Miten kauan on mennyt, kun olet löytänyt uuden parisuhteen eron jälkeen? Sellaisen eron jälkeen jossa olet ollut tosi rakastunut toiseen ja ajatellut tämän miehen olevan elämäsi mies. Suhteeni loppui kuitenkin surullisesti sillä mies oli valehdellut, pettänytkin. Asiat selvisivät minulle jälkikäteen.
Minulla on nyt mennyt puolitoista vuotta erosta ja vieläkin koskee. Lopullisesti katkaisin välit häneen vasta pari kuukautta sitten.
Nyt mietin että missä sitä voisi tavata edes ketään. Käyn töissä ja tulen sitten kotiin ja käyn lenkillä. Baarit ei kiinnosta. Onko pakko aloittaa jokin harrastus että edes voisi tavata miehen? Ennen on elämä niitä eteen heittänyt mutta nyt tuntuu että ei kiinnosta mikään enkä ole avoin millekään. :-(
Tämä ero repi minua niin pahasti ja pettymys toiseen, että en ole siitä vieläkään yli. Olen jo alkanut miettiä että pääsenkö ikinä yli? Haluaisin kovasti miehen ja lapsia mutta olen alkanut luovuttaa ja ajatella että minulle ei niitä tule. Aikaakaan ei ole enää loputtomasti. En jaksa olla se iloinen ihminen joka ennen olin. Nyt vain suru puserossa ja unelmat rikkoutuneet.
Miten tällaisesta voi koskaan päästä yli? Tuntuu että se on mahdotonta. Niin monta haavetta ja asiaa hajosi. Tuntuu raskaalta aloittaa enää uudelleen mitään. Tuntuu kuin elämä olisi jo mennyt..
Minulla on nyt mennyt puolitoista vuotta erosta ja vieläkin koskee. Lopullisesti katkaisin välit häneen vasta pari kuukautta sitten.
Nyt mietin että missä sitä voisi tavata edes ketään. Käyn töissä ja tulen sitten kotiin ja käyn lenkillä. Baarit ei kiinnosta. Onko pakko aloittaa jokin harrastus että edes voisi tavata miehen? Ennen on elämä niitä eteen heittänyt mutta nyt tuntuu että ei kiinnosta mikään enkä ole avoin millekään. :-(
Tämä ero repi minua niin pahasti ja pettymys toiseen, että en ole siitä vieläkään yli. Olen jo alkanut miettiä että pääsenkö ikinä yli? Haluaisin kovasti miehen ja lapsia mutta olen alkanut luovuttaa ja ajatella että minulle ei niitä tule. Aikaakaan ei ole enää loputtomasti. En jaksa olla se iloinen ihminen joka ennen olin. Nyt vain suru puserossa ja unelmat rikkoutuneet.
Miten tällaisesta voi koskaan päästä yli? Tuntuu että se on mahdotonta. Niin monta haavetta ja asiaa hajosi. Tuntuu raskaalta aloittaa enää uudelleen mitään. Tuntuu kuin elämä olisi jo mennyt..
Vastaukset 7
Vanhimmat
erosin, mut jokainen ajallansa.
Kirjoituksesi alku kuulostaa hyvin tutulta. Olin todella rakastunut puolisooni, joka osoitti hellyyttä ja rakkautta myös minua kohtaan. En osannutkaan aavistaa yhtään, että hänellä oli suhde työpaikalla. Kunnes yhtenä aamuna hän ilmoitti haluavansa aloittaa suhteen työkaverinsa kanssa. Lähtikin sitten samanapäivänä. Uskomattoman kova kokemus, kun liittomme oli kuitenkin hyvin pitkä ja onnellinen. Tai niin ainakin luulin...
Kysymykseesi, että milloin löysit uuden niin en osaa vastata, kun ei sitä ole vielä tullut eteen. Tosin pettämisestä ja tapahtuneesta on vasta puolisen vuotta aikaa. Mutta elämääni on tullut monta muuta ihanaa uutta asiaa. Tässä on nyt ne kaksi klisettä uuusi harrastus ja ystävät. Olen saanut löytää uudelleen lapsuuden ystäviäni ja uusia ystäviä, joiden elämäntilanne on samanlainen. Heiltä olen saanut tukea ja voimia. Koska kyllä päivät ovat olleet enemmän sitä murhetta, kuin iloa.
Haluan sanoa, että sinä pääset varmasti yli. Uudet haaveet nousevat mieleesi ja vanhat unohtuvat. En väitäkkään, että se olisi mitenkään helppoa. Tämä on aivan käsittämättömän raskasta ja vaatii mielettömästi kärsivällisyyttä. Toivon itsekkin vielä joskus saavani lapsia, mutta välillä ajatukseni ovat kanssasi samanlaiset, että se aika alkaa olemaan ohi. Mutta kun me ei voida kuitenkaan tietää! Huomenna on nimittäin uusi päivä, josta me ei tiedetä vielä mitään. Se voi tuoda eteen ihan mitä tahansa, joka tapauksessa onnea ja rakkautta - missä muodossa tahansa.
Erosin 10 v kestäneestä suhteesta keväällä. Kesällä tapasin netistä kivan miehen ja treffailimme pari kuukautta. Ei siitä ollut kuitenkaan suureksi rakkaustarinaksi. Olen toiveikas että uusi rakkaus löytyisi vuoden sisään, sillä koen olevani valmis ja erotyö tehty. (Eroa tehtiin jo vuosia avioliiton aikana)
Mulla meni erosta noin puoli vuotta, kunnes koin olevani henkisesti vapautunut entisestä taakasta. Sitten puoli vuotta elelin ja pohdiskelin että missä ylipäätään niitä vapaita miehiä voi tavata. Päätin kokeilla nettitreffejä, ja muutaman kk päästä olinkin tavannut siellä nykyisen mieheni, ihanan sielunkumppanin jonka kanssa olen onnellisempi kuin koskaan aiemmin.
Nämä erosta toipumiset on niin 100 % henkilökohtasia juttuja, että sulla vaan kestää vähän pitempään, mutta kyllä sä tästä yli vielä pääset. Vilpittömästi suosittelen kokeilemaan nettitreffejä. Voit vaikka vaa selailla miesten profiileja, tai sitten kunnolla panostaa omaan tekstiin. Kun vähän aikaa kirjottelee mukavan oloisten ehdokkaiden kanssa, ja tapaa muutaman, niin kyllä kummasti itsetunto kohenee ja eiköhän sieltä Se Oikeakin voi löytyä :) Moni mieskin on voinut kokea saman kuin sinä, ja varovaisesti ovat liikkeellä. Tietysti naisena netissä saa varautua myös onnenonkijoihin ja pillun perässä juoksijoihin :( - mutta parin viikon kirjoittelulla voi aika hyvin seuloa jyvät akanoista!
Tsemppiä sinulle! Kyllä se siitä! huomenna on uusi päivä!
Mulla meni ekan suhteen jälkeen noin vuosi ennenkuin olin valmis uuteen suhteeseen. Olin hajalla muutamia kuukausia. Mutta vaikka lopuksi sitten voinkin hyvin, en silti kaivannut uutta parisuhdetta. Annoin itsekkäästi aikaa itselleni.
Tietenkin se on yksilöllistä miten kauan ero pitää otteessaan. Oman kokemuksen perusteella voin sanoa että rauhoittuminen, aika ja itsensä tutkiskelu olivat tarpeen ja osaltaan valmistivat uuteen suhteeseen.
Edellinen suhteeni päättyi ikävästi kolme vuotta sitten juuri joulun alla. Mies ei halunnut jatkaa yhdessä. Sen jälkeen musta tuntu, että maailma kaatuu päälle. en jaksanut mitään. Uusi vuosi vaihtui ja ystäväni sai minut houkuteltua ulkomaille. Olin siellä vuoden verran. Tapailin muutamia miehiä, mutta ei tapahtunut mitään sillä päässäni oli edelleen exäni.
Ulkomaanreissuni jälkeen palasin takaisin opiskelukaupunkiini aivan exäni asunnon lähelle. Halusin hänet silloin vielä takaisin. Sitten tuli kevät ja kesä. Ystäväni sai minut houkuteltua baariin-itse asiassa hän repi minut sinne puoliväkisin. Tarvitsin kuulemma piristystä kun olin kuulemma ollut kuin muumio viimeiset ajat. no, siellä baarissa kas kas törmäsin exääni, mutta sen saakin unohtaa, sillä samana iltana oli rakkautta ilmassa ja tapasin nykyisen avomieheni. Olin siis baarissa ilman meikkiä ja hellevaatteilla. Edelleenkin ihmettelen, että mitä silloin tapahtui mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä. nyt yhteistä taivalta on kuljettu melkein kaksi vuotta.
Mutta aina ei baarit houkuta. Uimahallit, kuntosalit ja jopa kirjastot ovat paikkoja joista ainaki minä olen joskus aikoinani löytänyt treffikumppaneita.
tuntuu että olen valmis uuteen suhteeseen. En halunnut kantaa haavojani uuteen suhteeseen vaan ensin mun täytyi parantua itse