Vielä teiltä kotoanne löytyy ns. vanhanajan herrasmies,joka päästää teidät edellään ovesta sisään,kantaa kassinne kaupasta,avaa autonoven yms. Vai onko sellaiset ritarit hävinneet tästä maasta tyystin ns. tasa-arvon yleistyessä. Vanhanaikaisena (ja liki6-kymppisenä)katson, että ulos syömään tai kahville, se on mies se,joka maksaa...
Kysymys naisille: vieläkö teidän kotoanne..?
käytösnumero
201938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
maksaa kahvit, mutta ovia ei "osaa" aukoa.
Joka paikassa on kaksi ulko-ovea, eli tuulikaappi.
Tulee hiton kiire juosta edelle avaamaan se toinenkin ovi, kun puoliso ei odota!
Mitä järkeä siinä olisikaan, koska olemme terveitä ihmisiä, eikä oven avaus tuota ongelmia.
Puolisoni kyllä pitää minulle auki sitä toista ovea, koska hänhän sinne ensin ehtii.
Meille myös nauretaan monessa paikassa, kun kinaamme siitä kumpi saa maksaa.
Kyllä se todellinen kohteliaisuus mitataan jossain aivan muualla, kuin ulko-ovella.
Pyrin olemaan herrasmies niin hyvin kuin osaan, mutta kohteliaisuudessa puolisoni ei halua jäädä yhtään huonommaksi.
Hän ottaa osansa tasa-arvosta suorastaan väkisin, ja minun on pakko joustaa vanhanaikaisista periaatteistani.
on sellaane ritari ja olen hänen kanssa ollut aviossa vasta 2kk ja hän on viisikymppinen.
sanoa että minun mieheni on juuri tuollainen herrasmies. Yhteistä taivalta meillä on kolmisen vuotta, eikä tavat ole muuttuneet.
Mieheni ottaa minut huomioon monella muullakin tavalla, eikä se mitä hän tekee tule väkisin vaan kaikki tapahtuu luonnostaan.
Mie oon ihan samaa mieltä, että sillä ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa!
Tasa-arvo on oikeuksia. Kenen perusoikeus muka on eteen avattu ovi? Tai maksettu kahvi?
Aivan, ei kenenkään. Ei liity tasa-arvoon.
Eteen avattu ovi ja kahvikupposen maksaminen on kulttuuria ja vapaaehtoista ystävällisyyttä.
Herrasmies avaa oven daaminsa edestä ja nainen hymyilee ystävällisesti ja tietysti häkeltyy (ainakin minä häkellyn) miehen ajattelevaisuudesta. Ja hups, miehen on helpompi lähestyä minua.
Tässä pieni salaisuus teille sovinisteille, se ei ole oikeasti se kolmen euron "ilmainen" kahvi, minkä takia suosin huomaavaisia miehiä. Se on se huomaavaisuus muuallakin kun kahvilassa. ;)
"Eteen avattu ovi ja kahvikupposen maksaminen on kulttuuria ja vapaaehtoista ystävällisyyttä.
Herrasmies avaa oven daaminsa edestä ja nainen hymyilee ystävällisesti ja tietysti häkeltyy (ainakin minä häkellyn) miehen ajattelevaisuudesta. Ja hups, miehen on helpompi lähestyä minua."
Olipa hyvin sanottu. En ole vielä uskoani menettänyt ritareihin. Vaikka nykyisen (näin ei aina ole ollut) karskin käytöstapakulttuurimme keskellä se on usein koetuksella.
Tärkeimmät ominaisuudet miehessäni ovat 1)älykkyys ja 2)hyvä käytös. Rentuista en ole koskaan kiinnostunut. Mieheni on kohtelias, mutta ei vanhanaikainen vaan arvoliberaali. Hän on pitänyt minua hyvänä ja yleensä kustantanut tuollaiset ravintolareissut ym. siitä käytännön syystä, että hänellä on paremmat tulot (minä vielä opiskelen). Mielestäni kummallakin sukupuolella on aihetta kohteliaaseen käytökseen.
Sen jälkeen kun mieheni tapasin, niin yhtään kassia en ole mistään kaupasta kotiin kantanut, en myöskään kaupungilla, paitsi tietysti silloin kun olen yksin liikkeellä.
Mutta kun olemme kaksin, niin mieheni haluaa ilman muuta kantaa kaiken. Alussa yritin vastustella, ja sain kuulla että "prinsessa ei kanna". Ja edelleen on tuo asenne, 10 vuotta ollaan yhdessä oltu.
En voi kieltää etteikö se saisi oloa tuntumaan varsin spesiaalilta ja mukavalta. Siitä syystä etenkin, etten tyyliltäni muuten todellakaan ole sellaista naistyyppiä, josta kenellekään tulisi ensimmäisenä mieleen prinsessa..
Myös ovet hän minulle avaa aina. Autonovea kyllä ei, minusta se tuntuisi jo hassulta.
Ja auttaa myös takin päälle kun olemme missä hyvänsä julkisella paikalla (ravintolassa, teatterissa, elokuvissakin..)
Ai niin, ja olen 41 ja mies samoin.
niin kauan kuin mies arvostaa, kunnioittaa, on kiinnostunut tai rakastaa naista, hän on huomaavainen (jos on siihen opetettu). Kun kiinnostus lakkaa, loppuu kohteliaat tavatkin. Ei ole siis tasa-arvokysymys eikä kysymys siitä ettei nainen pystyisi itse avaamaan ovea tai maksamaan laskuaan, vaan miehen ja naisen välistä kohteliaisuutta ja tunteittenkin osoitusta. kaikki sellainen tuntuu hyvältä, nostaa positiivista ilmapiiriä.
Melkein kaikki miestään ritariksi kehuvat elävät vielä "pumpulissa". Tuoreita ovat ne suhteet, joissa mies käyttäytyy kohteliaasti vaimoaan kohtaan. Tässäkin ketjussa vain yksi 10v, eikä yhtään sitä vanhempaa suhdetta.
Nykyinen puolisoni kantaa kauppakassit, "jottei mun pikku kädet veny", avaa ovet ja maksaa ravintolassa jollei mennessä ole muuta sovittu. Kestänyt 5 v.
Ex-puoliso ei kantanut ostoksia, ei juuri edes käynyt kaupassa (akkojen hommaa), ei aukonut ovia (naurettavaa pelleilyä), mutta talvella putsasi auton lumesta ja käynnisti sen mua varten ja lähti itse toisella harjaamattomalla autolla liikenteeseen. Hän perusteli asiaa tasa-arvolla ja mun huonolla ajotaidolla. Kesti 15 v.
Ens. ex ei aukonut ovia, ei käynyt ruokakaupassa. Emme yleensä liikkuneet yhdessä, koska hän oli "töissä". Hän sanoi ottaneensa itselleen vaimon, kumppanin, eikä mitään avutonta vikisijää. Kesti 7 v.
Ei eletä pumpulissa, mutta valitettavaa on, että aikakaudessamme jopa ihannoidaan brutaalia ja tylyä käytöstä. Sanotaan se on tätä päivää.
Ihmisen tarve tulla kohdelluksi kunnioittavasti on aikakaudesta riippumaton.
Ritari nimitystä ei nyt pitänyt ottaa niin pilkun tarkasti.
herrasmiehiä pitkissä liitoissakin, meillä yhetsiä vuosia jo 25 ja edelleen on tavat hallussa.
on edelleenkin hyvät tavat hallussa, vaikka yhteisiä vuosia on jo 25.
Mieheni vanhemmat ovat olleet naimisiss 46 vuotta ja yhä edelleen mieheni isä kohtelee vaimoaan kauniisti ja tekee noita asioita (kantaa kauppakassit, avaa ovet, auttaa takin päälle..)
Toiveikas siis olen että meilläkään ei näin 10 vuoden jälkeen ole kyse "pumpulista".
Lieneekö mieheni saanut tämän miehen mallin isältään. Oletettavasti!
Vasta 6 vuotta yhdessä. Vanhemmat sentään melkein 30 ja isovanhemmat yli 50 vuotta. Isäni ja isoisäni ovat kohteliaita miehiä.
Tiedättekö, minun mielestä olisi tosi mukavaa se, että nämä vanhat *hyvät tavat* otettaisi jälleen käyttöön. Tulisi vähän tasoa/yleellisyyttä elämään. Eikä se maksaisi kuin pienen vaivannäön miehiltä. Mutta uskoisin sen tuottavan paljon hyvää, jo pelkällä mielihyvän tuottamisella.
Se on ihme etteivät miehet ole hoksanneet kuinka vähällä vaivalla saisi vaimon "päänsäryn" puolitettua, tai lakkaamaan kokonaan. Tuollaisesta pikku kohteliaisuudesta, ja vaimon huomioimisesta he hyötyisivät itse tosi paljon.
Totta, joka miehen olisi syytä lukea tämä pieni *vinkki*.
Ja ilokseen hän saisi huomata, näiden kohteliaisuuksien myötä. Kuinka helppoa on tulla naisen kanssa toimeen. Todella pienellä vaivalla :)
Kataa kassit, avaa ovet ja jos on automaattiovet päästää edeltä, maksaa kahviloissa ja ravintoloissa, auttaa takin päälle, auttaa tuolin kanssa, odottaa, että istun ensin, ihan kaikki tavat on hallussa. Yhteistä taivalta 25 v. ja ikää nyt 49 v.