Tyhmää olla sinkku

Kyllästyttää tää sinkkuelämä, ku tuntuu etten enää kelpaa kellekään. En tiiä, mikä on vikana ku mua on aina sanottu kauniiksi ja mukavaksi ja fiksuksi. Ilmeisesti se ei riitä miehille. Oon kyllä vähän ujo ja aluksi hiljaisenpuoleinen, että voisko se johtua siitä?

Vai tapaanko aina vaan vääriä miehiä..? Oon ollu nyt yli vuoden sinkkuna ja oon tosissaan yrittäny löytää miestä. Onhan sitä jotain viritelmiä ollu, mut aina kaikki kaatuu johonkin. No pari kertaa mä olin se, jolle ei kelvannu. En ymmärrä. On epätoivoinen olo. Tätäkö mun loppuelämä nyt on, ku tuntuu että kaikki muut mun ikäiset reilusti päälle parikymppiset naiset on väh. avoliitossa ja suunnittelee lasten hankkimista. Kaikki muut seurustelee ja mä en vaan löydä ketään! Siltä musta tuntuu...

Kaiken lisäks vanhemmat ja suku luo kauheita paineita tyyliin: "ei se voi olla niin vaikeeta löytää joku". Kyllä se vaan näyttää olevan. Turhauttavaa!! Onko kukaan muu samassa tilanteessa? Tai tietenkin on, mutta nään mun ympärillä vaan ne ihmiset jotka on onnellisia jonkun miehen kanssa. Mutta jos löytyy joku joka on samassa tilanteessa, ja josta tuntuu samalta niin olisi kiva kuulla ajatuksia.