Tällä hetkellä elämässä ei tunnu olevan mitään arvoa.
Ilmoitin vuosi sitten haluavani erota, koska minusta tuntui, että elämä on pelkkää kidutusta puolin ja toisin. No nyt muutama viikko sitten me oikeastaan vasta erottiin. Siihen asti oltiin melkein päivittäin yhdessä.
Olin tehnyt huomattavia virheitä suhteen alusta asti, kuten jättänyt kumppanini toiselle sijalle hänelle tärkeissä asioissa. Näistä kuulin miltei päivittäin, vaikka itse en halunnut kaivaa menneitä ja puhua asioista joista itse olin pahottanut mieleni. Päivittäin kiukuteltiin toisillemme pienistä asioista eikä keskustelusta tullut mitään ilman huutoa ja toisen syyllistämistä. Huomasin suhteen muuttuvan myös väkivaltaiseen suuntaan. Tämä oli osaltani myös yksi tärkeä asia, mikä vaikutti eropäätökseen. Pelkäsin, että teen jotain pahempaa.
Myös sukuni ja ystäväni tuntuivat olevan suhdetta vastaan, minkä takia en saanut kerättyä rohkeutta oikeisiin päätöksiin ja suhteen parantamiseen.
Yhdessä olomme oli kuitenkin kaikesta huolimatta elämäni parasta aikaa. Tiedän nyt että elämässä ei ole mitään niin tärkeää, kuin joku jonka kanssa voi puhua asioista. Jokaisella pitää olla ihminen jonka kanssa jakaa ilot ja surut, joku jonka kainaloon käpertyä kun on paha olo.
Nyt se paha olo on oikeastaan paljon yleisempää ja pahempaa kuin mitä meidän suhteessa oli yksikään päivä. Päivittäin pitää katsoa vanhoja valokuvia, itkeä ja muistella menneitä. Mikä pahinta, ei ole ketään kenelle puhua. Kaiken lisäksi töissä menee päin helvettiä. Ruoka ei maistu ja nukun todella huonosti. Myös taloudelliset ongelmat vaivaavat, koska otin turhia lainoja omiin nimiini pelastaakseni toisen luottotiedot, turhaan...
Viime viikonloppuna tapasin entisen kumppanini. Tämä lähetteli kaverinsa kanssa puolialastomia kuvia itsestään uudelle kundille jota tapailee ja kaveri kehui uutta miestä todella mukavaksi ja komeaksi. Illan päätteeksi entinen kumppanini lähti uuden miehen kainaloon nukkumaan ja minä jäin yksin. Kuulin myös, että entinen kumppanini on suhteen alusta asti odottanut, koska alan pettämään häntä. Voisiko tästä sanoa, että luottamus ja usko ei tainnut olla edes suhteen alussa kovin vahva osa kokonaisuutta. Pidän tätä todella loukkaavana, koska en koskaan ole pettämistä edes harkinnut.
Niinkuin exäni sanoi, niin hänen elämänsä ei ole pitkään aikaan mennyt paremmin.
Tämä tapaaminen laukaisi todella huonon olon.
Mun oma itsetunto on tällä hetkellä täysin maassa, tunnen mustasukkaisuutta, yksinäisyyttä, pidän itseäni rumana ja huonona ihmisenä, mikä varmasti on totta. Kuulinhan siitä kauan aikaa sitten.
En oo koskaan tavannut uusia ihmisiä helposti ja ihmettelin alusta asti mikä minussa oli sellaista, että joku haluaa elää kanssani.
Nyt ei ole edes kiinnostusta tavata ihmisiä, tai seurustella. Kaikki illat kuluu kotona yksin ja pahan olon vaivaamana.
Toivottavasti tää menee ohi ja elämä helpottuu. En tiedä miten pääsen tästä yli, mutta tuntuu että mun elämä on ollut täynnä todella suuria virheitä. Niistä suurimman osan tein meidän suhteen aikana...
Ilmoitin vuosi sitten haluavani erota, koska minusta tuntui, että elämä on pelkkää kidutusta puolin ja toisin. No nyt muutama viikko sitten me oikeastaan vasta erottiin. Siihen asti oltiin melkein päivittäin yhdessä.
Olin tehnyt huomattavia virheitä suhteen alusta asti, kuten jättänyt kumppanini toiselle sijalle hänelle tärkeissä asioissa. Näistä kuulin miltei päivittäin, vaikka itse en halunnut kaivaa menneitä ja puhua asioista joista itse olin pahottanut mieleni. Päivittäin kiukuteltiin toisillemme pienistä asioista eikä keskustelusta tullut mitään ilman huutoa ja toisen syyllistämistä. Huomasin suhteen muuttuvan myös väkivaltaiseen suuntaan. Tämä oli osaltani myös yksi tärkeä asia, mikä vaikutti eropäätökseen. Pelkäsin, että teen jotain pahempaa.
Myös sukuni ja ystäväni tuntuivat olevan suhdetta vastaan, minkä takia en saanut kerättyä rohkeutta oikeisiin päätöksiin ja suhteen parantamiseen.
Yhdessä olomme oli kuitenkin kaikesta huolimatta elämäni parasta aikaa. Tiedän nyt että elämässä ei ole mitään niin tärkeää, kuin joku jonka kanssa voi puhua asioista. Jokaisella pitää olla ihminen jonka kanssa jakaa ilot ja surut, joku jonka kainaloon käpertyä kun on paha olo.
Nyt se paha olo on oikeastaan paljon yleisempää ja pahempaa kuin mitä meidän suhteessa oli yksikään päivä. Päivittäin pitää katsoa vanhoja valokuvia, itkeä ja muistella menneitä. Mikä pahinta, ei ole ketään kenelle puhua. Kaiken lisäksi töissä menee päin helvettiä. Ruoka ei maistu ja nukun todella huonosti. Myös taloudelliset ongelmat vaivaavat, koska otin turhia lainoja omiin nimiini pelastaakseni toisen luottotiedot, turhaan...
Viime viikonloppuna tapasin entisen kumppanini. Tämä lähetteli kaverinsa kanssa puolialastomia kuvia itsestään uudelle kundille jota tapailee ja kaveri kehui uutta miestä todella mukavaksi ja komeaksi. Illan päätteeksi entinen kumppanini lähti uuden miehen kainaloon nukkumaan ja minä jäin yksin. Kuulin myös, että entinen kumppanini on suhteen alusta asti odottanut, koska alan pettämään häntä. Voisiko tästä sanoa, että luottamus ja usko ei tainnut olla edes suhteen alussa kovin vahva osa kokonaisuutta. Pidän tätä todella loukkaavana, koska en koskaan ole pettämistä edes harkinnut.
Niinkuin exäni sanoi, niin hänen elämänsä ei ole pitkään aikaan mennyt paremmin.
Tämä tapaaminen laukaisi todella huonon olon.
Mun oma itsetunto on tällä hetkellä täysin maassa, tunnen mustasukkaisuutta, yksinäisyyttä, pidän itseäni rumana ja huonona ihmisenä, mikä varmasti on totta. Kuulinhan siitä kauan aikaa sitten.
En oo koskaan tavannut uusia ihmisiä helposti ja ihmettelin alusta asti mikä minussa oli sellaista, että joku haluaa elää kanssani.
Nyt ei ole edes kiinnostusta tavata ihmisiä, tai seurustella. Kaikki illat kuluu kotona yksin ja pahan olon vaivaamana.
Toivottavasti tää menee ohi ja elämä helpottuu. En tiedä miten pääsen tästä yli, mutta tuntuu että mun elämä on ollut täynnä todella suuria virheitä. Niistä suurimman osan tein meidän suhteen aikana...
Vastaukset 6
Vanhimmat
mua aikanaan:
Pohjalta pääse vain ylöspäin!
Aina on ihmisiä ja olentoja joilla menee vielä surkeammin. Lopeta se itsesääli äläkä käperry omaan itseesi.
Kyllä olet hieno tyyppi kun pystyt näinkin itseäsi ilmaisemaan, sinusta vaan luonnollisesti tuntuu pahalta eron jälkeen, niin minullakin, olin mieheni kanssa 10 vuotta ja joka päivä riitaa ja inhosin häntä lopussa mutta kun erosimme aloin voimaan tosi pahoin ihan kun se huono liito olisi ollut parempi kun tämä yksinäisyys ja ne kamalat ajatkin tuntuu paremmilta kun nyt tämä mutta tiedän että se ongelma on se että ei ole ketään kelle voisi mennä puhumaan ja viettää aikaansa. Minulla vaikeaa mennä etsimään uutta kaveri verkostoa kun on lapsia jos sinulla ei ole lapsia hoidettavana niin ota kaikki elämästä irti ala tutustumaan ihmisiin, ala harrastaa jotain, pyydä ihmisii kylään, matkustele tee suunnitelmia, vietä aikaa missä on ihmisiä, Avaudu perheellesi ja ystäville, kyllä se siitä. Tietenkin nyt näyttää siltä että sun entinen on päässy susta irti hyvin sillä on vientiä mutta annan vaikka mitä jos oon väärässä niin ei se nyt silläkään niin ruusuista ole. Onhan kai aika tyypillistä näyttää entisen edessä että kato mä oon päässy susta ohi. Sillä on varmasti samat asiat mielessä kun sulla. On vaikeaa mennä eteenpäin se on pelottavaa, mutta sun täytyy vaan yrittää hirveesti, ala tekee asioita mistä tykkäät, tee ittes onnelliseksi ja sit kun oot niin toisten ihmisten on helppo ottaa sut vastaan jos tajuut mitä tarkotan?
ainoa on voi olla että samat ongelmat saattavat seurata uuteen suhteeseen ja mies on ollut ihan * joku kerta kun erottiin koitin itse saada elämäni kasaan ja tää tuli itkee ja tulin takas nyt en enäään puolen vuoden jlk tee samaa virhettä turha luulo mielummin oon vaikka yksin kun tuollaisten ihmisten..joilla ei ole arvot kohdallaan ja ajattelee aina vaan itseään nytkin!!!!
Ehkä sä kehut sun elämääs liikaa ja puhut asioista jotka pahottaa sen mielen. Toisella voi olla todella paha olo, varmaan rakastaa sua viel. Mulle exä on todella paras kaveri, meillä meni kyllä aikamme ennenkuin molemmat pääs yli. Sen jälkeen se on sulle paras ihminen kenelle voit puhua pelkäämättä että toinen ei ymmärrä. Koska se mitä teillä on ollut ei lähde kulumallakaan pois.
Tästä biisistä saat varmasti lohtua et sillei hei!
http://www.youtube.com/watch?v=QGL8NZ51Qpk
ps. maailma naisia puolillaan