Unelmajoulusi?

mix ateisti juhlistaa joulua??!

Monenmoista joulua on tullut vietettyä. Penskana sukujouluja mummolassa. Sitten kahdeksan joulua etelässä. Pari kännijoulua, melkein vuosikymmen töissä tuplavuoroa tehden ja pari joulua, jolloin on ulkomaalaisille tutuille esitelty suomalaisia jouluperinteitä.

Ehdottomasti paras joulu on palmun alla, kun drinksut ja merituuli humisee korvissa.

on sellainen mitä vietetään läheisimpien ihmisten kanssa hyvän ruoan ja kevyen rupattelun merkeissä. Rentoutumista ja rauhallisuutta,ehdottomasti. Yksi tärkeä tekijä mun joulussa on lasten riemu ja jännitys, ne tekee joulusta Joulun :) Kun iltapäivä/alkuilta on mennyt lasten kanssa touhutessa,sopuisia leikkejä seuraillessa niin illalla on kiva istua hiljaisuudessa viinilasillisen kera viltin alla, mielellään lämpimässä kainalossa löhöillen.

Näin siis menis unelmajoulu. Todellisuudessa taidan taas aaton aamuna juosta kuin päätön kana etsimässä lapsille lahjoja (niitä kun ei sitten millään ole ehdi aiemmin ostaa...), sitten panikoidaan ruokien kanssa,jotain aina on unohtunu ja taas saa juosta kauppaan. Iltapäivästä lapset alkaa jännityksissään hermostua, ruokailun ajankohtaa aikaistetaan (ruokailu menee taistellessa kinkkua malttamattomana lahjoja odottavan pojan suuhun) jotta päästään lahjojen jakoon ja rauha on maassa (ehkä). Sitten ne pienet vintiöt ei malta mennä hektisen päivän jäljiltä nukkumaan,pitäähän uusilla leluilla leikkiäkkin. Päivän päätyttyä äiti on niin naatti,että vetää peiton korviin ja kuorsaa alta aikayksikön.

muuta vaatis kun että olis joskus terveenä ja vapaalla.

Istua yksin omiin ajatuksiinsa vaipuneena tulta tuijottamassa, kaukana kaikesta...

Joka joulu se menee suunnilleen tän saman kaavan mukaan. Eli vietän sen vanhempien ja sisarusten kanssa. Jouluaattona herään aika aikasin siinä 8-9 aikaan ahh.. kinkun tuoksuun ja herätän sitte kaikki muutkin :D ja me mennään popsimaan sitä. Sit katotaan joulupukin kuumaalinjaa, joka on joulun ihan ykkösohjelma. Ja siinä yhen aikaan suunnilleen syödään joulupuuro. Sit tämän jälkeen käydään ehkä ulkoilemassa jonkin aikaa. Ja niin täydellinen jouluilma olis jos satais silleen hiljakseen lunta. Sit ku alkaa pimenemään niin lähetään käymään sukulaisten haudoilla. Sit ku päästään kotiin niin aletaan valmistaa sellasta ihanaa jouluateriaa ja siinä joskus viiden aikaan äpöstetään se. Sit joskus seittemän tai kaheksan aikaan kannetaan lahjat olohuoneeseen ja aletaan aukoa. Illalla käydään vielä joulusaunassa. Ootan niin joulua taas. Se on aina yhtä ihana mut se menee aina liian nopeesti ohi. Heti ku on saanu paketit avattua niin tuntuu et joulu loppuu siihen :D

jouluihminen! Nautin kaikesta mikä liittyy jouluun :) Valmistelut aloitan yleensä heti joulukuun alussa. Silloin paistetaan lasten kanssa ekat piparit. Ne tosin on pahoja, mut ne tuo ihanan jouluisen tuoksun kotiin...
Askartelemista, leipomista, siivoilua, pienien pakettien piilottelua- tuota kaikkea on joulukuu.
Aatto menee saman kaavan mukaan. Aamulla aikaisin ylös, kinkku pois uunista ( ja heti kuuman kinkun maistelua ), riisipuuron keittämistä, rauhallista ja leppoisaa oleskelua. Lumiukko täytyy nähdä joka joulu. Se on varmastikin paras animaatio mitä olen nähnyt :)

Iltapäivällä sytytetään koti täyteen kynttilöitä, myös pihalle. Sitten odotellaan lähisuvun saapumista, jotta päästään perinteiseen jouluruokapöytään :)
Ruuan jälkeen tulee joulupukki ja pitkä ja harras odotus palkitaan! Kuopus uskoo vielä pukkiin ihan täysin, ehkäpä viimeistä kertaa tulevana jouluna, joten täytyy ottaa kaikki ilo irti siitäkin riemusta ;) Ihanaa nähdä se jännitys ja riemu lapsen silmistä.

Illalla lähdemme hautausmaalle ihailemaan kynttilämerta. Se tunnelma viimeistään tuo sydämeen joulun.
Sitten onkin ihana käpertyä peiton alle pörrösukat jalassa lukemaan ja syömään suklaata:)

Eli Thaikkulan reissu tai vaihtoehtoisesti pari tummaa tonttutyttöä leikkikavereiksi =D

Mulla on joulun vietto muuttunut. Nyt vietän sitä perheettömänä, mikä on aika outoa, kun 24 vuotta oon perheen isänä sitä viettänyt. Viime joulu oli ensimmäinen itsekseni ja aaton vietin sukulaisten luona, joulupäivän itsekseni. Nyt se varmaan menee samoin.

Mun jouluun kuuluu kuitenkin hiljentyminen. Vaikka en kuulu kirkkoon, olen pitänyt tärkeänä viettää joulua niin, että sen tarkoitus muistetaan. On ehkä hassua, mutta olen pakanaperheessä lukenut jouluevankeliumia, ilman että kukaan vastustaa.
Joulurauhan julistus on tärkeä. Aikoinaan pitäjämme kirkkoherra meni paikalliseen pubiin pitämään oman joulurauhan julistuksen. Siellä oli hienoa olla mukana: tilata yksi olut ja kuunnella, kun tebarin ukot särkyneellä äänellä lauloivat jouluyöjuhlayö.

Vaikka en siis kuulu kirkkoon, niin mulle joulu merkitsee jonkinlaista henkistä juhlaa. Se on hyvä pysähdys ja tuntojen tutkailun hetki. Nyt kun ei oo enää lapsia, niin voin yllin kyllin saunoa ja tuijotella pimeää joululaulujen soidessa.

Kuusi on silti tärkeä: ilman sitä ei joulua ole. Iso juttu mulle on se, että saan hakea kuusen itse metsästä. Korvaan tuolla operaatiolla joulusiivouksen.

erityisen uskonnollinen, eikä muutenkaan suuremmin välitä perhearvoista, koko juhla on täysin merkityksetön.

Käytännössä en enää nykyään tee muuta kuin vietän muutaman ylimääräisen vapaapäivän. Syön hieman paremmin ja katselen leffoja. Lepäilen. Välipäivät on mainioita työpäiviä. Töissä saa olla rauhassa (ei asiakkaita) ja lomansa voi käyttää mukavampiin vuodenaikoihin.