahjakas oppilas opiskemassa taidemaalariksi hän vastusti teorioita juuri noilla sanoilla.
En ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään taiteensaralla.
Ehkä hän vastustaa edelleen tätä vuosituhantista kuvataiteen kehitystä?hän yritti täysin väärälle alalle. Ja varmasti yritti, jos hän vastusti yhä jatkuvaa vuosituhantista kuvataiteen kehitystä.
- *****
Koulutettu kirjoitti:
Luokallani oli aikoinaan hyvin lahjakas oppilas opiskemassa taidemaalariksi hän vastusti teorioita juuri noilla sanoilla.
En ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään taiteensaralla.
Ehkä hän vastustaa edelleen tätä vuosituhantista kuvataiteen kehitystä?voi apua.
- Koulutettu
***** kirjoitti:
voi apua.
"Anonyymi"
Olen miespuolinen täytän lähiaikoina 76 vuotta.
Olen viimeiset 25 vuotta opettanut taiteita, laitetekniikkaa ja vekot sekä taiteillut kansainvälisesti.
Virittänyt vähän keskustelua kuvataiteesta
Arvasitteko? - il pittore
Koulutettu kirjoitti:
"Anonyymi"
Olen miespuolinen täytän lähiaikoina 76 vuotta.
Olen viimeiset 25 vuotta opettanut taiteita, laitetekniikkaa ja vekot sekä taiteillut kansainvälisesti.
Virittänyt vähän keskustelua kuvataiteesta
Arvasitteko?sen selittääkin. Jo tässä ehti ihmetelläkin.
- pensselimies
Itse en ainakaan tarkoita amatöörillä jotakin ei ammattimaista (raha) taiteilijaa.
Ei se raha nyt ketään ammattilaiseksi tee, haloo taas!
KYSE ON OSAAMISESTA!- ****
ei tienaa moni muukaan. Mutta kuka nyt pelkällä arvostuksella elää?
- Tiedän kyllä
Tässä linkki Metro-lehden suurimpaan artikkeliin 17.10. lehdessä, jossa mm. Kiasman eräs intendentti sanoo, että heille pääsee vain jos on saavuttanut "taiteilijuuden". Eli jälleen kerran esille nousee ammattilaisuuden tematiikka:
http://www.metrolive.fi/tyyli/artikkeli/Nykytaide for dummies/1331/- Ihan itte
Intendentiltä on ehkä jäänyt huomaamatta, että Kiasmassa järjestettiin laaja - ja niin ihana!!! - ITE-taiteen näyttely vuonna 2005:
http://www.kiasma.fi/index.php?id=286&FL=1&L=0
Kävin näyttelyssä ja minulle jäi voimakas milikuvam että kukaan tekijöistä ei ollut ammattilainen millään muulla mittarilla mitattuna kuin töiden laadulla. ;-)
- Näin se menee
Taiteilija on brändi siinä missä Mersu tai Vuitton. Tämä pätee sekä uusiin että vanhoihin taiteilijoihin. Kun on riittävästi nimeä ja etenkin jos on sattunut jo kuolemaan, luonnoksistakin voidaan maksaa omaisuuksia.
Ei Mersu ole koko hintansa edestä parempi auto eikä Vuittonin käsilaukut kestä niin montaa sukupolvea, että hinnat pelkästään niillä selittyisivät.
Mersupiireissä pyöriessä on parasta olla sekä omistaja tai ainakin Mersu-uskossa. Sama pätee Vuittoneihin ja taiteeseen. Kyseiset piirit pitävät kyseisen tuotteen omistamista tai vähintäänkin sen erinomaisuuden ymmärtämistä aiheena tuntea ylemmyyttä piireihin kuulumattomia - siis ymmärtämättömiä - kohtaan.
Mersu ja Vuitton poikkeavat monista taideteoksista siinä, että pystymetsästä tullutkin havaitsee niissä olevan tiettyä yritystä luksukseen. Tätä samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikesta ammattitaiteesta. Harrastelijat jätän vahvuuksineen ja heikkouksineen tämän keskustelun ulkopuolelle.
Hesarissa oli taannoin juttu taiteilijasta, jonka teoksia oli varastettu. Osa teoksista oli löytynyt myöhemmin vahingoittumattomina jätekatoksesta. Joku oli mitä ilmeisimmin luullut niitä roskiksi. - Koulutettu
Kysyit tekniikasta "putrido" sillä saavutettu etu on keskeisesti se, että sen massa on paksua ja siten käsiteltävissä, kuin laasti veitsellä. Sillä saavuttaa myös pinnan kannalta matta, joka ei kiiltele eikä heijasta. Sitä voi katsoa mistä suunnasta tahansa ilman heijastuksia. Samalla se tarjoaa mielyttävän väriskaalan pastellisävyisen.
Käytin sitä jo koulussa ja opettajat kysyivät, että miten sen teen ja sitten piti antaa näyte.- il pittore
minäkin aloitin putridolla maalausopinnot. Sen etuja voi nähdä ilmeisesti useallakin tavalla. Juuri kiillon osalta mielestäni öljyväri nostaa temperamaalauksen perin mattaa ilmettä mutta kuten sanoit, sammuttaa pintaa enemmän kuin pelkällä öljyvärillä maalattua. Sen etuja ovat myös jonkin verran halvempi materiaali, joka tuntuu varsinkin isoissa töissä, sekä jonkin verran nopeampi kuivumisprosessi. Kaiken kaikkiaan erinomainen maalausmateriaali.
- vinsent
il pittore kirjoitti:
minäkin aloitin putridolla maalausopinnot. Sen etuja voi nähdä ilmeisesti useallakin tavalla. Juuri kiillon osalta mielestäni öljyväri nostaa temperamaalauksen perin mattaa ilmettä mutta kuten sanoit, sammuttaa pintaa enemmän kuin pelkällä öljyvärillä maalattua. Sen etuja ovat myös jonkin verran halvempi materiaali, joka tuntuu varsinkin isoissa töissä, sekä jonkin verran nopeampi kuivumisprosessi. Kaiken kaikkiaan erinomainen maalausmateriaali.
Putrido on temperavärin ja öljyvärin yhdistelmä, niin kun minulla on Rowneyn munatemperaa tuubissa ja lisään siihen puolet öljyväriä, onko näin helppoa vai? Mikä toimii ohenteena, ilmeisesti tärpätti?
- Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Putrido on temperavärin ja öljyvärin yhdistelmä, niin kun minulla on Rowneyn munatemperaa tuubissa ja lisään siihen puolet öljyväriä, onko näin helppoa vai? Mikä toimii ohenteena, ilmeisesti tärpätti?
Todella köyhän maalaustekniikka. Tekotapoja on monia mutta yksi on näin muna, vernissa, vesi sekoitetaan ja laudalle kaadetaan sinkkivalkoista kasa sitten sekoitetaan laasti ja siihen lisätään öljyväriä. Maalauslaasti on valmis mikäli muna on ollut sopivan ikäinen ja tempera seosta on säilytetty jonkin aikaa ennen maalausta. Pilaantumisen ehkäisemiseksi jotkut käyttävät formaliinia ja on muitakin säilöntäaineita, joskin ne saattavat vaikuttaa lopputulokseen maalauksessa. Olen käyttänyt noin 30 vuotta yhtenä maalaustapana ko. tapaa. Olen nähnyt jonkun muunkin kokeilevan, mutta tulos ei aina ole ollut samannäköistä. En tiedä mistä johtuu?
- vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Todella köyhän maalaustekniikka. Tekotapoja on monia mutta yksi on näin muna, vernissa, vesi sekoitetaan ja laudalle kaadetaan sinkkivalkoista kasa sitten sekoitetaan laasti ja siihen lisätään öljyväriä. Maalauslaasti on valmis mikäli muna on ollut sopivan ikäinen ja tempera seosta on säilytetty jonkin aikaa ennen maalausta. Pilaantumisen ehkäisemiseksi jotkut käyttävät formaliinia ja on muitakin säilöntäaineita, joskin ne saattavat vaikuttaa lopputulokseen maalauksessa. Olen käyttänyt noin 30 vuotta yhtenä maalaustapana ko. tapaa. Olen nähnyt jonkun muunkin kokeilevan, mutta tulos ei aina ole ollut samannäköistä. En tiedä mistä johtuu?
Taidanpa pidättäytyä perinteisessä öljyvärissä. Tuntuu helpommalta kun se väri on valmiina, sävyt vain sekoittaa.
- Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Taidanpa pidättäytyä perinteisessä öljyvärissä. Tuntuu helpommalta kun se väri on valmiina, sävyt vain sekoittaa.
Tässä linkki maimantaiteisiin 2007. Jos kiinnostaa katsoa mitä muualla puuhataan?
http://www.artoteque.com/artotech/artONdisplay1/artONdisplay_artists.htm - vinsent
Koulutettu kirjoitti:
Tässä linkki maimantaiteisiin 2007. Jos kiinnostaa katsoa mitä muualla puuhataan?
http://www.artoteque.com/artotech/artONdisplay1/artONdisplay_artists.htmKiitos linkistä, nyt on pää täynnä taidetta. Olihan siellä suomalaisiakin taiteilijoita kaikki oikein hyviä tekijöitä. Eräs taiteilija, jo pitkään työskennellyt olikin meikäläiselle melkein tuttu.
Aika varhain sinä olet perehtynyt tuohon tietokonetaiteeseen. Minä sain tietokoneenkin vasta 1999, senjälkeen kyllä innostuin kovasti.
Kannattaa jatkaa tälläkin palstalla kaikesta huolimatta. Monille tämä keskustelufoorumi uskoakseni on tärkeä. Ja jos tänne saadaan sinunkaltaisiasi alalla pitkääntoimineita taiteilijoita niin tästähän voi kehkeytyä oikein kunnon keskustelua. - Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Kiitos linkistä, nyt on pää täynnä taidetta. Olihan siellä suomalaisiakin taiteilijoita kaikki oikein hyviä tekijöitä. Eräs taiteilija, jo pitkään työskennellyt olikin meikäläiselle melkein tuttu.
Aika varhain sinä olet perehtynyt tuohon tietokonetaiteeseen. Minä sain tietokoneenkin vasta 1999, senjälkeen kyllä innostuin kovasti.
Kannattaa jatkaa tälläkin palstalla kaikesta huolimatta. Monille tämä keskustelufoorumi uskoakseni on tärkeä. Ja jos tänne saadaan sinunkaltaisiasi alalla pitkääntoimineita taiteilijoita niin tästähän voi kehkeytyä oikein kunnon keskustelua.Eiks´ olekin hyvä, kun näkee mitä mailmalla tehdään nämä omat ympyrät ovat vähän suppeita.
Toivotaan, että saadaan järkeviä keskustelijoita lisää tai sitten täytyy perustaa oma keskustelulinkki. - olet..
vinsent kirjoitti:
Putrido on temperavärin ja öljyvärin yhdistelmä, niin kun minulla on Rowneyn munatemperaa tuubissa ja lisään siihen puolet öljyväriä, onko näin helppoa vai? Mikä toimii ohenteena, ilmeisesti tärpätti?
ostanut Rowneyn munatemperaa? Mietin vain, että saakohan tuota Suomesta vai mistä kannattaa tilata.
- Koulutettu
olet.. kirjoitti:
ostanut Rowneyn munatemperaa? Mietin vain, että saakohan tuota Suomesta vai mistä kannattaa tilata.
Olen itse tehnyt liemen. Kaksi munaa keltuaisineen sekoitetaan sopivassa pullossa hyvin sitten lisätään vernissaa noin ruokalusikallinen ja taas sekoitetaan. Tämän jälkeen lisätään vettä saman verran kuin on lientä ja sekoitetaan. Liemi on valmis seuraavana päivänä. Ohjeita löytyy monen laisia kirjoista, mutta tällaista olen itse käyttänyt ja jääkaapissa se kestää noin kaksi viikkoa ilman pilaantumisen estäviä aineita. Mielestäni mitään maalausta ei pitäisi tehdä Gesso pohjille ainakaan näitä muna-tempera maalauksia. Eikä muitakaan. Maalauksen pohjat pitäisi tehdä perinteisellä tavalla ns. liima-pohjat ja mieluimmin käyttää sinkkivalkoista hyvin säästellen koska se tekee maalauksesta maitomaisen kuultamalla läpi tai maalamattomista paikoista aiheuttamalla silmälle "sokin" joka estää näkemästä värejä. Kunhan esitän saattaa olla muutoinkin tiedossa ko. asiat.
- il pittore
vinsent kirjoitti:
Taidanpa pidättäytyä perinteisessä öljyvärissä. Tuntuu helpommalta kun se väri on valmiina, sävyt vain sekoittaa.
on sekin paikallaan mutta kokeilematta jää paljon mielenkiintoista elämättä. Oma viehätyksensä on esimerkiksi tempera- ja öljymaalauksen yhdistämisessä kuten myös putridossa. Sitä ei tiedä jos ei ole kokeillut.
Minulla on jääkaapissa aina purkissa munatemperaemulsiota, pigmenttejä on ehkä 20-30 eri väriä. Viime aikoina olen paljon tehnyt alusmaalauksen temperalla, joko koko pinnan yhdellä aiheeseen sopivalla sävyllä tai jo motiivia luonnostellen. Emulsion ja väri(e)n sekoitus on suht. nopeaa ja sävyjä saa mielin määrin toisin kuin öljyllä maalatessa. Alusmaalaukseksi tempera on erinomainen myös sen nopean kuivumisen vuoksi, päällemaalauksen voi tehdä jo tunnin-pari kuluttua jos kerros ei ole kovin pastoosi, paksu.
Yksi temperan eduista on se, että sitä voi maalatessa käyttää rinnan öljyvärin kanssa; mm. hyvin ohuita, kuten hiuskiehkuroita, saa temperalla sekä helpommin että paremmin kuin öljyllä.
Suosittelen taas Akke Kumlienin pikku kirjaa Oljemålerit, joka paltalla kerrotun mukaan on myös suomennettu, nimi taitaa olla Öljymaalausopas tai jotain vastaavaa. - vinsent
olet.. kirjoitti:
ostanut Rowneyn munatemperaa? Mietin vain, että saakohan tuota Suomesta vai mistä kannattaa tilata.
Pitäisi löytyä sellaisista taiteilijatarvikkeita myyvistä liikkeistä joilla on Raamareiden välittämiä tuotteita myynnissä. Saa vain settinä 6x22ml ja maksaa jotain 70€ eli tosi kallista.
Yksittäisiä värejä saa tilaamalla.
Raamarit, Hämeenlinna puh.03 626250
http://www.raamarit.fi/
http://www.daler-rowney.com/content/egg-tempera - vinsent
il pittore kirjoitti:
on sekin paikallaan mutta kokeilematta jää paljon mielenkiintoista elämättä. Oma viehätyksensä on esimerkiksi tempera- ja öljymaalauksen yhdistämisessä kuten myös putridossa. Sitä ei tiedä jos ei ole kokeillut.
Minulla on jääkaapissa aina purkissa munatemperaemulsiota, pigmenttejä on ehkä 20-30 eri väriä. Viime aikoina olen paljon tehnyt alusmaalauksen temperalla, joko koko pinnan yhdellä aiheeseen sopivalla sävyllä tai jo motiivia luonnostellen. Emulsion ja väri(e)n sekoitus on suht. nopeaa ja sävyjä saa mielin määrin toisin kuin öljyllä maalatessa. Alusmaalaukseksi tempera on erinomainen myös sen nopean kuivumisen vuoksi, päällemaalauksen voi tehdä jo tunnin-pari kuluttua jos kerros ei ole kovin pastoosi, paksu.
Yksi temperan eduista on se, että sitä voi maalatessa käyttää rinnan öljyvärin kanssa; mm. hyvin ohuita, kuten hiuskiehkuroita, saa temperalla sekä helpommin että paremmin kuin öljyllä.
Suosittelen taas Akke Kumlienin pikku kirjaa Oljemålerit, joka paltalla kerrotun mukaan on myös suomennettu, nimi taitaa olla Öljymaalausopas tai jotain vastaavaa.Käytän pohjana Belgialaista valmiiksi pohjustettua pellavakangasta. Jonka sävytän akryylillä. Oikein litku akryylimaali jonka tasotan rätillä, eli suuri osa maalista lähtee rätin mukana pois. Aiheen luonnostelen joskus hyvinkin pitkälle akryylillä. Kuivuttua laitan retussivärnissan spraynä jonka jälkeen vasta maalaan öljyllä.
Alkuaikoina tein koko pohjustuksenkin itse liivate ym. mömmöt. Ilmeisesti tein joskus jotain pahasti väärin kun tuli kauppiaalta kaksi taulua takaisin, pintaan oli tullut pieniä hiushalkeamia. Ajattelin että jos joskus menee suurempikin määrä pilalle. Niin on aika homma maalata uudet taulut tilalle.
Minulla on tuota munatemperaa noissa tuubeissa ja yhden maalauksen tein niillä. En oikein tykännyt niistä.Pitäisi vaan sitkeästi kokeilla lisää. Voiko temperalla siin maalata öljyvärin päälle vaikka se on vesiliukoinen? - Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Käytän pohjana Belgialaista valmiiksi pohjustettua pellavakangasta. Jonka sävytän akryylillä. Oikein litku akryylimaali jonka tasotan rätillä, eli suuri osa maalista lähtee rätin mukana pois. Aiheen luonnostelen joskus hyvinkin pitkälle akryylillä. Kuivuttua laitan retussivärnissan spraynä jonka jälkeen vasta maalaan öljyllä.
Alkuaikoina tein koko pohjustuksenkin itse liivate ym. mömmöt. Ilmeisesti tein joskus jotain pahasti väärin kun tuli kauppiaalta kaksi taulua takaisin, pintaan oli tullut pieniä hiushalkeamia. Ajattelin että jos joskus menee suurempikin määrä pilalle. Niin on aika homma maalata uudet taulut tilalle.
Minulla on tuota munatemperaa noissa tuubeissa ja yhden maalauksen tein niillä. En oikein tykännyt niistä.Pitäisi vaan sitkeästi kokeilla lisää. Voiko temperalla siin maalata öljyvärin päälle vaikka se on vesiliukoinen?Samoja mömmöjä käytämme. Pohjustan siis liimapohjilla ja hohkakivijauhetta täytteeksi, ehkä vähän myös liitujauhoja. sen jälkeen olen muutaman vuoden tehnyt päälle putridopohjustuksen mustana.
Öljyvärin päälle tempera tarttuu kyllä jos ei ole käytetty dammareita päällä saattaa vähän vaikeuttaa. - muistelee kurssia...
Koulutettu kirjoitti:
Todella köyhän maalaustekniikka. Tekotapoja on monia mutta yksi on näin muna, vernissa, vesi sekoitetaan ja laudalle kaadetaan sinkkivalkoista kasa sitten sekoitetaan laasti ja siihen lisätään öljyväriä. Maalauslaasti on valmis mikäli muna on ollut sopivan ikäinen ja tempera seosta on säilytetty jonkin aikaa ennen maalausta. Pilaantumisen ehkäisemiseksi jotkut käyttävät formaliinia ja on muitakin säilöntäaineita, joskin ne saattavat vaikuttaa lopputulokseen maalauksessa. Olen käyttänyt noin 30 vuotta yhtenä maalaustapana ko. tapaa. Olen nähnyt jonkun muunkin kokeilevan, mutta tulos ei aina ole ollut samannäköistä. En tiedä mistä johtuu?
käy säilöntäaineesta? Punkkua kun baskeri vinossa vähän tiputtelee niin siinähän säilyy..:D
- vinsent
muistelee kurssia... kirjoitti:
käy säilöntäaineesta? Punkkua kun baskeri vinossa vähän tiputtelee niin siinähän säilyy..:D
Kuinka pitkä elinikä taiteilijoilla yleensä on. Nandorikin maalasi vielä yli 90 kymppisenä. Säästyy yhteiskunnalta paljon rahaa kun ei purnata eläkkeistä, rahaa tulee vielä vanhanakin kun vaan jaksaa läiskiä väriä kankaalle. Syykin on selvä, kolme kovaa, kalja, punkku ja paskeri... ei oikein trimmannut...,,, mutta kannattaa sinunkin kokeilla.
vinsent kirjoitti:
Kuinka pitkä elinikä taiteilijoilla yleensä on. Nandorikin maalasi vielä yli 90 kymppisenä. Säästyy yhteiskunnalta paljon rahaa kun ei purnata eläkkeistä, rahaa tulee vielä vanhanakin kun vaan jaksaa läiskiä väriä kankaalle. Syykin on selvä, kolme kovaa, kalja, punkku ja paskeri... ei oikein trimmannut...,,, mutta kannattaa sinunkin kokeilla.
kova kotimainen kolmikko; Vilho Lampi, Kalervo Palsa ja Åke Mattas. Numeroina 37, 40 ja 42 (vuotta), ja ainakin kaksi jälkimmäistä hyvin "baskeri-säilöttyinä". Eivät kyllä purnanneet eläikkeistäkään, joten lienet oikeassa.
- vinsent
artemix kirjoitti:
kova kotimainen kolmikko; Vilho Lampi, Kalervo Palsa ja Åke Mattas. Numeroina 37, 40 ja 42 (vuotta), ja ainakin kaksi jälkimmäistä hyvin "baskeri-säilöttyinä". Eivät kyllä purnanneet eläikkeistäkään, joten lienet oikeassa.
Tuleehan noita virheitä tilastoihin. Ja mitä lie nuo juomatkaan olleet siihen aikaan. Nykyviineissä on sellaiset mömmöt että me maalaataan vielä ainakin 105 vuotiaina.
- on...
vinsent kirjoitti:
Kuinka pitkä elinikä taiteilijoilla yleensä on. Nandorikin maalasi vielä yli 90 kymppisenä. Säästyy yhteiskunnalta paljon rahaa kun ei purnata eläkkeistä, rahaa tulee vielä vanhanakin kun vaan jaksaa läiskiä väriä kankaalle. Syykin on selvä, kolme kovaa, kalja, punkku ja paskeri... ei oikein trimmannut...,,, mutta kannattaa sinunkin kokeilla.
Bisse, baskeri, punkku ja patonki!!
- Koulutettu
vinsent kirjoitti:
Tuleehan noita virheitä tilastoihin. Ja mitä lie nuo juomatkaan olleet siihen aikaan. Nykyviineissä on sellaiset mömmöt että me maalaataan vielä ainakin 105 vuotiaina.
Kokeilin nuorena noita säilöntäaineita mutta ei niistä tullut kuin pää kipeäksi ja lopetin.
Kaljakaan ei maistu voi olla, että olen muutoinkin aina pienessä niin ei tarvitse. Muutin tässä muutama vuosi sitten omakotitaloon ja naapuri kysyi, että pysynkö vielä katolla ja vastasin että pysyn ehkä senkin vuoksi olen vesissäpäin. Kokouksissa toiset kyllä vetävät punkkua niin että solisee ehkä en olekaan oikea taiteilija ainakaan siinäsuhteessa. - temperakurssilainen
vinsent kirjoitti:
Kuinka pitkä elinikä taiteilijoilla yleensä on. Nandorikin maalasi vielä yli 90 kymppisenä. Säästyy yhteiskunnalta paljon rahaa kun ei purnata eläkkeistä, rahaa tulee vielä vanhanakin kun vaan jaksaa läiskiä väriä kankaalle. Syykin on selvä, kolme kovaa, kalja, punkku ja paskeri... ei oikein trimmannut...,,, mutta kannattaa sinunkin kokeilla.
muistaakseni kaljalla:) Siis kaljan sanottiin toimivan munatemperan säilöntäaineena. Oli joku muukin esanssi mitä saattoi laittaa (ohjeet hukassa). Voihan sitä hörppiä itsekin niin säilyy paremmin -tai sitten ei...tuleekohan halkeamia herkemmin???:)))
- Koulutettu
temperakurssilainen kirjoitti:
muistaakseni kaljalla:) Siis kaljan sanottiin toimivan munatemperan säilöntäaineena. Oli joku muukin esanssi mitä saattoi laittaa (ohjeet hukassa). Voihan sitä hörppiä itsekin niin säilyy paremmin -tai sitten ei...tuleekohan halkeamia herkemmin???:)))
Halkeamat tavallisesti johtuvat pohjustuksesta tai maalausmateriaalin ja pohjustuksen yhteensipimattomuudesta. Siinä liimapohjassa josta olen kertonut on tärkeä se vernissan määrä, sillä se ratkaisee kuinka kova pohjustuksesta tulee. samoin jos liimaa lämmitetään yli 80 asteen sen ominaisuudet muuttuu. Jos kaljaa käytetään säilöntään muuhunkin kuin sisäisesti niin teos haisee kaljalle. Temperallakin on oma hajunsa varsinkin jos on pilaantunut ennen käyttöä
- ....
temperakurssilainen kirjoitti:
muistaakseni kaljalla:) Siis kaljan sanottiin toimivan munatemperan säilöntäaineena. Oli joku muukin esanssi mitä saattoi laittaa (ohjeet hukassa). Voihan sitä hörppiä itsekin niin säilyy paremmin -tai sitten ei...tuleekohan halkeamia herkemmin???:)))
kirjassa olevassa paperinpohjustus-ohjeessa (jolla siis voi pohjustaa paperin temperaa varten) oli munaa ja etikkaa. En tiedä, oliko etikka siinä säilymistä varten.
- Koulutettu
.... kirjoitti:
kirjassa olevassa paperinpohjustus-ohjeessa (jolla siis voi pohjustaa paperin temperaa varten) oli munaa ja etikkaa. En tiedä, oliko etikka siinä säilymistä varten.
Oli toiset käyttävät toimii kuulemma ja haisee niin ettei haista muuta.
- imyd
Helppohan sun on tuollaisia kirjoitella kun et näytä ymmärtävän ammattitaiteilijan arjesta tuon taivaallista. Ammattitaitoa on juuri se miten kyetään siirtämään luovuus ja itsenäisyys taideteokseen, ulkoisista tekijöistä huolimatta.
Amatöörien taiteen tekeminen on yleensä vapaa-ajalla tapahtuvaa puuhastelua.
"Ammattilaisen ja amatöörin (todellinen) ero on se, että edellinen tienaa elantonsa aiheesta, ja jälkimmäinen suhtautuu siihen lähinnä vain intohimoisesti."
:D
Jos joku alkaa ammattilaiseksi taidealalla, hänellä todennäköisesti on aika valtava määrä intohimoa alaa kohtaan. Tällaisia aivopieruja ei voi oikeasti tulla kuin amatöörien tai maallikoiden suusta. Kiitos hyvistä nauruista.- ....
"Jos joku alkaa ammattilaiseksi taidealalla, hänellä todennäköisesti on aika valtava määrä intohimoa alaa kohtaan."
Voihan sitä vain olla luonteeltaan sellainen, ettei sovi "normaaliin" työhön. - vinsent
.... kirjoitti:
"Jos joku alkaa ammattilaiseksi taidealalla, hänellä todennäköisesti on aika valtava määrä intohimoa alaa kohtaan."
Voihan sitä vain olla luonteeltaan sellainen, ettei sovi "normaaliin" työhön.Tarvitaan aikalailla taitoa, osaamista ja paljon sitä intohimoa kun ryhtyy ammattilaiseksi. Jätän tästä ammattilaisuudesta nyt apurahataiteilijat kokonaan pois. Lasken suuren osan heistä harrastajien piiriin.
Jos vakavasti aikoo elättää itsensä tauluja maalaamalla ja myymällä on se tänäpäivänä vähän hullun hommaa. Ja se on kokonaan suomen lainsäädännön ja eu:n ansiota.
Ammattitaiteilija lasketaan yrittäjäksi ja siitä se sirkus alkaa, kymmenet erilaiset maksut ja velvoitteet. Tällaisia ei ole harrastajilla, ei alveja, veroja eikä yrittäjäeläkkeitä ym. maksuja. Jos joku harrastaja myy taulunsa se on ihan sama mitä siitä saa kun se ei vaikuta elantoon mitenkään.
Eli kyllä ammattilaisen ja harrastajan ero on muutakin kuin pelkkä intohimo ja luovuus. vinsent kirjoitti:
Tarvitaan aikalailla taitoa, osaamista ja paljon sitä intohimoa kun ryhtyy ammattilaiseksi. Jätän tästä ammattilaisuudesta nyt apurahataiteilijat kokonaan pois. Lasken suuren osan heistä harrastajien piiriin.
Jos vakavasti aikoo elättää itsensä tauluja maalaamalla ja myymällä on se tänäpäivänä vähän hullun hommaa. Ja se on kokonaan suomen lainsäädännön ja eu:n ansiota.
Ammattitaiteilija lasketaan yrittäjäksi ja siitä se sirkus alkaa, kymmenet erilaiset maksut ja velvoitteet. Tällaisia ei ole harrastajilla, ei alveja, veroja eikä yrittäjäeläkkeitä ym. maksuja. Jos joku harrastaja myy taulunsa se on ihan sama mitä siitä saa kun se ei vaikuta elantoon mitenkään.
Eli kyllä ammattilaisen ja harrastajan ero on muutakin kuin pelkkä intohimo ja luovuus.apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta. Harrastaja pääosin vain kuluttaa rahojaan.
Mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, miksi ammattilaisuus yhdistetaan niin voimakkaasti työn laatuun, vaikka sellaista yhteyttä ei oikeasti ole olemassa. Ts. amatööriys/ammattilaisuus ei ota kantaa osaamiseen, muuta kuin ehkä sillä oletuksella, että ammattilainen on käynyt jonkun koulun.
Tai toisinpäin, miksi amatööriyttä aliarvostetaan kuvittelemalla se vasta-alkajien tuherteluksi?- ...intohimoinen tälle...
artemix kirjoitti:
apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta. Harrastaja pääosin vain kuluttaa rahojaan.
Mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, miksi ammattilaisuus yhdistetaan niin voimakkaasti työn laatuun, vaikka sellaista yhteyttä ei oikeasti ole olemassa. Ts. amatööriys/ammattilaisuus ei ota kantaa osaamiseen, muuta kuin ehkä sillä oletuksella, että ammattilainen on käynyt jonkun koulun.
Tai toisinpäin, miksi amatööriyttä aliarvostetaan kuvittelemalla se vasta-alkajien tuherteluksi?aiheelle!
Tee aloitus jollekin muulle aiheelle jos kerran haluut niin kovasti ottaa kantaa. Tämä aihe on jo kokolailla kaluttu. ...intohimoinen tälle... kirjoitti:
aiheelle!
Tee aloitus jollekin muulle aiheelle jos kerran haluut niin kovasti ottaa kantaa. Tämä aihe on jo kokolailla kaluttu.Ihan en ymmärä miten jotakuta (sinua) voi häiritä yksittäinen keskustelu palstalla, etenkään kun itse asiaa ei juurikaan ole edes käsitelty. Kaikkea muuta aiheen sivusta on kyllä löpisty, mutta peruskysymystä ei juurikaan ole puitu.
- il pittore
artemix kirjoitti:
apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta. Harrastaja pääosin vain kuluttaa rahojaan.
Mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, miksi ammattilaisuus yhdistetaan niin voimakkaasti työn laatuun, vaikka sellaista yhteyttä ei oikeasti ole olemassa. Ts. amatööriys/ammattilaisuus ei ota kantaa osaamiseen, muuta kuin ehkä sillä oletuksella, että ammattilainen on käynyt jonkun koulun.
Tai toisinpäin, miksi amatööriyttä aliarvostetaan kuvittelemalla se vasta-alkajien tuherteluksi?näin: "Itse miellän apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta." kerrot kuinka asia on.
Kaikkien taidelajien tukemiseen kuuluu Suomessa apurahajärjestelmä, ei vain kuvataiteiden. Apuraha myönnetään yleensä hettuun erityistarpeeseen kuten näyttelyn järjestämiseen, opintomatkaan ym. Erikseen ovat yhden tai useamman vuoden apurahat, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen työskentelyn kuukausittaisella tuella.
Apurahaa kritisoidaan usein ja paljon, kuten tämänkin palstan keskustelut osoittavat. Se on osittain ymmärrettävääkin koska sitä vuosittain saa vain muutama taiteilija, käytettävissä olevat niin julkiset kuin yksityisetkin varat ovat varsin vaatimattomia. Kun ilman jääviä on moninkertainen määrä saajiin verrattuna, herättää se närää ja pahaa mieltä. Se ei kuitenkaan poista järjestelmän tarpeellisuutta.
Apuraha edistää taiteen monimuotoisuutta kun se tarjoaa mahdollisuuden myös kokeilemaan sellaista, joka esim. poikkeaa valtavirrasta tai perustuu uuteen tekniikkaan. Apuraha ottaa silloin osan siitä riskistä, jonka taiteilija tietoisesti ottaa teostensa menekin suhteen. Erityisesti nuorille taiteilijoille apurahalla on suuri merkitys koska se mahdollistaa ammatissa alulle ja julkisuuteen pääsyyn. - vinsent
artemix kirjoitti:
apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta. Harrastaja pääosin vain kuluttaa rahojaan.
Mutta joka tapauksessa kyse oli siitä, miksi ammattilaisuus yhdistetaan niin voimakkaasti työn laatuun, vaikka sellaista yhteyttä ei oikeasti ole olemassa. Ts. amatööriys/ammattilaisuus ei ota kantaa osaamiseen, muuta kuin ehkä sillä oletuksella, että ammattilainen on käynyt jonkun koulun.
Tai toisinpäin, miksi amatööriyttä aliarvostetaan kuvittelemalla se vasta-alkajien tuherteluksi?Ei siksi että haluaisin jotenkin sanoa viimisen sanan. Itse roikun tällä palstalla oikeastaan vain oppiakseni lisää taiteeseen liittyvää, mitä on aika paljon tapahtunutkin.
Pitäisi ensin saada selville mitä tarkoitat työn laadulla. Ja kuka sen laadun arvottaa. Minusta se laatu voisi käsittää hyvin monia tekijöitä.
Ei pelkästään sitä mitä tuntemuksia maalaus aiheuttaa katsojassa, mikä sekin on tietenkin laatuun vaikuttava tekijä.
Naisten lehtien kirjoitukset taiteilijasta, mitä se vaikuttaa laatuun, vai vaikuttaako ollenkaan.
Entä taiteilijan taito käyttää eri tekniikkaa ja työvälineitä. Materiaalien tuntemus ja oikeanlainen käyttö, niin että esim. öljyvärimaalaus tai akvarelli kestää mahdollisimman pitkään.
Eli monenlaiset tekijät vaikuttavat työlaatuun, niin eikö ammattilaisella pitäisi olla nämä asiat hanskassa. Ja monesti ne onkin koska ammattilainen vastaa työstään maineellaan enemmän kuin harrastaja.
Tälläkin alalla kilpailu on ankaraa monessa suhteessa. Jos aikoo pysyä kilpailussa mukana on jatkuvasti yritettävä kehittää omaa ammattitaitoa. Toisinsanoen pyrittävä maalaamaan yksinkertaisesti kiinnostavampia töitä kuin kaveri.
Haastavaa on saada ihmiset tajuamaan tämä asia. Mikä on vaikeaa kun ei edes taiteiljoiden kesken ole minkäänlaista yhteisymmärrystä tai näkemystä mikä on ammattilaisuus tai ammattitaito.
Uskoisin tämän aiheen kyllä kiinnostavan monia ja järkevällä, asioita perustelemalla varmaan tähänkin asiaan löytyisi oikeat laatukriteerit. - caput.mortuum
il pittore kirjoitti:
näin: "Itse miellän apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta." kerrot kuinka asia on.
Kaikkien taidelajien tukemiseen kuuluu Suomessa apurahajärjestelmä, ei vain kuvataiteiden. Apuraha myönnetään yleensä hettuun erityistarpeeseen kuten näyttelyn järjestämiseen, opintomatkaan ym. Erikseen ovat yhden tai useamman vuoden apurahat, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen työskentelyn kuukausittaisella tuella.
Apurahaa kritisoidaan usein ja paljon, kuten tämänkin palstan keskustelut osoittavat. Se on osittain ymmärrettävääkin koska sitä vuosittain saa vain muutama taiteilija, käytettävissä olevat niin julkiset kuin yksityisetkin varat ovat varsin vaatimattomia. Kun ilman jääviä on moninkertainen määrä saajiin verrattuna, herättää se närää ja pahaa mieltä. Se ei kuitenkaan poista järjestelmän tarpeellisuutta.
Apuraha edistää taiteen monimuotoisuutta kun se tarjoaa mahdollisuuden myös kokeilemaan sellaista, joka esim. poikkeaa valtavirrasta tai perustuu uuteen tekniikkaan. Apuraha ottaa silloin osan siitä riskistä, jonka taiteilija tietoisesti ottaa teostensa menekin suhteen. Erityisesti nuorille taiteilijoille apurahalla on suuri merkitys koska se mahdollistaa ammatissa alulle ja julkisuuteen pääsyyn.Eikö kuitenkin ole hyvä että jotkut apurahaakin saavat. Tosin ne myönnetään yleensä taiteilijoille, joilla on jo muutakin näyttöä taiteen teosta kuin pelkät teokset. Eli näyttelyjä pitää olla takanapäin ja tulevia edessäpäin. Harvalla aloittelevalla taiteilijalla näin on. Tästä voisikin joku tehdä ihan oman aloituksen: Pitäisikö apurahat suunnata enemmän aloitteleville taiteilijoille vai jo "ammattitaitonsa" osoittaneille konkareille?
- ja tätä riittää...
vinsent kirjoitti:
Tarvitaan aikalailla taitoa, osaamista ja paljon sitä intohimoa kun ryhtyy ammattilaiseksi. Jätän tästä ammattilaisuudesta nyt apurahataiteilijat kokonaan pois. Lasken suuren osan heistä harrastajien piiriin.
Jos vakavasti aikoo elättää itsensä tauluja maalaamalla ja myymällä on se tänäpäivänä vähän hullun hommaa. Ja se on kokonaan suomen lainsäädännön ja eu:n ansiota.
Ammattitaiteilija lasketaan yrittäjäksi ja siitä se sirkus alkaa, kymmenet erilaiset maksut ja velvoitteet. Tällaisia ei ole harrastajilla, ei alveja, veroja eikä yrittäjäeläkkeitä ym. maksuja. Jos joku harrastaja myy taulunsa se on ihan sama mitä siitä saa kun se ei vaikuta elantoon mitenkään.
Eli kyllä ammattilaisen ja harrastajan ero on muutakin kuin pelkkä intohimo ja luovuus.enpä ole kuullut vielä yhdenkään harrastelijan nostavan apurahaa. Ne on kuule ammattilaismeininkiä varten.
- vinsent
il pittore kirjoitti:
näin: "Itse miellän apurahataiteilijat enemmän ammattilaisiksi, koska kuitenkin saavat rahaa tekemällä taidetta." kerrot kuinka asia on.
Kaikkien taidelajien tukemiseen kuuluu Suomessa apurahajärjestelmä, ei vain kuvataiteiden. Apuraha myönnetään yleensä hettuun erityistarpeeseen kuten näyttelyn järjestämiseen, opintomatkaan ym. Erikseen ovat yhden tai useamman vuoden apurahat, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen työskentelyn kuukausittaisella tuella.
Apurahaa kritisoidaan usein ja paljon, kuten tämänkin palstan keskustelut osoittavat. Se on osittain ymmärrettävääkin koska sitä vuosittain saa vain muutama taiteilija, käytettävissä olevat niin julkiset kuin yksityisetkin varat ovat varsin vaatimattomia. Kun ilman jääviä on moninkertainen määrä saajiin verrattuna, herättää se närää ja pahaa mieltä. Se ei kuitenkaan poista järjestelmän tarpeellisuutta.
Apuraha edistää taiteen monimuotoisuutta kun se tarjoaa mahdollisuuden myös kokeilemaan sellaista, joka esim. poikkeaa valtavirrasta tai perustuu uuteen tekniikkaan. Apuraha ottaa silloin osan siitä riskistä, jonka taiteilija tietoisesti ottaa teostensa menekin suhteen. Erityisesti nuorille taiteilijoille apurahalla on suuri merkitys koska se mahdollistaa ammatissa alulle ja julkisuuteen pääsyyn.Kriittiä tulee siksi kun ihmiset näkevät näitä kokeilivien taiteilijoiden "töherryksiä" joista eivät pidä. Pitäisi aina rautalangasta vääntää mistä on kysymys. Nykyään monet apurahan saajat ovatkin nuoria, eivät siis välttämäti mitenkään vielä edistyneet "ammattilaisiksi"
Apurahajärjestelmä tänäpäivänä tukee taidetta, ei taiteilijaa itseään. Jos haluttaisiin tukea kaikkia taiteilijoita tasapuolisesti, niin annettaisiin firmoille ja yrityksille mahdollisuus vähentää taidehankintansa verotuksessa. Se toisi tällekin alalle vähän säpinää. Toisi ammattilaisellekin vähän etua harrastajaan nähden, nimittäin yritys saisi vähentää ALV:n mitä taas harrastajan työssä ei ole.
Taidemaalariliitto tai mikään muukaan ei ole tätä mahdollisuutta koskaan esittänyt. Sitä kiinnostaa vain apurahataiteilijoiden sosiaaliturva. - vinsent
ja tätä riittää... kirjoitti:
enpä ole kuullut vielä yhdenkään harrastelijan nostavan apurahaa. Ne on kuule ammattilaismeininkiä varten.
Jos taiteilija vuodesta toiseen tarvitsee apurahaa maalaamiseen, eikä sen vertaa saa maaluksiaan myydyksi, että pysyisi hengissä on se laskettava harrastuksen puolelle.
- caput.mortuum
vinsent kirjoitti:
Jos taiteilija vuodesta toiseen tarvitsee apurahaa maalaamiseen, eikä sen vertaa saa maaluksiaan myydyksi, että pysyisi hengissä on se laskettava harrastuksen puolelle.
Tuskinpa useamman vuoden apurahan saaneet taiteilijat ihan ilman teosmyyntejä elävät.
Voitko tosiaan väittää, että näiden apurahojen saajat ovat harrastelijoita? - vinsent
caput.mortuum kirjoitti:
Tuskinpa useamman vuoden apurahan saaneet taiteilijat ihan ilman teosmyyntejä elävät.
Voitko tosiaan väittää, että näiden apurahojen saajat ovat harrastelijoita?Jos apurahan saa( sain minäkin aikoinaan Suomen Kulttuurirahaston apurahan, rahastoa en nyt halua mainita) niin eikö sillä nyt sitten pääse ammatissa alkuun sillätavalla että tulevaisuudessa pärjäisi teosmyynnillä. Ja jos nyt ammatissa oikein hyvin pärjää ja menystyy niin miksi se palkitaan apurahalla. Niinkuin tuo apuraha sanakin jo viittaa se on APUraha. Ja jos hyvin koulutettu taiteilija ei pärjää työllään, vaihtoehtoja löytyy. Työvoimatoimisto, siellä käy hyvinkoulutettu hitsarikin tai vastaava ja saa "apurahaa".
- apurahataiteilijoiden
caput.mortuum kirjoitti:
Tuskinpa useamman vuoden apurahan saaneet taiteilijat ihan ilman teosmyyntejä elävät.
Voitko tosiaan väittää, että näiden apurahojen saajat ovat harrastelijoita?teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta. Enkä tiedä yhtäkään apurahataiteilijaa joka myöhemmin apurahakauden päätyttyä olisi taiteellaan elättänyt itsensä.
- vinsent
apurahataiteilijoiden kirjoitti:
teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta. Enkä tiedä yhtäkään apurahataiteilijaa joka myöhemmin apurahakauden päätyttyä olisi taiteellaan elättänyt itsensä.
ystävä hyvä, tai kolleega. Minä tiedän montakin joista tuli ihan ammattitaiteilijoita. Aina pitää PERUSTELLA, ja tuo ei oikein ollut sitä.
Ja me kaikki täällä toivomme sitä nimimerkkiä, pliis laita se meille, on mukava tietää kenen kanssa keskustellaan. - vinsent
apurahataiteilijoiden kirjoitti:
teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta. Enkä tiedä yhtäkään apurahataiteilijaa joka myöhemmin apurahakauden päätyttyä olisi taiteellaan elättänyt itsensä.
Kirjoitit: "teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta."
Minulla on sama mielikuva asiasta. Palstalta löytyy varmaan paremman muistin omaavia, jotka osaavat nimetä ne apurahan saaneet taiteilijat joiden teoksia ovat ostaneet yksityiset henkilöt. Enkä tarkoita nyt yksityishenkilöinä mitään "Mika Häkkisiä" tai vastaavia. - kohtaan
vinsent kirjoitti:
ystävä hyvä, tai kolleega. Minä tiedän montakin joista tuli ihan ammattitaiteilijoita. Aina pitää PERUSTELLA, ja tuo ei oikein ollut sitä.
Ja me kaikki täällä toivomme sitä nimimerkkiä, pliis laita se meille, on mukava tietää kenen kanssa keskustellaan.peesasin mielestäsi sinua? Omasta mielestäni vastasin caput mortoonin viestiin. Tuo nimimerkin käyttö ei ikävä kyllä sovi minulle ja tuskin sinä siitä tietäisit kenen kanssa keskustelet.
Mutta olen kanssasi kyllä samaa mieltä useastakin asiasta ja varmasti palaan vielä tännekin kun aikaa riittää, nyt on kyllä kiire muualle. - vinsent
kohtaan kirjoitti:
peesasin mielestäsi sinua? Omasta mielestäni vastasin caput mortoonin viestiin. Tuo nimimerkin käyttö ei ikävä kyllä sovi minulle ja tuskin sinä siitä tietäisit kenen kanssa keskustelet.
Mutta olen kanssasi kyllä samaa mieltä useastakin asiasta ja varmasti palaan vielä tännekin kun aikaa riittää, nyt on kyllä kiire muualle.et peesannut, erehdyin tuossa viestiketjussa.
- <TAIDEAMMATTILAINEN>
apurahataiteilijoiden kirjoitti:
teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta. Enkä tiedä yhtäkään apurahataiteilijaa joka myöhemmin apurahakauden päätyttyä olisi taiteellaan elättänyt itsensä.
Urani alkuvaiheessa sain vuosittain ja myöhemmin kaksivuotis-apurahaa projekteihini. Se auttoi mm siinä että pystyin tekemään itseäni tunnetuksi.
Nyt kun elätän itseni taiteella niin anon edelleenkin kohdeapurahaa silloin kun tunnen että sitä jossain yleishyödyllisessä projektissa tarvin. Kiitollisena voin sen myös sanoa että yleensä sen silloin saan.
Yleensä koen apurahan tunnustuksena ammattitaidosta.
Suomen apurahajärjestelmä on mielestäni hyvin toimiva ja yleisesti ottaen tasapuolinen.
Päättäjät kyllä näkee kuka taiteilija on potentiaalinen johon kannattaa satsata.
Näissä keskusteluissa paistaa aina suunnaton kateus meitä apurahaa saavia kohtaan. Olen huomannut että näillä palstoilla ei koskaan synny tasapuolista keskustelua tuosta aiheesta edellä mainittujen seikkojen vuoksi. Lisäksi oletetaan asioita mutu tuntuman perusteella ikäänkuin ne olisivat ainoa totuus.
Lopettakaa jo tuosta jauhaminen kun ette todellakaan tiedä totuutta. - vinsent
<TAIDEAMMATTILAINEN> kirjoitti:
Urani alkuvaiheessa sain vuosittain ja myöhemmin kaksivuotis-apurahaa projekteihini. Se auttoi mm siinä että pystyin tekemään itseäni tunnetuksi.
Nyt kun elätän itseni taiteella niin anon edelleenkin kohdeapurahaa silloin kun tunnen että sitä jossain yleishyödyllisessä projektissa tarvin. Kiitollisena voin sen myös sanoa että yleensä sen silloin saan.
Yleensä koen apurahan tunnustuksena ammattitaidosta.
Suomen apurahajärjestelmä on mielestäni hyvin toimiva ja yleisesti ottaen tasapuolinen.
Päättäjät kyllä näkee kuka taiteilija on potentiaalinen johon kannattaa satsata.
Näissä keskusteluissa paistaa aina suunnaton kateus meitä apurahaa saavia kohtaan. Olen huomannut että näillä palstoilla ei koskaan synny tasapuolista keskustelua tuosta aiheesta edellä mainittujen seikkojen vuoksi. Lisäksi oletetaan asioita mutu tuntuman perusteella ikäänkuin ne olisivat ainoa totuus.
Lopettakaa jo tuosta jauhaminen kun ette todellakaan tiedä totuutta.OLIPAHAN YLISTYS ITSESTÄSI! " Paistaa kateus apurahaa saavia kohtaan. Aina kun anot apurahaa tiedät sen saavasi ". Pyydät tasapuolista keskustelua. Syytät meitä kun emme tiedä totuutta. Jos sen tietäisimme kaikki arvostelu olisi paljon helpompaa. Mikä se totuus on?
Mikä oli veroäyrisi viime vuodelta? Ammattisi puhelinluettelossa. Mikä on se tasapuolinen keskustelu?
Syytöksiä ei mitään perusteluja. Mitenkä apurahajärjestelmä toimii hyvin? perustele. Mitenkä tasapuolinen? perustele. Ketkä päättäjät näkee, ja mikä on satsauksen lopputulos.
Niinkuin näet jauhamista ei voi lopettaa niinkauan kun minä tuen verorahollani tuota sinun kannattamaasi systeemiä.
Jauhaminen loppuu heti kun kerrot sen suuren totuutesi. - <TAIDEAMMATTILAINEN>
vinsent kirjoitti:
OLIPAHAN YLISTYS ITSESTÄSI! " Paistaa kateus apurahaa saavia kohtaan. Aina kun anot apurahaa tiedät sen saavasi ". Pyydät tasapuolista keskustelua. Syytät meitä kun emme tiedä totuutta. Jos sen tietäisimme kaikki arvostelu olisi paljon helpompaa. Mikä se totuus on?
Mikä oli veroäyrisi viime vuodelta? Ammattisi puhelinluettelossa. Mikä on se tasapuolinen keskustelu?
Syytöksiä ei mitään perusteluja. Mitenkä apurahajärjestelmä toimii hyvin? perustele. Mitenkä tasapuolinen? perustele. Ketkä päättäjät näkee, ja mikä on satsauksen lopputulos.
Niinkuin näet jauhamista ei voi lopettaa niinkauan kun minä tuen verorahollani tuota sinun kannattamaasi systeemiä.
Jauhaminen loppuu heti kun kerrot sen suuren totuutesi...ovat minun henkilökohtaisia asioitani. Kysyit kaikenlisäksi ilmeisesti paikkakuntamme veroäyriä vai? Vai oletko kiinnostunut todella minun maksamista veroista viime vuodelta? Uskotko sitten edes jos sinulle sanon että 32000 euroa?
Juurikin niin, olen tuonut verotuloina paikkakunnalleni kuluttamani apurahat moninkertaisesti takaisin ja kiittänyt heitä luottamuksesta ja siitä että uskalsivat aikoinaan satsata minuun.
Minulla on kutina että et usko sitäkään kun sanon että nimeni yhteydessä puhelinluettelossa lukee "Taiteilija". Kehun vielä ilmeisesti harmiksesi että nimeni löytyy vieläpä maailman kaikista hakukoneistakin.
Siinäpä nyt sinulle niitä "totuuksiani" kun niitä peräät. Puolestani lopetan tästä jauhamisen nyt tähän sillä minulla on muutakin tekemistä kuin istua koneella. Minulle näet aika on rahaa. - vinsent
<TAIDEAMMATTILAINEN> kirjoitti:
..ovat minun henkilökohtaisia asioitani. Kysyit kaikenlisäksi ilmeisesti paikkakuntamme veroäyriä vai? Vai oletko kiinnostunut todella minun maksamista veroista viime vuodelta? Uskotko sitten edes jos sinulle sanon että 32000 euroa?
Juurikin niin, olen tuonut verotuloina paikkakunnalleni kuluttamani apurahat moninkertaisesti takaisin ja kiittänyt heitä luottamuksesta ja siitä että uskalsivat aikoinaan satsata minuun.
Minulla on kutina että et usko sitäkään kun sanon että nimeni yhteydessä puhelinluettelossa lukee "Taiteilija". Kehun vielä ilmeisesti harmiksesi että nimeni löytyy vieläpä maailman kaikista hakukoneistakin.
Siinäpä nyt sinulle niitä "totuuksiani" kun niitä peräät. Puolestani lopetan tästä jauhamisen nyt tähän sillä minulla on muutakin tekemistä kuin istua koneella. Minulle näet aika on rahaa.Asetin nuo kysymykset aika "kärkkäästi".
En halunnut kuitenkaan loukata. Ja uskon kyllä sinua. Ja toit asian niin selväksi, että apuraha on ainakin sinunkohdallasi toiminut. Menestystä edelleenkin. - il pittore
kohtaan kirjoitti:
peesasin mielestäsi sinua? Omasta mielestäni vastasin caput mortoonin viestiin. Tuo nimimerkin käyttö ei ikävä kyllä sovi minulle ja tuskin sinä siitä tietäisit kenen kanssa keskustelet.
Mutta olen kanssasi kyllä samaa mieltä useastakin asiasta ja varmasti palaan vielä tännekin kun aikaa riittää, nyt on kyllä kiire muualle.että "Tuo nimimerkin käyttö ei ikävä kyllä sovi minulle ja tuskin sinä siitä tietäisit kenen kanssa keskustelet."
Nimimerkin käytössä ei ole kysymys sen sopivuudesta vaan siitä, että jatkuva keskustelu edellyttää vastavuoroisia kommentteja ja vain nimimerkit mahdollistavat sen. Tyhjän kanssa ei voi keskustella.
Ilman tunnistettavaa nimimerkkiä tekstiä pitää automaattisesti uuden tulijan kirjoittamaksi, yhdeksi irralliseksi heitoksi keskusteluun. Sellaisen kirjoittajan kannasta keskustelun aiheeseen ei ole muuta tietoa kuin tuo yksi ainoa kommentti. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että ko. kommentin tekijällä ei ole keskustelun edellyttämää kykyä eikä mielipiteitä. Ja sellaisiahan tämä palsta tuntuu olevan täynnä. - voi tsiisus
apurahataiteilijoiden kirjoitti:
teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta. Enkä tiedä yhtäkään apurahataiteilijaa joka myöhemmin apurahakauden päätyttyä olisi taiteellaan elättänyt itsensä.
Haloo pahvit, eihän taide elätä juuri ketään -siksi sen tuottamista tuetaan! Siksi on olemassa apurahajärjestelmä, jotta olisi taiteilijoita, jotka voisivat tuottaa TAIDETTA ilman huolta leivän saannista!
- il pittore
vinsent kirjoitti:
Kirjoitit: "teoksia ostetaan lähinnä museoihin ja julkisiin kokoelmiin, yksityisiä tahoja heidän niin sanotut teoksensa eivät kiinnosta."
Minulla on sama mielikuva asiasta. Palstalta löytyy varmaan paremman muistin omaavia, jotka osaavat nimetä ne apurahan saaneet taiteilijat joiden teoksia ovat ostaneet yksityiset henkilöt. Enkä tarkoita nyt yksityishenkilöinä mitään "Mika Häkkisiä" tai vastaavia.kuvataiteilijoita ilmeisesti lähemmäs tuhat ellei ylikin. Apurahaa heistä saa ehkä puolen sataa vuosittain, joten jo parin kolmenkymmenen vuoden aikana apurahaa saaneita on koko joukko, vaikka osa saa useamminkin kuin kerran. Sitä taustaa vastaan ei todellakaan ole perusteltua epäillä, etteikö kukaan heistä ei saisi myydyksi teoksiaan muualle kuin julkisiin kokoelmiin.
Kun näyt muilta kinuavan perusteluja ja todisteita mielipiteilleen, niin on sopivaa odottaa sinultakin muutakin kuin pelkkää omaa mielikuvaa. vinsent kirjoitti:
Ei siksi että haluaisin jotenkin sanoa viimisen sanan. Itse roikun tällä palstalla oikeastaan vain oppiakseni lisää taiteeseen liittyvää, mitä on aika paljon tapahtunutkin.
Pitäisi ensin saada selville mitä tarkoitat työn laadulla. Ja kuka sen laadun arvottaa. Minusta se laatu voisi käsittää hyvin monia tekijöitä.
Ei pelkästään sitä mitä tuntemuksia maalaus aiheuttaa katsojassa, mikä sekin on tietenkin laatuun vaikuttava tekijä.
Naisten lehtien kirjoitukset taiteilijasta, mitä se vaikuttaa laatuun, vai vaikuttaako ollenkaan.
Entä taiteilijan taito käyttää eri tekniikkaa ja työvälineitä. Materiaalien tuntemus ja oikeanlainen käyttö, niin että esim. öljyvärimaalaus tai akvarelli kestää mahdollisimman pitkään.
Eli monenlaiset tekijät vaikuttavat työlaatuun, niin eikö ammattilaisella pitäisi olla nämä asiat hanskassa. Ja monesti ne onkin koska ammattilainen vastaa työstään maineellaan enemmän kuin harrastaja.
Tälläkin alalla kilpailu on ankaraa monessa suhteessa. Jos aikoo pysyä kilpailussa mukana on jatkuvasti yritettävä kehittää omaa ammattitaitoa. Toisinsanoen pyrittävä maalaamaan yksinkertaisesti kiinnostavampia töitä kuin kaveri.
Haastavaa on saada ihmiset tajuamaan tämä asia. Mikä on vaikeaa kun ei edes taiteiljoiden kesken ole minkäänlaista yhteisymmärrystä tai näkemystä mikä on ammattilaisuus tai ammattitaito.
Uskoisin tämän aiheen kyllä kiinnostavan monia ja järkevällä, asioita perustelemalla varmaan tähänkin asiaan löytyisi oikeat laatukriteerit.että laadun määrittäminen taiteessa on vaikeaa. Perussyy lienee se, että taide halutaan pitää määrittelemättömänä, jolloin ei ole mitään "asteikkoa" tai määritelmää johon nojata.
Koska näin on, de facto, niin lienee ainoa tapa määritellä taide on kysyä sitä riittävän suurelta joukolta ihmisiä. Tai toinen vaihtoehto olisi yrittää luoda taiteelle määritelmä, johon nojata. Tästä tuskin päästään koskaan yhteisymmärrykseen, joten jäljelle jää vain jonkinlainen subjektiivisten mielipiteiden summa, keskiarvo tms.
Mutta kuten sanoit, ei naistenlehtien kirjoittelu ole merkki laadusta, niin juuri samasta syystä on outoa, että ammattilaisuutta pidetään laadun "takeena". Ja vastaavasti amatööriyttä ei osata nähdä sen oikeassa muodossaan, vaan on vääristetty tarkoittamaan huonoa laatua.- Webmaakari
artemix kirjoitti:
että laadun määrittäminen taiteessa on vaikeaa. Perussyy lienee se, että taide halutaan pitää määrittelemättömänä, jolloin ei ole mitään "asteikkoa" tai määritelmää johon nojata.
Koska näin on, de facto, niin lienee ainoa tapa määritellä taide on kysyä sitä riittävän suurelta joukolta ihmisiä. Tai toinen vaihtoehto olisi yrittää luoda taiteelle määritelmä, johon nojata. Tästä tuskin päästään koskaan yhteisymmärrykseen, joten jäljelle jää vain jonkinlainen subjektiivisten mielipiteiden summa, keskiarvo tms.
Mutta kuten sanoit, ei naistenlehtien kirjoittelu ole merkki laadusta, niin juuri samasta syystä on outoa, että ammattilaisuutta pidetään laadun "takeena". Ja vastaavasti amatööriyttä ei osata nähdä sen oikeassa muodossaan, vaan on vääristetty tarkoittamaan huonoa laatua.Te kaksi olette kuin yhdestä puusta veistetyt mielipiteinenne.
Otatte taiteen kilpailuna kollegojenne kanssa. Siksi tuntuukin että olette varsin hyvin tietoisia jopa toistenne tulevista kommenteista. Ikäänkuin olisitte kaikesta neuvotelleet ennakkoon mitä tulette vastaamaan ja näin ohjailette keskustelua samaan suuntaan sopivasti.
Jotta tätäkin keskustelua seuraaville riittäisi edelleenkin mielenkiintoa seurata tätä niin kysyn teiltä molemmilta:
Oletteko ihan oikeita ammattilaisia?
Teettekö taidetta työksenne?
Onko teillä ylipäätään muuta tekemistä kuin notkua täällä päivästä toiseen ja yrittää kyseenalaistaa taiteilijoita jotka ihan rehellisellä työllään ovat saaneet tunnustusta ja palstatilaa tiedoitusvälineiltä, oli ne sitten naistenlehdissä tai Aku-ankassa.
Teitä kiinnostaa todella onko kuuluisuus "laadun tae" vai ei. Mitä helvettiä sen on väliä!
Jos taiteilija haluaa tuhertaa sitä taidettaan ihan omissa oloissaan eikä osaa oikeasti myydä niin eihän se silloin ole ammattilainenkaan.
Minä kyllä ihmettelen todella mitä sinä yrität hakea tällä alkuperäisellä avauksellasi ja mihin oikeasti pyrit pohjimmiltasi? Webmaakari kirjoitti:
Te kaksi olette kuin yhdestä puusta veistetyt mielipiteinenne.
Otatte taiteen kilpailuna kollegojenne kanssa. Siksi tuntuukin että olette varsin hyvin tietoisia jopa toistenne tulevista kommenteista. Ikäänkuin olisitte kaikesta neuvotelleet ennakkoon mitä tulette vastaamaan ja näin ohjailette keskustelua samaan suuntaan sopivasti.
Jotta tätäkin keskustelua seuraaville riittäisi edelleenkin mielenkiintoa seurata tätä niin kysyn teiltä molemmilta:
Oletteko ihan oikeita ammattilaisia?
Teettekö taidetta työksenne?
Onko teillä ylipäätään muuta tekemistä kuin notkua täällä päivästä toiseen ja yrittää kyseenalaistaa taiteilijoita jotka ihan rehellisellä työllään ovat saaneet tunnustusta ja palstatilaa tiedoitusvälineiltä, oli ne sitten naistenlehdissä tai Aku-ankassa.
Teitä kiinnostaa todella onko kuuluisuus "laadun tae" vai ei. Mitä helvettiä sen on väliä!
Jos taiteilija haluaa tuhertaa sitä taidettaan ihan omissa oloissaan eikä osaa oikeasti myydä niin eihän se silloin ole ammattilainenkaan.
Minä kyllä ihmettelen todella mitä sinä yrität hakea tällä alkuperäisellä avauksellasi ja mihin oikeasti pyrit pohjimmiltasi?että osallistut itse keskusteluun, vaikka en kyllä ihan ymmärrä tuohtumistasi. Minä keskustelen pääosin halusta keskustella ja samalla ehkä hieman vaikuttaa asioihin. Perimmäinen haluni lienee nostaa amatööritaiteen arvostusta ja taistella sitä ajatusta vastaan, että taide-eliitillä olisi jokin erioikeus määritellä hyvä taide. Kyse on siis puhtaasti kansalaisvaikuttamisesta ja etäisesti myös yhteisten rahojen käytöstä, joihin minulla lienee oikeus sanoa mielipiteeni.
Jos olisit malttanut lukea aloitusviestini, niin tietäisit jo, etten ole taiteen ammattilainen. En myöskään ole kyseenalaistanut yhtäkään taiteilijaa, vaan puhunut asioista koko ajan periaatteelisella tasolla.- imyd
artemix kirjoitti:
moiset aivopierut, kun opettelet lukemaan.
Opin lukemaan ennen ensimmäistä luokkaa, joten se siitä aiheesta.
Avauksestasi paistaa hyvin voimakkaasti läpi tietämättömyys alan arjesta, siksi siihen ei voi suhtautua juuri muutoin kuin huumorilla. Samat kliseet toistuvat aina näissä samoissa keskusteluissa. Jankkausta ja toistoa, sitten mennään henkilökohtaisuuksiin kun ei parempaakaan keksitä. - il pittore
imyd kirjoitti:
Opin lukemaan ennen ensimmäistä luokkaa, joten se siitä aiheesta.
Avauksestasi paistaa hyvin voimakkaasti läpi tietämättömyys alan arjesta, siksi siihen ei voi suhtautua juuri muutoin kuin huumorilla. Samat kliseet toistuvat aina näissä samoissa keskusteluissa. Jankkausta ja toistoa, sitten mennään henkilökohtaisuuksiin kun ei parempaakaan keksitä.about 100% osaa lukea mutta se ei vielä ole kovin merkittävää. Lukemansa pitää myös ymmärtää ja ehkä puolet tuosta 100% ymmärtää lukemansa täysin, eikä siihen vaikuta miten aikaisin on oppinut lukemaan.
- ******
imyd kirjoitti:
Opin lukemaan ennen ensimmäistä luokkaa, joten se siitä aiheesta.
Avauksestasi paistaa hyvin voimakkaasti läpi tietämättömyys alan arjesta, siksi siihen ei voi suhtautua juuri muutoin kuin huumorilla. Samat kliseet toistuvat aina näissä samoissa keskusteluissa. Jankkausta ja toistoa, sitten mennään henkilökohtaisuuksiin kun ei parempaakaan keksitä.4-vuotiaana, mutta ei ole mitenkään murskaavan älykäs. Ihan tavallinen jannu tavisduunissa. Se siitä.
- ###
Juu tänään huomasin taas kuinka, "taide piireissä" pelataan, saan katsoa sitä ihan läheltä sillä olen taide opiskelija, (vain koska luulen että se auttaa pärjäämään paremmin.....ehkä.....)
fakta on niissä piireissä se että jos nuoleskelet tiettyjä ihmisiä, voit tehdä paskaa, kaikki helpot ja halvat temput nousevat, todellisen lahjakkuuden ohitse.
Itse olen päättänyt, että niihin piireihin en mene vaan aijon pärjätä omillani.
Piiri taitelijat tekevät pika temppuja ja unohtuvat.
Suomen aidosti menestyneimmät taiteilijat pitävät itsensä poissa niistä piireistä.- vinsent
Nuoleskelua ei tapahdu ainoastaan taidepiireissä vaan sitä on nykyään jokapuolella ja joka ammatissa. Asioita vaan hoidetaan sillä tavalla.
Mainitsit helpot ja halvat temput ja piiritaiteilijoiden pikatemput. Kiinnostaisi kovasti tietää asiasta tarkemmin. Opiskeluaikoinani koin minäkin vastaavaa olisi kiva tietää minkälaista se on nykypäivänä.
Vaikeaa on muuten päästä tälläkään alalla eteenpäin jollei hoida noita suhteita.
Ketähän on mainitsemasi aidosti menestyneet suomalaiset taiteilijat? - ..todella syvä....
vinsent kirjoitti:
Nuoleskelua ei tapahdu ainoastaan taidepiireissä vaan sitä on nykyään jokapuolella ja joka ammatissa. Asioita vaan hoidetaan sillä tavalla.
Mainitsit helpot ja halvat temput ja piiritaiteilijoiden pikatemput. Kiinnostaisi kovasti tietää asiasta tarkemmin. Opiskeluaikoinani koin minäkin vastaavaa olisi kiva tietää minkälaista se on nykypäivänä.
Vaikeaa on muuten päästä tälläkään alalla eteenpäin jollei hoida noita suhteita.
Ketähän on mainitsemasi aidosti menestyneet suomalaiset taiteilijat?...juopa noita 'piirejä' kohtaan joka on kääntynyt jo ajat sitten itseäsi vastaan. Etkö ymmärrä että ihmiset muistaa kuka tuon nimikerkki 'vinsentin' takaa kirjoittaa?
Sinun kannattanee myös muistaa että usein noissa 'piireissä' on myös sinun...taiteilijan kannaltasi tärkeitä henkilöitä joiden kanssa sinunkin olisi edullista pitää ns. keskusteluyhteys ja edes normaalit välit 'uraasi' silmälläpitäen. Se ei tarkoita nuoleskelua niinkuin aina mielelläsi tuon asian väännät.
Vain ovatko he kertakaikkiaan antaneet joskus murska-arvion omasta taiteestasi? Liittyykö tähän vielä lisäksi se että lukuisista anomuksista huolimatta apurahaa et ole saanut?
Ei kannattaisi koko ajan kaivaa itsellensä hautaa tuolla tavalla jos yrittää hankkia elantonsa taiteella. Lisäksi kannattaa myös oikeasti tehdä sitä työtä eikä roikkua täällä jatkuvasti riitaa haastamassa. Silloin sinulla olisi edes hitusen toivoa. Hus töihin siitä! - vinsent
..todella syvä.... kirjoitti:
...juopa noita 'piirejä' kohtaan joka on kääntynyt jo ajat sitten itseäsi vastaan. Etkö ymmärrä että ihmiset muistaa kuka tuon nimikerkki 'vinsentin' takaa kirjoittaa?
Sinun kannattanee myös muistaa että usein noissa 'piireissä' on myös sinun...taiteilijan kannaltasi tärkeitä henkilöitä joiden kanssa sinunkin olisi edullista pitää ns. keskusteluyhteys ja edes normaalit välit 'uraasi' silmälläpitäen. Se ei tarkoita nuoleskelua niinkuin aina mielelläsi tuon asian väännät.
Vain ovatko he kertakaikkiaan antaneet joskus murska-arvion omasta taiteestasi? Liittyykö tähän vielä lisäksi se että lukuisista anomuksista huolimatta apurahaa et ole saanut?
Ei kannattaisi koko ajan kaivaa itsellensä hautaa tuolla tavalla jos yrittää hankkia elantonsa taiteella. Lisäksi kannattaa myös oikeasti tehdä sitä työtä eikä roikkua täällä jatkuvasti riitaa haastamassa. Silloin sinulla olisi edes hitusen toivoa. Hus töihin siitä!en nyt ymmärrä alkuunkaan mitä tarkoitat?
Kerro nyt minullekin kuka olen nimimerkkini "vinsentin" takana.
Maalaan omasta mielestäni ihan riittävästi.
Kai minäkin voin roikkua täällä muiden tavoin.
Täytyyhän sitä joskus kahvitaukokin pitää. Tupakkataukoa en voi pitää kun en polta.
Apurahaa anoin yhden kerran ja heti muuten sain.Sen jälkeen en ole anonut, mutta kun nyt mainitsit niin taidanpa tammikuussa laittaa anomuksen sisään.
Tiedustelisin sinulta vielä mitenkä olen haastanut riitaa. Jos muutkin näkee minut pelkästään riidanhaastajana, niin sitten en enää kirjoittele. Kiitos sinulle. - nyt...
vinsent kirjoitti:
en nyt ymmärrä alkuunkaan mitä tarkoitat?
Kerro nyt minullekin kuka olen nimimerkkini "vinsentin" takana.
Maalaan omasta mielestäni ihan riittävästi.
Kai minäkin voin roikkua täällä muiden tavoin.
Täytyyhän sitä joskus kahvitaukokin pitää. Tupakkataukoa en voi pitää kun en polta.
Apurahaa anoin yhden kerran ja heti muuten sain.Sen jälkeen en ole anonut, mutta kun nyt mainitsit niin taidanpa tammikuussa laittaa anomuksen sisään.
Tiedustelisin sinulta vielä mitenkä olen haastanut riitaa. Jos muutkin näkee minut pelkästään riidanhaastajana, niin sitten en enää kirjoittele. Kiitos sinulle.vaan lopeta palstalla käyntiä ja osallistumista ton yhen häirikön takia, se nyt luulee tietävänsä joka kirjoittajan henkilöllisyyden. Sairauden nimenhän me jokainen tunnemme.
- yksinpuhelua.
nyt... kirjoitti:
vaan lopeta palstalla käyntiä ja osallistumista ton yhen häirikön takia, se nyt luulee tietävänsä joka kirjoittajan henkilöllisyyden. Sairauden nimenhän me jokainen tunnemme.
Olet sinä kekseliäs!
- vinsent
yksinpuhelua. kirjoitti:
Olet sinä kekseliäs!
yksinpuhelulla? Ainakin neljä eri henkilöä oli mukana. Ja olen pahoillani kun näyttää siltä että kriittinen tapani osallistua keskusteluun on tulkittu riidanhaastamiseksi. Mutta kuten aiemmin lupasin, en kirjoittele enää. Ei ainakaan minuntakiani kenenkään verenpaine nouse.
- voi aina muuttaa....
vinsent kirjoitti:
yksinpuhelulla? Ainakin neljä eri henkilöä oli mukana. Ja olen pahoillani kun näyttää siltä että kriittinen tapani osallistua keskusteluun on tulkittu riidanhaastamiseksi. Mutta kuten aiemmin lupasin, en kirjoittele enää. Ei ainakaan minuntakiani kenenkään verenpaine nouse.
niinkus sinäkin tiedät. Älä toki kuitenkaan vedä hernettä nenääs tällasesta. Sinähän olet jo viihdyttänyt meitä täällä kauan eikä kaikki sellaista katso negatiivisten lasien läpi. Kaikilla on omat mielipiteensä kaikesta ja toiset eivät vain kestä minkäänlaisia mielipiteitä mistään ja kääntävät ne aina itseänsä vastaan tavalla tai toisella.
Älä siis jätä hukkuvaa laivaa varsinkaan nyt kun olet ollut leikillisesti sanottuna mukana sen upottamisessa. "Kyllä maailmaan ääntä mahtuu"
- taidetätsy
"Tuosta toisesta keskustelusta nostan esiin tällaisen aiheen. En ymmärrä miksi ihmeessä taiteen saralla tuota ammattilaisuutta niin korostetaan. Faktojen perusteella siihen ei näyttäisi olevan mitään syytä. "
En ymmärrä miksi tieteen/musiikin/kirjallisuuden/elokuvan jne. ammattilaisuutta niin korostetaan???? Varsinkin FAKTOJEN perusteella siihen ei näyttäisi olevan mitään syytä! Syvä huokaus,suu ammollaan.
"Ammattilaisen ja amatöörin (todellinen) ero on se, että edellinen tienaa elantonsa aiheesta, ja jälkimmäinen suhtautuu siihen lähinnä vain intohimoisesti. Nykyään on vain valitettavan usein tapana vetää yhtäläisyysmerkkejä - ammattilainen = hyvä, amatööri = huono/keskinkertainen - jotka eivät itsearvoisesti lainkaan pidä paikkaansa."
Konserttipianistin ja urkuhamrmonilla räpeltävän amatöörin TODELLINEN ero on se, että edellinen tienaa elantonsa aiheesta, ja jälkimmäinen suhtautuu siihen lähinnä intohimoisesti!!
"Ja ne jotka tekevät päätyönään taidetta, ovat koko ajan pakotettuja pohtimaan maksavan asiakkaan mielipidettä, joka varmasti muokkaa työskentelyä, esimerkiksi digitaiteen suuntaan ihan tehokkuussyistä."
He, jotka tekevät päätyönään taidetta, heille luominen on ainoa mahdollinen olemassaolon muoto, hän ei ole tilanteen herra vaan palvelija. Hän tuskin miettii maksavan aiakkaan tarpeita, vaan kyllä se aika taitaa mennä ihan sen taideteoksen toteuttamisen miettimiseen ja tekemiseen. Ja yksi asia on varmasti FAKTA: taiteilijan on oltava ehdottomasti vilpitön materiaalinsa kanssa.
Taitava ammattilainen pystyy kyllä harhauttamaan yleisöään joksikin aikaa, jos hän on älykäs ja hänellä on makua. Mutta melko pian käy kyllä ilmi, ettei teoksella ole pysyvää merkitystä.Sillä teos vanhenee, jos tekijä pyrkii tietosesti olemaan ajanmukainen.Tietenkin on käsitettävä se, että taiteilijan luo aika, ne ihmiset, joiden keskellä hän elää. Mutta noita asioita kun ei voi yrittämällä tehdä,sillä niiden on oltava sinussa.
Muuten, hyvä artemix, kuinkahan moni "amatööri" jaksaisi olla kaiket päivät yksinään työhuoneellan, vuosikymmeniä? Voisi se ammennettava loppua aika nopiaan.- il pittore
on osoittanut muutaman sokean pisteen joillakin keskustelijoilla.
Ensinnäkin sen, ettei tajuta, että hyväkään taiteilija ei voi joka kerta onnistua, keskinkertaisista puhumattakaan. Mittapuuksi otetaan kuitenkin nuo tason alapäässä olevat tuotokset, joilla sitten tekijää irvaillaan.
Toiseksi verrataan hyvän harrastelijan hyviä töitä (jotka todella voivat olla hyvinkin tasokkaita) ammattilaisten syystä tai toisesta heikkotasoisiin tai vaikeasti avautuviin töihin ja vedetään tästä yleistäviä johtopäätöksiä.
Kolmanneksi annetaan henkilökohtaisen perehtymisen puutteen ja mieltymysten esim. taidesuuntausten osalta ratkaista teosten tason. Jos haluaa hakea vertausta niin sellainen löytyy hyvin mm. musiikista: pop-artistin tasoa on onnetonta verrata viulukonserton soittajan tasoon, yhteisiä arviointiperusteita ei paljon ole.
Keskustelua rikastuttaa osallistujien suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus sekä oman rajallisuuden tunnustaminen ja köyhdyttää niiden puute. Toit hyviä näkökohtia esille, toivottavasti niitä vielä jaksetaan katsoa pitkäksi venyneessä ketjussa.
- art222
usein ammattilainen joutuu väkisin jonkinlaiseen julkisuuteen vaikka vain haluaisi tehdä taidettaan ja saada siitä elantonsa, koska on koulutettu monivuotisesti alalle.
moni ammattilainen välttelee julkisuutta niin paljon kuin pystyy.
ammattilainen myös suhtautuu intohimoisesti taiteeseen, siksi on valinnut sen
elämäntavakseen.usea itseään kunnioittava taiteilija on sitä mieltä että taide on enemmän kuin harrastus.tietenkin se, että ketkä pääsevät koulutukseen mukaan on hiukan arpapeliä ja moni hieno taiteilija ei saa ammattilaisen papereita ja siten tapaa kuraattoreita ja galleristejä niin helposti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445795
- 455305
- 483698
- 133653
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise903201- 313126
- 592874
- 572720
- 532370
- 381834