55-64 vuotiaat olivat selkeästi suopeimpia nettipoliisille - jopa sananvapauden kustannuksella - jotta nuoret väkivallan tielle ohjaava aines saataisiin poistettua. Samainen ihmisryhmä sattui itse tosin olemaan teinejä, kun Rock'n Rollia ja jopa radiota haluttiin sensuroida liki samoin perustein.
Ehdotan puolestani isänpäiväpoliisia, joka kieltää ja sensuroi väkivaltaa ihannoivia kirjoja, kuten "kansa taisteli I,II ja III" sekä sen kiehtovaa syksyn uutuutta "Ja kansa taisteli taas". Samaan syssyyn voisi myös poistaa itsenäisyyspäivän ja sen tilalla juhlia sotakarkureita ja omia poikiaan/miehiään piilottaneita äitejä/vaimoja.
Siis synnyttääkö netti väkivallan ihannointia vai onko siellä oleva väkivalta vain seuraus? Jos sitä ei synnytä netti niin kuka tunnustaa olevansa vastuussa tai ketä haluat osoittaa sormella?
Ehdotan puolestani isänpäiväpoliisia, joka kieltää ja sensuroi väkivaltaa ihannoivia kirjoja, kuten "kansa taisteli I,II ja III" sekä sen kiehtovaa syksyn uutuutta "Ja kansa taisteli taas". Samaan syssyyn voisi myös poistaa itsenäisyyspäivän ja sen tilalla juhlia sotakarkureita ja omia poikiaan/miehiään piilottaneita äitejä/vaimoja.
Siis synnyttääkö netti väkivallan ihannointia vai onko siellä oleva väkivalta vain seuraus? Jos sitä ei synnytä netti niin kuka tunnustaa olevansa vastuussa tai ketä haluat osoittaa sormella?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos päässä viiraa niin kimmokkeen väkivaltaan saa vaikka uutisista.
puoli valtiota saa kimmokkeen? Viiraako silloin kollektiivisesti päätä vai onko piirre meissä kaikissa?
aivopesu mitä pienestä pitäen opetetaan. Ei kai näitä itsemurhaiskuja ja vastaavia muulla pysty selittämään. Jos joku saadaan uskomaan että se on hieno asia niin sillonhan sen tekee ylpeenä itsestään.
Sitä en ymmärrä miten on mahdollista että yksi ihminen pystyy saamaan monen ihmisen kannatuksen. Kuten esim. Hitler.
niin moni suomalaismies on valmis rajalle ja uhraamaan henkensä tarpeen vaatiessa? Eli eroaako yleinen väkivallan ihannointi kovinkaan paljon itsemurhaiskuista? Tietääkseni uhri sanaa käytetään aikas yleisesti sodassa kaatuneista - eli ideologian puolesta uhraamisesta/uhrautumisesta on usein kyse.
Yksi ihminen toimii siin missä yksi aatekin - kunhan aika on kypsä. Eikä kannattajia lopulta vaadi niin monia - tärkeämpää on saada epäilijät pelkäämään ja/tai pysymään lampaina.
Jotkut ovat valmiita menettämään henkensä tyhmien asioiden takia, jotkut taas eivät. Nää uskonnolliset ja ideoligiset sodat mitä maailmassa on käyty on vain täydellinen esimerkki siitä kuinka helpolla ihmistä pystytään kusettamaan.
"Tää on sitä mihin sun pitää uskoa ja noi toiset haluaa tuhota sun uskomukses joten nyt tapa toi ihminen"
Esim. kristityt on tollasilla ajatuksilla saanu tapettua monia ihmisiä mikä nykyään kuulostaa naurettavalle.
Mut siis yleisetihän ihmiset joita pystytään vedättämään ja ohjaamaan tälläisillä sanoilla/teoilla on sitä keskikastia. Historian kirjoissa on juuri puhuttu siitä, että helpointa on kontrolloida ja johtaa oppimatonta ja työläisväestöön kuuluvaa ihmisryhmää koska niillä ei ole oikeaa käsitystä maailmasta.
Hitlerikin taisi sanoa jotain siihen suuntaan että suuria ihmismassoja on helpompi liikuttaa kuin pieniä. Eli juuri tätä suurta työläisväestöä.
Termi ehkä sopis paremmin 1900-luvun alkuun. Mutta idea pysyy edelleen samana. ;)
kallistuisin suomalaisten miesten SEKÄ naistenkin kohdalla sodan syttyessä. Onhan meillekkin opetettu pienestä pitäen kuinka suuri ja mahtava Neuvostoliitto "ei pärjänny" sisukkaille suomalaisille.
Ja samallahan se on puhdasta itsekkyyttä. En minäkään tykkää jos joku vieras tulisi ja vaikka meidän mökin pihalle pystyttäisi oman mökkinsä. Tilaa kuitenkin olisi.
niitä lukuisia kiertoilmaisuja valloitussodasta ja nimityksiä naapureille.
Eniten mua silti ihmetyttää nuo uhrautumiset maan puolesta. Ja samat ihmiset nauraa Inkojen uhrilahjoille auringolle tai mille sen nyt tekivätkään. Niin nehän olivat tietämättömiä parkoja, jotka luulivat uhrien tuottavan paremman sadon ensi vuonna. Me taas tiedämme maan eteen tehdyn uhrauksen tuovan paremman tulevaisuuden.
koko elämässä on kyse. Kuka vaan uhraa minkäkin asian puolesta. Ja se uhrautuminenhan on samalla sitä itsekkyyttä.
Mutta jos maanpuolustamisesta olisi kyse niin kyllähän sitä taitas itekki rajalla olla haavoittuneita hoitelemassa. Ihan ilman sitä lain tuomaa pakkoakin.
elämänsä niin hommaa loppuu siihen. Meinaaks et jotkut haluaa tehdä lukuisia pieniä uhrauksia ja jotkut yhden ison?
Mut entäs jos et itse saakaan valita milloin ja kenen puolesta uhrilahjasi annat? Tai saat esim. vain kaksi vaihtoehtoa paikalle (esim. rintama tai lähin betoniseinä). Eli vaikka elämässä olisikin kyse uhraamisesta, niin onko silti oikein pakottaa tai manipuloida muita antamaan uhrinsa sinulle sopivana ajankohtana? Voimmeko manipuloinnin jälkeen edes sanoa kenenkään uhrautuneen vapaaehtoisesti - kuinka esim. erotamme vapaat ja ei vapaat?
"Any society that would give up a little liberty to gain a little security will deserve neither and will lose both" - Benjamin Franklin.
Vapaus on varsin vaikea määritellä ja taitaa tarkoittaa jokaiselle hivenen eri asiaa - ainakin niille, jotka seisovat eri puolilla muuria.
Joo - noin siin helposti käy, mut turvallisuus on hyvää bisnestä - kait joku yhtiö Israelista parhaillaan tarjoaa poliisille väkivallantunnistusohjelmistoa. Ja parasta aitojen rakentamisessa on tunne, et on oikeasti tehnyt jotakin ja sen syvemmälle ei tarvitse syihin mennä.
viisas mies, mutta silti tuokin kansakunta rajoittaa nykyään vapauksiaan vapaaehtoisesti monenlaisten pelkojen vuoksi.
Mutta loppujen lopuksi jokainen kansakunta ja valtio kaatuu joskus.
vapaus kait on kulttuurirelativismia parhaimmillaan ja se helppo todeta mahdottomaksi. Tällöin tulisi sallia myös kulttuurit (tai yksilöt), jotka haluavat harrastaa muiden ihmisten surmaamista, joka taasen ei toteuta ko. mallia.
Ryhmillä on tapana muodostaa sääntöjä ja jos niille annetaan täysin vapaat kädet, ei lopputulos ain ole kaunista. Säännöt on ain jonkun etu - ihanteellisesti se olis mahdollisimman monen. Säännön luojan mielestä tosin etu voi olla hyvinkin suppea - kunhan itse kuuluu edunsaajiin. Pelko lienee paras hetki esitellä uusia sääntöjä, koska silloin ihmiset ovat vähiten innokkaita kysymään: "Kenen etu?".
ja valta, niin täällä olisi yksikansakunta, jossa olisi yksi jäsen ja minä olisin tuon kansakunnan johdossa.
pirussa sitä tietäis olevansa tyytyväinen jos ei olisi ketään kehen verrata? Eikä myöskään ketään kenelle kertoa - vai riittääkö koira?
Voishan sitä kehitellä itselleen usseemman persoonan, mut siin tulee äkkiä kiistaa luonnonvaroista - siis ainakin käytettävissä olevasta vartalosta.
ja enimmän osan aikaa olen tyytyväinen. Koirat kuolis sukupuuttoon ennen ihmistä, sillä en ottaisi koiraa ja koira ilman ihmistä ei selviä.
Nauttisen itsekseni luonnosta jossain Tyynenmeren saarella ja jättäisin hyvässä kunnossa olevan maapallon perinnöksi muille eliölajeille.
Mä en oikein usko et mun elämä on muita arvokkaampi tahi arvottomampi, enkä oikein siten pysty tekemään moista valintaa itseni hyväksi. Pakon edessä luulen, et sisäisiä prioriteetteja löytyy, mut taidan jättää ne muhimaan odottamaan sitä päivää.
Mut hei - milläs perusteella toi on hyvä? Miksi ihminen ei kuulu valittuihin, mutta muut eliölajit kuuluvat? Entäs jos ihmisen hävittäminen panee pakan niin pahasti sekaisin et usseempi muukin eläin katoaa - niinku noi koirat? Miksei koirat saa nauttia hyvässä kunnossa olevasta pallosta?
Jos joku tekee itsemurhan ja vie muita mukanaan (likaamatta luontoa) ko. ideologiaan nojaten niin onko se oikein? Vai pyhittääkö vasta kaikkien surma teon?
ukko.
Horisee ihmisen pahuudesta ja lisääntyy itse. Missä ajatus?
Lisäksi hyväksyy väkivallan liikakansoituksen vähentämiseksi, mutta ei ole itse valmis toimimaan. Velliperse agitaattori.
Oikeasti en kannata nykyisen väestön vähentämistoimia, ainoastaan rajoituksia tulevien ihmisten tekemiseen. Oman panokseni tähän projektiin annan vapaaehtoisesti.
Enkä minä ole mikään valitsemaan, mikä elämänmuoto täällä saa menestyä ja mikä ei. Ihan teoreettisesti vain ajattelin että olis mukava nopeuttaa prosessia, oman viihtyvyyteni kannalta. En pidä ihmisistä.
Joka tapauksessa kuningaslaji vaihtuu joskus. Niin se on tehnyt aina.
Mikäs se mahdollisesti nyt on? Virukset on aikas hyviä ehdokkaita, mut ei nekään ilman isäntää tule toimeen. Eiks me olla kaikki niinku kuninkaita ja alamaisia samaan aikaan. Populaatiot vaan vaihtuu.
Sananvapaushan on säädeltyä - ihan laissa. Eli kuka vaan ei sittenköään voi julkaista tai ilmaista mitä vaan. Netissä tämä säännelty sananvapaus ei oikein toimi - ja se on ainoa media, johon säätely ei kunnolla ulotu.
Nettipoliisista on jotenkin turha puhua, kun kukaan ei vaahtoa lehdistöpoliisista, tv-poliisista, radiopoliisista jne, vaikka nuo kaikki mediat on valvonnan piirissä. Netin alkuperäinen vapaus on mun mielestä jo tehnyt itsensä mahdottomaksi, eli se kaipaa kipeästi samankaltaista sananvapauden kontrollia, joka muissakin medioissa vallitsee.
Mutta eihän netti synnytä väkivallan ihannointia sen enmpää kuin muutkaan mediat. Siellä haitallisiin ilmiöihin vain on vaikeampi päästä käsiksi kuin muissa medioissa. Eikä se ole hyvä asia sekään.
kaikki muukaan media mennä ensin sensuurilautakunnalle ja sitten levitykseen vaan useimmiten päinvastoin. Ja useimmiten kait valituksen on tehnyt joku muu kuin xxxpoliisi.
Suurempana ongelmana lienee kohtuu vaivaton sisällön tuotanto ja nopea levikki, mut mä luulen et kunhan ennakkotapauksia ja rangaistuksia enempi jaetaan se hillitsee myös meininkiä. Nyt ehkä haetaan rajoja tai ollaan totaalisen ajattelemattomia seurauksista.
Väkivallan ihannoinnista samaa mieltä - tosin mä luulen et paljon on sellaista johon ei edes haluta tai pystytä kajoamaan - netissä tahi ei. Väkivalta myy.
että kaikki nettiin menevä aineisto alistettaisiin ennakkosensuuriin? Kuolleena syntynyt ajatus: mahdoton toteuttaa. Ja nykyisen lainsäädännön vastainen.
En ole seurannut asiaa oikeasti. Mutta noin ylimalkaan, ei netin pitäisi olla mitenkään eri asemassa kuin muut mediat.
Siihen on sotkettu palvelinfirmojen tietosuojaa ja semmoista, eli että asiakkaiden tietoja ei tarvitse julkistaa tai antaa viranomaisille? Eikös se tuossa ole se isoin ongelma, että poliisi ei saa tietoja silloinkaan, kun syytä olisi?
Jos se on noin, niin siinä voisi kyllä sananvapauden rajoja tarkistaa, jos se on ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa.
mut mä luulen, et käytännössä nettipoliisi on softa, joka etsii arveluttavaa aineistoa ja paljastaa sen tai jopa itse suodattaa sen pois.
Oikeastaan määrän ongelma koskee nykyään useampaa alaa. Useimmiten haitattomuutta ei tarvitse etukäteen todistaa vaan homma toimii päinvastoin - haitta on esitettävä. Millään viranomaisella ei ole aikaa aineiston seulomiseen ja huomattava osa läpäisee seulan.
Mut sisällön käpelöimisessä on se ongelma et siin mennään äkkiä kirjesalaisuuden tms. alueelle. Kuka missäkin vaiheessa määrittelee kriteerit sensuurille jos lupa kirjeiden avaamiseen on jo annettu?