rusettitanssiin pari

marttyyrimallarittt

Mun käsittääkseni Fredi on aika virtuoosi jäällä, joten ehkä sen avulla minäki pysyn pystyssä ku ei oo tullu luisteltua vuosikausiin, joten loistavan valinnan teit mulle :)

old_profile_29818 kirjoitti:

Mun käsittääkseni Fredi on aika virtuoosi jäällä, joten ehkä sen avulla minäki pysyn pystyssä ku ei oo tullu luisteltua vuosikausiin, joten loistavan valinnan teit mulle :)

että enpä taida minäkään enää luistimilla pystyssä pysyä. Voi dayum raukkaa, jos ei se ole taitavaakin taitavampi luistelija niin me ollaan kyllä mustelmilla alta aikayksikön, mutta siitä saa kyllä syyttää rusettien jakajaa eikä mua. Hmph.

UPDATE_8718096 kirjoitti:

että enpä taida minäkään enää luistimilla pystyssä pysyä. Voi dayum raukkaa, jos ei se ole taitavaakin taitavampi luistelija niin me ollaan kyllä mustelmilla alta aikayksikön, mutta siitä saa kyllä syyttää rusettien jakajaa eikä mua. Hmph.

Vastuu on täysin rusettien jakajalla. Mulla kävi kyllä mahdoton onni tässä, tosin vähän käy sääliks Frediä kun sai tällasen kompelojalan parikseen, mutta mä lupaan tehdä parhaani jotten telo sitä ihan täysin.

Ja jos meno menee vallan kaatuiluks, niin sittenhän voi mennä lumipenkkaan istumaan ja juoda kuumaa kaakaota. Sujuu se "luistelu" niinkin :)

Nyt alko tekeen mieli kaakaota ja voikkaria... Voih, mistä mä tähän hätään sitä saisin...

old_profile_29818 kirjoitti:

Vastuu on täysin rusettien jakajalla. Mulla kävi kyllä mahdoton onni tässä, tosin vähän käy sääliks Frediä kun sai tällasen kompelojalan parikseen, mutta mä lupaan tehdä parhaani jotten telo sitä ihan täysin.

Ja jos meno menee vallan kaatuiluks, niin sittenhän voi mennä lumipenkkaan istumaan ja juoda kuumaa kaakaota. Sujuu se "luistelu" niinkin :)

Nyt alko tekeen mieli kaakaota ja voikkaria... Voih, mistä mä tähän hätään sitä saisin...

mä vähän luulen,että tuohon penkan puolella istuskeluun se suosiolla menee :D

Heh, siinäpä sitä vasta onkin pulmaa kerrakseen. Onkos sulla mitään kummallisia mielihaluja vielä ilmaantunu tai muita iki-ihania oireita? :))

UPDATE_8718096 kirjoitti:

mä vähän luulen,että tuohon penkan puolella istuskeluun se suosiolla menee :D

Heh, siinäpä sitä vasta onkin pulmaa kerrakseen. Onkos sulla mitään kummallisia mielihaluja vielä ilmaantunu tai muita iki-ihania oireita? :))

ois ihan hyvä paikka, kunhan pepun alla on lämmin alusta :) Tärkeintä kuitenkin olis hyvä seura.

On mulla jotain pieniä haluja tullut, mutta ei mitään ihan omituista kuten halua jyystää taululiituja :) Kunnolla mausteista ruokaa tekee ihan jatkuvasti mieli, sitä mä voisin vetää aamiaiseks, lounaaks, päivälliseks ja illalliseks. Kahvi, kaikki makea ja puurot ällöttää tällä hetkellä ja tietyt hajut nostaa oksennuksen kurkkuun esim vahva partavesi, bensa ja tupakka.

Pahoinvointia ei oo enää kovin paljoa (onneks), mutta tuntuu että energiavarastot on kovin vähissä. Yritän silti repiä itseäni lenkille ja salille, jotta pysyis kilot edes vähän kurissa ja tähän mennessä paino ei oo noussut juuri lainkaan mutta kohtahan se väkisinkin nousee... No pääasia, että lapsi kehittyy ja voi hyvin :)

Mä saan vielä hetken odotella niitä muita ihanuuksia kuten turvotusta, ankkakävelyä, selkäkipuja, ummetusta jne... ;)

old_profile_29818 kirjoitti:

ois ihan hyvä paikka, kunhan pepun alla on lämmin alusta :) Tärkeintä kuitenkin olis hyvä seura.

On mulla jotain pieniä haluja tullut, mutta ei mitään ihan omituista kuten halua jyystää taululiituja :) Kunnolla mausteista ruokaa tekee ihan jatkuvasti mieli, sitä mä voisin vetää aamiaiseks, lounaaks, päivälliseks ja illalliseks. Kahvi, kaikki makea ja puurot ällöttää tällä hetkellä ja tietyt hajut nostaa oksennuksen kurkkuun esim vahva partavesi, bensa ja tupakka.

Pahoinvointia ei oo enää kovin paljoa (onneks), mutta tuntuu että energiavarastot on kovin vähissä. Yritän silti repiä itseäni lenkille ja salille, jotta pysyis kilot edes vähän kurissa ja tähän mennessä paino ei oo noussut juuri lainkaan mutta kohtahan se väkisinkin nousee... No pääasia, että lapsi kehittyy ja voi hyvin :)

Mä saan vielä hetken odotella niitä muita ihanuuksia kuten turvotusta, ankkakävelyä, selkäkipuja, ummetusta jne... ;)

elävänä kaikki ah' niin ihanat muistot mieleen :D

Mulla oli kauhea hinku syödä suolakurkkuja ja salmiakkia, eikä niitä sitten paljon saanu syödä ettei verenpaine nouse. Meinasin housuni repiä, siis tietysti mä aloin himoitseen just niitä syötäviä mitkä multa oli kielletty ;D
Kahvi ja tupakka ällötti muakin, se taitaa olla melko tavallistakin. Meillä ei voinu myöskään paistaa jauhelihaa koska se haju laitto yökkäileen. Mitäköhän kaikkea muuta oli...

Mä en ensimmäisen kanssa ollu lainkaan väsyny mutta tän toisen raskauden ajan olin aivan poikki. Tosin olosuhteetkin on erilaiset (kun on tuo isompi vintiö kuluttamassa mamman energiaa myös) mutta se oli kyllä jotain ihan käsittämätöntä...olisin voinu nukahtaa pystyyn vaikka kauppajonossa. Tuo tajuton uupumus tosiaan rajotti niin,ettei jaksanu liikkuakaan kuin sen mikä oli pakko, eli painoa kerty aika upeesti. Noh, nyt on reilu 3kk synnytyksestä ja kolme kiloa jäljellä lähtöpainoon, että hyvällä mallilla mennään (vaikkei meillä edes imetys onnistunu). Eli ei siitä stressiä kannata ottaa. :)

Ankkakävely :D Se on sitten niin mageen näköstä vaappumista, että huhheijaa. Ja se vasta hauskaa onkin (siis muiden mielestä) kun yrität omin voimin päästä upottavalta sohvalta ylös :D

Mutta tsemppiä sinne loppu raskauteen ja nauti nyt olostas, ihanaa aikaa tuo on :))

old_profile_29818 kirjoitti:

Mun käsittääkseni Fredi on aika virtuoosi jäällä, joten ehkä sen avulla minäki pysyn pystyssä ku ei oo tullu luisteltua vuosikausiin, joten loistavan valinnan teit mulle :)

ison tyynyn mukaan muiden kamppeiden ohella. ja sit sellasen luistelukehikon jota lapset työntää edessään että ne pysyy pystyssä..

Luota vaan muhun

UPDATE_8718096 kirjoitti:

elävänä kaikki ah' niin ihanat muistot mieleen :D

Mulla oli kauhea hinku syödä suolakurkkuja ja salmiakkia, eikä niitä sitten paljon saanu syödä ettei verenpaine nouse. Meinasin housuni repiä, siis tietysti mä aloin himoitseen just niitä syötäviä mitkä multa oli kielletty ;D
Kahvi ja tupakka ällötti muakin, se taitaa olla melko tavallistakin. Meillä ei voinu myöskään paistaa jauhelihaa koska se haju laitto yökkäileen. Mitäköhän kaikkea muuta oli...

Mä en ensimmäisen kanssa ollu lainkaan väsyny mutta tän toisen raskauden ajan olin aivan poikki. Tosin olosuhteetkin on erilaiset (kun on tuo isompi vintiö kuluttamassa mamman energiaa myös) mutta se oli kyllä jotain ihan käsittämätöntä...olisin voinu nukahtaa pystyyn vaikka kauppajonossa. Tuo tajuton uupumus tosiaan rajotti niin,ettei jaksanu liikkuakaan kuin sen mikä oli pakko, eli painoa kerty aika upeesti. Noh, nyt on reilu 3kk synnytyksestä ja kolme kiloa jäljellä lähtöpainoon, että hyvällä mallilla mennään (vaikkei meillä edes imetys onnistunu). Eli ei siitä stressiä kannata ottaa. :)

Ankkakävely :D Se on sitten niin mageen näköstä vaappumista, että huhheijaa. Ja se vasta hauskaa onkin (siis muiden mielestä) kun yrität omin voimin päästä upottavalta sohvalta ylös :D

Mutta tsemppiä sinne loppu raskauteen ja nauti nyt olostas, ihanaa aikaa tuo on :))

... tästä tuli mieleen. Mie muistan, että vetelin Täystuhoa odottaessani tiramisu-jätskiä ja suolakurkkua sekaisin :D Siis ja oikeasti, inhoan tiramisu-jäätelöä...

Alko tuleen ikävä, siis jäälle :)

sininen_sitruuna kirjoitti:

... tästä tuli mieleen. Mie muistan, että vetelin Täystuhoa odottaessani tiramisu-jätskiä ja suolakurkkua sekaisin :D Siis ja oikeasti, inhoan tiramisu-jäätelöä...

Alko tuleen ikävä, siis jäälle :)

tosi herkulliselta yhdistelmältä :D
No, ei ne suolakurkut jäden kanssa vielä mitään (edes tiramisu-jäätelön) kun jotkut tahtoo sekottaa jäätelöön multaa tai muuta yhtä maukasta. Namnam.

Olit dissannut väliajan pois.

UPDATE_8718096 kirjoitti:

elävänä kaikki ah' niin ihanat muistot mieleen :D

Mulla oli kauhea hinku syödä suolakurkkuja ja salmiakkia, eikä niitä sitten paljon saanu syödä ettei verenpaine nouse. Meinasin housuni repiä, siis tietysti mä aloin himoitseen just niitä syötäviä mitkä multa oli kielletty ;D
Kahvi ja tupakka ällötti muakin, se taitaa olla melko tavallistakin. Meillä ei voinu myöskään paistaa jauhelihaa koska se haju laitto yökkäileen. Mitäköhän kaikkea muuta oli...

Mä en ensimmäisen kanssa ollu lainkaan väsyny mutta tän toisen raskauden ajan olin aivan poikki. Tosin olosuhteetkin on erilaiset (kun on tuo isompi vintiö kuluttamassa mamman energiaa myös) mutta se oli kyllä jotain ihan käsittämätöntä...olisin voinu nukahtaa pystyyn vaikka kauppajonossa. Tuo tajuton uupumus tosiaan rajotti niin,ettei jaksanu liikkuakaan kuin sen mikä oli pakko, eli painoa kerty aika upeesti. Noh, nyt on reilu 3kk synnytyksestä ja kolme kiloa jäljellä lähtöpainoon, että hyvällä mallilla mennään (vaikkei meillä edes imetys onnistunu). Eli ei siitä stressiä kannata ottaa. :)

Ankkakävely :D Se on sitten niin mageen näköstä vaappumista, että huhheijaa. Ja se vasta hauskaa onkin (siis muiden mielestä) kun yrität omin voimin päästä upottavalta sohvalta ylös :D

Mutta tsemppiä sinne loppu raskauteen ja nauti nyt olostas, ihanaa aikaa tuo on :))

Kyllä tää ainaki toistaiseksi on ihan ihanalta tuntunut. Mitä nyt välillä tullut pieniä itkupuuskia, ne tuntuu olevan vähän herkässä. Ja syyks riittää ihan joku sellanen, et ku on niin sulosta ku poikaystävä paijaa ja rapsuttaa kissaa... No ehkä mä tästä vielä palaudun "normaaliks" :)

Kyllähän noita kaikenlaisia oireita tulee ja osa niistä ei oo niin miellyttäviäkään. Niiden kanssa nyt täytyy kuitenkin vaan elellä ja yrittää selvitä. Mulle on kuitenki tärkeintä, että vauvalla on kaikki hyvin ja viime ultrassa ainakin näytti kaikki siellä hyvin olevan. Siellä se köllötti omassa yksiössään ja heilutteli jalkojaan :) Tuota katsellessa unohtaa jännästi kaikki pahoinvoinnit sun muut.

Pirtsakkaa viikonloppua teidän huusholliin! Sielläkin takuulla riittää vipinää jos jonkinmoista. Vielä mä saan nauttia myöhäisistä aamuista, mutta kohta sekin on toisin... :)

old_profile_1967 kirjoitti:

ison tyynyn mukaan muiden kamppeiden ohella. ja sit sellasen luistelukehikon jota lapset työntää edessään että ne pysyy pystyssä..

Luota vaan muhun

Mä tiesin, että suhun voi luottaa. Kunnon tyynytoppaukset vaan niin mä oon valmiina menoon!

Voi kauhistus minkänäköstä menoa se oikeasti olis... Polvet koukussa tutisten ja kädet huitoen sivulla... Tyylipisteitä ei ainakaan heruis :)

old_profile_29818 kirjoitti:

Kyllä tää ainaki toistaiseksi on ihan ihanalta tuntunut. Mitä nyt välillä tullut pieniä itkupuuskia, ne tuntuu olevan vähän herkässä. Ja syyks riittää ihan joku sellanen, et ku on niin sulosta ku poikaystävä paijaa ja rapsuttaa kissaa... No ehkä mä tästä vielä palaudun "normaaliks" :)

Kyllähän noita kaikenlaisia oireita tulee ja osa niistä ei oo niin miellyttäviäkään. Niiden kanssa nyt täytyy kuitenkin vaan elellä ja yrittää selvitä. Mulle on kuitenki tärkeintä, että vauvalla on kaikki hyvin ja viime ultrassa ainakin näytti kaikki siellä hyvin olevan. Siellä se köllötti omassa yksiössään ja heilutteli jalkojaan :) Tuota katsellessa unohtaa jännästi kaikki pahoinvoinnit sun muut.

Pirtsakkaa viikonloppua teidän huusholliin! Sielläkin takuulla riittää vipinää jos jonkinmoista. Vielä mä saan nauttia myöhäisistä aamuista, mutta kohta sekin on toisin... :)

Mä saatoin alkaa itkeen ihan siitä ajatuksesta,että saatan alkaa itkeen mistä vaan :D Ja usein nauroin niin kauheesti, että heti perään itkin. Sillon oli tosi skitsofreeninen olo.

Mukavaa viikonloppua sinnekin, ja kertoilehan välillä kuulumisia :) (täällä kun on joku jolla on krooninen vauvakuume :D)