Ymmärsin vasta jälkikäteen yhteytemme.
Seurustelit silloin, eikä minulla ollut uskallusta
siksi lähestyä sinua kuinkaan.
Tunnistimme kuitenkin toisemme silloin.
Käyttäydyin tasapainottomasti: meidänhän olisi pitänyt olla yhdessä! Se tuntui tuskalliselta.
En kertonut koskaan, mitä tunsin sinua kohtaan.
Ehkä tunnistit minut myöskin korusta, joka oli ranteessani.Kerroin sinulle, että se olin saanut sen kummitädiltäni.
Ainakin nyt helpotti jo tämä kirjoittaminenkin!
Jospa vaikka tämän myötä lakkaisin kaipaamasta.
Seurustelit silloin, eikä minulla ollut uskallusta
siksi lähestyä sinua kuinkaan.
Tunnistimme kuitenkin toisemme silloin.
Käyttäydyin tasapainottomasti: meidänhän olisi pitänyt olla yhdessä! Se tuntui tuskalliselta.
En kertonut koskaan, mitä tunsin sinua kohtaan.
Ehkä tunnistit minut myöskin korusta, joka oli ranteessani.Kerroin sinulle, että se olin saanut sen kummitädiltäni.
Ainakin nyt helpotti jo tämä kirjoittaminenkin!
Jospa vaikka tämän myötä lakkaisin kaipaamasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitään ei ole menetetty. Olisi kiva kuulla! Tunsin sinua kohtaan samoin. Vahvasti.
Vähän vaikea uskoa.
Jos olisit se, jota etsin: Mitä ostin sinulta kerran? Mikä oli kulkuvälineesi silloin?
Kertoisitko myös vaikka: millaiset hiukset sinulla oli ja on nyt?
Mitä turhia kyselet, tiedäthän kuka olen, odotan...
... en ota yhteyttä.
Ikävää ettet ole vieläkään saanut sen vertaa uskallusta kasaan. Olisin alkuperäisen kirjoituksesi pohjalta luullut toisin.
... minut kyllä.Asun edelleen samassa paikassa kuin silloin.
Tervetuloa käymään ja näkemisiin!
Yritin vain rohkaista sinua siihen mitä kipeästi tarvitset, eli ottamaan yhteyttä tähän henkilöön jonka kanssa sinulla on selvästikin suuria sydämen asioita.
Et voi elää loppuelämääsi haaveessa siitä, että muut ihmiset tulevat toteuttamaan sinulle asiat jotka sinun pitää itse käydä läpi.
Kiva kuitenkin, että joku vastasi jotain!
Sitäpaitsi: olet aivan oikeassa.
Kiitos!
Sydämen asiat ovat Suuria Asioita, ei niitä saa jättää hoitamatta :)