Taas iänikuinen aihe, mutta kun niin rankasti harmittaa..
Kuinka teillä jaetaan kotityöt? Minä(n) olen vuorotyössä, eli arjen suunnittelu ja toteutus on himpun verran hankalampaa. Mies on päivätyössä, lapsista toinen on alle kouluikäinen ja toinen koulussa.
Pelkään itsessäni olevan narsistisia piirteitä, kun kehotan ja nalkutan ja vaadin..Mutta kun tuntuu, että saa itse uurastaa sen työpäivän kotona ja sitten vielä työssäkin..
Meillä minä hoidan pyykit, siivouksen,ruoanlaiton ja suurimmaksi osaksi kauppaostokset,silti illalla on kaaos vastassa kun tulee kotiin, vaikka olen siistiksi talon jättänyt. En ole mikään siivousintoilija, mutta tykkään, että oven kehtaa milloin vain avata vieraille..Mies vaan kokee, että en anna hänen olla kotonansa niinkuin tahtoo ja haluaa. Olen kyllä nykyään aina pahantuulinen ja kiukkuinen. Enkä varmasti anna tarpeeksi seksiä..mutta kun en kohta siedä sitä ihmistä edes silmissäni...
Mielessä on käynyt myös luovutus, olkoon sitten paskoissaan ja paskaisissa vaatteissa ja ilman ruokaa. Minäkin hoidan tästä lähtien vain työni ja lapset. No hoitaahan mies autot (2), laskujen maksun tietokoneella ja lämmityksen, saunan..On kai se jotakin...Niin ja lasten kanssa touhuaa kyllä...vähän ehkä liiaksikin...En kuitenkaan vaadi kuin omiensa ja lasten sotkujen siistimistä ja osallistumista kotitöihin ilman että aina tarvitsee anella ja pyytää.. olisi lapsillekin esimerkkinä..
Kuinka teillä jaetaan kotityöt? Minä(n) olen vuorotyössä, eli arjen suunnittelu ja toteutus on himpun verran hankalampaa. Mies on päivätyössä, lapsista toinen on alle kouluikäinen ja toinen koulussa.
Pelkään itsessäni olevan narsistisia piirteitä, kun kehotan ja nalkutan ja vaadin..Mutta kun tuntuu, että saa itse uurastaa sen työpäivän kotona ja sitten vielä työssäkin..
Meillä minä hoidan pyykit, siivouksen,ruoanlaiton ja suurimmaksi osaksi kauppaostokset,silti illalla on kaaos vastassa kun tulee kotiin, vaikka olen siistiksi talon jättänyt. En ole mikään siivousintoilija, mutta tykkään, että oven kehtaa milloin vain avata vieraille..Mies vaan kokee, että en anna hänen olla kotonansa niinkuin tahtoo ja haluaa. Olen kyllä nykyään aina pahantuulinen ja kiukkuinen. Enkä varmasti anna tarpeeksi seksiä..mutta kun en kohta siedä sitä ihmistä edes silmissäni...
Mielessä on käynyt myös luovutus, olkoon sitten paskoissaan ja paskaisissa vaatteissa ja ilman ruokaa. Minäkin hoidan tästä lähtien vain työni ja lapset. No hoitaahan mies autot (2), laskujen maksun tietokoneella ja lämmityksen, saunan..On kai se jotakin...Niin ja lasten kanssa touhuaa kyllä...vähän ehkä liiaksikin...En kuitenkaan vaadi kuin omiensa ja lasten sotkujen siistimistä ja osallistumista kotitöihin ilman että aina tarvitsee anella ja pyytää.. olisi lapsillekin esimerkkinä..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa erittäin tutulta! Meillä menee vaan asiat niin että minä maksan myös suurimman osan laskuista (tienaankin kyllä paremmin) ja hoidan yleensäkin, että arki sujuu....joskus tuntuu, että olisin ainoa aikuinen talossa. Minusta tuntuu, että kaikki kotona on minun harteilla ja äijä vaan makaa sohvalla ja katsoo telkkaria. Sitten kun erehtyy sanomaan, että voisiko auttaa siivoamisessa kestää sen aloittamisessa niin kauan, että olen jo ehtinyt tehdä sen itse. Meillä ei onneksi vielä ole lapsia, enkä tiedä tuleeko olemaankaan jos mikään ei muutu!
Meillä yhteinen tili, josta laskut maksetaan..Eli huolehtii vain , että laskut menee maksuun ajallaan.
Mietihän tarkkaan tosiaan lasten tekoa, kaikki harrastukset, aikataulutukset, vanhenpainillat ym. ym. minun harteillani. Nalkuttajan maineen olen jo saanut omassa perheessäni, joskus tosiaan tuntuu, että yksin lasten kanssa menisi paremmin..Tuntuu niin tuskaiselta aina riidellä samoista asioista vuodesta toiseen.
ja hetkeäkään en ole katunut.
Olisin tullut vain katkeraksi keski-ikäiseksi, nalkuttavaksi ämmäksi sen kanssa.
Kivempi olla nyt!
vaimo on se joka ei tee kotona juuri mitään, mutta jostain olen lukenut että ei toista voi/saa muuttaa tai saa muuttumaan, toinen pitää vain hyväksyä sellaisenaan(voi v) itseä pitää syyttä kun oma oli valinta...välillä vaan ottaa päähän.
Meillä on ihan selkeä systeemi: se tekee kumpi jaksaa, toinen on sillä aikaa lapsen kanssa.
Vieraita ei kutsumatta tule, olen muutaman kerran jopa vain jättänyt oven avaamatta. Ihmisellä sietää olla edes sen verran kohteliaisuutta, että ilmoittaa tulostaan. Jos tulee vieraita niin siivotaan yhdessä vähän isommin ja kyllä 4-vuotiaskin siivoaa oman huoneensa ihan mallikkaasti.
Ja se virallinen suositus on terve hällävälismi.
Mitä sitten jos nurkissa juoksee muutama villakoira tai pyykit jää joskus pesemättä?
Kaikki ovat joskus väsyneitä, ihmisen täytyy myös levätä eikä pelkästään huolehtia ulkokultaisesta arjesta.
Auttoi muuten paljon huushollin siisteyteen kun opetti kersan (no ehkä vähän miehenkin) laittamaan tavarat käytön jälkeen omille paikoilleen.
Olemme sopineet niin että mies tekee kotityöt iltaisin omien töittensä jälkeen.Meillä on lista mitä minäkin päivänä pitää tehdä.Joudun kyllä vähän katsomaan päältä jotta hommat hoituu.Suhteen alussa oli vähän epäselvää mikä on työjako mutta aika pian hän huomasi mikä on pelin henki.Tämä sopii meille molemmille ja eikä siitä sen enempää keskustella.
"No hoitaahan mies autot (2), laskujen maksun tietokoneella ja lämmityksen, saunan"... Siis mitä ihmeellistä tekemistä tuollaisessa sitten on?
Ei auton hoitamisessa ole mitään ihmeellistä, sitäpaitsi ne voi aina viedä korjaamolle, jos isompi homma on... suositeltavaakin tietenkin... ja tankata nyt osaa kaikki.
Maksaako mies siis KAIKKI laskut??? Sitten ois aika uskomatonta... mihin sun rahat menee?... luulin että nykyään kaikki ihmiset maksaa laskuja netissä.
Joo, miehes on laiska paska, joka ei vaan viitti tehdä yksinkertaisia asioita.
Meillä toimii näin:
- Minä teen aina ruoan, koska mies ei osaa.
- Mies hoitaa omat pyykkinsä ja silityksensä yms. ja minä omani... helppoa.
- Minä imuroin ja mies imuroi
- molemmat korjataan astiat pois ja muut omat roinamme.
- Kissanhiekat vaihdetaan vuorotellen.
- Vuokra maksetaan puoliksi, sekä yhteisiä menoja joita tulee laskuilla niin suurin piirtein puoliksi.
- Ruokaa ostaa se, jolla on lompakko kädessä... elikäs se kellä sattuu olemaan enemmän rahaa.
Kyllähän minäkin enemmän siivoan loppujen lopuksi, esim. pyyhin pölyjä ja muuta vastaavaa mutta kyllähän mun mieheni hyvin kanssa auttaa... osaa jopa pedata sängyn... ainoa mies muuten, jonka tiedän mun oman isäni lisäksi, joka oikeasti OSAA pedata sängyn (mitähän ne ne siellä armeijassa oppii, jollei edes sitä)...
Täytyis varmaan pyytää äijäs istumaan ja keskustelemaan asiasta. Sano, että ois joskus kiva yllätys, että myös sua kunnioitettaisiin sen verran, et kotia edes vähän pidettäis kunnossa...
Meillä menee molempien tilit yhteiselle tilille, sieltä ne sitten maksetaan.. Eli en tuhlaa omiani vain itseeni, vaan kaikki menee yhteiseen hyvään...
Aivan... inhottavaa siis, että hän ei vaan viitsi auttaa. Suosittelisin sitä alas istumista ja keskustelua. Tuo on meinaan todella voimia vievää ja et sinäkään sitä loppuelämää halua tehdä. Sydänkohtaus siitä tulee ajan mittaan, kun koko ajan on hermot kireällä. Kultainen keskitie täytyy olla.
Meillä menee näin:
Minä teen lähestulkoon aina ruoan, vaikka tulen mieheni jälkeen kotiin töistä. Kun kysyn syytä, miksei hän ole tällä(kään) kertaa tehnyt ruokaa, on vastaus, ettei ehtinyt. Ja tällöin hän istuu tietokoneella pelaamassa tai selaamassa omia harrastussivustojaan...
Usein minä olen se joka siivoaa, vaikkakin mieheni on se, joka on siisteysfiikki. Jos kämpässä on sotkuista (hänen mielestäään), hän muistaa huokailla ja valittaa asiasta äänekkäästi. Jos muistutan häntä, että olisi ehkä hänen vuoro siivota, tulee tiuskimista ja huutoa (kuten kaikkien kotihommien muistuttamisesta).
Alkaa pikku hiljaa vuoden yhdessä asumisen jälkeen ottamaan päähän, että mun pitäis tehdä kaikki...
Vuokra maksetaan puoliksi, kuten muut laskut. Minä käyn useinmiten kaupassa, meillä menee kauppalaskuihin yleensä ainakin 100 € viikossa ja kun pyydän häntä käymään kaupassa, niin siitäkin tulee tappelu tai ainakin kiukuttelu. Ja hän on sentään meistä se, joka tienaa enemmän... Kaiken huippu on, kun joskus sanon, että olen nyt niin ja niin monta kertaa ostanut ruokaa, niin hän toteaa, että on ostanut telkkarin (joka on ostettu vuosia aikaisemmin kuin edes seurusteltiin) yms. ja näin ollen minulla ei olisi edes oikeutta käyttää hänen vehkeitään..!
Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia ja/tai vinkkejä asiaan...?