Suuri sydän, lämmin kosketus. Minäkin olen arvokas, olenhan?
Olen onnellinen puolestanne, oma osani on sääli.
Nuoruuden suuret unelmat, kylmä todellisuus. Ihmisen hymy, pieni hipaisu.
Sitä mitä et koe, sitä et kaipaa. Joskus toivot, että se olisi totta.
Miksi minä olen tässä? Teinkö jotain väärin? Kuinka paljon yksinäisyyttä
yksi ihminen kestää?
Olen onnellinen puolestanne, oma osani on sääli.
Nuoruuden suuret unelmat, kylmä todellisuus. Ihmisen hymy, pieni hipaisu.
Sitä mitä et koe, sitä et kaipaa. Joskus toivot, että se olisi totta.
Miksi minä olen tässä? Teinkö jotain väärin? Kuinka paljon yksinäisyyttä
yksi ihminen kestää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sanoja ilman tekoja,
hymy aito niiden takana.
Onnellinen olen aina,
vaikka hymy ei silloin maita.
Ne ihanat lämpimät hetket,
ovat muistona kun poissa olet.
Kaikkeni yritin,
aidosti rakastin.
Muutuit kylmäksi syksyn tullen,
nyt yksin ilman rakkautta olen.
Elämä yhä jatkuu,
niin sanoo taivaan kuu.
Yön tähtiä katsellessa,
muistan sun silmäs aina.
Suru ei ole läsnä,
unohtanut on sut mies tämä.
Vesipisaroita laskiessa,
tiedän olevani elossa.
Hymy huulillani asustaa,
rakkaus.. kaukana se vaeltaa.
Kiinni sinut vielä saan,
lämpimästi silloin rutistan.
Tietä kuljen nyt yksin,
odotan.. rakkautta jos näkisin.
Saapuu kohta päivä huominen,
joskus sut tapaan.. siitä varma olen.
Aika rientää nopeasti,
kello pysähtyy vieressäni.
Tule nainen ihana jos uskallat,
varo.. rakastua vielä saatat.
Anna mun hymyillä,
odotan sun viestiä.
Rakkaus voisi meille antaa,
ei tarvitsisi kaikkia huolia yksin kantaa.
Syliini sinut kaapaisin ja
suudelmilla hellillä raappaisin.
Tähtiä kanssas yön katsoa voisin ja
suurta onnea sulle toisin.
Yhdessä kanssa palella tahtoisin ja
yhdessä saunaa lämmittää voisin.
Talvella lumienkelin hankeen tekisin
jos onnesta minut saisit sekaisin.
Hellästi sinua hyväilisin ,
murheesi pois halailisin,
Vaan on sydämeni avain syvään laitettu
eikä siis niin helposti esiin kaivettu.
jos et siis pelkää lapioon tarttua,
vai yhteinen onni siitä vielä joskus karttua
Rakkaus antaa voi hetkiä lämpimiä,
jos karkuun et ole heti pyrkimässä.
Puoli vuotta aikaa taas hukkaan meni,
vain pureskeltu luu käteen jäi.
Täytyykö elää toistasataa vuotta,
että sais pidempään saman enkelin rakkautta.
Osaan pysäyttää kellon vain hetkeksi,
silloin kun nainen on lähelläni.
Varmoin ottein annan hellyyttä,
Hän tykkää koska näen sen silmistä.
Pidemmäksi aikaa eivät halua sitoutua,
ei auta kuin kävellä ulos ovesta.
Haluaisin vain enkelin ihanan pehmeän,
ilman että tiedän onnen lähtevän.
Kaipaan kosketusta naisen ihanan,
rakkautta enemmän kuin kertoa uskallan.
Tahtoisin tutkia solan ja kukkulasi,
silmiis katsoen silittää hiuksiasi.
Vartalosi lämmittäisi kylminä iltoina,
kun kuuma suihku tai sauna ei auta.
Kaksi vaeltavaa sielua olisi vihdoin yhdessä,
laskemassa yöllisen taivaan tähtiä.
Se kirkkain tähti kaukana siellä,
ois merkki rakkaudesta meillä.
Silmiäs katsoisin päivästä toiseen,
hiipisin salaa sun sydämeen.
Käyttäisin isohkoa yleisavainta,
kampeisin auki ruostuneen oven saranoilta.
Käyttäisin lapiota kuin heinämies talikkoa,
heittäisin sisään rakkauden kipinöitä polttavia.
Jos ei rakkauden liekki palaisi takaisin,
sytyttäisi sen kiihkeä suudelma tulisin.
Sen jälkeen ei olisi kiire mihinkään,
hymyn huulilla rakkauden jos näen tänään.
Nyt on hukas ruostunut ovi sydämen,
hymyilen mutta näe sitä nyt en.
Katselen ahkerasti yöllistä taivasta,
jos siel näkyis merkki mul rakkaudesta.
Lämmin yksinäinen sydän täällä odottaa,
rakkaus.. mistä sut NYT tavoittaa.
minä koppaan tähdet
sydämeni
salaisiin huoneisiin
kaikki otan
ne menevät
aivan kauas
aina kauemmas
kun niitä katsoo
niin kylmä
niin lämmin
ei tiedä
miten päin olisi
uskallatko kaivaa avaimen ruosteisen ja tiesi tehdä enkelin sydämen eteiseen.
Jos oikein kovasti kaikki tähdet sydämestäin haluaa
voi joskus oikean onnen sieltä tavoittaa
Kuiskaan,
totuuden raikkaan.
Uskallan,
rakastua haluan.
Odotan,
rakkauden saapuvan.
Etsin,
läpi pimeän syyskelin.
Et löytänyt sinua,
laskin päivittäin sadepisaroita.
Oletko varjona koivun,
lähtenyt pois kun saavun.
Kiersin nopein askelin ympyrää,
en löytänyt avainta enkä sydäntä pimeää.
Otin koivusta kiinni,
kuiskasin mis oot rakkaani?
Sadepisarat tassivat lammikossa,
oliko ne kyyneleitä sun tunteista.
Silmät tarkkana katselen,
vierelläni sinusta haaveilen.