Miten "paras vihkikaava" menee?
http://www.naimisiin.info/haaopas/vihkikaava.html
Yksi Vihkikaava
Uusi vihkikaava antaa vihkitoimituksen toteuttamiseen monenlaisia vaihtoehtoja. Vihkimisen kulusta sovitaan vihkipapin kanssa tapaamisen yhteydessä.
Yksinkertainen kaava voisi olla tällainen:
kirkkoon_fi/kuva18.jpg1. Alkusoitto ja/tai virsi
2. Alkusiunaus
3. Rukous
4. Raamatunlukua
5. Puhe
6. Kysymykset
7. Sormusrukous (ja sormuslupaus)
8. Avioliiton vahvistaminen ja siunaaminen
9. Virsi tai musiikkiesitys
10. Esirukous
11. Isä meidän -rukous
12. Herran siunaus
13. (Virsi)
14. Raamatun antaminen ja lähettäminen
15. Päätösmusiikki
http://www.turunsrk.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/haista_hautajaisiin/vihkiminen/vihkikaava/
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=vihkikaava&meta=&btnG=Google-haku
Ja tämän palstan seurakunta sanoo lopuksi tähän että... Aamen! ;o)
ps.vapaamies 39
http://www.naimisiin.info/haaopas/vihkikaava.html
Yksi Vihkikaava
Uusi vihkikaava antaa vihkitoimituksen toteuttamiseen monenlaisia vaihtoehtoja. Vihkimisen kulusta sovitaan vihkipapin kanssa tapaamisen yhteydessä.
Yksinkertainen kaava voisi olla tällainen:
kirkkoon_fi/kuva18.jpg1. Alkusoitto ja/tai virsi
2. Alkusiunaus
3. Rukous
4. Raamatunlukua
5. Puhe
6. Kysymykset
7. Sormusrukous (ja sormuslupaus)
8. Avioliiton vahvistaminen ja siunaaminen
9. Virsi tai musiikkiesitys
10. Esirukous
11. Isä meidän -rukous
12. Herran siunaus
13. (Virsi)
14. Raamatun antaminen ja lähettäminen
15. Päätösmusiikki
http://www.turunsrk.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/haista_hautajaisiin/vihkiminen/vihkikaava/
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=vihkikaava&meta=&btnG=Google-haku
Ja tämän palstan seurakunta sanoo lopuksi tähän että... Aamen! ;o)
ps.vapaamies 39
Vastaukset 18
Vanhimmat
Avioitua joskus. Ei sitä vielä voi tietää. Tuolla sinun kuvaamallasi rituaalilla en todennäköisesti.
Mut ensin mun pitää löytää se mies. Olen hetero.
Ekaksi pitäs vaan löytää nainen.
Pakko ei ole mun naimisiin päästä, jos vastapuoli on sitämieltä että liian vaivalloista mennä...
Mut voishan tota kokeeksi kosasta.
mutta ei minulla mitään periaatteellista sitä vastaankaan olisi, jos toinen puolisko haluaisi astella alttarille.
Kyllä minä haluaisin mennä naimisiin, mutta en tiedä haluaisinko olla naimisissa... Suhde kun on tällaisenaankin varsin hyvä. Ei mulla ole mitään kiirettä edes muuttaa yhteen. Olen sanonut, että hynttyyt voidaan yhdistää sitten, kun meillä on varaa omiin makuuhuoneisiin. :)
naimisiin olisin valmis menemään rakastamani miehen kanssa niistä syistä, jotka meidän molempien mielestä ovat riittäviä ja hyviä syitä mennä naimisiin.
Kirkkohäitä en kuitenkaan halua, enkä suurta vierasmäärää -> siinä kävisi niin, et tää morsian ei saapuisi ahdistukseltaan paikalle, tai sit tulisin kolmen promillen humalan rohkaisemana.
Sopivaa olisi joku 10-15 hengen pienimuotoinen juhlahetki jossain mukavassa paikassa, ehkä ulkona. Saahan sen papin sinne uloskin.
Mitkä ovat riittävän hyviä syitä avioliitolle?
se olis mulle vahva syy et saisin vaihtaa sukunimeni.
Häistä en oo koskaan haaveillut, et ihan hyvin voin olla naimisiin menemättäkin.
Miehen tahto enemmmän painaa, jos se naimisiinmeno ois sille tärkeää, niin sit se ois mullekin tärkeää. Mä rakastaisin sitä silti ihan yhtä paljon vaikka ei oltais naimisissa ja jos vaikka asuttais eri osoitteissa, jos se kerran mun oma mies olisi.
Siis tuo että jompikumpi tekee niinkuin toinen haluaa avioliiton suhteen. Helpompihan se on suostua kosintaan kuin alkaa selvittämään syitä miksi ei halua avioon.
Kuitenkin varmaan suurin osa ihmisistä toivoo että joskus joku heitä kosisi. Eikö vain se edelleen ole se suurin rakkaudenosoitus?
rakkaudenosoitus mieheltä on olla läsnä - sekä fyysisesti, mutta etenkin henkisesti. Mies jos tuon taidon osaa, niin ei sen tarvi ees tehdä niitä lämpimiä voileipiä mulle. Mä uskon sen tunteiden aitouteen silloin jo ilman niitäkin.:)
Eihän kukaan voi koko ajan olla läsnä. Ei edes aina silloin kun sinä haluat.
Tiedän ja tunnen sen. Ihan koko ajan. Ja varsinkin silloin kun sitä eniten haluan.
Niinkuin itsekin olen läsnä heille, joista välitän. ehken aina fyysisesti, mutta henkisesti olen. Ihan aina.
Taidatkin olla hieno ihminen ja kaiken sellaisen yläpuolella, josta puhuin.
Kumarran ja kiitän.
en halua mutta koska olen niin tuuliviiri että mielipiteet saattaa tulevaisuudessa muuttua niin haluan ikäänkuin pitää senkin oven varoilta avoinna. En siis alkaisi vakavaan suhteeseen sellasen miehen kanssa joka aivan ehdottomasti sanois että en missään nimessä halua ikinä koskaan never naimisiin.
Ei ole ollut ainakaan elämäni ylin toive koskaan. Kerran olen kosinnasta kieltäytynyt kyllä ja kyseessä oli mies, jota rakastin. Että silleen.:)
Ihmettelen, että miksi kirjoitit viestisi loppuun "vapaamies 39". Mitähän sä sillä tarkoitit?
Tahdon.
Maistraattiin, lyhyt kaava ja ulkomaille :).
Ehkä pienet kakkukahvit läheisimmille vois tuohon väliin tunkea tarvittaessa.
Nuorena kovin moni vastustaa vanhoja instituutioita. Etenkin kun ympärilleen katsomalla voi todeta, ettei papin aamen ole tae ikuisesta onnesta.
Helppoa on sanoa, etten minä koskaan halua naimisiin. Että ei se mitään muuta ja jos muuttaakin, niin tekee korkeintaan itsestään itsestäänselvyyden kumppanilleen.
Mutta sitten kun herää ajatus, että miksi tuo ihminen väittää rakastavansa minua, muttei kuitenkaan halua "julkisesti sitoutua" minuun, muuttuukin ääni kellossa.
Ja turha on huutaa, ettei juuri sinulle niin käy. Aika sen näyttää.
SINULLA OLI HYVIÄ PERUSTELUJA! :O)
TÄSSÄ LISÄÄ HUOMIOITAVIA YKSITYISKOHTIA
----------------------------------------
Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 1 438 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 000 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 21 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä hieman alle13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli 1 089.
http://www.stat.fi/til/perh/index.html
http://www.stat.fi/til/perh/2007/perh_2007_2008-05-30_tie_001.html
-------------------------------------
Miten avoliitto eroaa avioliitosta?
Tässä kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti avoliiton oikeuskysymyksistä ja avoliiton eroista avioliittoon verrattuna.
Perheet ja laki
Suomessa on paljon lakeja, jotka koskevat perhesuhteita. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne yhtä yhtenäistä perheen määritelmää. Eri laeissa on toisistaan poikkeavia edellytyksiä, jotka perhesuhteen tulee täyttää, jotta laissa asetetut oikeudet ja velvollisuudet koskisivat sitä.
Osa lainsäädännöstä koskee ainoastaan avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmineita. Mutta on myös lakeja, joissa naisen ja miehen eläminen avioliitonomaisessa suhteessa eli avoliitossa rinnastetaan avioliittoon. Näitä on etenkin sosiaali- ja verolainsäädännössä. Rinnastamiselle on kuitenkin saatettu asettaa joissakin tapauksissa lisäehtoja, esimerkiksi se, että avopuolisoilla on yhteinen lapsi.
Varsinainen perhelainsäädäntö koskee perhesuhteen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia toisiinsa nähden. Perhelainsäädännössä avioliiton ja avoliiton oikeusvaikutukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tämän lainsäädännön mukaan parisuhteen osapuolet saavat oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan solmimalla avioliiton. Avoliitto sitä vastoin on suhde, jonka perusteella osapuolille ei synny oikeuksia eikä myöskään velvollisuuksia toisiaan kohtaan.
Avopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet - miten avoliitto eroaa avioliitosta?
Avioliittolain säännökset osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista eivät koske avoliittoa miltään osin. Avopuolisoilla ei siten ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä avoliiton perusteella synny oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen.
Avoliiton aikana kumpikin puoliso voi ostaa, myydä tai tehdä muita omaa omaisuuttaan koskevia päätöksiä ilman toisen suostumusta. Poikkeuksena on yhteisen asunnon vuokra, jonka maksamisesta molemmat vastaavat ja joka toisaalta voidaan irtisanoa vain yhteistuumin silloinkin, kun vuokrasopimus on tehty toisen nimiin.
Usein avopuolisot hankkivat myös yhteistä omaisuutta, kuten kotitaloudessa käytettäviä tavaroita. Asuntoa, autoa tai muuta arvokasta omaisuutta ostettaessa on tärkeää sopia siitä, onko omaisuus hankittu yhteiseksi vai vain toisen avopuolison omaisuudeksi. Yhteisen omaisuuden käytöstä ja myynnistä voidaan jatkossakin päättää vain yhdessä.
Avopuolisot eivät – kuten eivät aviopuolisotkaan – vastaa suoraan lain nojalla toistensa veloista. Jos he ottavat luoton yhdessä, kumpikin on vastuussa koko velan maksamisesta, jollei luotonantajan kanssa muuta sovita.
Avoliiton osapuolet voivat keskenään sopia perheen menojen jakamisesta. Samoin he voivat ja pyrkiä sopimuksin järjestämään myös omaisuuttaan koskevat kysymykset esimerkiksi suhteen mahdollisen päättymisen varalta.
Avopuolisoiden omaisuuden jako
…jos avoliitto päättyy eroon
Kun omaisuutta jaetaan avoliiton purkautuessa, lähtökohtana on, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden tasajakoa ei siten tapahdu. Jos osapuolilla on yhteistä omaisuutta, kummallakin on oikeus siihen osuuteen, jonka hän siitä omistaa. Osuudet ovat yhtä suuret, jollei voida osoittaa, että toisin on sovittu. Kullekin kuuluvien tavaroiden erottelemista tai yhteisomistuksen purkamista varten ei ole erityisiä menettelysääntöjä.
Yleisten siviilioikeuden periaatteiden mukaan avopuolisolla saattaa olla mahdollisuus korvaukseen toiselta avopuolisolta sillä perusteella, että hän on työllään tai rahasijoituksillaan parantanut toiselle kuuluvaa omaisuutta saamatta toimenpiteistään kohtuullista vastiketta.
…jos avoliitto päättyy kuolemaan
Avopuolisot eivät lain nojalla peri toisiaan eikä avopuolisolla myöskään ole oikeutta jäädä asumaan perheen yhteisen kotiin, jos se on ollut kuolleen puolison omaisuutta. Avopuolison kuollessa perintö menee hänen lapsilleen tai jollei lapsia ole, vainajan vanhemmille tai sisaruksille. Lapsi perii vanhempansa, vaikka vanhemmat eivät olisi olleet naimisissa lapsen syntyessä.
Jos avopuolisot haluavat, että pitempään elävä saa jotakin kuolleen osapuolen jäämistöstä tai voi esimerkiksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, heidän on tarpeen tehdä testamentti.
Tietoa perintöverotuksesta verohallinnon sivuilta: www.vero.fi/
Sopimus tai testamentti avoliiton purkautumisen varalta
Avopuolisot voivat vapaasti tehdä erilaisia sopimuksia taloudellisesta suhteestaan. He voivat esimerkiksi sopia siitä, miten omaisuus jaetaan suhteen purkautuessa. Kuoleman varalta osapuolet voivat turvata toistensa taloudellisen aseman tekemällä testamentin.
Erilaisia sopimuksia tai testamentin tekemistä suunniteltaessa on syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen.
Sukunimi
Ainoastaan aviopuolisot voivat lain nojalla valita yhteisen sukunimen. Avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole.
Avoliitossa syntyneen lapsen sukunimi voidaan muuttaa isän sukunimeksi sen jälkeen, kun lapsen isyys on vahvistettu.
Tietoa nimilaista oikeusministeriön esitteessä Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi
Isyys
Jos lapsi syntyy vanhempien avioliiton aikana, lapsen isyys todetaan suoraan avioliiton perusteella (ns. isyysolettama). Jos lapsi puolestaan syntyy avoliitossa, on lapsen isyys vahvistettava erikseen joko niin, että mies tunnustaa lapsen tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tietoa mm. isyyden vahvistamisesta Suomi.fi-palvelussa sivulla Perhe- ja sosiaalipalvelut - Lapsen saaminen
Lapsen huolto ja elatus
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa joko lain, sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen nojalla.
Jos lapsen vanhemmat elävät avioliitossa keskenään, he ovat suoraan lain nojalla avioliitossa syntyneen lapsensa huoltajia. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltajaksi tulee yksin lapsen äiti. Kuitenkin sen jälkeen, kun lapsen isyys on vahvistettu, voivat lapsen vanhemmat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa sopimuksen. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, päätöksen tekee tuomioistuin.
Lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Vanhempien elatusvelvollisuuteen ei vaikuta se, elävätkö he keskenään avio- vai avoliitossa vai erillään. Muulla henkilöllä kuin vanhemmilla ei ole velvollisuutta elättää lasta. Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatusavusta sopimuksen, jonka kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusapu vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.
Tietoa elatusavun määrän laskemisesta oikeusministeriön julkaisussa Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi
Adoptio
Muut kuin avioparit eivät voi ottaa adoptiolasta yhdessä. Myöskään niin sanottu perheensisäinen adoptio, eli toisen puolison lapsen ottaminen avopuolisoiden yhteiseksi lapseksi, ei ole avopareille mahdollinen.
Päivitetty 15.11.2007
http://www.oikeus.fi/41244.htm
-----------------------------------
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Avioliitto on avoliittoa kannattavampi taloudellisesti/1135237696783
Avoero voi olla
avioeroa rankempi
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2000-04-08,104:10:44703,1:0:0:0:0:0:
Naimisissa olevien suhde kestää todennäköisemmin särkymättä
Avoliitto korvaa yhä useammin avioliiton
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-22,104:2:500031,1:0:0:0:0:0:
Miksi ihmeessä haluaisin, kun avoliitto riittää. Miehet vielä tutkitusti laiskistuvat naimisiinmenon jälkeen.
kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta. Sen osaan ennustaa etten mitään pitkiä litanioita halua. Pienimuotoinen tilaisuus,