Aikuinen Mies joka olisi jo maailmaa nähnyt ja murheitakin mukanaan sen verran kantanut, että hän osaisi jo nauttia elämän pienistäkin asioista ja ennenkaikkea ymmärtäisi , että parisuhde perustuu toisen kunnioitukseen ja luottamukseen.
Tärkeää olisi, että alusta asti syntyisi myös sellainen luottamus, että voisimme puhua vaikka menneisyydessämme tapahtuneet asiat pois,eikä mitään tarvitse salailla,vaan voisimme olla avoimia alusta asti...
Nyt joku varmaan ajattelee, että niinhän se pitää mennäkin...niinhän se pitäisi, mutta kaikkien kanssa vaan se synny luottamusta, että kaikkea voisi jutella.
Johtuneeko sitten omasta pidättyväisyydestäni, vai onko se vain tunne, että mitähän toinen ajattelee jos sanoa lohkasen sitä tai tätä.
Näin aikuisella iällä kun ei jaksa enää esittää mitään, vaan minun tulisi kelvata tälläisenä "tiukasti "työ-elämässä olevana naisena joka on myös töiden vuoksi melkoisen paljon poissa kotoa, vaikka muuten niin koti-ihminen olenkin.
Vapaalla ollessani haluaisin, että voisin käpertyä vain hänen kaikaloonsa ja voisimme antaa toisillemme kaipaamaamme hellyyttä.
Lapsia hänellä saisi olla ja mielellään asuakkin lastensa kanssa,( koska onhan minullakin lapsia) silloin hän jo todennäköisesti ymmärtää tämän arjen joskus niin mutkikkankin pyörityksen ja hän osaa arvostaa pieniäkin arkisia asioita.
Mikään hulvaton suupaltti hänen ei tarvitse olla,enhän ole sitä itsekään.Itseasiassa minä kartan kaikki mahdolliset "kissanristiäiset", lieneekö se sosiaalista pelkoa, vaikka ihmisten parissa päivät pitkät työkseni pyörinkin...vai sitä, että haluan rauhoittua kotona enkä viihdy ihan jokaisen seurassa, enkä väkisin rupea viihtymään jos ei oikeasti huvita.
Se mikä minulle on äärettömän tärkeää.- on toisen kosketus...arjen pienissä hetkissä,touhun keskellä,-silloinkin hän voisi tulla takaani ,-ottaa kiinni ja vaikka vain suudella niskaani.
Itse näytän tunteeni ja osoitan hellyyttä ja siksi odotan sitä häneltäkin:-)
Hänen ei tarvitse olla kovin "iso" mies,
sillä olenhan melko "pieni" itsekkin ja 165 olisi ihannepituus...
Pituus vaikka siksi, että suutelu ja rakastelu ovat huomattavasti nautinnollisempaa ns. "oman kokoisen" kanssa, kun itseä 30 cm pidemmään vatsakkaan miehen kanssa....sanokaapa mitä sanotte, mutta näin se vaan on..
Tärkeää olisi, että alusta asti syntyisi myös sellainen luottamus, että voisimme puhua vaikka menneisyydessämme tapahtuneet asiat pois,eikä mitään tarvitse salailla,vaan voisimme olla avoimia alusta asti...
Nyt joku varmaan ajattelee, että niinhän se pitää mennäkin...niinhän se pitäisi, mutta kaikkien kanssa vaan se synny luottamusta, että kaikkea voisi jutella.
Johtuneeko sitten omasta pidättyväisyydestäni, vai onko se vain tunne, että mitähän toinen ajattelee jos sanoa lohkasen sitä tai tätä.
Näin aikuisella iällä kun ei jaksa enää esittää mitään, vaan minun tulisi kelvata tälläisenä "tiukasti "työ-elämässä olevana naisena joka on myös töiden vuoksi melkoisen paljon poissa kotoa, vaikka muuten niin koti-ihminen olenkin.
Vapaalla ollessani haluaisin, että voisin käpertyä vain hänen kaikaloonsa ja voisimme antaa toisillemme kaipaamaamme hellyyttä.
Lapsia hänellä saisi olla ja mielellään asuakkin lastensa kanssa,( koska onhan minullakin lapsia) silloin hän jo todennäköisesti ymmärtää tämän arjen joskus niin mutkikkankin pyörityksen ja hän osaa arvostaa pieniäkin arkisia asioita.
Mikään hulvaton suupaltti hänen ei tarvitse olla,enhän ole sitä itsekään.Itseasiassa minä kartan kaikki mahdolliset "kissanristiäiset", lieneekö se sosiaalista pelkoa, vaikka ihmisten parissa päivät pitkät työkseni pyörinkin...vai sitä, että haluan rauhoittua kotona enkä viihdy ihan jokaisen seurassa, enkä väkisin rupea viihtymään jos ei oikeasti huvita.
Se mikä minulle on äärettömän tärkeää.- on toisen kosketus...arjen pienissä hetkissä,touhun keskellä,-silloinkin hän voisi tulla takaani ,-ottaa kiinni ja vaikka vain suudella niskaani.
Itse näytän tunteeni ja osoitan hellyyttä ja siksi odotan sitä häneltäkin:-)
Hänen ei tarvitse olla kovin "iso" mies,
sillä olenhan melko "pieni" itsekkin ja 165 olisi ihannepituus...
Pituus vaikka siksi, että suutelu ja rakastelu ovat huomattavasti nautinnollisempaa ns. "oman kokoisen" kanssa, kun itseä 30 cm pidemmään vatsakkaan miehen kanssa....sanokaapa mitä sanotte, mutta näin se vaan on..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lukea tällaista tekstiä naiselta.Itse olin jo menettänyt toivoni,että tässä mailmanmenossa olisi naisia joille riittäisi lähelläolo,luottamus ja välittäminen.
Toki täytyy myöntää ettei tässä kolmen alakoulu-ikäisen kanssa ole paljon jaksanut/kerennyt etsimäänkään toisten "ajatuksia".Lähinnä se
on varmaan ollut sitä että on koettanut selvitä päivästä toiseen. Kirjoituksesi sai minut tajuamaan että,tässä ei ole "peli" vielä menetetty. Kiitos että pelastit päiväni!!!