Kumpi on mielestäsi rankempaa työnteko vai opiskelu? Ite opiskelen nyt, enkä oo kauheesti ollu töissä. Mut mitä nyt on ollu työharjotteluita tuohon opiskeluun liittyen niin musta ne harjottelujaksot on ollu rankempia ku se koulussa opiskelu. Siis just se ku joka päivä säännöllisesti alkaa ja vielä niin aikasi työt ja sitte niitä tehdään monta tuntia päivässä ja sielä pitää oikeesti tehäkin jotain ku koulussa vaan istutaan. Sit näitten harjottelujaksojen aikana aina huomaa et on ihan poikki aina yhen työviikon jälkeen. Mut en mää opiskellessa oo niin rättiväsyny paitsi jos sattuu hillittömästi tenttejä tai palautettavia tehtäviä lähekkäin. Mut oikeesti ku opiskellessa just on vaan suunnilleen muutama tunti koulua ja jonain päivänä ei oo koulua ollenkaan. Paitsi tämähän aika on tietysti varattu itsenäiseen opiskeluun kotona. Se hyvä puoli töissä et ei tartte sitte töitten jälkeen ajatella enää mitään töihin liittyvää tai tehä jotain tehtäviä tai lukea tenttiin.
Kysymys työstä ja opiskelusta
.........
8464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rytmiin tottuminen on aina vähän rankkaa... mut sit ku tekee puolkivuotta tiukkaan duunia niin opiskelu rytmiin pääseminen on taas rankkaa...
Rankinta on ku ne molemmat yhdistää.
panostuksen tasosta. JOku ottaa opiskelunkin raskaasti, jos se on koko henki ja elämä.
Toiset työt taas voi olla rentoja, kuin harrastusta vain...
Eli riippuu paljon ihmisestä, asenteesta ja paikasta.
muutakuin ihan ajoittain. Kyllä sanoisin, että molemmat mulle antaa enemmän kuin ottaa, jotta en koe kumpaakaan rankaksi, vaikka toisinaan väsynyt olenkin.
Ja niin. Kys. asioita ei voi edes vertailla keskenään, opiskellessa valmistaudutaan työelämään, jotta se on vähä niinku vertais eskaria ala-asteeseen.
Ei minulla ainakaan ole enää tarvetta lukea tai tehdä harjoitustöitä iltakaudet. Eikä minua testata yhtenään niin kuin opiskellessa. Miten helvetissä sitä jaksoikin lähes pari vuosikymmentä opiskella, kun en oikeastaan koskaan edes tykännyt siitä. Että on tämä työnteko vaan sitten helppoa, vaikka kello soikin joka aamu.
Pakko mennä nukkumaan, kun sivutkin aukeavat ihan liian hitaasti.
työnteko. Opiskeluaika oli rentoa ja huoletonta, vaikka toki lukemista oli paljon. Mutta kiinnostava aihe, kiinnostava ala tekivät opiskelusta helpon. Muistan kyllä, että nämä harjottelujaksot olivat aika rankkoja...Silloin piti panna parastaan kaiken sen epävarmuuden ja "osaamattomuuden" uhallakin!:)
Kuiteskin kaikista rankin jakso oli opiskelu työn ohella. Silloin ei paljoa vapaa-aikaa jäänyt!
Mä olen tehnyt pidemmän aikaa töitä ja opiskellut sekä ammattikorkeassa, että yliopistossa. Työstä tietysti on vaikeampi joustaa, mutta kun pääsee kotiin, niin ei tarvitse edes ajatella sitä(riippuu tietysti siitä mitä tekee). Ammattikorkeakoulu oli ihan lomaa, mutta yliopistossa on huomattavasti rankempaa kuin töissä. Olen joka päivä sen saman kahdeksan tuntia, joskus pidempäänkin koululla, mutta kun tulen kotiin, niin pitää tehdä vielä kirjalliset työt, harjoitukset ja tenttiin lukemiset siihen päälle. Toisaalta voin olla joskus koko päivän poissa, eikä se vielä ole katastrofi... Kaikella on puolensa...
on omat hyvät ja huonot puolensa. Töihin on raahauduttava, vaikka kuinka tekis mieli jäädä vällyjen väliin makoilemaan mutta toisaalta sitten toimeentulosta ei tarvitse stressata samaan tapaan kuin opiskellessa ja onhan työnteko joskus jopa ihan mukavaa ja haastavaa. Opiskelussa on taas suurempi vapaus päättää miten sitä opiskelee, mutta on siinäkin ne omat paineensa. Tentit kasaantuu, pitäis ehtiä palauttamaan monta työtä lyhyen ajan sisällä jne...
Aikansa kun on kutakin niin se on hyvä.