millainen mies kiinnostaa eniten. Jos itse olet rohkea ja sellainen "jätkä" tyyppinen nainen niin otatko mieluummin mieheksi sellaisen renttu miehen vai hiljaisemman ja kiltimmän oloisen? Itse en oikein tunnista itseäni rentuksi, mutta en ihan nörtiksikään mutta jostain syystä vedän puoleeni niitä räväkämpiä naisia, miksiköhän? Haetko miehestä itsellesi peilikuvaa vai sellaista vastakohtaa?
Rohkeat naiset,
kertokaa
81037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
toisiaan puoleensa. Useimmiten se on näin.
(Oletko itse sitten kiinnostuneempi hiljaisemmista tytöistä?)
Mutta ainakin näin miehen logiikalla luulisin että ne ujot ja hiljaiset naiset ei välttämättä kuitenkaan uskalla ottaa mitään renttua vaan mieluummin samanlaisen kuin itse. Yhden illan iloksi aika moni mies varmaan ottaa mieluummin "tuhman" tytön, mutta ainakin itse ottaisin vakavempaan suhteeseen mieluummin sen hiljaisemman.
En voi mennä takuuseen tästä mutta YRITÄN auttaa sua.Tunnen muutaman poikatytön, joista osa on tosi räväkkiä.No, olen huomannut, että miehet ovat aina kiinnostuneita heistä heidän (upean) ulkonäkönsä takia eivätkä räväkkyyttä pelästy.Itse asiassa luulisin että se räväkkyys ja poikamaisuus on osittain opittua ja näiden mahcomiesten (ihailevaa?) imitointia.Mä seuraan kauhusta kalpeana vierestä, olen niityllä kainosteleva kukkanen, ja mua kiinnostavat kaikenlaiset ns. hiljaiset ajattelijat.
Olen kyllä suht rohkea ja ulospäin suuntautunut nainen mutten koe itseäni yhtään "hyväksi jätkäksi" enkä edes halua olla sellainen. Teen työtä, jossa olen paljon esillä ja puhumassa isoillekin joukoille joten osittain se on varmasti muokannut minusta rohkean ja voin olla aika luontevasti tilanteessa kuin tilanteessa ja millaisessa seurassa vain.
Mieheni on myös puhelias ja toimelias mutta huomattavasti rauhallisempi temperamentiltaan kuin minä. Me myös puhumme hyvin eri tyyleillä; minä monisanaisesta monelta kantilta ajateltuna, hän aika yksioikoisesti ja hyvin äijämäiseen tyyliin. En etsi miehestä peillikuvaa enkä vastakohtaa vaan joku vain kolahtaa.
VUosien varrella olen tavannut paljon mielenkiintoisia tyyppejä ja jonkinlaista vipinää ja flirttiä on ollut ja yleensä nämä tyypit ovat olleet jollakin tasolla samanlaisia rohkeita kuin minäkin eli siinä mielessä enemmän samanlaisuus vetää puoleensa kuin erilaisuus.
en mä tiedä olenko mä nyt niin räväkkä lopen, mutta kun löytyy joku, joka PITÄÄ SAADA, niin siinä voi hiljaisempikin tyttö tehdä kummia.
Mua muuten sanottiin vasta jätkämäiseksi, sen piti olla kehu, mutta voi kauhea, et se kolahti..
Ei voi sanoa, että olis joku räväkkä-hiljainen mies jako joka kiinnostaa, vaan joku vaan kiinnostaa, oli se sit räväkkä tai hiljasempi. Kun KIINNOSTAA, älyäthän? ;)
Kaipa sussa on jotain sellaista, mikä saa räväkät naiset kiinnostumaan. Ehkä ne haluaa kokeilla, saavatko ne sut valloitettua.
En usko, että se liittyy renttuiluun. Enemmänkin kemioihin ja siihen, mitä välität habituksellasi.
Ja pieni täsmennys: naisellinen rohkeus ja jätkämäisyys eivät ole välttämättä synonyymeja. Rohkeus ja itsevarmuus eivät katso ulkokuorta.
Hiljainen ja kiltti tuo nykyinen on, välillä sortuu renttuilemaan.
... oon huomannu kiinnittäväni huomion rauhallisempiin ja tietyllä tavalla jämäkämpiin tai sitte niihin kiltimpiin/vailla haastetta oleviin vaikka ite en oo niitä kiltimpiä. vastakohdat voi täydentää mutta ennen pitkää ne saattaa alkaa vaan ärsyttää kumpaaki joten pitää ainaki jotain samankaltasta olla toisessaki mitä itessä. ennen pitkää haen haastetta (joka ei meinaa renttuja) enkä liikaa lepsuilua mutta sitäki pitää olla joten siltä väliltä.