Syvällisen ja pinnallisen

Minulle syvällistä keskustelua on sellainen, jossa keskustelijat yhdistävät omaa näkemystään ja muualta omaksumaansa ja vieläpä niin, että sisältö heijastelee toisten osallistujien sanomisia.

Ilman heijastelua kyseessä on monologi/luento.

Ilman omaa panosta referaatti.

Ilman muualta omaksuttua ei saavuteta laajuutta.

syvällisen ja pinnallisen keskustelun raja menee vesirajassa. Mitä ylemmäksi vesirajasta mennään, ni sitä syvällisempää keskustelu on, ja mitä alempana, ni sitä pinnallisempaa.

Mut niin, tämä on 'tuntematon' määrittelijä, asia mainittiin tänään alivaltiosihteerissä radiossa, mut multa meni se määrittelijän nimi ohi. Kuitenkin lainattu juttu.

keskustelussa tuodaan julki rehellisiä omia mielipiteitä ja rehellisiä oikeita tunteita julki. Pinnallisessa vaan räävitään päältäpäin tai ei olla täysin rehellisiä.

Myöskin yksi raja syvällisen keskustelun alkaessa hymyt menee peppuun ja pinnallisessa taas ei, paitsi jos toinen vittuilee niin siinä tapauksessa saattaa toisella mennä tai molemmilla hymy peppuun.

No raja on siinä, että pinnallinen keskustelu ei päästä keskustelua syvällisemmälle tasolle. Sillai.

että sitä ei voi etukäteen tietää. Syvällinen aloitus voi olla tosi pannukakku lopputuloksen kannalta ja joku liipa-laapa voi aiheuttaa oivalluksia, jos hyvin sattuu.

jos jonkun muun, niin voipi syvällisiäkin keskustella.

olla että pinnallinen on sellasta läppää, mitä heitetään, kevyttä juttua, jonka tarkoitus on vaan viihdyttää.
Syvällinen...paneudutaan asioihin syvällisemmin, pohdiskellaan ja mietitään, elämän filosofioita. Se, missä raja kulkee...no, kevyt ja vakava keskustelu.