OECD:n selvityksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa kaikkein jyrkimmin länsimaissa vuosina 1995 - 2005. Todennäköisesti tuo kasvu on jatkunut samansuuntaisena edelleen viime vuosina. Tuloerot eivät ole Suomessa niin suuret kuin monessa muussa maassa, mutta erityisesti on huomioitava, että ne ovat meillä selkeästi suuremmat kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Norjassa tuloerot ovat suuremmat kuin Suomessa. Suomella ei ole kuitenkaan syytä paljon iloita Norjaakaan paremmasta tuloksesta. Muissa pohjoismaissa on esimerkiksi selvästi - vähintään kaksi kertaa enemmän - enemmän maahanmuuttajia kuin Suomessa. Maahanmuuttajien tulotaso on yleensä matala ja tämän vaikutus on siis Suomen tuloeroissa suhteellisesti pienempi kuin muualla.
OECD:n pääsihteeri Angel Gurria sanoi raportin julkistamistilaisuudessa, että kasvavien tuloerojen huomioimatta jättäminen ei ole vaihtoehto vaan erittäin vaarallinen tie, jolla on väistämättömiä poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Suomen porvarihallitus ei Vihreitä lukuunottamatta jaa laisinkaan tätä OECD:n huolta. Päinvastoin hallitus on tehnyt kaiken voitavansa tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvattamiseksi (esim. perintöverouudistus, metsäverotuksen helpotukset, tuloveroalen painotukset, vaatimukset progression loiventamisesta).
Kepun Timo Kalli kommentoi tuloerojen kasvua siten, että se on ongelma. Kalli näkee kuitenkin ongelmana sen, etteivät tuloerot ole kasvaneet tarpeeksi. Hänen suurin huolen aiheensahan on kommentin mukaan se, että progressio on ylemmissä tuloluokissa liian korkea. Kokoomuksen kommenteissa puolestaan kannetaan huolta siitä, ettei pääomaverotusta vaan laskettaisi, koska pääomat karkaavat silloin Suomesta. Vasemmistoliiton edustaja tosin on ihan oikein havainnut, etteivät pääomat ja työvoima ole karanneet edes lähinaapureihin Venäjälle ja Viroon, vaikka siellä on edullisempi verotus kuin meillä.
On erittäin hyvä, että tällaisia kansainvälisiä vertailuja esitetään. Tuloerojen kasvattamista vaatineiden yksi pääargumenttihan on aina se, että olemme tässä kohdin liian pienten tuloerojen maana jotenkin poikkeava ja jälkeen jäänyt.
Yhteiskunnallisesti kaikkein lähimpänä meitä oleva valtio eli Ruotsi on selkeästi pienempien tuloerojen maa kuin Suomi. Tämä olisi hyvä pitää mielessä. Lisäksi on hyvä verrata sitä, miten yleistä on rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat eri maissa sen mukaan, millainen tuloerotilanne niissä on. Veikkaisin, että korrelaatio on selkeä. Sen lisäksi voi havaita, että pienten tuloerojen valtiot on yleensä rankattu maailman korkeimpien elintasovaltioiden joukkoon. Tämä kertoo karkeasti siitä, että mysö taloudellinen tasavertaisuus on valtion menestyneisyyden yksi kulmakivi. Suomessa tämä on näkynyt varsin lyhyellä ajanjaksolla eli sotien jälkeisenä aikana siinä, että koko kansa on voitu kouluttaa tavoittelemaan yhteistä menestystä ja tässä on onnistuttu varsin hyvin.
Tuloerot
56
895
Vastaukset
- tuona aikana
Selvitys koskee vuosia 1995 - 2005. Koko tuon ajan meillä oli hallitusvastuussa SDP. Alkuun Kokoomuksen ja sitten Keskustan kanssa.
Tulos on siis se mitä kuvaat.
Räikein esimerkki demarihallituksen tuloeroja kasvattavasta politiikasta oli varallisuusveron poisto.
Tuloerot supistuvat tänä ja ensi vuonna luonnollista tietä, pääomatulot tulevat romahtamaan yritysten osingonmaksukyvyn heiketessä huomattavasti talouskriisin seurauksena. Myös palkkajohtajien optiot ovat kuihtuneet taivaan tuuliin osakkeiden arvon pudottua puoleen vuoden takaisesta.
Joku poliittinen vääristelijä, vaikka Oiva, saattaisi tämän uuden kehitysen laittaa porvarihallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaisen politiikan ansioksi, mutta todellinen syy taitaa olla muualla.Selvitys koskee vuosia 1995-2005. Tuona aikana demarit ovat olleet toki hallitusvastuussa. Kuitenkin on huomattava, että merkittävin tuloeroja kasvattava toimenpide oli vuonna 1993 suoritettu pääomatuloverotuksen uudistus. Se taas oli silloisen porvarihallituksen aikaansaannoksia.
Räikein esimerkki tuloeroja kasvattavasta toimenpiteestä ei ole suinkaan varallisuusveron poisto. Et näemmä ymmärrä edes sitä, että varallisuusvero ei ollut mikään tulovero, vaan vero, joka kohdistui pelkästään hankittuun tai saatuun omaisuuteen. Varallisuusveron tuotto oli myös vaatimaton, mikä johtuu osin siitä, että sitä voitiin helpostikin kiertää verosuunnittelulla. Se kohteli siis rikkaita keskenään melko epätasa-arvoisesti. Jossain määrin tällaista varallisuusveron poistamista on kompensoinut kiinteistöverotus. Minusta ei ole syytä haikailla varallisuusverotuksen paluuta. Parempi on kehittää tehokkaampia ja tasa-arvoisempia verotustapoja tuloerojen kaventamiseksi.
Väitteesi siitä, että tuloerot tulisivat vähenemään nyt luonnollista tietä, on kyseenalainen. Jos luet esim. Hesarin tutkijakommentteja asiasta, huomaat, että matalasuhdanteidenkin aikana tuloerot ovat ennemmin lisääntyneet, koska työttömyys kasvaa. Tutkijat pitävät työttömyyden kasvua kaikkein merkittävimpänä tuloeroja lisäävänä tekijänä. Juuri näinhän miellä 90-luvulla kävi. Alapäässä huonotuloisten määrä kasvoi suurtyöttömyyden vuoksi ja yläpäässä taas pääomaverotuksen uudistus ja erilaisten optiojärjestelyjen suosion kasvu nostivat suurituloisten tuloja entisestään.
Näyttäisi siltä, ettei sinulla ole oikein mitään tueksi väitteellisi. Mutu-tietoa lukuunottamatta. Tutkijat ovat selvitelleet näitä asioita suurilla kansantalouden tilaa ja tulotaso kuvaavilla aineistoilla ja päätyneet toisenlaisiin näkemyksiin.
On myös kovasti ennenaikaista väittää, että osinkotulot tulisivat tippumaan. Totuudenmukaisempi saattaa olla väite, etteivät ne ehkä kasva. Erityisesti pörssiyrityksillä on selkeä tarve pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Taseita ollaan valmiita pönkittämään sen vuoksi työllisyydenkin kustannuksella. Nyt osakkeita hankkivat voivat saada hankinnoilleen jättiosingot. Eräiden yhtiöiden osingot voivat olla jopa hankintahintaan suhteutettuna yli 20 % ja tietysti vuosikorolla laskettuna helposti jopa 100 %.- faktoina
Mielipidepankki kirjoitti:
Selvitys koskee vuosia 1995-2005. Tuona aikana demarit ovat olleet toki hallitusvastuussa. Kuitenkin on huomattava, että merkittävin tuloeroja kasvattava toimenpide oli vuonna 1993 suoritettu pääomatuloverotuksen uudistus. Se taas oli silloisen porvarihallituksen aikaansaannoksia.
Räikein esimerkki tuloeroja kasvattavasta toimenpiteestä ei ole suinkaan varallisuusveron poisto. Et näemmä ymmärrä edes sitä, että varallisuusvero ei ollut mikään tulovero, vaan vero, joka kohdistui pelkästään hankittuun tai saatuun omaisuuteen. Varallisuusveron tuotto oli myös vaatimaton, mikä johtuu osin siitä, että sitä voitiin helpostikin kiertää verosuunnittelulla. Se kohteli siis rikkaita keskenään melko epätasa-arvoisesti. Jossain määrin tällaista varallisuusveron poistamista on kompensoinut kiinteistöverotus. Minusta ei ole syytä haikailla varallisuusverotuksen paluuta. Parempi on kehittää tehokkaampia ja tasa-arvoisempia verotustapoja tuloerojen kaventamiseksi.
Väitteesi siitä, että tuloerot tulisivat vähenemään nyt luonnollista tietä, on kyseenalainen. Jos luet esim. Hesarin tutkijakommentteja asiasta, huomaat, että matalasuhdanteidenkin aikana tuloerot ovat ennemmin lisääntyneet, koska työttömyys kasvaa. Tutkijat pitävät työttömyyden kasvua kaikkein merkittävimpänä tuloeroja lisäävänä tekijänä. Juuri näinhän miellä 90-luvulla kävi. Alapäässä huonotuloisten määrä kasvoi suurtyöttömyyden vuoksi ja yläpäässä taas pääomaverotuksen uudistus ja erilaisten optiojärjestelyjen suosion kasvu nostivat suurituloisten tuloja entisestään.
Näyttäisi siltä, ettei sinulla ole oikein mitään tueksi väitteellisi. Mutu-tietoa lukuunottamatta. Tutkijat ovat selvitelleet näitä asioita suurilla kansantalouden tilaa ja tulotaso kuvaavilla aineistoilla ja päätyneet toisenlaisiin näkemyksiin.
On myös kovasti ennenaikaista väittää, että osinkotulot tulisivat tippumaan. Totuudenmukaisempi saattaa olla väite, etteivät ne ehkä kasva. Erityisesti pörssiyrityksillä on selkeä tarve pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Taseita ollaan valmiita pönkittämään sen vuoksi työllisyydenkin kustannuksella. Nyt osakkeita hankkivat voivat saada hankinnoilleen jättiosingot. Eräiden yhtiöiden osingot voivat olla jopa hankintahintaan suhteutettuna yli 20 % ja tietysti vuosikorolla laskettuna helposti jopa 100 %.Faktat faktoina.
Selvitys koskee vuosia 1995 - 2005.
Koko tuon ajan meillä oli SDP hallitusvastuussa. Vain RKP oli heidän ohellaan mukana kaikissa hallituksissa.
Tuona aikana ei tehty mitään tuloerojen poistamiseksi. Ei mitään. Tuloerojen kasvua pönkitettiin veroratkaisuilla jotka kohdistuivat kaikkiin tuloryhmiin, ja suosivat siis erityisesti suurituloisia. SDP toteutti tätä politiikkaa.
SDP poisti varallisuusveron. Toimenpide ei vähentänyt tulo- eikä varallisuuseroja, vaan kasvatti niitä. Vero poistettiin tarkastelujaksen jälkeen, joten se osoittaa vain SDP:n jatkaneen samalla linjalla myös 2005 jälkeen.
Sinun on aivan turha syyttää asiasta nykyhallitusta. faktoina kirjoitti:
Faktat faktoina.
Selvitys koskee vuosia 1995 - 2005.
Koko tuon ajan meillä oli SDP hallitusvastuussa. Vain RKP oli heidän ohellaan mukana kaikissa hallituksissa.
Tuona aikana ei tehty mitään tuloerojen poistamiseksi. Ei mitään. Tuloerojen kasvua pönkitettiin veroratkaisuilla jotka kohdistuivat kaikkiin tuloryhmiin, ja suosivat siis erityisesti suurituloisia. SDP toteutti tätä politiikkaa.
SDP poisti varallisuusveron. Toimenpide ei vähentänyt tulo- eikä varallisuuseroja, vaan kasvatti niitä. Vero poistettiin tarkastelujaksen jälkeen, joten se osoittaa vain SDP:n jatkaneen samalla linjalla myös 2005 jälkeen.
Sinun on aivan turha syyttää asiasta nykyhallitusta.On totta, että demareilla pitää olla vastuuta asiassa. Tuloerojen on annettu kasvaa liian helposti. Tuloerojen kasvua pönkitettiin myös suuntaamalla veroalennuksia kaikkiin tuloryhmiin. Tämä oli väärää politiikkaa. Jos kuitenkin yrität muistaa asian poliittisia intohimoja, niin tällaista politiikkaa ovat kuitenkin vaatineet ja edellyttäneet enemmän Kokoomus ja Kepu kuin demarit. Ne eivät ole oppositiossakaan suinkaan vastustaneet tällaista, vaan esim. Kokoomus innostui suorastaan ylistämään Vanhasen ykköshallitusta siitä, että se noudattaa Kokoomuksen verolinjaa.
Minusta on olennaista huomioida tässä se, minkälaiseen politiikkaan eri tahoilla on valmiuksia. Jos ollaan rehellisiä, niin kyllä tämä tuloerokysymys on aina kuitenkin huolestuttanut enemmän vasemmistoa kuin oikeistoa. Oikeistohan suorastaan pitää tarpeellisena sitä, että tuloerojen annetaan rauhassa kasvaa. Hallituksissa päätökset syntyvät sitten kompromissien tuloksena. Olisi parempi päästä sellaisiin hallituskuvioihin, missä ei näin tärkeissä asioissa olisi tarpeellista tehdä kompromisseja. Se juuri syö esim. demarien uskottavuutta, kun heidän poliittinen viestinsä on ollut toinen kuin monet veroratkaisut hallituksissa.- demaripolitiikasta
Mielipidepankki kirjoitti:
On totta, että demareilla pitää olla vastuuta asiassa. Tuloerojen on annettu kasvaa liian helposti. Tuloerojen kasvua pönkitettiin myös suuntaamalla veroalennuksia kaikkiin tuloryhmiin. Tämä oli väärää politiikkaa. Jos kuitenkin yrität muistaa asian poliittisia intohimoja, niin tällaista politiikkaa ovat kuitenkin vaatineet ja edellyttäneet enemmän Kokoomus ja Kepu kuin demarit. Ne eivät ole oppositiossakaan suinkaan vastustaneet tällaista, vaan esim. Kokoomus innostui suorastaan ylistämään Vanhasen ykköshallitusta siitä, että se noudattaa Kokoomuksen verolinjaa.
Minusta on olennaista huomioida tässä se, minkälaiseen politiikkaan eri tahoilla on valmiuksia. Jos ollaan rehellisiä, niin kyllä tämä tuloerokysymys on aina kuitenkin huolestuttanut enemmän vasemmistoa kuin oikeistoa. Oikeistohan suorastaan pitää tarpeellisena sitä, että tuloerojen annetaan rauhassa kasvaa. Hallituksissa päätökset syntyvät sitten kompromissien tuloksena. Olisi parempi päästä sellaisiin hallituskuvioihin, missä ei näin tärkeissä asioissa olisi tarpeellista tehdä kompromisseja. Se juuri syö esim. demarien uskottavuutta, kun heidän poliittinen viestinsä on ollut toinen kuin monet veroratkaisut hallituksissa.Miksi demareiden hallituskaudella laskettiin yritysten maksama yhteisövero 26 prosenttiin jos sillä suunnalla on oltu aidosti huolissaan tuloerojen kasvusta?
Ja miksi varallisuusvero poistettiin jos demarit ovat aidosti huolissaan varallisuuserojen kasvusta?
Miksi tehdä sellaista politiikkaa joka huolestuttaa itseäänkin.
Vai selitteletkö vain mustaa valkoiseksi, koetat vierittää demareiden virheellisen politiikan syyt muiden niskoille. Niin, olethan juristi, ja vielö demari, joten miksi tuota kysynkään - Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
On totta, että demareilla pitää olla vastuuta asiassa. Tuloerojen on annettu kasvaa liian helposti. Tuloerojen kasvua pönkitettiin myös suuntaamalla veroalennuksia kaikkiin tuloryhmiin. Tämä oli väärää politiikkaa. Jos kuitenkin yrität muistaa asian poliittisia intohimoja, niin tällaista politiikkaa ovat kuitenkin vaatineet ja edellyttäneet enemmän Kokoomus ja Kepu kuin demarit. Ne eivät ole oppositiossakaan suinkaan vastustaneet tällaista, vaan esim. Kokoomus innostui suorastaan ylistämään Vanhasen ykköshallitusta siitä, että se noudattaa Kokoomuksen verolinjaa.
Minusta on olennaista huomioida tässä se, minkälaiseen politiikkaan eri tahoilla on valmiuksia. Jos ollaan rehellisiä, niin kyllä tämä tuloerokysymys on aina kuitenkin huolestuttanut enemmän vasemmistoa kuin oikeistoa. Oikeistohan suorastaan pitää tarpeellisena sitä, että tuloerojen annetaan rauhassa kasvaa. Hallituksissa päätökset syntyvät sitten kompromissien tuloksena. Olisi parempi päästä sellaisiin hallituskuvioihin, missä ei näin tärkeissä asioissa olisi tarpeellista tehdä kompromisseja. Se juuri syö esim. demarien uskottavuutta, kun heidän poliittinen viestinsä on ollut toinen kuin monet veroratkaisut hallituksissa.on päästy tuollaiseen hallitukseen. Mitä se demarien huoli hallituksessa ja Kokoomuksen kannat oppositiossa olkein vaikuttavat. Siis Kokoomus lisäsi tuloeroja oppositiosta eikä demarit voineet sitä hallituksessa estää, vaikka olivat kovin huolestuneita. MPP, haluatko todella niin, että sinua ei enää oteta vakavasti.
Pekkarinen, jota sinänsä en kannata, sanoi Arhinmäelle sattuvasti: Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta faktojen vääristely ei ole sopivaa. Eiköhän keskustella faktoista eikä mielikuvista tai unelmista. demaripolitiikasta kirjoitti:
Miksi demareiden hallituskaudella laskettiin yritysten maksama yhteisövero 26 prosenttiin jos sillä suunnalla on oltu aidosti huolissaan tuloerojen kasvusta?
Ja miksi varallisuusvero poistettiin jos demarit ovat aidosti huolissaan varallisuuserojen kasvusta?
Miksi tehdä sellaista politiikkaa joka huolestuttaa itseäänkin.
Vai selitteletkö vain mustaa valkoiseksi, koetat vierittää demareiden virheellisen politiikan syyt muiden niskoille. Niin, olethan juristi, ja vielö demari, joten miksi tuota kysynkäänEn vastaa demarien puolesta, koska se ei ole minun asiani. Voin kuitenkin omasta puolestani kommentoida ja arvioida asiaa.
Yritysten yhteisövero laskettiin 29 %:sta 26 %:iin. Vaatimuksen veron alentamisesta esitti yritykset ja heidän poliittinen edustajansa eli lähinnä Kokoomus. Veron laskemisen ideahan on se, että sen avulla saadaan lisää verotuloja. Kokoomuslaisen politiikan oppi on siis se, että prosenttien lasku tuottaa lisää yhteiskunnalle veroeuroja ja työllisyyttä. Kun katsotaan alennuksen säätämisen jälkeistä aikaa, näin taisi myös tapahtua. Olisiko näin tapahtunut myös ilman veroalennusta, siihen en pysty vastaamaan. Yritysverotuksen lasku ei kuitenkaan sinällään ole kansalaisten eriarvoisuuteen johtava toimenpide. Ei veronalennuksia pidä katsoa jotenkin ideologisen yksisilmäisesti. Muutoinhan meillä olisi toisessa päässä vaatimus nollaverosta ja toisessa päässä 100 %:n verotuksesta.
Jos yhteisöveron alennus on perustelujen mukaisesti onnistunut tuottamaan lisää verotuloja ja lisäämään työllisyyttä, se on silloin ollut tuloeroja kaventava toimenpide. Sinulta on tässä kritiikissä jäänyt kokonaan huomioimatta se, mihin veron muuttamisella on pyritty.
Varallisuusveron poistaminen taas oli osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vaatimus tuli työnantajapuolelta ja SDP suostui siihen osana kokonaispakettia. Se oli puhdas lehmänkauppa, jonka vastineeksi saatiin sitten muita tavoitteita läpi.
Varallisuusveron poistamisesta on tehty suurempi asia kuin mitä se on. Ymmärrän että tämä on tehty propangandasyistä aivan kuten sinäkin nyt. Todellisuudessa varallisuusveron verotuotto li vähäinen ja se oli epäoikeudenmukainen verotusmuoto, koska sitä onnistuttiin verosuunnittelulla kiertämään. Jotkut varakkaat maksoivat sitä, jos heidän omaisuutensa oli helposti verotettavassa muodossa, jotkut toiset taas eivät maksaneet ehkä lainkaan, vaikka heillä olisi todellisuudessa ollut enemmänkin varallisuutta kuin niillä jotka maksoivat.
Ideologisesti voi tietysti sanoa, että tuollaisen veron poistaminen oli virhe. Taikka tarkemmin sanottuna virhe oli siinä, ettei sitä pyritty selkeästi kompensoimaan jollakin tehokkaammalla verotusmuodolla.
En ole vierittämässä demarien politiikkaa muiden niskoille. Mutta jos tunnet poliittista historiaa edes vähäisessä määrin, huomaisit, että ko. veronalennukset ovat lähtöisin muiden kuin demarien aloitteesta. Minusta tuntuu, että esi, yhteisöveron alentamisesta Kokoomus ottaa mieluustikin kunnian itselleen eikä anna sitä demareille, koska alennuksella on saattanut olla merkittäviä vaikutuksia verokertymän kasvuun ja työllisyyden parantumiseen. Mutta jos haluat jakaa tästä kunniaa myös demareille, niin en nyt pane kovasti vastaan.- demaripolitiikasta
Mielipidepankki kirjoitti:
En vastaa demarien puolesta, koska se ei ole minun asiani. Voin kuitenkin omasta puolestani kommentoida ja arvioida asiaa.
Yritysten yhteisövero laskettiin 29 %:sta 26 %:iin. Vaatimuksen veron alentamisesta esitti yritykset ja heidän poliittinen edustajansa eli lähinnä Kokoomus. Veron laskemisen ideahan on se, että sen avulla saadaan lisää verotuloja. Kokoomuslaisen politiikan oppi on siis se, että prosenttien lasku tuottaa lisää yhteiskunnalle veroeuroja ja työllisyyttä. Kun katsotaan alennuksen säätämisen jälkeistä aikaa, näin taisi myös tapahtua. Olisiko näin tapahtunut myös ilman veroalennusta, siihen en pysty vastaamaan. Yritysverotuksen lasku ei kuitenkaan sinällään ole kansalaisten eriarvoisuuteen johtava toimenpide. Ei veronalennuksia pidä katsoa jotenkin ideologisen yksisilmäisesti. Muutoinhan meillä olisi toisessa päässä vaatimus nollaverosta ja toisessa päässä 100 %:n verotuksesta.
Jos yhteisöveron alennus on perustelujen mukaisesti onnistunut tuottamaan lisää verotuloja ja lisäämään työllisyyttä, se on silloin ollut tuloeroja kaventava toimenpide. Sinulta on tässä kritiikissä jäänyt kokonaan huomioimatta se, mihin veron muuttamisella on pyritty.
Varallisuusveron poistaminen taas oli osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vaatimus tuli työnantajapuolelta ja SDP suostui siihen osana kokonaispakettia. Se oli puhdas lehmänkauppa, jonka vastineeksi saatiin sitten muita tavoitteita läpi.
Varallisuusveron poistamisesta on tehty suurempi asia kuin mitä se on. Ymmärrän että tämä on tehty propangandasyistä aivan kuten sinäkin nyt. Todellisuudessa varallisuusveron verotuotto li vähäinen ja se oli epäoikeudenmukainen verotusmuoto, koska sitä onnistuttiin verosuunnittelulla kiertämään. Jotkut varakkaat maksoivat sitä, jos heidän omaisuutensa oli helposti verotettavassa muodossa, jotkut toiset taas eivät maksaneet ehkä lainkaan, vaikka heillä olisi todellisuudessa ollut enemmänkin varallisuutta kuin niillä jotka maksoivat.
Ideologisesti voi tietysti sanoa, että tuollaisen veron poistaminen oli virhe. Taikka tarkemmin sanottuna virhe oli siinä, ettei sitä pyritty selkeästi kompensoimaan jollakin tehokkaammalla verotusmuodolla.
En ole vierittämässä demarien politiikkaa muiden niskoille. Mutta jos tunnet poliittista historiaa edes vähäisessä määrin, huomaisit, että ko. veronalennukset ovat lähtöisin muiden kuin demarien aloitteesta. Minusta tuntuu, että esi, yhteisöveron alentamisesta Kokoomus ottaa mieluustikin kunnian itselleen eikä anna sitä demareille, koska alennuksella on saattanut olla merkittäviä vaikutuksia verokertymän kasvuun ja työllisyyden parantumiseen. Mutta jos haluat jakaa tästä kunniaa myös demareille, niin en nyt pane kovasti vastaan.Sanot siis että yhteisöveron lasku oli hyvä asia.
Samoin varallisuusveron poistoa kehut
Tehdyistä toimista jäljelle jää sitten työn verotuksen keventäminen. Eli ainoastaan se on ollut pahasta kun kritisoit harjoitettua veropolitiikaa, vai miten kannanottosi on tulkittava?
Sinä siis suosit mieluummin yritystulon ja varallisuuden keveämpää verotusta työtuloihin verrattuna. Siinä suhteessa olet tosiaankin aika kaukana demareista, jotka kyllä kaikkialla ovat vaatineet yritystulojen kireämpää verotusta ja palkkaveron kevennyksiä Obs1 kirjoitti:
on päästy tuollaiseen hallitukseen. Mitä se demarien huoli hallituksessa ja Kokoomuksen kannat oppositiossa olkein vaikuttavat. Siis Kokoomus lisäsi tuloeroja oppositiosta eikä demarit voineet sitä hallituksessa estää, vaikka olivat kovin huolestuneita. MPP, haluatko todella niin, että sinua ei enää oteta vakavasti.
Pekkarinen, jota sinänsä en kannata, sanoi Arhinmäelle sattuvasti: Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta faktojen vääristely ei ole sopivaa. Eiköhän keskustella faktoista eikä mielikuvista tai unelmista.Huomaan, että sinulla on suuri taipumus vääristellä toisten sanomisia, joko tahallaan tai tahattomasti. Veikkaan kuitenin jälkimmäistä ja lähinnä sen vuoksi, että minun on välillä hyvin vaikea ymmärtää kirjoittamasi siältöä. Tälläkin kertaa ajatuksenjuoksusi ei aukene minulle laisinkaan.
En ole kai väittänyt missään, että Kokoomus on lisännyt tuloeroja jossain oppositiossa. Tuloerojen kasvu pantiin vauhtiin vuoden 1993 pääomaverouudistuksella ja sillä, että tähän pääomatulojen kasvun aiheuttamaan epäoikeudenmukaisuuteen ei ole missään vaiheessa puututtu. Toisessa päässä suurtyöttömyydestä seuranneet tulotasojen laskut ja laman aikaiset sosiaalitukien leikkaukset ovat kasvattaneet tuloeroja. Yksikään hallitus ei ole meillä erityisen pontevasti yrittänytkään korjata tai muuttaa tätä kehitystä. Koko aika on ollut kokoomuslaisen politiikan riemukulkua riippumatta onko se hallituksessa vai ei.
Vuoden 2001 vaaleissa ja sen jälkeisessä hallitusratkaisussa näytti jo siltä, että korjaavia toimenpiteitä tullaan tekemään. Anneli Jäätteenmäkihän kritisoi voimakkaasti sinipunahallitusta liian oikeistolaisesta politiikasta. Kepu oli siis tässä vaiheessa tuomassa korjausta mm. tuloerojen kasvuun. Jäätteenmäen tiputtua velhetelun vuoksi pois, tilalle tuli aivan toisen laidan mies eli Matti Vanhanen. Vanhasen politiikka vesitti sitten Kepun tavoitteet täydellisesti ja hallitus jatkoi entisellä Lipposen hallitusten linjalla. Demarit olivat toki hukassa silloin(kin) ja tavallaan jättivät käyttämät tilaisuuden hyväksi. Potku Jäätteenmäen persuksiin oli ehkä demareilta politiikan sisältöjä ajatellen virheliike. Tämän jälkeen Kepu oikeistolaistui Vanhasen johdolla voimakkaasti ja punamultayhteistyön todennäköisyys väheni. Kepussa on toki vahva punamultaoppositio jäljellä, mutta siltä puuttuu tässä vaiheessa selkeä Vanhasen haastava johtaja.- syytät
Mielipidepankki kirjoitti:
Huomaan, että sinulla on suuri taipumus vääristellä toisten sanomisia, joko tahallaan tai tahattomasti. Veikkaan kuitenin jälkimmäistä ja lähinnä sen vuoksi, että minun on välillä hyvin vaikea ymmärtää kirjoittamasi siältöä. Tälläkin kertaa ajatuksenjuoksusi ei aukene minulle laisinkaan.
En ole kai väittänyt missään, että Kokoomus on lisännyt tuloeroja jossain oppositiossa. Tuloerojen kasvu pantiin vauhtiin vuoden 1993 pääomaverouudistuksella ja sillä, että tähän pääomatulojen kasvun aiheuttamaan epäoikeudenmukaisuuteen ei ole missään vaiheessa puututtu. Toisessa päässä suurtyöttömyydestä seuranneet tulotasojen laskut ja laman aikaiset sosiaalitukien leikkaukset ovat kasvattaneet tuloeroja. Yksikään hallitus ei ole meillä erityisen pontevasti yrittänytkään korjata tai muuttaa tätä kehitystä. Koko aika on ollut kokoomuslaisen politiikan riemukulkua riippumatta onko se hallituksessa vai ei.
Vuoden 2001 vaaleissa ja sen jälkeisessä hallitusratkaisussa näytti jo siltä, että korjaavia toimenpiteitä tullaan tekemään. Anneli Jäätteenmäkihän kritisoi voimakkaasti sinipunahallitusta liian oikeistolaisesta politiikasta. Kepu oli siis tässä vaiheessa tuomassa korjausta mm. tuloerojen kasvuun. Jäätteenmäen tiputtua velhetelun vuoksi pois, tilalle tuli aivan toisen laidan mies eli Matti Vanhanen. Vanhasen politiikka vesitti sitten Kepun tavoitteet täydellisesti ja hallitus jatkoi entisellä Lipposen hallitusten linjalla. Demarit olivat toki hukassa silloin(kin) ja tavallaan jättivät käyttämät tilaisuuden hyväksi. Potku Jäätteenmäen persuksiin oli ehkä demareilta politiikan sisältöjä ajatellen virheliike. Tämän jälkeen Kepu oikeistolaistui Vanhasen johdolla voimakkaasti ja punamultayhteistyön todennäköisyys väheni. Kepussa on toki vahva punamultaoppositio jäljellä, mutta siltä puuttuu tässä vaiheessa selkeä Vanhasen haastava johtaja.Miksi koko ajan syytät Kokoomusta ja Kepua politiikasta jota SDP on ollut harjoittamassa.
Onko SDP ollut niin tahdoton ettei se 12 vuoden hallitusaikanaan saanut omia linjauksiaan mukaan hallitustyöhön, vaan taipui jopa kokoomusoppisition vaatimuksiin. Se ehkä selittää miksi SDP nytkin anelee oppositiossa vain pääsyä mukaan neuvotteluihin oman selkeän vaihtoehdon esiintuomisen sijaan. SDP ei osaa esittää omia tavoitteitaan vaan pyrkii olemaan kamreerimaisesti hallituksessa toteuttamassa toisten linjaamaa politiikkaa. - Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
En vastaa demarien puolesta, koska se ei ole minun asiani. Voin kuitenkin omasta puolestani kommentoida ja arvioida asiaa.
Yritysten yhteisövero laskettiin 29 %:sta 26 %:iin. Vaatimuksen veron alentamisesta esitti yritykset ja heidän poliittinen edustajansa eli lähinnä Kokoomus. Veron laskemisen ideahan on se, että sen avulla saadaan lisää verotuloja. Kokoomuslaisen politiikan oppi on siis se, että prosenttien lasku tuottaa lisää yhteiskunnalle veroeuroja ja työllisyyttä. Kun katsotaan alennuksen säätämisen jälkeistä aikaa, näin taisi myös tapahtua. Olisiko näin tapahtunut myös ilman veroalennusta, siihen en pysty vastaamaan. Yritysverotuksen lasku ei kuitenkaan sinällään ole kansalaisten eriarvoisuuteen johtava toimenpide. Ei veronalennuksia pidä katsoa jotenkin ideologisen yksisilmäisesti. Muutoinhan meillä olisi toisessa päässä vaatimus nollaverosta ja toisessa päässä 100 %:n verotuksesta.
Jos yhteisöveron alennus on perustelujen mukaisesti onnistunut tuottamaan lisää verotuloja ja lisäämään työllisyyttä, se on silloin ollut tuloeroja kaventava toimenpide. Sinulta on tässä kritiikissä jäänyt kokonaan huomioimatta se, mihin veron muuttamisella on pyritty.
Varallisuusveron poistaminen taas oli osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vaatimus tuli työnantajapuolelta ja SDP suostui siihen osana kokonaispakettia. Se oli puhdas lehmänkauppa, jonka vastineeksi saatiin sitten muita tavoitteita läpi.
Varallisuusveron poistamisesta on tehty suurempi asia kuin mitä se on. Ymmärrän että tämä on tehty propangandasyistä aivan kuten sinäkin nyt. Todellisuudessa varallisuusveron verotuotto li vähäinen ja se oli epäoikeudenmukainen verotusmuoto, koska sitä onnistuttiin verosuunnittelulla kiertämään. Jotkut varakkaat maksoivat sitä, jos heidän omaisuutensa oli helposti verotettavassa muodossa, jotkut toiset taas eivät maksaneet ehkä lainkaan, vaikka heillä olisi todellisuudessa ollut enemmänkin varallisuutta kuin niillä jotka maksoivat.
Ideologisesti voi tietysti sanoa, että tuollaisen veron poistaminen oli virhe. Taikka tarkemmin sanottuna virhe oli siinä, ettei sitä pyritty selkeästi kompensoimaan jollakin tehokkaammalla verotusmuodolla.
En ole vierittämässä demarien politiikkaa muiden niskoille. Mutta jos tunnet poliittista historiaa edes vähäisessä määrin, huomaisit, että ko. veronalennukset ovat lähtöisin muiden kuin demarien aloitteesta. Minusta tuntuu, että esi, yhteisöveron alentamisesta Kokoomus ottaa mieluustikin kunnian itselleen eikä anna sitä demareille, koska alennuksella on saattanut olla merkittäviä vaikutuksia verokertymän kasvuun ja työllisyyden parantumiseen. Mutta jos haluat jakaa tästä kunniaa myös demareille, niin en nyt pane kovasti vastaan.Yhteisö- ja pääomaveron lentamisella pyrittiin laman jälkeen taloudellisen toimelaiuuden aktivoimiseen, investointien vauhdittamiseen, työllisyyden parantamiseen ja ennen muuta siihen, että vltion verotuot kasvaisivat alhaisemman prosentin ansiosta, kun takous vilkastuu.
Kaikki nämä hyvät asiat toteutuivat ja vauhdittivat lamast nousemisen vauhtia.
Samalla tuon seurauksena kasvoivat tuloerot.
Tuloerot ovat siis seuraus, ei tavoite, johon pyritään. Sellaista tilannetta nimittäin ei ole, jossa kaikkien tulot kasvaisivat aina tasaisesti ja yhtä paljon silloin, kun talous kasvaa. demaripolitiikasta kirjoitti:
Sanot siis että yhteisöveron lasku oli hyvä asia.
Samoin varallisuusveron poistoa kehut
Tehdyistä toimista jäljelle jää sitten työn verotuksen keventäminen. Eli ainoastaan se on ollut pahasta kun kritisoit harjoitettua veropolitiikaa, vai miten kannanottosi on tulkittava?
Sinä siis suosit mieluummin yritystulon ja varallisuuden keveämpää verotusta työtuloihin verrattuna. Siinä suhteessa olet tosiaankin aika kaukana demareista, jotka kyllä kaikkialla ovat vaatineet yritystulojen kireämpää verotusta ja palkkaveron kevennyksiäEn ole havainnut demarien vaatineen yritystulojen kovempaa verotusta. Minusta selvä pääpaino on ollut pääomatulojen verotuksen kiristämisessä. Pääomatuloverotus on aivan eri asia kuin yritysverotus. Tässä kohdin on ollut esillä mm. ajatus pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta.
Yritysveroa voidaan toki kehittää niin, että siitä tulee enemmän tuotantoa ohjaava. On järkevää verottaa haitallisia asioita kuten ympäristökuorman tuottamista. Voi olla järkevää verottaa matalammin sellaista yritystuloa, joka työllistää ihmisiä paljon. Ei ole järkevä verottaa yrittäjiä vain verottamisen ilosta. Silloin kun yhteisöveron laskulla saadaan lisää verotuloja ja lisää työpaikkoja, en pidä laskemista erityisen huonona asiana.
Varallisuuden verottamiseen suhtaudun varauksellisesti. Meillähän on nykyisin pääasiallisin varallisuuteen kohdistuva verotusmuoto kiinteistövero. Hyvää siinä voi olla maan ansiottoman arvonnousun leikkaaminen. Huonoa on taas se, että se nostaa asumisen kustannuksia ja siten on osaltaan vaikuttamassa näihin negativisiin arvonnousuihin. Asuntovarallisuutta ei nimittäin pitäisi katsoa keinona rikastuna vaan tapana järjestää ihmisten asuminen. USAssa saatiin nyt oikein kantapään kautta kokea kipeästi se, mitä merkitsee asuntokauppa välineenä rikastua. Seuraukset ovat globaalit kuten hyvin tiedämme.
Työtulojen sijasta verotuksen painopistettä voidaan osin siirtää kuluttamisen verottamiseen. Tämän tulisi kuitenkin tapahtua niin, että verotetaan enemmän ympäristökuormia aiheuttavaa kerskakulutusta kuin arkipäivän tarpeisiin liittyvää kulutusta. Pääomatulojen verotusta pitää myös nostaa lähemmäs työtulojen veroja. Pitäisi ottaa tässäkin esiin se Kokoomuksen ajatus, että työn tekemisen pitää olla aina kannatavampaa kuin paikallaan makaaminen. Pääomatulojen kerääjähän odottaa vain passiivisena pankolla maaten, miten arvot nousevat ja osingot kilahtelevat tilille.syytät kirjoitti:
Miksi koko ajan syytät Kokoomusta ja Kepua politiikasta jota SDP on ollut harjoittamassa.
Onko SDP ollut niin tahdoton ettei se 12 vuoden hallitusaikanaan saanut omia linjauksiaan mukaan hallitustyöhön, vaan taipui jopa kokoomusoppisition vaatimuksiin. Se ehkä selittää miksi SDP nytkin anelee oppositiossa vain pääsyä mukaan neuvotteluihin oman selkeän vaihtoehdon esiintuomisen sijaan. SDP ei osaa esittää omia tavoitteitaan vaan pyrkii olemaan kamreerimaisesti hallituksessa toteuttamassa toisten linjaamaa politiikkaa.Olet kyllä oikeilla jäljillä. Olen tässä jossain yhteuydessä sanonut, että politiikan pääsuunnan on määrännyt tai se on määräytynyt Kokoomuksen mukaan. SDP ja Kepu ovat vuorollaan toteuttaneet tuota kamreeripolitiikkaa. Lipponen oli aidosti varsin kokoomuslainen ja Vanhanen on sitä vieläkin enemmän. Olisi todellakin toivottavaa, että meillä syntyisi vaihtoehtoisen politiikan linnake. On nimittäin kovin huolestuttavaa, jos uskottavia vaihtoehtoja alkavat tarjoamaan vain poliittiset ääriliikkeet. Tällaistakin kehitystä on niin meillä kuin muualla.
- Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
Huomaan, että sinulla on suuri taipumus vääristellä toisten sanomisia, joko tahallaan tai tahattomasti. Veikkaan kuitenin jälkimmäistä ja lähinnä sen vuoksi, että minun on välillä hyvin vaikea ymmärtää kirjoittamasi siältöä. Tälläkin kertaa ajatuksenjuoksusi ei aukene minulle laisinkaan.
En ole kai väittänyt missään, että Kokoomus on lisännyt tuloeroja jossain oppositiossa. Tuloerojen kasvu pantiin vauhtiin vuoden 1993 pääomaverouudistuksella ja sillä, että tähän pääomatulojen kasvun aiheuttamaan epäoikeudenmukaisuuteen ei ole missään vaiheessa puututtu. Toisessa päässä suurtyöttömyydestä seuranneet tulotasojen laskut ja laman aikaiset sosiaalitukien leikkaukset ovat kasvattaneet tuloeroja. Yksikään hallitus ei ole meillä erityisen pontevasti yrittänytkään korjata tai muuttaa tätä kehitystä. Koko aika on ollut kokoomuslaisen politiikan riemukulkua riippumatta onko se hallituksessa vai ei.
Vuoden 2001 vaaleissa ja sen jälkeisessä hallitusratkaisussa näytti jo siltä, että korjaavia toimenpiteitä tullaan tekemään. Anneli Jäätteenmäkihän kritisoi voimakkaasti sinipunahallitusta liian oikeistolaisesta politiikasta. Kepu oli siis tässä vaiheessa tuomassa korjausta mm. tuloerojen kasvuun. Jäätteenmäen tiputtua velhetelun vuoksi pois, tilalle tuli aivan toisen laidan mies eli Matti Vanhanen. Vanhasen politiikka vesitti sitten Kepun tavoitteet täydellisesti ja hallitus jatkoi entisellä Lipposen hallitusten linjalla. Demarit olivat toki hukassa silloin(kin) ja tavallaan jättivät käyttämät tilaisuuden hyväksi. Potku Jäätteenmäen persuksiin oli ehkä demareilta politiikan sisältöjä ajatellen virheliike. Tämän jälkeen Kepu oikeistolaistui Vanhasen johdolla voimakkaasti ja punamultayhteistyön todennäköisyys väheni. Kepussa on toki vahva punamultaoppositio jäljellä, mutta siltä puuttuu tässä vaiheessa selkeä Vanhasen haastava johtaja.omia kannaotojasi. Mitä se aiheutti, että demarit ovat olleet kymmenen vuotta hallituksessa ja olisivat voineet tehdä hallituskysymyksen pääomaveron nostamisesta, mutta sensijaan laskivat sitä ja poistivat omaisuusveron. Ei se yhtään auta, vaikka toimenpiteet on tehty kovin huolestuneina. Kokoomusta taas moitit väärästä asenteesta ja sitä se mielestäsi onkin. Mutta, mitä se oppositiosta vaikuttaa.
Tuloeroista ns Ginikerroin oli 2005 Ruotsissa 24 ja Suomsessa 25,9 (Norjassa 30) eli ei tuo Ruotsin ja Suomen ero hirveän suuri ole. Paljonko Ruotsiin vaikutti se, että paljon merkittävämpi osa Ruotsin kuin Suomen rikkaista on siirtynyr ulkomaille.
Suomessa rikollisuus on aina ollut Ruotsia suurempi, pahimmillan sodan jälkeen. Ruotsin kansankodissa on kuitenkinn yllättävän paljon todella mustaa rikollisuutta, joka johtunee siitä, että ristiriitoja ei päästetä julkisuuteen. Siellähän murhataan ministereitä, siellä on paljon natseja ja skinejä ym. - Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole havainnut demarien vaatineen yritystulojen kovempaa verotusta. Minusta selvä pääpaino on ollut pääomatulojen verotuksen kiristämisessä. Pääomatuloverotus on aivan eri asia kuin yritysverotus. Tässä kohdin on ollut esillä mm. ajatus pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta.
Yritysveroa voidaan toki kehittää niin, että siitä tulee enemmän tuotantoa ohjaava. On järkevää verottaa haitallisia asioita kuten ympäristökuorman tuottamista. Voi olla järkevää verottaa matalammin sellaista yritystuloa, joka työllistää ihmisiä paljon. Ei ole järkevä verottaa yrittäjiä vain verottamisen ilosta. Silloin kun yhteisöveron laskulla saadaan lisää verotuloja ja lisää työpaikkoja, en pidä laskemista erityisen huonona asiana.
Varallisuuden verottamiseen suhtaudun varauksellisesti. Meillähän on nykyisin pääasiallisin varallisuuteen kohdistuva verotusmuoto kiinteistövero. Hyvää siinä voi olla maan ansiottoman arvonnousun leikkaaminen. Huonoa on taas se, että se nostaa asumisen kustannuksia ja siten on osaltaan vaikuttamassa näihin negativisiin arvonnousuihin. Asuntovarallisuutta ei nimittäin pitäisi katsoa keinona rikastuna vaan tapana järjestää ihmisten asuminen. USAssa saatiin nyt oikein kantapään kautta kokea kipeästi se, mitä merkitsee asuntokauppa välineenä rikastua. Seuraukset ovat globaalit kuten hyvin tiedämme.
Työtulojen sijasta verotuksen painopistettä voidaan osin siirtää kuluttamisen verottamiseen. Tämän tulisi kuitenkin tapahtua niin, että verotetaan enemmän ympäristökuormia aiheuttavaa kerskakulutusta kuin arkipäivän tarpeisiin liittyvää kulutusta. Pääomatulojen verotusta pitää myös nostaa lähemmäs työtulojen veroja. Pitäisi ottaa tässäkin esiin se Kokoomuksen ajatus, että työn tekemisen pitää olla aina kannatavampaa kuin paikallaan makaaminen. Pääomatulojen kerääjähän odottaa vain passiivisena pankolla maaten, miten arvot nousevat ja osingot kilahtelevat tilille.Tuli uosta osinkojaan odottelevista pankolla makaajista mieleen, että heidän sijoittamansa rahat tekevä kyllä ika lailla työtä yrityksissä, kun ne tekevät mahdolliseksi yrityksen ljentamisen ja kasvamisen.
Ennen kuin sijoitetulle pääomalle voidaan maksaa osinkoja, on yrityksen pitänyt tuottaa voittoa. Tästä taas seuraa, että sijoitettu pääoma on yrityksessa ollut mukana aikaansamass kaikki muut verotuotot, joita verottaja kerää: tuloverot, yhteisöverot, palkkoihin sidotut vakuutus-, sotu- yms. maksut ja jopa al-veron, koska yrityksen on ollut myytävä tuotteena, jos se on voittoa tuottanut osinkojen maksuun panemiseksi.
Aika moneen kertaan ja monessa pisteessä on tuon sijoitetun pääoman ikaansaannoksia jo ehditty verottaa, niin että ei sitä pitäisi vaatia palkkaveron tasolle korotettavaksi.
Pikemminkin palkkojen verouksn katto pitäisi vähitellen saada lasketuksi pääomaverotuksen tasolle, ja kansantalous toimimaan niin rivakasti, että tämä alempi verokanta tuottaa tarpeellisen määrän veroeuroja, joita aina yhteisiin menoihin tarvitaan.
Verotuksessa on aina kyse vain euroista, vaikka kovin innokkaasti prosenteista keskustellaankin. Obs1 kirjoitti:
omia kannaotojasi. Mitä se aiheutti, että demarit ovat olleet kymmenen vuotta hallituksessa ja olisivat voineet tehdä hallituskysymyksen pääomaveron nostamisesta, mutta sensijaan laskivat sitä ja poistivat omaisuusveron. Ei se yhtään auta, vaikka toimenpiteet on tehty kovin huolestuneina. Kokoomusta taas moitit väärästä asenteesta ja sitä se mielestäsi onkin. Mutta, mitä se oppositiosta vaikuttaa.
Tuloeroista ns Ginikerroin oli 2005 Ruotsissa 24 ja Suomsessa 25,9 (Norjassa 30) eli ei tuo Ruotsin ja Suomen ero hirveän suuri ole. Paljonko Ruotsiin vaikutti se, että paljon merkittävämpi osa Ruotsin kuin Suomen rikkaista on siirtynyr ulkomaille.
Suomessa rikollisuus on aina ollut Ruotsia suurempi, pahimmillan sodan jälkeen. Ruotsin kansankodissa on kuitenkinn yllättävän paljon todella mustaa rikollisuutta, joka johtunee siitä, että ristiriitoja ei päästetä julkisuuteen. Siellähän murhataan ministereitä, siellä on paljon natseja ja skinejä ym.En nyt viitsi toistaa kaikkea sitä mitä olen tässä aikaisemmin kirjoittanut. En ole täällä puolustelemassa demarien politiikkaa. Kyllä heitä voi minusta ihan aiheesta syyttää osaltaan tässä kohdin. Minusta tässä on asia paljon tärkeämpi ja se halutaanko tätä nyt korjata vai ei.
Rikollisuudesta satun jotain tietämään, kun aikanaan sellaisten asioiden kimpussa häärin. Ja voin sanoa, että sinulla tässäkin asiassa täysin virheelliset tiedot. Aivan sotien jälkeen rikollisuus saattoi Suomessa joiltain osin hiukan kohota, mutta myöhemmin Ruotsin rikollisuus on kyllä ollut jatkuvasti meikäläistä korkeammalla tasolla ja vieläpä varsin selvästi. Ainoa laji missä Suomi pärjää tällä rintamalla on henkirikollisuus, joka on läntisen Euroopan korkeinta. Kaikessa muussa rikollisuudessa me olemmekin sitten yhdessä Norjan kanssa - ja onneksi - kaikkein matalimmalla tasolla. Käsittääkseni tavoitteeksi on edelleen asetettu tämänkin hallituksen toimesta, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa, jonka rikollisuustaso on alhaisin. Tässä lajissa olemme pärjänneet erinomaisesti ja ainoa vakava kilpakumppani tästä tittelistä lienee juuri Norja.
En tiedä mistä olet tällaisia harhakuvia saanut päähäsi rikollisuudesta mutta voin vakuuttaa, että ne ovat vääriä.Minä vaan kirjoitti:
Tuli uosta osinkojaan odottelevista pankolla makaajista mieleen, että heidän sijoittamansa rahat tekevä kyllä ika lailla työtä yrityksissä, kun ne tekevät mahdolliseksi yrityksen ljentamisen ja kasvamisen.
Ennen kuin sijoitetulle pääomalle voidaan maksaa osinkoja, on yrityksen pitänyt tuottaa voittoa. Tästä taas seuraa, että sijoitettu pääoma on yrityksessa ollut mukana aikaansamass kaikki muut verotuotot, joita verottaja kerää: tuloverot, yhteisöverot, palkkoihin sidotut vakuutus-, sotu- yms. maksut ja jopa al-veron, koska yrityksen on ollut myytävä tuotteena, jos se on voittoa tuottanut osinkojen maksuun panemiseksi.
Aika moneen kertaan ja monessa pisteessä on tuon sijoitetun pääoman ikaansaannoksia jo ehditty verottaa, niin että ei sitä pitäisi vaatia palkkaveron tasolle korotettavaksi.
Pikemminkin palkkojen verouksn katto pitäisi vähitellen saada lasketuksi pääomaverotuksen tasolle, ja kansantalous toimimaan niin rivakasti, että tämä alempi verokanta tuottaa tarpeellisen määrän veroeuroja, joita aina yhteisiin menoihin tarvitaan.
Verotuksessa on aina kyse vain euroista, vaikka kovin innokkaasti prosenteista keskustellaankin.Väität että pääoman tuottoa verotetaan useampaan kertaan. Tämä on kyllä minulle täysi mysteeri. Jos ostat 100 eurolla osakkeita tänään ja myyt ne huomenna 120 eurolla, saat verotettavaa pääomatuloa 20 euroa. Missä välissä tätä 20 euroa on ehditty verottaa moneen kertaan?
Kysymyshän on laiskuuden suosimisesta. Eikö tässäkin kannattaisi ottaa käyttöön se kokoomuslainen viisaus, että työnteon pitää olla kannattavampaa kuin pankolla makaaminen. Nythän meillä on sellainen nuorten miesten juppiporukka, joka harjoittaa kaikenlaista lyhyeksimyyntiä päivät pitkät ja kehuskelee saavutuksillaan sijoittamista käsittelevillä keskustelupalstoilla. Eikö olisi parempi saada tämä joutoporukka kunnon töihin sen sijaan, että he vetelehtivät antamassa aamulla osto- tai myyntitoimeksiannon, jonka pyrkivät sitten iltapäivällä päinvastaisella toimeksiannolla rahastamaan?- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Väität että pääoman tuottoa verotetaan useampaan kertaan. Tämä on kyllä minulle täysi mysteeri. Jos ostat 100 eurolla osakkeita tänään ja myyt ne huomenna 120 eurolla, saat verotettavaa pääomatuloa 20 euroa. Missä välissä tätä 20 euroa on ehditty verottaa moneen kertaan?
Kysymyshän on laiskuuden suosimisesta. Eikö tässäkin kannattaisi ottaa käyttöön se kokoomuslainen viisaus, että työnteon pitää olla kannattavampaa kuin pankolla makaaminen. Nythän meillä on sellainen nuorten miesten juppiporukka, joka harjoittaa kaikenlaista lyhyeksimyyntiä päivät pitkät ja kehuskelee saavutuksillaan sijoittamista käsittelevillä keskustelupalstoilla. Eikö olisi parempi saada tämä joutoporukka kunnon töihin sen sijaan, että he vetelehtivät antamassa aamulla osto- tai myyntitoimeksiannon, jonka pyrkivät sitten iltapäivällä päinvastaisella toimeksiannolla rahastamaan?Osakkeiden oston ja myynnin myyntivoitot ja niiden verotus ei nyt muistu ihan heti mieleen. Sitä en edellä ollenkaan tarkoittanut, kun kirjoitin siitä sijoitetun pääoman tuotosta, joka pannaan yrityksiin pääomaksi rahoittamaan ja pyörittämään yritysten kannattavaa kasvua.
Se pääoma saa aikaan, että meillä on yrityksiä ja kaikki ne verotuotot, jotka yksityiseltä sektorilta eri veromuotoina peritään ennen kuin yritykselle jää yhteisöveron maksamisen jälkeen osinkoja jaettavaksi. - Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
En nyt viitsi toistaa kaikkea sitä mitä olen tässä aikaisemmin kirjoittanut. En ole täällä puolustelemassa demarien politiikkaa. Kyllä heitä voi minusta ihan aiheesta syyttää osaltaan tässä kohdin. Minusta tässä on asia paljon tärkeämpi ja se halutaanko tätä nyt korjata vai ei.
Rikollisuudesta satun jotain tietämään, kun aikanaan sellaisten asioiden kimpussa häärin. Ja voin sanoa, että sinulla tässäkin asiassa täysin virheelliset tiedot. Aivan sotien jälkeen rikollisuus saattoi Suomessa joiltain osin hiukan kohota, mutta myöhemmin Ruotsin rikollisuus on kyllä ollut jatkuvasti meikäläistä korkeammalla tasolla ja vieläpä varsin selvästi. Ainoa laji missä Suomi pärjää tällä rintamalla on henkirikollisuus, joka on läntisen Euroopan korkeinta. Kaikessa muussa rikollisuudessa me olemmekin sitten yhdessä Norjan kanssa - ja onneksi - kaikkein matalimmalla tasolla. Käsittääkseni tavoitteeksi on edelleen asetettu tämänkin hallituksen toimesta, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa, jonka rikollisuustaso on alhaisin. Tässä lajissa olemme pärjänneet erinomaisesti ja ainoa vakava kilpakumppani tästä tittelistä lienee juuri Norja.
En tiedä mistä olet tällaisia harhakuvia saanut päähäsi rikollisuudesta mutta voin vakuuttaa, että ne ovat vääriä.oikaisusta. Minä todella luulin niin enkä hetkeäkään epäile sinun tietojasi. Kun nyt kuitenkin ilmoitit, että pienemmät tuloerot vähntävät rikollisuutta, se vahvisti ennakkoluulojani siitä, että Ruotsiss rikollisuus on pienempää. Tämä oli hyvä uutinen, kunpa saisimme vielä alas tuota väkivaltarikollisuutta.
Minä vaan kirjoitti:
Osakkeiden oston ja myynnin myyntivoitot ja niiden verotus ei nyt muistu ihan heti mieleen. Sitä en edellä ollenkaan tarkoittanut, kun kirjoitin siitä sijoitetun pääoman tuotosta, joka pannaan yrityksiin pääomaksi rahoittamaan ja pyörittämään yritysten kannattavaa kasvua.
Se pääoma saa aikaan, että meillä on yrityksiä ja kaikki ne verotuotot, jotka yksityiseltä sektorilta eri veromuotoina peritään ennen kuin yritykselle jää yhteisöveron maksamisen jälkeen osinkoja jaettavaksi.Kyllä kaikessa pääomasijoittamisen verotuksessa pätee sama sääntö. Veroja maksetaan vain voitosta. Myyntihinnasta saa vähentää hankintamenot tai hankintaolettaman, jos se on suurempi kuin menot.
Osakeyhtiöissä pääomasijoituksen vastikkeena on aina osakkeita, joita voi sitten myydä joko voitolla tai tappiolla. Lisäksi on mahdollista saada osinkotuloja kuten sanot. Missään vaiheessa tämä sijoitettu omaisuus ei joudu minkäänlaisen verotuksen kohteeksi. Vain yrityksen tuottamaa lisäarvoa verotetaan. Jossain välissä meillä oli kyllä järjestelmä, missä osinkoja veotettiin kahteen kertaan. Ensi yritys sai maksaa niistä ja sitten osingonsaaja. Mutta ei enää.- Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä kaikessa pääomasijoittamisen verotuksessa pätee sama sääntö. Veroja maksetaan vain voitosta. Myyntihinnasta saa vähentää hankintamenot tai hankintaolettaman, jos se on suurempi kuin menot.
Osakeyhtiöissä pääomasijoituksen vastikkeena on aina osakkeita, joita voi sitten myydä joko voitolla tai tappiolla. Lisäksi on mahdollista saada osinkotuloja kuten sanot. Missään vaiheessa tämä sijoitettu omaisuus ei joudu minkäänlaisen verotuksen kohteeksi. Vain yrityksen tuottamaa lisäarvoa verotetaan. Jossain välissä meillä oli kyllä järjestelmä, missä osinkoja veotettiin kahteen kertaan. Ensi yritys sai maksaa niistä ja sitten osingonsaaja. Mutta ei enää.tarkoitettiin, että kustannuksista suuri osa on veroja tai veroluonteisia maksuja. Et kai sitä kiistä.
Obs1 kirjoitti:
oikaisusta. Minä todella luulin niin enkä hetkeäkään epäile sinun tietojasi. Kun nyt kuitenkin ilmoitit, että pienemmät tuloerot vähntävät rikollisuutta, se vahvisti ennakkoluulojani siitä, että Ruotsiss rikollisuus on pienempää. Tämä oli hyvä uutinen, kunpa saisimme vielä alas tuota väkivaltarikollisuutta.
Suomen tuloerot ovat kasvaneet Ruotsiin verrattuna oikeastaan vasta tällä vuosituhannella. Ne eivät selitä tietenkään rikollisuuden tasoa yksin. Täytyy muistaa, että Ruotsi on ollut meitä vauraampi valtio pitkään. Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa on ollut paljon enemmän esim. omaisuusrikosten kohteita kuin meillä. Varallisuus vaikuttaa myös ihmisten mahdollisuuksiin liikkua vapaa-aikana. Jos on varaa ajaa autolla keskimäärin pitempiä matkoja, on aikaa syyllistyä esim. ylinopeuteen useampia kertoja kuin meillä. Tällaiset asiat vaikuttavat rikosten määriin.
Jos tuloerot ovat suuria ja sen seurauksena syntyy huono-osaisuutta, se tarkoittaa sitä, että rikoksentekoon motivoituneiden henkilöiden määrä voi kasvaa. Tämä on esim. keskeinen syy siihen, miksi USAssa on niin paljon enemmän rikollisuutta kuin länsimaissa muuten. USAn rikollisuus on korkea huolimatta siitä tai paremminkin myös sen johdosta, että siellä on vankeja kymmenkertaisesti Suomeen ja useisiin muihin läntisiin maihin verrattuna. Jopa enemmän kuin Venäjällä asukasta kohden laskettuna.
Hyvällä sosiaalipolitiikalla estetään rikollisuutta ennakolta. Tuloerojen vähäisyys on osa tätä sosiaalista kokonaisuutta. Se on myös keskeinen tekijä siihen, että juuri Pohjoismaissa rikollisuusongelmat ovat olleet kaikkein vähäisimpiä länsimaissa.Obs1 kirjoitti:
tarkoitettiin, että kustannuksista suuri osa on veroja tai veroluonteisia maksuja. Et kai sitä kiistä.
Ei yrityksen kustannuksia kateta sen omalla pääomalla vaan sillä, että yritys tuottaa tavaroita ja palveluja ja saa niistä maksun. Tästä yritystoiminnan tuotosta maksetaan toki erilaisia veroja, muttei itse pääomasijoituksesta. Mitään kahdenkertaista verottamista siis ei synny.
Yiryksethän maksavat esim. työntekijöille palkkaa, mitä verotetaan. Voi tietysti sanoa, että yritys joutuu varautumaan niin suureen palkanmaksuun, että myös veron osuus tulee kuitatuksi. Sitä varten yritykset hinnoittelevat myymänsä tuotteen siten, että tämä kustannus ikään kuin siirtyy hyödykkeen ostajalle. Arvonlisäveron osalta kustannus taas siirretään yrityksen tekemän hyödykkeen ostajalle. Nämä eivät aiheuta kuitenkaan mitään kaksinkertaisen verotuksen ongelmaa.- ostosta
Mielipidepankki kirjoitti:
Väität että pääoman tuottoa verotetaan useampaan kertaan. Tämä on kyllä minulle täysi mysteeri. Jos ostat 100 eurolla osakkeita tänään ja myyt ne huomenna 120 eurolla, saat verotettavaa pääomatuloa 20 euroa. Missä välissä tätä 20 euroa on ehditty verottaa moneen kertaan?
Kysymyshän on laiskuuden suosimisesta. Eikö tässäkin kannattaisi ottaa käyttöön se kokoomuslainen viisaus, että työnteon pitää olla kannattavampaa kuin pankolla makaaminen. Nythän meillä on sellainen nuorten miesten juppiporukka, joka harjoittaa kaikenlaista lyhyeksimyyntiä päivät pitkät ja kehuskelee saavutuksillaan sijoittamista käsittelevillä keskustelupalstoilla. Eikö olisi parempi saada tämä joutoporukka kunnon töihin sen sijaan, että he vetelehtivät antamassa aamulla osto- tai myyntitoimeksiannon, jonka pyrkivät sitten iltapäivällä päinvastaisella toimeksiannolla rahastamaan?Jos ostan 100 eurolla tänään ja myyn 120 huomenna, maksan tuosta 20 eurosta pääomatuloa. Jos vero on kovin korkea, perustan yhtiön Jerseyn saarelle jonka nimissä ostan ja myyn, ei tarvitse maksaa veroja lainkaan. Sen vuoksi Suomi ei voi verottaa muita ankarammin, ja taloutemme pienuuden vuoksi meidän oikeastaan pitäisi verottaa lievemmin jotta sijoittajat suosisivat kotimaisia yrityksiä eivätkä sijoittelisi vaikkapa kehittyvien maiden yrityksiin, joista usein saa hyviä nousukertoimia osakekursseihin.
Päättäjämme ovat tuon ymmärtäneet Lipposesta Vanhaseen, jopa vasemmistoliitosta löytyy asian ymmärtäjiä, mutta kansalaisiin uppoaa kuitenkin paremmin kateuteen perustuva veroprosenteista puhuminen, johon valitettavan moni poliitikko populismissaan syyllistyy. Ja moni kansalainen tyhmyttään noita puheita uskoo - oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
En vastaa demarien puolesta, koska se ei ole minun asiani. Voin kuitenkin omasta puolestani kommentoida ja arvioida asiaa.
Yritysten yhteisövero laskettiin 29 %:sta 26 %:iin. Vaatimuksen veron alentamisesta esitti yritykset ja heidän poliittinen edustajansa eli lähinnä Kokoomus. Veron laskemisen ideahan on se, että sen avulla saadaan lisää verotuloja. Kokoomuslaisen politiikan oppi on siis se, että prosenttien lasku tuottaa lisää yhteiskunnalle veroeuroja ja työllisyyttä. Kun katsotaan alennuksen säätämisen jälkeistä aikaa, näin taisi myös tapahtua. Olisiko näin tapahtunut myös ilman veroalennusta, siihen en pysty vastaamaan. Yritysverotuksen lasku ei kuitenkaan sinällään ole kansalaisten eriarvoisuuteen johtava toimenpide. Ei veronalennuksia pidä katsoa jotenkin ideologisen yksisilmäisesti. Muutoinhan meillä olisi toisessa päässä vaatimus nollaverosta ja toisessa päässä 100 %:n verotuksesta.
Jos yhteisöveron alennus on perustelujen mukaisesti onnistunut tuottamaan lisää verotuloja ja lisäämään työllisyyttä, se on silloin ollut tuloeroja kaventava toimenpide. Sinulta on tässä kritiikissä jäänyt kokonaan huomioimatta se, mihin veron muuttamisella on pyritty.
Varallisuusveron poistaminen taas oli osa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vaatimus tuli työnantajapuolelta ja SDP suostui siihen osana kokonaispakettia. Se oli puhdas lehmänkauppa, jonka vastineeksi saatiin sitten muita tavoitteita läpi.
Varallisuusveron poistamisesta on tehty suurempi asia kuin mitä se on. Ymmärrän että tämä on tehty propangandasyistä aivan kuten sinäkin nyt. Todellisuudessa varallisuusveron verotuotto li vähäinen ja se oli epäoikeudenmukainen verotusmuoto, koska sitä onnistuttiin verosuunnittelulla kiertämään. Jotkut varakkaat maksoivat sitä, jos heidän omaisuutensa oli helposti verotettavassa muodossa, jotkut toiset taas eivät maksaneet ehkä lainkaan, vaikka heillä olisi todellisuudessa ollut enemmänkin varallisuutta kuin niillä jotka maksoivat.
Ideologisesti voi tietysti sanoa, että tuollaisen veron poistaminen oli virhe. Taikka tarkemmin sanottuna virhe oli siinä, ettei sitä pyritty selkeästi kompensoimaan jollakin tehokkaammalla verotusmuodolla.
En ole vierittämässä demarien politiikkaa muiden niskoille. Mutta jos tunnet poliittista historiaa edes vähäisessä määrin, huomaisit, että ko. veronalennukset ovat lähtöisin muiden kuin demarien aloitteesta. Minusta tuntuu, että esi, yhteisöveron alentamisesta Kokoomus ottaa mieluustikin kunnian itselleen eikä anna sitä demareille, koska alennuksella on saattanut olla merkittäviä vaikutuksia verokertymän kasvuun ja työllisyyden parantumiseen. Mutta jos haluat jakaa tästä kunniaa myös demareille, niin en nyt pane kovasti vastaan.... toitotuksesi siitä, että verotusta on kehitelty tuloeroja kasvattavaan suuntaan porvareiden aloitteesta, mutta demarit ovat ne kuitenkin hyväksyneet hintana pysymisestä vallassa. Nyt eivät ole vallassa eikä ole näköpiirissäkään heidän valtaannoususa. Taitaa vähän kaduttaa?!
- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä kaikessa pääomasijoittamisen verotuksessa pätee sama sääntö. Veroja maksetaan vain voitosta. Myyntihinnasta saa vähentää hankintamenot tai hankintaolettaman, jos se on suurempi kuin menot.
Osakeyhtiöissä pääomasijoituksen vastikkeena on aina osakkeita, joita voi sitten myydä joko voitolla tai tappiolla. Lisäksi on mahdollista saada osinkotuloja kuten sanot. Missään vaiheessa tämä sijoitettu omaisuus ei joudu minkäänlaisen verotuksen kohteeksi. Vain yrityksen tuottamaa lisäarvoa verotetaan. Jossain välissä meillä oli kyllä järjestelmä, missä osinkoja veotettiin kahteen kertaan. Ensi yritys sai maksaa niistä ja sitten osingonsaaja. Mutta ei enää.Omaisuusverosta luopuminen oli hyvä asia.
Sehän olisi järjetöntä, että omaisuutta jouduttaisi joka vuosi realisoimaan, jotta saisi verot maksuun.
Omaisuuden tuoton ja/tai myynnin verottaminen on tietysti paikallaan.
Minusta pörssikaupoille,ainakin ns. lyhyille ja spekulatiivisille kaupoille,joissa haetaan pelkkää myyntivoittoa kurssiheilahtelujen seasta olisi hyvä miettiä jokin vero, jota pidempiaikaisten sijoitusten tuotosta ei tarvitsisi maksaa.
Tuskin se käytännössä viissta olisi, mutta pitkäjänteisiä osinkotuottoja saisi minusta verottaa lievemmin kuin lyhytjännitteisistä myynneistä saatuja myyntivoittoja.
Ennen taisi olla olemassa jokin leimavero myynneistä. Mitenhän se olisi, jos verottaja veisi vaikka prosentin pärssivaihdosta, jonka ostaja joutuisi heti tilittämään, kun osakkeet nimiinsä saa?
Osinkojen tuplaverotuksen poisto oli minusta oikea toimenpide. Ei siinä mieltä ole, että yrittäjä maksaa ensin liikevoitosta yhteisöveron ja sitten vielä verotetusta nettovoitosta uuden veron, jos nostaa rahan osinkona pois yrityksestään. - Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei yrityksen kustannuksia kateta sen omalla pääomalla vaan sillä, että yritys tuottaa tavaroita ja palveluja ja saa niistä maksun. Tästä yritystoiminnan tuotosta maksetaan toki erilaisia veroja, muttei itse pääomasijoituksesta. Mitään kahdenkertaista verottamista siis ei synny.
Yiryksethän maksavat esim. työntekijöille palkkaa, mitä verotetaan. Voi tietysti sanoa, että yritys joutuu varautumaan niin suureen palkanmaksuun, että myös veron osuus tulee kuitatuksi. Sitä varten yritykset hinnoittelevat myymänsä tuotteen siten, että tämä kustannus ikään kuin siirtyy hyödykkeen ostajalle. Arvonlisäveron osalta kustannus taas siirretään yrityksen tekemän hyödykkeen ostajalle. Nämä eivät aiheuta kuitenkaan mitään kaksinkertaisen verotuksen ongelmaa.Juurinoin yrityksissä tapahtuu, mutta se ei onnistu, ellei ole pääomia ja pääomasijoittajia.
Pääoma on yritykselle tärkeämpi resurssi kuin henkilökunta. oivahärkönen kirjoitti:
... toitotuksesi siitä, että verotusta on kehitelty tuloeroja kasvattavaan suuntaan porvareiden aloitteesta, mutta demarit ovat ne kuitenkin hyväksyneet hintana pysymisestä vallassa. Nyt eivät ole vallassa eikä ole näköpiirissäkään heidän valtaannoususa. Taitaa vähän kaduttaa?!
totta se kuitenkin on. Sinua nyt ei Oiva saa vakuuttumaan mistään mikään, ellei Vanhanen tai joku muu kepuauktoriteettisi ole ensin kertonut kantaansa mihin asiaan tahansa.
Veikkaukseni on kyllä se, että demarit nousevat hallitusvastuuseen taas tämän neljän vuoden paussin jälkeen. Vähän on sellainen kutina ihan kannatustrendien perusteella, että Kepusta tulee oppositiopuolue. Tietysti jos Vanhanen ehditään syrjäyttää puoluejohdosta, Kepussa voi päästä taas vallalle vahva punamultahenki, mikä lisää kyllä sellaisen hallitusvaihtoehdon todennäköisyyttä.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
totta se kuitenkin on. Sinua nyt ei Oiva saa vakuuttumaan mistään mikään, ellei Vanhanen tai joku muu kepuauktoriteettisi ole ensin kertonut kantaansa mihin asiaan tahansa.
Veikkaukseni on kyllä se, että demarit nousevat hallitusvastuuseen taas tämän neljän vuoden paussin jälkeen. Vähän on sellainen kutina ihan kannatustrendien perusteella, että Kepusta tulee oppositiopuolue. Tietysti jos Vanhanen ehditään syrjäyttää puoluejohdosta, Kepussa voi päästä taas vallalle vahva punamultahenki, mikä lisää kyllä sellaisen hallitusvaihtoehdon todennäköisyyttä.Vakuuttavaa on vain se, että kokoomus muodostaa hallituksen 2011.
Silloin katsotaan kumman kaa, kepun vai demareiden, syntyy järkevä hallitusohjelma, joka alentaa työttömyyttä ja kasvattaa hyvinvointia. Minä vaan kirjoitti:
Vakuuttavaa on vain se, että kokoomus muodostaa hallituksen 2011.
Silloin katsotaan kumman kaa, kepun vai demareiden, syntyy järkevä hallitusohjelma, joka alentaa työttömyyttä ja kasvattaa hyvinvointia.varsin todennäköistä mitä sanot. Mutta kun demarit ovat siirtyneet piirun verran ihmisen puolelle eli sinne vasemmalle ja Kepun aitovierilläkin aidan raosta kurkistaa punamultamaali, niin ihan saletti juttu tuo ei kuitenkaan ole. En nyt iloitsisi vielä Kokoomuksen tulevasta vaalivoitosta, sen verran on ilmassa niitä yleisiä syitä, jotka voivat sellaisen estää. Nyt ne yleiset syyt ovat taloustaivaalla matalalla riippuvat synkät pilvet, melkein jo ukkospilvet. Kun sieltä alkaa sataa oikein kunnolla, tämän hallituksen politiikka voi joutua kovaan puntariin. Ja voi käydä niinkin, ettei puntari kestä silloin taakan painoa.
- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
varsin todennäköistä mitä sanot. Mutta kun demarit ovat siirtyneet piirun verran ihmisen puolelle eli sinne vasemmalle ja Kepun aitovierilläkin aidan raosta kurkistaa punamultamaali, niin ihan saletti juttu tuo ei kuitenkaan ole. En nyt iloitsisi vielä Kokoomuksen tulevasta vaalivoitosta, sen verran on ilmassa niitä yleisiä syitä, jotka voivat sellaisen estää. Nyt ne yleiset syyt ovat taloustaivaalla matalalla riippuvat synkät pilvet, melkein jo ukkospilvet. Kun sieltä alkaa sataa oikein kunnolla, tämän hallituksen politiikka voi joutua kovaan puntariin. Ja voi käydä niinkin, ettei puntari kestä silloin taakan painoa.
Paljon voi tapahtua. Näillä näkymin kokoomus on kuitenkin hyvässä vedossa. Onhan se kolmesta suuresta ainoa, joka on koko kansan asialla eikä vaan duunareiden tai talonjussien etuja vahtimassa.
Punamultapaiskunta voi tietenkin tehdä oharit ja jättää kokoomuksen seinäruusuki, mutta siihen tarvittaisi aika lailla kanttia, mitä ei kummallakaan nyt näyttäisi olevan.
Jos tahtopoliitikko Korhonen syrjäyttää Vanhasen ja demarit innostuisivat enemmän Tuomiojan ideologiasta, niin sivuunhan kokoomus pantaisi, mutta silloin voimme sanoa hyvästit työllisyydelle ja hyvinvoinnille, kun jakopoliitikot pääsisivät kahmimaan budjetin tyhjäksi. - uskosi?
Mielipidepankki kirjoitti:
varsin todennäköistä mitä sanot. Mutta kun demarit ovat siirtyneet piirun verran ihmisen puolelle eli sinne vasemmalle ja Kepun aitovierilläkin aidan raosta kurkistaa punamultamaali, niin ihan saletti juttu tuo ei kuitenkaan ole. En nyt iloitsisi vielä Kokoomuksen tulevasta vaalivoitosta, sen verran on ilmassa niitä yleisiä syitä, jotka voivat sellaisen estää. Nyt ne yleiset syyt ovat taloustaivaalla matalalla riippuvat synkät pilvet, melkein jo ukkospilvet. Kun sieltä alkaa sataa oikein kunnolla, tämän hallituksen politiikka voi joutua kovaan puntariin. Ja voi käydä niinkin, ettei puntari kestä silloin taakan painoa.
Ja mitkähän on ne hallituksen politiikan virheet jotka puntarissa painaa Kokoomusta vastaan ja vaikkapa demareiden puolesta jos talous taantuu ja joudummme tiukoille?
Sinä ilmeisesti uskot että kun vaikeat ajat koittaa äänestäjät ryntäävät demareiden taakse automaattisesti. Tuskin ne sinne ilman selkeää syytä rientää. Jotain demareiden pitää pystyä tekemään paremmin, mitä se olisi?
Uskotko, että demarit pystyvät taantumassa lupaamaan lisää palveluita, tai lunastamaan lupauksensa ilmaispalveluista ja sillä voittaa?
Viimeksi on vaalit voitettu lisärahaa julkiselle sektorille luppamalla voitettu 1991, 17 vuotta sitten, edellisen pitkän korkeasuhdanteen loppurysäyksen aattona. Sen jälkeen kansa on luottanut tarkan markan ja tiukan euron politiikalla. Tuskin tuo meno ainakaan laskusuhdanteessa muuttuu.
- Kalmosaari
aina ollut ja tulee aina olemaan.
Näin se vaan menee. Toiset yrittää ja onnistuu. Toiset yrittää ja mikään ei onnistu. Loput eivät edes yritä, vaan pyrkivät viettämään laatuaikaa ja valittamaan muiden onnistumisesta.
Sarasvuokin kertoi maksaneensa tällä vuosituhannella yli 8 miljoona euroa veroja yhteiskunnalle. Mutta mikään ei riitä.
Lahtari mikä lahtari, on kansan tyly tuomio.
Porvarihallituksemme tehtävä on toteuttaa politiikkaa, jossa yritteliäs ihminen voi saada omalla työllään myös tuloksia.
Sitä vartenhan Suomeen viime vaaleissa valittiin porvarienemmistö. Riittävän suuri osa kansasta halusi asioiden menevän näin.Ei tässä kai kukaan ole sitä kyseenalaistanutkaan, etteikö tuloeroja aina tule olemaan. Nyt esiin tulleen osalta oli päähavainto se, että meillä tuloerot ovat kasvaneet jyrkemmin kuin muissa länsimaissa. Asemamme pienten tuloerojen maana on siten heikentynyt ja jääneet jälkeen esim. Ruotsista.
Sarasvuo on voinut maksaa suuria summia veroja. Luuletko, että häenelle itselleen ei ole sitten jäänyt mitään. Jos on maksanut vuosituhannella 8 miljoonaa veroja ja itselle on jäänyt silti esim. toinen 8 miljoonaa, se taitaa olla aika paljon enemmän kuin sellaisella, joka tienaa 1500 euroa kuussa, mistä jää vajaa 1200 euroa kuussa käteen. Tällainen henkilö on saanut tällä vuosituhannella käyttöönsä vähän yli 100 000 euroa. Jos Sarasvuo on saanut 8 miljoonaa, se on kuitenkin vaivaiset 80 kertaa enemmän. Siinäkö on se suomalaisen yhteiuskunnan tyytymättömyyden suuri ongelma. Pitäisikö eron olla 80 kertaisen sijaan 180-kertainen?- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kai kukaan ole sitä kyseenalaistanutkaan, etteikö tuloeroja aina tule olemaan. Nyt esiin tulleen osalta oli päähavainto se, että meillä tuloerot ovat kasvaneet jyrkemmin kuin muissa länsimaissa. Asemamme pienten tuloerojen maana on siten heikentynyt ja jääneet jälkeen esim. Ruotsista.
Sarasvuo on voinut maksaa suuria summia veroja. Luuletko, että häenelle itselleen ei ole sitten jäänyt mitään. Jos on maksanut vuosituhannella 8 miljoonaa veroja ja itselle on jäänyt silti esim. toinen 8 miljoonaa, se taitaa olla aika paljon enemmän kuin sellaisella, joka tienaa 1500 euroa kuussa, mistä jää vajaa 1200 euroa kuussa käteen. Tällainen henkilö on saanut tällä vuosituhannella käyttöönsä vähän yli 100 000 euroa. Jos Sarasvuo on saanut 8 miljoonaa, se on kuitenkin vaivaiset 80 kertaa enemmän. Siinäkö on se suomalaisen yhteiuskunnan tyytymättömyyden suuri ongelma. Pitäisikö eron olla 80 kertaisen sijaan 180-kertainen?Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä suhteellisen kasvun suuruudesta.
Me olimme 1995 paljon syvemmällä lamassa kuin "useimmat muut länsimaat".
kun lähtee muita matalammalta tasolta ja kasvaa muiden kanssa samalle tasolle ja ohikin, niin totta kai suhteelliset erot tällä aikavälillä silloin ovat suuremmat.
Eivät hallitukset ole koskaan asettaneet hallitusohjelmiensa tavoitteiksi tuloerojen kasvattamista. Minä vaan kirjoitti:
Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä suhteellisen kasvun suuruudesta.
Me olimme 1995 paljon syvemmällä lamassa kuin "useimmat muut länsimaat".
kun lähtee muita matalammalta tasolta ja kasvaa muiden kanssa samalle tasolle ja ohikin, niin totta kai suhteelliset erot tällä aikavälillä silloin ovat suuremmat.
Eivät hallitukset ole koskaan asettaneet hallitusohjelmiensa tavoitteiksi tuloerojen kasvattamista.Ei hallitusohjelmiin pidäkään asettaa tavoitteeksi tuloerojen kasvattamista. Sen sijaan tavoitteeksi voi kyllä asentaa niiden supistamisen, koska suuret tuloerot ovat yhteiskunnallisesti haitallisia ja vaarallisia aivan kuten OECD:n pääsihteeri totesi.
- Kalmosaari
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kai kukaan ole sitä kyseenalaistanutkaan, etteikö tuloeroja aina tule olemaan. Nyt esiin tulleen osalta oli päähavainto se, että meillä tuloerot ovat kasvaneet jyrkemmin kuin muissa länsimaissa. Asemamme pienten tuloerojen maana on siten heikentynyt ja jääneet jälkeen esim. Ruotsista.
Sarasvuo on voinut maksaa suuria summia veroja. Luuletko, että häenelle itselleen ei ole sitten jäänyt mitään. Jos on maksanut vuosituhannella 8 miljoonaa veroja ja itselle on jäänyt silti esim. toinen 8 miljoonaa, se taitaa olla aika paljon enemmän kuin sellaisella, joka tienaa 1500 euroa kuussa, mistä jää vajaa 1200 euroa kuussa käteen. Tällainen henkilö on saanut tällä vuosituhannella käyttöönsä vähän yli 100 000 euroa. Jos Sarasvuo on saanut 8 miljoonaa, se on kuitenkin vaivaiset 80 kertaa enemmän. Siinäkö on se suomalaisen yhteiuskunnan tyytymättömyyden suuri ongelma. Pitäisikö eron olla 80 kertaisen sijaan 180-kertainen?verotilastoista syksyllä 2010 voimme havaita palkkaerojen kaventuneen Suomessa merkittävästi.
Se tuskin lienee mikään uutinen silloin?
Porvarin perkeleet vain ovat hiukka saaneet siipeensä. Kuten kuuluukin.
Tulossidonnaisessa työelämässä vuosiansiot voivat heitellä merkittävästi vuodesta toiseen. Ja niinhän sen kuuluukin olla.
Hulluinta olisi kiristää ihmisten verotusta tilanteessa, jossa heidän ansionsa tulevat jokatapauksessa laskemaan. - oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kai kukaan ole sitä kyseenalaistanutkaan, etteikö tuloeroja aina tule olemaan. Nyt esiin tulleen osalta oli päähavainto se, että meillä tuloerot ovat kasvaneet jyrkemmin kuin muissa länsimaissa. Asemamme pienten tuloerojen maana on siten heikentynyt ja jääneet jälkeen esim. Ruotsista.
Sarasvuo on voinut maksaa suuria summia veroja. Luuletko, että häenelle itselleen ei ole sitten jäänyt mitään. Jos on maksanut vuosituhannella 8 miljoonaa veroja ja itselle on jäänyt silti esim. toinen 8 miljoonaa, se taitaa olla aika paljon enemmän kuin sellaisella, joka tienaa 1500 euroa kuussa, mistä jää vajaa 1200 euroa kuussa käteen. Tällainen henkilö on saanut tällä vuosituhannella käyttöönsä vähän yli 100 000 euroa. Jos Sarasvuo on saanut 8 miljoonaa, se on kuitenkin vaivaiset 80 kertaa enemmän. Siinäkö on se suomalaisen yhteiuskunnan tyytymättömyyden suuri ongelma. Pitäisikö eron olla 80 kertaisen sijaan 180-kertainen?... kateutta yrittäjiä kohtaan, jotka ovat onnistuneet toiminnassaan, tuottaneet valtavat verotulot yhteikunnalle ja muodostaneet pääomaa, jolla voi olla vain positiivinen merkitys yhteiskunnalle.
oivahärkönen kirjoitti:
... kateutta yrittäjiä kohtaan, jotka ovat onnistuneet toiminnassaan, tuottaneet valtavat verotulot yhteikunnalle ja muodostaneet pääomaa, jolla voi olla vain positiivinen merkitys yhteiskunnalle.
On varsin halpahintaista kuitata huoli kasvavista tuloeroista vain kateudeksi. Mutta Oivan puolueen opportunismi tuottaa juuri tällaista puhetta. Annelihan ei valehdellut koskaan, niinhän se oli. Silti Annelin yksi päävaaliteema vuoden 2001 vaaleissa oli tuloerojen kasvu ja kansan jakaantuminen kahtia, minkä syyksi hän piti Lipposen hallitusten liian oikeistolaisen politiikan.
Minä en tässä nyt ole mitenkään ensisijaisesti moittinut yrityksiä ja yrittäjiä tuloeroista. Tuloerojen kasvun pääsyy on yläpäässä pääomatulojen kevytverotus. Tällä ei ole tekemistä yritteliäisyyden kanssa. Pahimmillaan tämä kevytverotus on johtanut meillä lääkäripulaan kuten päivän lehdestä voit lukea. Lääkärit kun ovat jo alkaneet tottua siihen, että ansiotulojen verotusta voi ja ilmeisesti myös pitää kiertää pääomatulojen kevytverotuksen avulla. Sinä suhtaudut tietysti tähän vain jonain kateuskysymyksenä.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
On varsin halpahintaista kuitata huoli kasvavista tuloeroista vain kateudeksi. Mutta Oivan puolueen opportunismi tuottaa juuri tällaista puhetta. Annelihan ei valehdellut koskaan, niinhän se oli. Silti Annelin yksi päävaaliteema vuoden 2001 vaaleissa oli tuloerojen kasvu ja kansan jakaantuminen kahtia, minkä syyksi hän piti Lipposen hallitusten liian oikeistolaisen politiikan.
Minä en tässä nyt ole mitenkään ensisijaisesti moittinut yrityksiä ja yrittäjiä tuloeroista. Tuloerojen kasvun pääsyy on yläpäässä pääomatulojen kevytverotus. Tällä ei ole tekemistä yritteliäisyyden kanssa. Pahimmillaan tämä kevytverotus on johtanut meillä lääkäripulaan kuten päivän lehdestä voit lukea. Lääkärit kun ovat jo alkaneet tottua siihen, että ansiotulojen verotusta voi ja ilmeisesti myös pitää kiertää pääomatulojen kevytverotuksen avulla. Sinä suhtaudut tietysti tähän vain jonain kateuskysymyksenä.Miksi huolehdit tuloeroista?
Huolehtisit mieluummin siitä, miten yritystoiminta ja palvelualat saataisi toimimaan niin, että pienpalkkaiset voisivat saada lisää liksaa, kun palveluyritykset ensin saataisi kannattamaan paremmin.
Tuloerojen pieneneminen riippuu paljolti siitä miten palvelualojen kysyntä saadaan kasvamaan. Teollisuuden työpaikat nimittäin eivät Suomessa enää ikinä lisäänny. Siitä on lähdettävä.
- Minä vaan
Kun tarkastelu koski jaksoa 1995-2005, on syytä kerrata, mitä tuolloin tapahtui, ettei kaikkea pantaisi nykyhallituksen veronalennusten piikkiin.
1995 olimme juuri päässeet erittäin syvästä lamasta, vienti veti, teollisuuden tilauskirjat äyttyivät, pörssiyhtiäiden kurssit nousivat ja vahvaa vientivetoista kasvua jatkui pitkään. Tulloin laukesivat mone yrityksen huimat optiot ja myös tulos- ja bonuspalkkioita saatiin jakoon. Yritykset pääsivät myös jakamaan osinkoja, itä ei lama-aikana oltu nähty.
On siis melko itsestään selvää, että vahvan kasvun aika kasvatti tuloja ja myös tulojen eroja, kun meillä samaan aikaan rämmittiin edelleen pahassa rakennetyöömyyden suossa, mikä piti köyhät köyhinä.
Vuoteen 2003 saakka olimme lisäksi saaneet nauttia SDP:n ja kokoomuksen vetämästä sinipunasta, joka ruokki talouskasvua aivan tarkoituksellisesti, jotta töllisyys paranisi ja tyättmyyden kustannuksista päästäisi eroon. Siinä muuten onnistuttiin melko hyvin, vaikka meille edelleen jäi rakennetyöttömiä ja siten köyhiä ihmisiä, mutta heitä oli huimasti vähemmän kuin tarkastelujakson alussa, 1995.
Jäätteenmäen/Vanhasen punamulta jatkoi talouskasvua ruokkivaa talouspolitiikkaa ja mm. tuloveron alennuksia. Nepainotettiin pieni- ja keskituloisiin ryhmiin, ei ylempiin tuloluokkiin, niin kuin annoit ymmärtää. Tämä sinipunan talouspolitiikan viisas jatko teki Vanhasen 1. hallituksen ajasta aivan ennätysmäisen kasvun vuoden. Silloin kasvoivat tietenkin myös pääomatulot ja kasvuyhtiöiden pärssikurssit, eli myös optioita ja tulospalkkioita maksettiin.
Koko selvityksen tarkastelujakson ajan tehtiin myös keskitetyt tupot paitsi muistakseni yhden kerran, jolloin paperi, metalli ja kemia halusivat rahastaa viennin talouskasvun omille eliittiduunareileen ja kieltäytyivät keskitetystä ratkaisusta.
Nyt voi siis kysyä, millä perusteilla panit tämän kaiken Vanhasen 2. hallituksen piikkiin?
Tämä hallitushan on kasvattanut tulonsiirtoja kaikkein vähätuloisimmille enemmän kuin tätä edelliset hallitukset olivat koskaan tehneet.
Perintöverouudistus, muuten oudattelee pohjoismaista linjaa ja hyödyttää roimasti nimenomaan pieni- ja keskituloisia. Metsäverotuksen uudistuksella turvataan metsälan työpaikkoja. Progression alentaminen perustuu niin ikään siihen, että pääsisimme edes lähelle sellaista progressiota, joka on EU:ssa keskimäärin, kun se nyt on meillä selvästi jyrkempää ja haittaa kotimarkkinoiden toimintaa ja työllistymistä.
On vaikea ymmärtää, ihin perustat puheesi tasavertaisuudesta, kun juuri tasavertaisuus saa aikaan, että tuloerot kasvavat, koska jotkut menestyvät paremmin kuin toiset.
Hallitushan ei ole missään nimessä antanut rikkaille enempää, vaan ottaa heiltä enemmän. Optio- ja bonuspalkkatuloista kovimmillaan jopa 75% palautuu verottajalle erilaisina veroina ja maksuina, mitä ovat hyötyneet eniten ne kunnat, joissa optioiden saajia on asunut.
Tällainen tuloerokeskustelu, jossa katkera kauna kohdistetaan niihin, joiden tulot ovat nousseet, ei palvele köyhien asiaa, koska käyhät saavat lisää tuloja vain sellaisella politiikalla, jonka aniosta talus menestyy niin, että myös pienipalkkaisten ansioita voi korottaa. Se ei onnistu koskaan, jos palkan verotuksen liian jyrkällä progressiolla otetaan jo keskituloisiltkin pois se ostovoima, jota kuluttamalla esim. palvelulat kasvaisivat niin, että ne voisivat maksaa nykyistä parempia palkkoja.kyllä ymmärtämään eräiltä osin asiat niin väärin kuin vain on mahdollista ne väärin ymmärtää. Ei kukaan tietenkään pane nykyhallituksen viaksi historiassa tapahtunutta tuloeron kasvua. Otin vain esille sen, miten nykyhallituksen puolueet suhtautuvat tähän asiaan. Hallituksen sisällä on selvä suhtautumisero Vihreiden ja muiden kesken. Oppositio näyttäisi hallitusta tässä kohdin yhtenäisemmältä.
Puhut taloutta elvyttävän politiikan seurauksista aivan kuin ne olisivat asioita, joiden edessä pitää vain polvillaan ja ihmetellä, että näinkö tässä sitten kävi. Kyllä tuloerojen kimppuun olisi aivan hyvin voitu käydä jo silloin. Olisi voitu leikata mainitsemiasi hulppeita pääomatulovoittoja ja jakaa niitä toimeentulotukina työttömille ja muille köyhille, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä. Se olisi ollut sosiaalisesti vastuuntuntoisempaa politiikkaa. Tällaistahan Anneli Jäätteenmäki Kepussa nimenomaan peräänkuulutti ja otti vaalivoiton.
Todella omituinen on väitteesi siitä, että perintöverouudistus jotenkin erityisesti hyödyttäisi pieni- ja keskituloisia. Se että verotettava perintötulon alarajaa vähän nostettiin on pelkkä rikka rokassa. Uudistuksen pääpaino oli todella selvästi yritysomaisuuden perintöverotuksessa, minkä tavoitteena on ollut vapauttaa tällainen omaisuus vastoin kaikkia tasavertaisuuden periaatteita kokonaan verosta.
Metsäverotuksen alentamisella ei turvata lainkaan metsäalan työpaikkoja. Metsäteollisuus on hankkinut jo puuta niin paljon, että varastot pullottavat. Sekä Venäjän puutullien lykkääntyminen että metsäverotus ovat tältä kannalta molemmat jokseenkin turhia toimenpiteitä. Kannattaa tutustua tältä osin PTT:n metäsekonomisti Tapio Tiilin tuoreisiinlausuntoihin, joista asia käy harvinaisen selväksi.
Progression jyrkkyys ei haittaa millään lailla kotimarkkinoiden toimintaa ja työllisyyttä. Työvoimapula koskettaa erityisesti matalapalkka-aloja sekä aloja, joiden tulppana on ollut liian vähäinen koulutus alalle kysyntään verrattuna. Yhdyn tältä osin kyllä siihen, että progressiota voitaisiin tulojen alapäässä vielä loiventaa ja vastaavasti sitten yläpäässä vaikka vähän jyrkentää.
Niin varmaan tämä syytös kaunaisuudesta onkin sitten hyvä laajentaa koskemaan kaikkia länsimaita ja niitä edustavaa OECD:tä, joka tähän tuloerojen kasvuun ja sen haitallisuuteen on kinnittänyt huomioita. Näin tuloeroja arvostelevien taakka täällä kotimaassa laajenee vähän leveämmille harteille.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
kyllä ymmärtämään eräiltä osin asiat niin väärin kuin vain on mahdollista ne väärin ymmärtää. Ei kukaan tietenkään pane nykyhallituksen viaksi historiassa tapahtunutta tuloeron kasvua. Otin vain esille sen, miten nykyhallituksen puolueet suhtautuvat tähän asiaan. Hallituksen sisällä on selvä suhtautumisero Vihreiden ja muiden kesken. Oppositio näyttäisi hallitusta tässä kohdin yhtenäisemmältä.
Puhut taloutta elvyttävän politiikan seurauksista aivan kuin ne olisivat asioita, joiden edessä pitää vain polvillaan ja ihmetellä, että näinkö tässä sitten kävi. Kyllä tuloerojen kimppuun olisi aivan hyvin voitu käydä jo silloin. Olisi voitu leikata mainitsemiasi hulppeita pääomatulovoittoja ja jakaa niitä toimeentulotukina työttömille ja muille köyhille, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä. Se olisi ollut sosiaalisesti vastuuntuntoisempaa politiikkaa. Tällaistahan Anneli Jäätteenmäki Kepussa nimenomaan peräänkuulutti ja otti vaalivoiton.
Todella omituinen on väitteesi siitä, että perintöverouudistus jotenkin erityisesti hyödyttäisi pieni- ja keskituloisia. Se että verotettava perintötulon alarajaa vähän nostettiin on pelkkä rikka rokassa. Uudistuksen pääpaino oli todella selvästi yritysomaisuuden perintöverotuksessa, minkä tavoitteena on ollut vapauttaa tällainen omaisuus vastoin kaikkia tasavertaisuuden periaatteita kokonaan verosta.
Metsäverotuksen alentamisella ei turvata lainkaan metsäalan työpaikkoja. Metsäteollisuus on hankkinut jo puuta niin paljon, että varastot pullottavat. Sekä Venäjän puutullien lykkääntyminen että metsäverotus ovat tältä kannalta molemmat jokseenkin turhia toimenpiteitä. Kannattaa tutustua tältä osin PTT:n metäsekonomisti Tapio Tiilin tuoreisiinlausuntoihin, joista asia käy harvinaisen selväksi.
Progression jyrkkyys ei haittaa millään lailla kotimarkkinoiden toimintaa ja työllisyyttä. Työvoimapula koskettaa erityisesti matalapalkka-aloja sekä aloja, joiden tulppana on ollut liian vähäinen koulutus alalle kysyntään verrattuna. Yhdyn tältä osin kyllä siihen, että progressiota voitaisiin tulojen alapäässä vielä loiventaa ja vastaavasti sitten yläpäässä vaikka vähän jyrkentää.
Niin varmaan tämä syytös kaunaisuudesta onkin sitten hyvä laajentaa koskemaan kaikkia länsimaita ja niitä edustavaa OECD:tä, joka tähän tuloerojen kasvuun ja sen haitallisuuteen on kinnittänyt huomioita. Näin tuloeroja arvostelevien taakka täällä kotimaassa laajenee vähän leveämmille harteille.Joutuisin toistamaan itseäni, jos jatkaisin, joten lopettelen tämän ketjun tähän.
- Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
kyllä ymmärtämään eräiltä osin asiat niin väärin kuin vain on mahdollista ne väärin ymmärtää. Ei kukaan tietenkään pane nykyhallituksen viaksi historiassa tapahtunutta tuloeron kasvua. Otin vain esille sen, miten nykyhallituksen puolueet suhtautuvat tähän asiaan. Hallituksen sisällä on selvä suhtautumisero Vihreiden ja muiden kesken. Oppositio näyttäisi hallitusta tässä kohdin yhtenäisemmältä.
Puhut taloutta elvyttävän politiikan seurauksista aivan kuin ne olisivat asioita, joiden edessä pitää vain polvillaan ja ihmetellä, että näinkö tässä sitten kävi. Kyllä tuloerojen kimppuun olisi aivan hyvin voitu käydä jo silloin. Olisi voitu leikata mainitsemiasi hulppeita pääomatulovoittoja ja jakaa niitä toimeentulotukina työttömille ja muille köyhille, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä. Se olisi ollut sosiaalisesti vastuuntuntoisempaa politiikkaa. Tällaistahan Anneli Jäätteenmäki Kepussa nimenomaan peräänkuulutti ja otti vaalivoiton.
Todella omituinen on väitteesi siitä, että perintöverouudistus jotenkin erityisesti hyödyttäisi pieni- ja keskituloisia. Se että verotettava perintötulon alarajaa vähän nostettiin on pelkkä rikka rokassa. Uudistuksen pääpaino oli todella selvästi yritysomaisuuden perintöverotuksessa, minkä tavoitteena on ollut vapauttaa tällainen omaisuus vastoin kaikkia tasavertaisuuden periaatteita kokonaan verosta.
Metsäverotuksen alentamisella ei turvata lainkaan metsäalan työpaikkoja. Metsäteollisuus on hankkinut jo puuta niin paljon, että varastot pullottavat. Sekä Venäjän puutullien lykkääntyminen että metsäverotus ovat tältä kannalta molemmat jokseenkin turhia toimenpiteitä. Kannattaa tutustua tältä osin PTT:n metäsekonomisti Tapio Tiilin tuoreisiinlausuntoihin, joista asia käy harvinaisen selväksi.
Progression jyrkkyys ei haittaa millään lailla kotimarkkinoiden toimintaa ja työllisyyttä. Työvoimapula koskettaa erityisesti matalapalkka-aloja sekä aloja, joiden tulppana on ollut liian vähäinen koulutus alalle kysyntään verrattuna. Yhdyn tältä osin kyllä siihen, että progressiota voitaisiin tulojen alapäässä vielä loiventaa ja vastaavasti sitten yläpäässä vaikka vähän jyrkentää.
Niin varmaan tämä syytös kaunaisuudesta onkin sitten hyvä laajentaa koskemaan kaikkia länsimaita ja niitä edustavaa OECD:tä, joka tähän tuloerojen kasvuun ja sen haitallisuuteen on kinnittänyt huomioita. Näin tuloeroja arvostelevien taakka täällä kotimaassa laajenee vähän leveämmille harteille.aikanaan totesi, että jos halumme saada talouden nousuun, emme mitenkään voi estää tuloerojen kasvua.
Obs1 kirjoitti:
aikanaan totesi, että jos halumme saada talouden nousuun, emme mitenkään voi estää tuloerojen kasvua.
ehkä hän on sanonut myös, että jos haluamme pitää talouden edelleen kasvussa, emme voi sallia tuloerojen enää kasvavan.
Tuloerojen kasvu johtaa nimittäin helposti ostovoiman heikkenemiseen koko yhteiskunnan tasolla ja se puolestaan vetää talouden alamäkeen.- Obs1
Mielipidepankki kirjoitti:
ehkä hän on sanonut myös, että jos haluamme pitää talouden edelleen kasvussa, emme voi sallia tuloerojen enää kasvavan.
Tuloerojen kasvu johtaa nimittäin helposti ostovoiman heikkenemiseen koko yhteiskunnan tasolla ja se puolestaan vetää talouden alamäkeen.tiedä, mitä Persson on ehkä sanonut.
- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
ehkä hän on sanonut myös, että jos haluamme pitää talouden edelleen kasvussa, emme voi sallia tuloerojen enää kasvavan.
Tuloerojen kasvu johtaa nimittäin helposti ostovoiman heikkenemiseen koko yhteiskunnan tasolla ja se puolestaan vetää talouden alamäkeen.Eivät tuloerot ostovoimaa heikennä, jos tulot ovat tarpeeksi korkealla tasolla suhteessa hintatasoon.
Meillä on korkean veroprogression, korkeiden työvoiman sivukulujen ja arvonlisäverotuksen ansiosta vakava ongelma, verokiila, joka nostaa tuotteiden ja etenkin palvelujen hinnan niin korkeaksi, ettei palkansaajan käteen jäävä nettoansio (reaalinn ostovoima) riitä ollenkaan tarpeellisessa määrin sellaiseen kulutukseen, jonka hinnoissa on paljon ihmistyön osuutta (ja veroja) sisällä.
Tämä on vakava asia, jota toistaiseksi vain kokoomus ymmärtää pitää esillä. Minä vaan kirjoitti:
Eivät tuloerot ostovoimaa heikennä, jos tulot ovat tarpeeksi korkealla tasolla suhteessa hintatasoon.
Meillä on korkean veroprogression, korkeiden työvoiman sivukulujen ja arvonlisäverotuksen ansiosta vakava ongelma, verokiila, joka nostaa tuotteiden ja etenkin palvelujen hinnan niin korkeaksi, ettei palkansaajan käteen jäävä nettoansio (reaalinn ostovoima) riitä ollenkaan tarpeellisessa määrin sellaiseen kulutukseen, jonka hinnoissa on paljon ihmistyön osuutta (ja veroja) sisällä.
Tämä on vakava asia, jota toistaiseksi vain kokoomus ymmärtää pitää esillä.Ostovoiman ja hintatason välinen suhde on tässä todellakin se olennainen juttu.
Verokiila-pelkosi on ehkä osin totta, mutta pääosin kuitenkin Paha susi ja Punahilkka satua. Suomi elää viennistä ja hyvin on elänyt verotuksesta ja muista maksuista huolimatta. Muualla näköjään ymmärretään ostaa tuotteitamme, vaikka siellä onkin kaikenlaista verorasitusta joukossa. Ehkä tämä johtuu siitä, että palkkatasomme on niin matala muihin maihin verrattuna.
Kotimaassa palvelusektori on vaan koko ajan paisunut, vaikka verotus on sinusta liian korkealla tasolla. Unohdat tässä nimittäin sellaisen asian, että meillä noilla verotuloilla tuotetaan sellaisia palveluja, joista muualla pitää maksaa itse. Sanotaan nyt niitä vaikka niiksi ilmaisiksi palveluiksi, joista vaaleissakin oli puhe. Ostovoima voi siten meillä keskisttyä ostamaan yritysten tuottamia palveluja, kun esim. terveys- ja koulutuspalvelut tuotetaan yhteiskunnan varoista.
Yhdysvalloissa missä taatusti eivät ole verot liikana rasitteena, on käynyt juuri niin, että ostovoima on liian heikko hintatasoon verrattuna. Tämä on aiheuttanut kahden työpaikan loukkuja ja rahat eivät silti tahdo riittää. Mistähän se hintataso on mahtanut siellä niin korkeaksi kavuta. Lisäksi monista sellaisista asioista saa maksaa, jotka meillä siis ovat yhteiskunnan tuottamia "ilmaispalveluja". Minusta meidän ei pidä tavoitella ihmemaa Amerikan tasoa, missä läheskään kaikkien ostovoima ei yllä hintatasolle, joka on alhaisempi kuin meillä.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Ostovoiman ja hintatason välinen suhde on tässä todellakin se olennainen juttu.
Verokiila-pelkosi on ehkä osin totta, mutta pääosin kuitenkin Paha susi ja Punahilkka satua. Suomi elää viennistä ja hyvin on elänyt verotuksesta ja muista maksuista huolimatta. Muualla näköjään ymmärretään ostaa tuotteitamme, vaikka siellä onkin kaikenlaista verorasitusta joukossa. Ehkä tämä johtuu siitä, että palkkatasomme on niin matala muihin maihin verrattuna.
Kotimaassa palvelusektori on vaan koko ajan paisunut, vaikka verotus on sinusta liian korkealla tasolla. Unohdat tässä nimittäin sellaisen asian, että meillä noilla verotuloilla tuotetaan sellaisia palveluja, joista muualla pitää maksaa itse. Sanotaan nyt niitä vaikka niiksi ilmaisiksi palveluiksi, joista vaaleissakin oli puhe. Ostovoima voi siten meillä keskisttyä ostamaan yritysten tuottamia palveluja, kun esim. terveys- ja koulutuspalvelut tuotetaan yhteiskunnan varoista.
Yhdysvalloissa missä taatusti eivät ole verot liikana rasitteena, on käynyt juuri niin, että ostovoima on liian heikko hintatasoon verrattuna. Tämä on aiheuttanut kahden työpaikan loukkuja ja rahat eivät silti tahdo riittää. Mistähän se hintataso on mahtanut siellä niin korkeaksi kavuta. Lisäksi monista sellaisista asioista saa maksaa, jotka meillä siis ovat yhteiskunnan tuottamia "ilmaispalveluja". Minusta meidän ei pidä tavoitella ihmemaa Amerikan tasoa, missä läheskään kaikkien ostovoima ei yllä hintatasolle, joka on alhaisempi kuin meillä.Jos pysytään vaan täällä Suomessa kotoisten palvelujen äärellä, niin ikävä kyllä palvelujen hinnoissa on palkansaajan nettopalkan päällä kolminkertainen rasitus, joka nostaa palvelun hinnat sellaisiksi, että vain rikkaat turistit ja yritysten piikkiin kuluttavat voivat käyttää esim. ravintolapalveluja.
Tämä rasittaa todella pahasti työvoimavaltaisia palvelualoja, joilla on paljon pienipalkkaisia ihmisiä töissä, kun palkkojen korottaminen vaikkapa satasella (netto) merkitsisi, että myynnin lisäyksen kautta olisi saatava tuloja ainakin 300 yrityksen haluama katetuotto jokaista palkan korotettua satasta kohden.
Kun näin on, niin yhtälä on mahdoton, eli verokiilaa on alennettava, jotta pystyisimme työllistämään pienipalkkaisia ja myös maksamaan heille kunnolla.
Palvelujen pitäisi nääs olla sen hintaisia, että tavallisellakin ihmisellä on varaa niitä käyttää.
- Yksi kylähullu
Pari huomiota tuosta selvityksestä.
Suomessa on tuloerojen kasvu ollut suuri. Selityksenä lähtötaso v. 1995 joka oli yksi maailman alhaisimmista. Siis kohtuullinenkin kasvu on ollut suhteessa suurta.
Absoluuttiset tuloerot meillä poikkeavat oikeastaan vain Ruotsin ja Tanskan vastaavista, Osaselityskenä näiden maiden verotus joka on ajanut ison joukon kaiken rikkaimpia veropakolaisiksi. Toisaalta Ruotsi ei laske mukaan kuin kansalaisuuden saaneet siirtolaiset, kaiken köyhimmät eivät ole Ruotsin kanslaisia joiden todellisuus ei näy tilastoissa.Olet kyllä oikeassa siinä, että lähtötasomme oli hyvä ja tilanne on edelleenkin kohtuullinen verrattuna moneen muuhun maahan. Silloin kun otin esille isänmaallisuuden ja maasta lähtemisen syyt, monet taisivat väittää, ettei siinä ole kyse mistään veropakolaisuudesta. En muista sinun näkemystäsi, mutta on mukava havaita, että joku sentään myöntää tällaisen asian olemassaolon.
Selvitys on tietysti virheellinen, jos siinä maahanmuutajat määritellään eri maissa eri kriteerein. Oliko tässä selvityksessä tosiaankin tällainen moka tehty?- Yksi kylähullu
Mielipidepankki kirjoitti:
Olet kyllä oikeassa siinä, että lähtötasomme oli hyvä ja tilanne on edelleenkin kohtuullinen verrattuna moneen muuhun maahan. Silloin kun otin esille isänmaallisuuden ja maasta lähtemisen syyt, monet taisivat väittää, ettei siinä ole kyse mistään veropakolaisuudesta. En muista sinun näkemystäsi, mutta on mukava havaita, että joku sentään myöntää tällaisen asian olemassaolon.
Selvitys on tietysti virheellinen, jos siinä maahanmuutajat määritellään eri maissa eri kriteerein. Oliko tässä selvityksessä tosiaankin tällainen moka tehty?En tiedä perustuuko tämä selvitys maiden omiin tilastointeihin vai OECD:n itsensä tekemiin. Uskoisin sen perustuvat maiden antamiin tietoihin.
Ruotsin todellista tilannetta tosiaan vääristää suuri veropakolaisten joukko, Suomessa sellaista ilmiötä ei siinä mittakaavassa ole tapahtunut. Muistaakseni Ruotsin 100:ta suurituloisimmasta jopa 30 % asuu muualla, eli ei maksa tulojaan varsinaiseen kotimaahansa.
Ruotsi ei myöskään tilastoi siirtolaisia joilla ei ole kansalaisuutta, näin saattaa olla Suomessakin, mutta tässäkin meidän siirtolaismäärä on niin pieni ettei se tiastoon juuri vaikuta.
Otin vain esille sen, että emme ole oleellisesti erialisessa asemassa muiden länsimaiden kanssa, vain tuo kasvu on ollut nopeampaa, mutta sillekin on selitys siinä lähtötasossa. Yksi kylähullu kirjoitti:
En tiedä perustuuko tämä selvitys maiden omiin tilastointeihin vai OECD:n itsensä tekemiin. Uskoisin sen perustuvat maiden antamiin tietoihin.
Ruotsin todellista tilannetta tosiaan vääristää suuri veropakolaisten joukko, Suomessa sellaista ilmiötä ei siinä mittakaavassa ole tapahtunut. Muistaakseni Ruotsin 100:ta suurituloisimmasta jopa 30 % asuu muualla, eli ei maksa tulojaan varsinaiseen kotimaahansa.
Ruotsi ei myöskään tilastoi siirtolaisia joilla ei ole kansalaisuutta, näin saattaa olla Suomessakin, mutta tässäkin meidän siirtolaismäärä on niin pieni ettei se tiastoon juuri vaikuta.
Otin vain esille sen, että emme ole oleellisesti erialisessa asemassa muiden länsimaiden kanssa, vain tuo kasvu on ollut nopeampaa, mutta sillekin on selitys siinä lähtötasossa.Tuloryhmät tilastoidaan yleensä desiileittäin eli jaetaan kymmeneen osaan. Ei sellaisessa tarkastelussa 30 ulkomaille muuttaneen rikkaan merkitys ole kuitenkaan mikään mullistava.
Jokseenkin kaikilla siirtolaisilla on kaiketi jonkun maan kansalaisuus. Tarkoitit ilmeisesti niitä ulkomaalaisia, joilla ei ole Ruotsin kansalaisuutta. Kyllä heidät tilastoidaan aivan samalla tavoin kuin Suomessakin. Tilastointip perustuu siihen, että heillä on asuinpaikka Suomessa tai vastaavasti Ruotsissa.
Suomessa on ulkomaan kansalaisia noin 130 000 ja Ruotissa yli puoli miljoonaa. Suomessa on ulkomailla syntyneitä henkilöitä noin 200 000 ja Ruotsissa noin 1,2 miljoonaa. Vaikka nämä suhteutetaan molempien maiden väkilukuun, maahanmuuttajien osuus on Ruotsissa vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tällainen ero alkaa näkyä jo tulonjakotilastossakin merkityksellisenä.- tilastomies
Mielipidepankki kirjoitti:
Tuloryhmät tilastoidaan yleensä desiileittäin eli jaetaan kymmeneen osaan. Ei sellaisessa tarkastelussa 30 ulkomaille muuttaneen rikkaan merkitys ole kuitenkaan mikään mullistava.
Jokseenkin kaikilla siirtolaisilla on kaiketi jonkun maan kansalaisuus. Tarkoitit ilmeisesti niitä ulkomaalaisia, joilla ei ole Ruotsin kansalaisuutta. Kyllä heidät tilastoidaan aivan samalla tavoin kuin Suomessakin. Tilastointip perustuu siihen, että heillä on asuinpaikka Suomessa tai vastaavasti Ruotsissa.
Suomessa on ulkomaan kansalaisia noin 130 000 ja Ruotissa yli puoli miljoonaa. Suomessa on ulkomailla syntyneitä henkilöitä noin 200 000 ja Ruotsissa noin 1,2 miljoonaa. Vaikka nämä suhteutetaan molempien maiden väkilukuun, maahanmuuttajien osuus on Ruotsissa vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tällainen ero alkaa näkyä jo tulonjakotilastossakin merkityksellisenä.30 sadasta rikkaimmasta kuvaa sitä osuutta mikä veropakolaisia on, sillä onhan heitä myös noiden sadan ulkopuolella. Siis 30 % suurituloisista poistuu maasta välttääkseen pohjoismaisen hyvinvointivaltion verokohtelun.
Ei se ole ihan pieni määrä, ja ennenkaikkea se kertoo siitä, miten hyvätuloisilla on mahdollisuus välttää veroja silloin kun tuntevat niiden kohtelevan itseään liian rankasti. Verotuksessa pitää siis olla tarkkana ettei mene lapsi pesuveden mukana tilastomies kirjoitti:
30 sadasta rikkaimmasta kuvaa sitä osuutta mikä veropakolaisia on, sillä onhan heitä myös noiden sadan ulkopuolella. Siis 30 % suurituloisista poistuu maasta välttääkseen pohjoismaisen hyvinvointivaltion verokohtelun.
Ei se ole ihan pieni määrä, ja ennenkaikkea se kertoo siitä, miten hyvätuloisilla on mahdollisuus välttää veroja silloin kun tuntevat niiden kohtelevan itseään liian rankasti. Verotuksessa pitää siis olla tarkkana ettei mene lapsi pesuveden mukanaNyt tulee jo sen suuruusluokan väitteitä, että voisitko panna jonkun tilaston tai muun tiedon asiasta, jotta saadaan varmmennus. Ei haittaa, vaikka se olisi på svenska.
- kehittyvät maat
"... kasvavien tuloerojen huomioimatta jättäminen ei ole vaihtoehto vaan erittäin vaarallinen tie, jolla on väistämättömiä poliittisia ja sosiaalisia seurauksia."
Pian ei valmisteta mitään, kun ostovoimaa ei ole. Näinhän meillä on jo nyt.
Miten käy, kun kehittyvissä maissa ihmisten tulot eivät kasva? Missä lopulta on kaiken työntekemisen tuloksen kuluttajat? Siis siinä vaiheessa, kun on vain feodaaliaatelistoa muistuttava luokka, joka teetättää peltotyönsä joillakin onnekkailla ruokapalkkaa vastaan.
Kauppahan se on, mikä hengissä pitää ja myös tuottaa sen rahan, millä tuloerotkin saattavat kasvaa.
Paitsi meillä, missä eliitti muodostuu valtion kassan ympärille. ;(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101094
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82824Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat264606Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede17605- 68567
- 95552
- 26512
- 44493
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.47491- 47437