Short story long,
Aloin seurustella nykyiseni kanssa alkusyksystä, todella pian tapaamisemme jälkeen. Herra tuli raitiovaunussa pyytämään puhelinnumeroani, koska olin kuulemma niin kaunis. Suhtauduin aluksi varauksella miehen selkeisiin vihjeisiin, sillä olin juuri alkanut tajuamaan, että mies, johon olin siihen aikaan melko syvästi ihastunut käyttikin minua vain spermanpurkunukkenaan (ja muutamaa päivää myöhemmin kävi melkein päivänselvästi ilmi, että homma oli finito ja muu kuin seksuaalinen kiinnostus oli ollut yksipuolista), mutta kävihän siinä sitten kuitenkin niin, että hiukan hämärissä olotiloissa päädyimme harrastamaan seksiä alle viikkon sisällä ensimmäisestä tapaamisesta. Mukana oli tuolloin hetken ajan myös eräs kaverijätkä (yhteisestä päätöksestä), mutta se ei paljoa painanut vaakakupissa, kun toisessa kupissa olivat painoina kymmentuntiset kahdenkeskeiset sessiot. Koko ajan oli melko selvää, että jos ei mitään muuta, niin seksuaalinen yhteys meillä oli vahvalla pohjalla. Vaan kävihän siinä niinkin, että muutakin oli.
Seuraavana päivänä mies lähti toiselle paikkakunnalle, lupasi soittaa tullessaan takaisin seuraavana viikonloppuna. Olimme pikaisesti viikolla yhteyksissä, mutta mitään suuria lupauksia ei vielä tehty. Perjantai tuli, ja soitin mieshenkilön perään, ja tämä lupasi soittaa parin tunnin sisällä. Vaan eipä jätkästä mitään kuulunut. Kuulin epäluotettavasta lähteestä, että oli häipynyt "jonkun gimman" matkaan. Ei kuulunut herrasta lauantainakaan, vasta sunnuntai-iltana päädyimme saman auton takapenkille istumaan. Jossain vaiheessa autoon astui toinenkin naishenkilö, joka kovin kimpaantui, kun istuin mieshenkilön sylissä istumatilan puutteen vuoksi. Ihmettelin asiaa, ja oli minulla jo silloin aavistukseni, mutta en pahemmin jäänyt hommaa miettimään. Kyseinen nainen katosi tämän jälkeen, ja vain yksi uhoamisviesti on internetin kautta sen jälkeen tullut. Melko pian tapahtuman jälkeen vakiinnuimme ja aloimme samoilla nurkillakin elää. Koko nainen unohtui, oli kuulemma muutenkin vanhentunutta lihaa, minua kymmenen vuotta iäkkäämpi. Ei tosin mitään mummomatskua lähelläkään, itse kun olen vielä kohtalaisen nuori.
Mutta pysytäänpä aiheessa, sillä pääsemmekin kohta asian ytimeen; erään rankanpuoleisen riidan jälkeen n. kuukauden tämän tapahtuman jälkeen mies tokaisi itkunsekaisesti, että on pettänyt minua. Olin ollut melko varma jo ennen tunnustusta siitä, mitä tapahtui sinä viikonloppuna, kun minuun ei lupauksista huolimatta oltu yhteyksissä. Silti sattui aivan mielettömästi kuulla se miehen suusta, ja tajuta, että hän piti tapahtumaa pettämisenä ja poti siitä huonoa omatuntoa.
Itse en edes välittäisi asiasta välttämättä niin paljoa, ellei mies välittäisi. Tuntuu pahalta ajatella, että tämä teki minulle niin, vaikka tunsi, ettei se ollut oikein ja että se satuttaisi minua. Jos ajattelen järjellä, niin ainoa asia, joka tapauksessa vitutti, oli se, että odotin soittoa useita tunteja ja olin varannut aikaa herran tapaamiseen ja odotin tapaamista innolla. Toki sekin, ettei mies edes osaa selittää, miksi kävi polkaisemassa vähemmän mieltymyksiään vastaavaa, varattua naista, kun minä odotin haaroväli kosteana soittoa. Kuulemma herra vielä kaiken lisäksi runkkasi tämän toisen naisen sängyllä ajatellen minua, ymmärtääkseni lähetettyäni vihjailevan tekstiviestin. Olen yrittänyt pohtia erinäisiä syitä tapahtuneelle; Voisiko kyse olla liiasta jännityksestä tapaamiselleni; pelosta kohdata minua oltuani melko tiukkasanainen (muttei ilkeä) viikolla hänen otettuaan yhteyttä minuun; avun ja asunnon tarpeesta (niihin aikoihin herra oli asunnoton, eikä tiennyt, että olisi ollut tervetullut minunkin kattoni alle) vaiko jostain muusta?
Petettiinkö minua? Saako alun epävarman tapailuvaiheen aikana vielä nussia ympäriinsä? Suhtautuisinko asiaan kevyemmin vaiko raskaammin, jos mies ei osoittaisi katumuksen merkkejä asiasta?
Ainoa kysymys, johon olen itse tähän mennessä osannut vastata, on se, että kumpi meistä naisista sieltä auton takapenkiltä poistui voittajana. Kumpi pääsi kullille ja palkintopallille.
Vai osasinko sittenkään.
Aloin seurustella nykyiseni kanssa alkusyksystä, todella pian tapaamisemme jälkeen. Herra tuli raitiovaunussa pyytämään puhelinnumeroani, koska olin kuulemma niin kaunis. Suhtauduin aluksi varauksella miehen selkeisiin vihjeisiin, sillä olin juuri alkanut tajuamaan, että mies, johon olin siihen aikaan melko syvästi ihastunut käyttikin minua vain spermanpurkunukkenaan (ja muutamaa päivää myöhemmin kävi melkein päivänselvästi ilmi, että homma oli finito ja muu kuin seksuaalinen kiinnostus oli ollut yksipuolista), mutta kävihän siinä sitten kuitenkin niin, että hiukan hämärissä olotiloissa päädyimme harrastamaan seksiä alle viikkon sisällä ensimmäisestä tapaamisesta. Mukana oli tuolloin hetken ajan myös eräs kaverijätkä (yhteisestä päätöksestä), mutta se ei paljoa painanut vaakakupissa, kun toisessa kupissa olivat painoina kymmentuntiset kahdenkeskeiset sessiot. Koko ajan oli melko selvää, että jos ei mitään muuta, niin seksuaalinen yhteys meillä oli vahvalla pohjalla. Vaan kävihän siinä niinkin, että muutakin oli.
Seuraavana päivänä mies lähti toiselle paikkakunnalle, lupasi soittaa tullessaan takaisin seuraavana viikonloppuna. Olimme pikaisesti viikolla yhteyksissä, mutta mitään suuria lupauksia ei vielä tehty. Perjantai tuli, ja soitin mieshenkilön perään, ja tämä lupasi soittaa parin tunnin sisällä. Vaan eipä jätkästä mitään kuulunut. Kuulin epäluotettavasta lähteestä, että oli häipynyt "jonkun gimman" matkaan. Ei kuulunut herrasta lauantainakaan, vasta sunnuntai-iltana päädyimme saman auton takapenkille istumaan. Jossain vaiheessa autoon astui toinenkin naishenkilö, joka kovin kimpaantui, kun istuin mieshenkilön sylissä istumatilan puutteen vuoksi. Ihmettelin asiaa, ja oli minulla jo silloin aavistukseni, mutta en pahemmin jäänyt hommaa miettimään. Kyseinen nainen katosi tämän jälkeen, ja vain yksi uhoamisviesti on internetin kautta sen jälkeen tullut. Melko pian tapahtuman jälkeen vakiinnuimme ja aloimme samoilla nurkillakin elää. Koko nainen unohtui, oli kuulemma muutenkin vanhentunutta lihaa, minua kymmenen vuotta iäkkäämpi. Ei tosin mitään mummomatskua lähelläkään, itse kun olen vielä kohtalaisen nuori.
Mutta pysytäänpä aiheessa, sillä pääsemmekin kohta asian ytimeen; erään rankanpuoleisen riidan jälkeen n. kuukauden tämän tapahtuman jälkeen mies tokaisi itkunsekaisesti, että on pettänyt minua. Olin ollut melko varma jo ennen tunnustusta siitä, mitä tapahtui sinä viikonloppuna, kun minuun ei lupauksista huolimatta oltu yhteyksissä. Silti sattui aivan mielettömästi kuulla se miehen suusta, ja tajuta, että hän piti tapahtumaa pettämisenä ja poti siitä huonoa omatuntoa.
Itse en edes välittäisi asiasta välttämättä niin paljoa, ellei mies välittäisi. Tuntuu pahalta ajatella, että tämä teki minulle niin, vaikka tunsi, ettei se ollut oikein ja että se satuttaisi minua. Jos ajattelen järjellä, niin ainoa asia, joka tapauksessa vitutti, oli se, että odotin soittoa useita tunteja ja olin varannut aikaa herran tapaamiseen ja odotin tapaamista innolla. Toki sekin, ettei mies edes osaa selittää, miksi kävi polkaisemassa vähemmän mieltymyksiään vastaavaa, varattua naista, kun minä odotin haaroväli kosteana soittoa. Kuulemma herra vielä kaiken lisäksi runkkasi tämän toisen naisen sängyllä ajatellen minua, ymmärtääkseni lähetettyäni vihjailevan tekstiviestin. Olen yrittänyt pohtia erinäisiä syitä tapahtuneelle; Voisiko kyse olla liiasta jännityksestä tapaamiselleni; pelosta kohdata minua oltuani melko tiukkasanainen (muttei ilkeä) viikolla hänen otettuaan yhteyttä minuun; avun ja asunnon tarpeesta (niihin aikoihin herra oli asunnoton, eikä tiennyt, että olisi ollut tervetullut minunkin kattoni alle) vaiko jostain muusta?
Petettiinkö minua? Saako alun epävarman tapailuvaiheen aikana vielä nussia ympäriinsä? Suhtautuisinko asiaan kevyemmin vaiko raskaammin, jos mies ei osoittaisi katumuksen merkkejä asiasta?
Ainoa kysymys, johon olen itse tähän mennessä osannut vastata, on se, että kumpi meistä naisista sieltä auton takapenkiltä poistui voittajana. Kumpi pääsi kullille ja palkintopallille.
Vai osasinko sittenkään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tapailuvaiheessa ei olla tehty sitoumuksia.
Tuollainen käytös on aivan normaalia myös naisilta ja olihan sinullakin se kaveripoika.
parempi kuin hankit uuden elämän. Ei tuo ole elämistä.
Tylyistä vastauksistanne. Minähän tässä juuri pohdin, että miksi mies näki homman pettämisenä (eikä muuten varmana olisi tykännyt, jos minä olisin tehnyt samalla tavalla). Kaveripoika ei liikkunut kuvioissa enää sen yön jälkeen, ja otimme hänet mukaan yhteisestä päätöksestä, koska säälimme häntä hieman. Ja onko tapailuvaiheessa kuitenkaan ok lähteä laittelkemaan muita silloin, kun ON SOVITTU TAPAAMISESTA?
Taisi olla tekstini vähän turhan tl;dr -luokkaa teille.
Vaikuttaa tosiaan siltä, että et taida itsekään oikein tietää mitä haluat. Suostut miehen seksikumppaniksi, kun hän on ilmoittanut ihastuneensa sinuun pelkän ulkonäön perusteella. Kaikenlainen tutustumisvaihe jäi varsin vähäiseksi, viikon kuluttua oltiin jo täydessä touhussa. Mukaan otettiin kolmas pyörä eli joku poika jostain. Vaikuttaa humalaisen toilailulta.
Annat itsestäsi seksuaalisesti melko holtittoman kuvan. Mitähän jos alkaisit aivan oikeasti kunnioittaa itseäsi ja omaa ruumistasi. Älä yritä ostaa rakkautta seksin avulla menemällä heti sänkyyn lähes ventovieraan kanssa pelkän ulkonäköön ihastumisen perusteella. Sait jo edellisessä suhteessa huomata olevasi toiselle vain jotain, mitä et kuitenkaan olisi tahtonut pelkästään olla. Olisit halunnut olla hänelle tunteva ihminen, olit vain objekti kertomasi mukaan. Tuolla tyylillä jatkamalla viestität toisellekin osapuolelle, että et ole edes omasta mielestäsi enemmän arvoinen. Älä suostu heti sänkyyn, anna rakkauden kasvaa.
Kyllä voidaan kutsua pettämiseksi sitä, että jos ollaan seksisuhteessa ja toinen harrastaa seksiä jonkun muun kanssa.
Voisitko alkaa arvostamaan itseäsi sen verran, että aloitat seurustelun tapailemalla ja tutustumalla toiseen ja kun molemminpuolinen kiintymys on syntynyt, niin sitten vasta seksiä.
Ei ihminen ole mikään esine eikä kertakäyttöavara. Älä esineellistä itseäsi äläkä anna muidenkaan esineellistää. Olisi huomoitava että on paljon erilaisia seksitauteja, jotka voivat tarttua myös vaikka kondomia käytettäisiinkiin. Mitä useampia seksikumppaneita sitä todennäköisemmin myös taudit leviävät. Kunnioita siis ruumistasi myös siltä osin, että älä altista sitä vaarallisille ja parantumattomille seksitaudeille kuten esimerkiksi genitaaliherpekselle, joka ei koskaan parane.
Uskottomuus on uskottomuutta, jos ihmisellä on tunneside toiseen ja siitä huolimatta toinen harrastaa seksiä jonkun muun kanssa.
Koita etsiä arvoisesi mies, joka kiinnostuu sinusta muustakin syystä kuin ulkonäkösi vuoksi ja arvostaa ja kunnioittaa sinua naisena. Arvosta sinäkin miestä kokonaisena fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona.
Tässä taas nähdään, miten monella tapaa voidaan asiat lukea.
Olin kyllä herraa tavannut useaan otteeseen ennen seksuaaliseen kanssakäymiseen päätymistä. Ja minkäs muun perusteella yleensä tuntematonta yleensä edes lähestytään, kuin ulkoisen olemuksen? Emme me siitä sporasta sänkyyn heti hypänneet. Olimme käyneet monia pitkiä keskusteluja ja viettäneet useana päivänä yhdessä aikaa tuota ennen, ja mies oli siihen mennessä huomannut, että ulkonäön lisäksi minussa oli muutakin häneen vetoavaa (unohtumattomin kehu tuli häneltä kolmannella tapaamisellamme; "sun hulluus on niin suurta ja upeeta ja vaikuttavaa"). Olimme amfetamiinin ja gamman vaikutuksen alaisia (kumpikaan meistä ei alkoholia lainkaan käytä), kun seksuaalinen kanssakäyminen tapahtui, ja ne molemmat tietääkseni tunnetusti nostavat seksuaalista halukkuutta, joten siinä on molemminpuoleisen kiinnostuksen lisäksi yksi syy asioiden kulkuun.
"Uskottomuus on uskottomuutta, jos ihmisellä on tunneside toiseen ja siitä huolimatta toinen harrastaa seksiä jonkun muun kanssa. "
Tästä olen samaa mieltä, ja siksi koko threadin pistinkin pystyyn. Tästä syystä myös aiempi "kyllä tapailuvaiheessa saa nussia ympäriinsä" -viesti vähän kummastutti. Näen asian niin, että uskollisuuden tulisi lähteä siitä, ettei halua satuttaa toista saati sitten olla jonkun kolmannen kanssa, eikä jättämisen tmv. pelosta.
Tällä hetkellä olemme yhdessä sangen onnellisia, vaikkei tässä sikäli ole edes kolmea kuukautta kulunut. Kyse ei ole kunnioituksen puutteesta tai vastaavasta, enkä näe, että sinun silmissäsi nopea petipuuhiin päätyminen olisi mitenkään välillämme vallitsevaa kiintymystä heikentävä tai huonontava asia. Omat vanhempani menivät aikanaan naimisiin neljä kuukautta ensitreffeistään, ja olivat onnellisesti 20 vuotta naimisissa. Olin itse loppukesästä tukalan suhteen loppumisen ja tämän yksipuolisen pettymyksen takia päättänyt, etten seurustelisi, tahi muutenkaan virittäisi mitään suurempaa kenenkään kanssa, ja olin torjunutkin jokusen mieshenkilön (mukaanlukien yksipuolisen ihastukseni — ainakin pääni sisällä). Vaan kun tämä herra tuli vastaan, niin eihän siinä auttanut taistella fiiliksiä vastaan.
Enkä muuten ole edes mikään erityisempi jakorasia, menetin neitsyytenikin kohtalaisen myöhään ja olen tähän mennessä harrastanut seksiä vain entisen poikaystäväni, yksipuolisen ihastukseni (jota tietyllä tavalla kadun hiukan), nykyisen kumppanini ja tämän kaveripojan kanssa. Ei mitään sata somalia vyön alla, ei lähellekään.
Niin, ja sanotaan vielä varmuuden vuoksi tähän loppuun, että päihdemieltymyksestäni ei tarvitse huomautella.
Lähettää vastauksen viestiisi, mutta kun saitten painoin lähetä-nappia, herjasi sivusto jostain katkoksesta, ja nyt en voi lähettää vastausta, koska olen muka lähettänyt samanlaisen viestin, vaikke sitä missään näy...
Mutta yritän myöhemmin uudestaan, kiitos vastauksestasi.
Mitäs minä nyt sekoan :) EI aiemmin päivällä kyllä näkynyt tuota vastausta. Liian vaikeita nämä mulle, ei mikään suosikkikeskustelupalstapohja tämä suomikaksnelosen...
Sehän on hienoa, että et ole ollut kännissä viinasta vaan vain ainoastaan gamman ja amfetaminin vaikutuksen alainen. Niitähän ei ilmeisesti mielestäsi päihteiksi lasketa. Ja on se hienoa, että mieskin on jo kolmannella tapaamisella huomannut suuren hulluutesi. Sillälailla. joopa joo....