auttakaa..minulla kauhistuttava anoppi, joka on aiheuttanut koko vauva-ajan ongelmia. En yleisesti pidä koko ihmisestä ja hänen elämästään ja arvoistaan. Nyt olen päättänyt olla tekemättä hänen kanssaan mutta änkeää meille joulun jälkeen katsomaan lapsenlastaan jota ajoittain haluaa tavata. En siis halua olla yhtään tekemisissä, miten teen hänelle tämän selväksi ja miten toimin joulun jälkeen jolloin hän tulee taas ns höösäämään lapsenlastaan ja manipuloimaan poikaansa joka ei ymmärrä tilannetta. Onko muilla vaikkapa aviopareilla vastaavanlaista ja miten olette toimineet tai toimitte, jotta saatte pidettyä tämän kauhistuksen pois elämästänne ?
anopille selväksi
en tykkää kauhistus
1346446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 134
Vanhimmat
Tuleeko hän muutokuorman kanssa ovellenne joulun jälkeen, vaikka ette häntä halua?
Pyydä oma äitisi paikalle samaan aikaan.
Millaisia ovat ne arvot, joista pidät? Äidilläsi ne tietenkin on. Pitääkö miehesi niistä?
Itsekasvatus on eräs asia, jolla oppii sietämään muita ihmisiä. Äidiksi ja aviovaimoksi kasvetaan myös siillä tavoin, että huomataan, että ei olekaan itse maailman napa.
Toisten ihmisten hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, on myös aika hyvä keino selvitä elämän läpi.
siis selvitä elämän läpi ? kyllä tästä elämästä aina selviää mutta eri asia on se, että joku häiritsee omaa ainutkertaista elämää...elämä pitää rakentaa oman itsensä ja tuntemustensa varaan eikä esim tässä ap:n tapauksessa anopin sekaantumisen varaan ja elämän tuhlaukseen.
...paitsi, että haluaisin sanoa sen myös kaikille niille anopeille, jotka eivät ole tervetulleita miniöittensä ympyröihin.
Kaikkien kemiat nyt vain eivät kohtaa.
Siihen on tuhansia syitä, eikä kukaan voi selittää toisen mieltymyksiä tai vastenmielisyyden tunteita.
Jokainen elää elämänsä.
Ilmeisesti anoppisi asuu kuitenkin hiukan kauempana koska haluaa silloin tällöin nähdä lastenlastaan...taidat olla aika itsekeskeinen nainen...minä en tykkää, minä en halua jne. Ja miten edes voit kysellä muita aviopareja jotka haluavat pitää toisen äidin pois kun samalla kerrot ettei miehesi ymmärrä edes koko juttua ja tuskin haluaa ettei omat lapsensa oppisi tuntemaan toista isoäitiään. Koitas nyt lakata pyörimästä siinä oman napasi ympärillä, pääkin siinä menee sekaisin.
tosiaan on mennyt pää niin pyörälle, että haluan kyseistä eukosta eroon ja hänet myös sen ymmärtämään etten voi sietää häntä ja hänen arvojaan. Meillä katsos ei siedetä kaksnaamaisia, outoja piirteitä ja pahansuopaisuutta vaan aivan suoraviivaista ja rehellistä meininkiä jossa kunnioitetaan koko perhettä ja mahdollisesti tuetaan jos on tarvis. Mikäli näitä ei kykene hallitsemaan eikä ole hallinut ei pidä sekaantua minun huom minun ja vain minun elämääni..
Eiköhön se perhe-elämä kuitenkin ole myös sinun lastesi ja miehesi elämää, vai oletko joku kuningatarmehiläinen jonka ympärillä kuhnurit vaan pyörii ja pesäkin rakennetaan sinun ympärillesi. Yhtään konkreettista esimerkkiä et ole anoppisi kauheudesta kertonut, ainoa oli se miten SINÄ et siedä, ja SINÄ haluat hänen pysyvän pois. Jos anoppi asuu jossain hevonnevanperällä ja käy kerran kaksi vuodessa sekoittamassa SINUN elämääsi, kannattaisiko vaan opetella aikuiseksi ja ajatella niin että vaikka SINÄ et hänestä pidäkään, voivat kuitenkin lapsesi ja miehesi kaivata häntä.
Minä pääsin anopista eroon melkein kerralla, mutta pitää vaan uskaltaa olla sen verran kova sillä hetkellä, että uskaltaa olla pottu.
Aikansa minunkin anoppi vonkui mutta ei enää, taitaa olla kumminkin päin, että se ei enää haluukaan tulla tunkemaan itseensä.
Lapsi on tällä hetkellä kolme vee. Ei oo tarvinnut mummosta kärsii.
vanha kilahtanut akka eläkööt vaan omaa elämäänsä älkööt sekoittako muiden elämää. Juokoot lonkeroitansa ja viettäkööt kaljoissaan jouluja sun muita turha tulla ruinimaan ja sympatiseeraamaan meille, esitykset on nyt esitetty ja totuus tullut julki. Valitettavaa on nämä kalkeutuneet ja katkeroituneet vanhat akat jotka eivät ole hoitaneet omaa osuuttaan oman elämänsä aikana ja rietostelevat...pysykööt pois minun ja synnyttämäni siis MINUN SYNNYTTÄMÄNI lapsen elämästä !
mitkä on ne pottuilu keinot kun tuntuu ettei näin sivistyneesti sanoma mene perille vaan yrittää vongata ja vongata mitä erilaisin keinoin tunne ne uhkailuksi jopa minua ja perhettäni vastaan. Tämä tapaus on vielä sen verran vaikea että osaa esittää säälittävää, vietonta ja on todella kaksinaamainen. Esittää peräti todella ikävällä tavalla ilmein ja elein ja joskus jopa nasevilla kommenteilla mitä mieltä on miniästä ym. En siedä häntä ja haluan hänet nyt vihdoin ymmärtämään tämän enkä todella tunne että lapseni on turvassa kun hän on ollut tämän seurassa. Tuntuu että tapaus yrittää tuhota liittoamme manipuloimalla poikaansa eikä ymmärrä sitä, että jos nostan kytkintä ei näe enää ketään...väsynyt ja pottuilu vaikeaa ei ole niitä taitoja..
Ihan turhaan on alkaa pottuilemaan vaan parempi on sanoa suoraan ja kerralla, että anoppi saa suksia kotiinsa.
Sen enempää ei tarvia: suksi kotiisi älä tule tänne.
Et tarvii muuta taitoa. Tai siitten pidät mykkäkoulua, et puhu anopille mittääm,et keitä kahvia et tarjoo mitään. Anna maammanpojan tehdä ne, istut vaan itse tumpelona. Sekin tehokasta, sen ikäinen muija ei kestää katsoo sellaista ja suorii tiehensä ajan kanssa. Ajan kanssa myös hänen on vaikea tulla teille kylään kun vastaanotto on aina sama.
Ajattelin kirjoittaa juuri samoilla sanoilla kuin sinäkin, hirveä miniä ja uskomattoman itsekeskeinen. Mikä oikeus tällä miniäntekeleellä on estää miehensä äidiltä käynnit oman poikansa luona katsomassa lastenlastaan?
nyrpeä ja hapan anopin naama siihen päälle vielä v...nen käytös
Iina-Mimmi kovastikin syytä käytökseesi?
Olen ollut jo kauan anoppi, en käy lasteni perheissä juuri koskaan.
Lapset, miniä ja vävy käyvät aina kun on tilaisuus.
Myös lapsenalapsi käy vaimoineen, on jo aikuinen.
Poika vaimoineen käy ainakin kerran viikossa.
Tytär ja vävy harvemmin kun asuvat kaukana.
Mailaillaan jälkikasvun kanssa lähes päivittäin.
Vävy ja miniä ovat kuin omia lapsia, rakastan heitä ja kunnioitan, ovat työteliäitä kunnon ihmisiä.
kyllä minulla on oikeus siihen sinun minä, minä ja minä ajatteluun, olen synnyttänyt lapsen josta valitettavasti osa geeneistä on minun ja yritän parhaani mukaan turvata lapseni kaikelta pahalta.
ehkäpä jos ottaisin yhden esimerkin tämä lonkeron juominen vaikkakin ollaan sovittu ettei viinaa ym oteta kun seurustellaan lapsen kanssa. Suomeksi sanottuna luottamus TÄYSIN mennyt. Löytyy lukuisia muita seikkoja...taidat muuten olla aika nuori ja vedettävissä
Menet vaan ovelle ja käsket ulos. Sillä se selviää.
Muista katsoa lujasti ja tiiviisti silmiin, kun ilmoitat, että hänellä ei ole asiaa änkeemään kämpillenne.
Frostin ohjelmasta nähty konsti kun lapsi kiukuttelee, se pätee anoppiin.
Sano, että hän saa tulla vaan kutsuttaessa eikä muuten ollenkaan.
Ei ole pakko sietää anoppia, jos ei haluu kauhistusta kotiin. Miks pitäisi sietää vastenmielisyyksiä se on äärimmäisen vanhanaikasta.
Ei sun tartte kun kerran sitä komentaa ei sen jälkeen tule ainakaan vuoteen. :) mikä hyvä juttu.
Jos ei siedä ihmistä ja arvot on peffasta niin ei pidä tartuttaa anopin basilleja lapseen. Kumma että noi mammanpojat aina antaa manipuoloida itsennsä.
Meillä sain kääkän pysymässä pois nurkista pelkällä katseella. En tarjonnu mitään ukko keitteli kahvit mutta en ollut mitään varannut, vitsit se oli punanen. Tai molemmat mammanpoika ja mamma. Ei ole näkynyt sen koommin eukkoa.
...mutta poikansa vielä jäi.
Kun tulee aikanaan ongelmia kesälomien/talvilomien/etelänreissujen/pikkusisarten/jne kanssa, niin älä vaivaa anoppiasi.
kysymyksessä viina menevä anoppi ja luottamus mennyt, miksi todella menisin pyytämään apua ! Hoi anopit ! te ette ole mitään yli-inhimillisiä jumalolentoja voihan olla, että vaikkapa minä olen kokenut ja omaan parempia taitoja kun sinä ?
Kuinka voit käyttäytyä noin miehesi äitille. Et ole tarpeeksi hyvä miehellesi, toivon että hän on jättänyt sinut jo tähän mennessä.Jos rakastaa toista niin ei loukkaa häntä noin pahasti,jos haukut hänen äitiään niin se sattuu vielä enemmän mieheesi
Voi, voi, voi! Ihan uskomatonta, että anoppisi on noin paha! Miten miehesi on kestänyt tällaisen hirviöäidin? Kuitenkaan et pysty kertomaan mitään konkreettista anoppisi hirveydestä?
Olipa ánoppisi millainen tahansa, niin hänellä on oikeus nähdä lapsenlastaan siinä kuin omalla äidilläsikin! Muista, että hän on rakkaan miehesi äiti!
Et kertonut mitään niistä anopin vauva-aikana aiheuttamista ongelmista. Ovatko ne todellisia ongelmia, vai haluatko tieten tahtoen riitoihin anoppisi kanssa? Kerro nyt edes mitä hän on tehnyt teille ja millainen hirviö hän on!
Me olemme kaikki erilaisia, ja se fakta on pakko hyväksyä. Mitä sanoisit jos anoppisi asettuisi teille koko joulupyhiksi? Niinkin voi käydä. Ota nyt lusikka kauniisti käteen - jo helpottaaksesi miehesi elämääkin - ja yritä olla ystävällinen anopillesi. Ei sinun tarvitse hyvksyä hänen arvojaan eikä hänen elämäänsä, mutta sinun on pakko päästää hänet kotiinne katsomaan poikaansa ja lapsenlastaan - ainakin joulun jälkeen! Voit olla iloinen siitä, ettei hän tule viettämään joulua luonanne.
Jos osoitat anopile, että erilaisuuksistanne huolimatta hyväksyt hänet, hänkin saattaa muuttaa suhtautumistaan ja välinne paranevat.
Sain nyt valitettavasti sellaisen kuvan, että vika saattaa olla yhtä paljon sinussa kuin anopissasikin - sinä tunnut olevan aika riidanhaluinen...
en todellakaan päästä kotiini, huh huh. Ei kenelläkään ole oikeutta tulla minun kotiini eikä todellakaan isovanhemmilla ole oikeutta lapsiinsa jos vanhemmat näin kieltävät. Sinulla taitaa nyt olla vähän vääränlainen käsitys asiasta. Minä henkilökohtaisesti en pidä anopistani eikä minun tarvitse olla missään tekemisissä hän ei ole sukua minulle eikä hänellä niinkuin jo tuossa edellä kirjoitin ole oikeutta lapseeni, jos katson että hänen arvot eivät kohtaa ja hän on lapselleni haitaksi. Ei ole olemassa mitään lakia tai normia joka oikeuttaisi tapaamiseen ja koti on turvattu tai kysymyksessä lienee kotirauhan rikkominen pahimmassa tapauksessa. Minun elämässäni anopista ei ole ollut muutakuin riesaa enkä niitä lähde täällä vänkäämään sillä ne eivät avaa sen enempää rakentavaa keskustelua. Kyllä näin varttuneena ja elämänkokeneena ihmisenä kykenen arvioimaan lapsen hoidon laiminlyömisen, oman itsensä laiminlyömisen, kaksinaamaisuuden, ilkeyden ym näitä tekijöitä en halua keneltäkään ja he pysykööt pois olkoot ikää tai isovanhemmuutta kuinka paljon tahansa.
Sinä kova ihminen! Minun käy sääliksi miestäsi - ressukka on ikävässä välikädessä - ja lastasi! Kohtuutonta ja julmaa kieltää isovanhempia tapaamasta lapsenlapsiaan.
Miksi et voi yrittää selvittää välejänne appiukon välityksellä?
Jos anopillasi on porttikielto teille niin tottakai omalla äidilläsikin on.
Älä ihmettele, kun miehesi jonain kauniina päivänä nostaa ankkurin ja jättää sinut. Saat sitten nauttia yksin lapsistasi eikä kukaan häiritse. Mikä autuus ja turva!
Toivon melkein, että sinulle joskus tulevaisuudessa sattuu kohdalle yhtä kova miniä kuin itse olet. Miltä tuntuisi, kun et saisi tavata poikaasi etkä lapsenlapsiasi??
Historialla on tunnetusti taipumus toistaa itseään.
koska säää et tykkää anopista sulla on oikeus kieltää miestäsi pyytämään äitiänsä teille?
'
Luuletkos säää että säää olet maailman napa?
Oikeaa puhetta ihmiseltä joka tajuaa. isovanhemmilla ei ole mitään oikeutta lapseen jonka miniä synnyttää. Vanhat pysyköön vanhainkodeiss aja sairaaloissaan.
Vanhat eläkööt omaa elämäänsä, tehkööt mitä huvittaa ja nuoret samoin. Heniklökohtaisesti en minäkään pidä anopistani joka on kiero akka. Olen sen kouluttanut hiljaiseksi eikä se enää mitään puhukaan. Toisekseen en ole aikoihin tavannut joten se siitä. Toivottavasti ei enää tarvitse tavatakaan.
Minäkin omaan jo elämäkokemusta niin että tiedän puhuvani asiasta ja tunnen ihmiset.
"Vanhat pysyköön vanhainkodeiss aja sairaaloissaan."
Kyllä on rajoittunut elämänkokemus sinulla ja mielipiteet kuin uhmaikäisellä pikkukakaralla, joka kyllä taidat ollakin.
Toivon sydämeni pohjasta että kun lapsesi ovat aikuisia ja valitsevat puolisonsa, pitävät sinut loitolla ja vaikka sitten siellä vanhainkodissa.
Ihminen saa olla hullu, mutta ei tyhmä...
Olen TÄYSIN samaa mieltä kanssasi!!
kyl mää vaa ku mää on vaa määää
Toivottavasti anoppisi/appesi tekevät testamentin jolla suljetaan perillisen aviopuolisot pois, niin että esim. kun eroatte et saa mitään mitä puolisosi on perinyt vanhemmiltaa. !!
anorrisi on eri sukupolven kasvatti,eikä hän mahda sille mitään,kun ei muusta tiedä.jos sinä haluat,että miehesi jatkossakin rakastaa sinua aidosti,niin et kykkä nynyisellä menettelyllä pari suhsetta paranna.välitätkö onko miehesi onnellinen.ennen vanhaan anoppi huohotti niskaan koko vuoden ja sinä joudut venymään vain pari päivää.tee se avioliittosi tähdet,ettet ole eräänä päivänä lapsesi kanssa kahden.
siis miehelläni pitäisi olla edelleen napanuora kiinni kauheassa äidissään ??? jonka elämäntyyli ja -asenteet ovat aivan eri planeetalta. Eikö miehelläni ole oma perhe, arvot ym. ja äidillänsä oma ihmeellinen elämänsä ?? Arvot, joita tämä tapaus edustaa (lukuunottamatta milloin on itse syntynyt) ovat aivan jostain...sanonko mistä. Kysymys on persoonasta, hyväksymisestä ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, jotka ovat perusasioita. Kyllä tämän kääkän olisi pitänyt osoittaa mm näitä edellä mainittuja piirteitä mutta koska hänen luonteensa on eriskummallinen ja hän haluaa ainoastaan loukata verbaalisesti, elein ja ilmein ja puhumalla selän takana pahaa huomioimatta äidin roolia lapsenlapsensa ja miehensä elämässä niin suksikoot kuuseen hän ei kuulu meidän elämäämme. Ei ole lapseni eikä perheeni hyväksi niellä hänen paskojaan ja kumarella ihmisen edessä, jota en arvosta ja jonka arvot ja itsekkyys ovat omaa luokkaansa...sinä taidat olla aika dominoiva anoppi vai?
"siis miehelläni pitäisi olla edelleen napanuora kiinni kauheassa äidissään ???"
Siis miehelläsi pitäisi olla napanuora sinussa kiinni???
"jonka elämäntyyli ja -asenteet ovat aivan eri planeetalta."
Minun mielestäni sinun asenteesi on kyllä ihan omaa luokkaansa ja mahtavatko olla edes tästä aurinkokunnasta
"Eikö miehelläni ole oma perhe, arvot ym. ja äidillänsä oma ihmeellinen elämänsä ??"
Totta, hänellä on omat arvot ja oma perhe, mutta itse sanoit ettei miehesi edes tajua koko tilannetta joten hänen arvonsa eivät välttämättä ole sinun mieleisesi. Miehesi perheeseen kuuluu varmasti omat vanhemmat samallatavalla kuin sinulle sinun vanhempasi.
"Arvot, joita tämä tapaus edustaa (lukuunottamatta milloin on itse syntynyt) ovat aivan jostain...sanonko mistä."
Turha sanoa, eiköhän mielipiteesi, ole tullut jo selväksi ja sinun mielipiteesihän on ainoa oikea.
"Kysymys on persoonasta, hyväksymisestä ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, jotka ovat perusasioita."
Siis miten itse olet osoittanut kunnioitusta ja hyväksymistä? Miellyttävästä persoonastasi en nyt viitsi mitään sanoakaan.
"Kyllä tämän kääkän olisi pitänyt osoittaa mm näitä edellä mainittuja piirteitä mutta koska hänen luonteensa on eriskummallinen ja hän haluaa ainoastaan loukata verbaalisesti, elein ja ilmein ja puhumalla selän takana pahaa huomioimatta äidin roolia lapsenlapsensa ja miehensä elämässä niin suksikoot kuuseen hän ei kuulu meidän elämäämme."
Unohdinkin jo että maailman pitäisi pyöriä vain ja ainoastaan sinun ympärilläsi. Varmaan anoppikin on sen unohtanut kun tulee kylään, eikä ehkä ymmärrä että hänen pitäisi antaa sinulle jakamaton huomionsa vaikka varmasti tuleekin ennenkaikkea katsomaan lapsenlapsia ja poikaansa.
"Ei ole lapseni eikä perheeni hyväksi niellä hänen paskojaan ja kumarella ihmisen edessä, jota en arvosta ja jonka arvot ja itsekkyys ovat omaa luokkaansa"
Asian ydinhän on tässä eli sinun mielestäsi ei ole perheellesi hyväksi olla tekemisissä kenenkään sellaisen henkilön kanssa jota SINÄ et arvosta. Eihän teidän perheessä tunnu muiden mielipiteillä niin väliä olevankaan. Ja kyllä nyt tuntuu että sinun arvoissasi on korjaamisen varaa ja oma itsekeskeisyytesi on lähes ylivertaista.
"...sinä taidat olla aika dominoiva anoppi vai?"
En ole se jolta tätä kysyit, mutta kerronpa nyt kuitenkin. En ole anoppi vaan olen miniä joka ei ole lähes yhtään mistään samaa mieltä kuin anoppi. Ainoa asia mikä meitä yhdistää on se että molemmat rakastamme samoja ihmisiä ja haluamme heille vain parasta, olkoonkin että välillä olemme siitä parhaasta eri mieltä.
Jos minulla olisi tuollainen suhde miniääni, olisivat välimme poikki.
Ja kun ne katkeaisivat, niin se olisi lopullista.
Moni nuori ihminen ajattelee, että välit kohenevat, kun miniä on osoittanut rajat, joiden yli ei anoppi saa tulla.
Jos anoppi puolestaan asettaa omia rajojaan, eivät keskustelupalstat riitä, kun miniät parkuvat inhan anopin inhoja sääntöjä.
Nuorilla ihmisillä on myös se kuvitelma, että vanhempi väki kyllä parantaa välit kohdalleen, kun nuoret niin haluavat. He neuvovat täällä toisiaan keskustelemaan anopin kanssa välit selviksi. On ilman muuta selvää, että ne keskustelut olisivat sitä, että miniä keskustelee (huutaa) päin anopin fasaadia asiansa, odottaa anteeksipyyntöä ja sitten on kaikki hyvin.
Ei ole.
Anopit ovat pitkämuistisempia kuin miniät.
Se on viisainta pienen miniän muistaa. Anoppi on jo yhden polven lapsia kasvattanut aikuiseksi. Hän kyllä tietää, milloin lapsi uhoaa turhasta.
Monissa perheissä on vallalla myös se käsitys, että oma lapsi on niin ihana ja kaikkien rakastama, että sillä voi kiristää appivanhempia. On muistettava, että lapsen kiintymys on häviävä luonnonvara, jos lapsi ei tarpeeksi usein tapaa isovanhempiaan. Suhde jää solmimatta. Myöhemmin se on vaikeampaa, joskus mahdotonta.
Torjutut isovanhemmat tuskin jaksavat tehdä hartiavoimin töitä lapsenlapsensa tapaamisoikeuden puolesta. Hekin suuntaavat tunteensa muualle.
Moni tyytyy syntymäpäiväkorttiin. Ihan oman mielenterveytensä takia.
Hyvin kirjoitettu! Todella hyvin!!! Noin minäkin ajattelen asiasta.
Lisäyksenä ehdottaisin vielä että alkuperäinen kirjoittaja kävisi kallonkutustajalle parantamassa sairaalloista itsekeskeisyyttään. Jo hänen tyylinsä puhua halveksivasti muista ihmisistä osoittaa, etteivät kaikki ruuvit enää ole paikoillaan.
sinähän tässä se marttyyri olet ? mielestäni mikäli anoppi haluaa kuulua meidän huom meidän perheeseen kunnioittaa hän meidän tapojamme ja arvojamme. Me emme kunnioita sellaista ihmistä joka mm on kurttuinen ja pintapuolinen kun meillä on ollut ja kun kääntää selän puhuu pa...aa. Miksi minä tai oikeastaan perheemme sulattaisi loukkauksia jotka kohistuu hetkittäin minuun ja mahdollisesti sitä kautta perheeseen. En ymmärrä sinun asennettasi pitää tiettyä typerää roolia yllä ja olla marttyyrinä vaan sen takia, että isovanhempi jonka arvot ovat pöpelikössä saa häiritä elämäänne. Miksi kärsiä ja koko perhe kärsii vai leikittekö roolileikkejä ??? miksi et sano aitoja tunteitasi ?
"Me emme kunnioita sellaista ihmistä joka mm on kurttuinen ja pintapuolinen kun meillä on ollut" Nyt Sinä jo puhut monikossa itsestäsi, ja tuo kommentti kurttuisuudesta kertoo sinusta hyvin paljon. Koet olevasi niin täydellinen, että tunnet kammoa anopin ikää ja kasvojen ryppyjäkin kohtaan. Pintapuolisuus taas varmaankin johtuu siitä, että anoppi yrittää olla kaikin tavoin ärsyttämättä kaltaistasi täydellisyyttä.
anoppi voi olla vaaraksi jos vaikka hän on käynyt ja käy kallonkutistajalla...oudosta käyttäytymisestä johtuen ?
"En siis halua olla yhtään tekemisissä, miten teen hänelle tämän selväksi ja miten toimin joulun jälkeen jolloin hän tulee taas ns höösäämään lapsenlastaan ja manipuloimaan poikaansa joka ei ymmärrä tilannetta."
Tämä teksti on suora lainaus alkuperäisestä viestistäsi.
Eli suoraan suomennettuna, miehesi ei ymmärrä koko asiassa olevan mitään vialla ja vain sinä et halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä.
Miksi nyt yhtäkkiä alat puhumaan me muodossa, tietääkseni miehesi ei ole täällä asiaa kommentoinut ja itsekin sanoit ettei hän ymmärrä tilannetta. Manipulointi sanaa käyttäessäsi annat ymmärtää, että kiistatilanteessa miehesi ei asetu sinun puolellesi asiassa (minkä kyllä hyvin ymmärrän).
Minä en pidä minkäänlaista roolia päällä, vaan todellakin ymmärrän että kaikkien muiden ihmisten, mukaanluettuna anoppini, arvot eivät ole pöpeliköstä, vaikka heidän arvonsa ja mielipiteensä olisikin erilainen kuin minun.
En todellakaan kuvittele olevani kaikkitietävä maailmannapa niinkuin sinä luulet itsestäsi.
Anoppini ei mitenkään häiritse elämäämme koska en ole ottanut häneen sellaista asennetta, hän on lapsilleni rakas mummi, miehelleni rakas äiti, miksi ihmeessä haluaisin jotain muuta vaikka mielipiteemme eroavatkin toisistaan?
Minä en kärsi tilanteesta, miksi ihmeessä kärsisin? Minulla on omat tapani ja arvoni joita noudatan, ja vaikka ne poikkeavatkin anoppini tavoista, ei se silti tarkoita sitä ettemmekö me pystyisi sulassa sovussa istumaan samaan ruokapöytään. Hössöttäköön mummi lastenlastensa kanssa niinkauan kuin jaksaa, ei se ole minulta pois.
Ja kerro nyt herrantähden miksi et kunnioita ihmistä joka on kurttuinen (sanahan tarkoittaa samaa kuin ryppyinen)?
"Kysymys on persoonasta, hyväksymisestä ja molemminpuolisesta kunnioituksesta, jotka ovat perusasioita. Kyllä tämän kääkän olisi pitänyt osoittaa mm näitä edellä mainittuja piirteitä mutta koska hänen luonteensa on eriskummallinen ja hän haluaa ainoastaan loukata verbaalisesti..."
Sinäkö siis kunnioitat?
Miten minusta tuntuu, että teillä ei ole tapana kunnioittaa toisianne, eikä miestäsi liioin.
Ette huomaa, että miehelläsi on kaksi naista, joiden elämä kytkeytyy hänen elämäänsä hyvin kiinteästi. Jos lapsenne ovat tyttöjä, sitä suurempi naislauma häntä ympäröi.
...."suksikoot kuuseen hän ei kuulu meidän elämäämme. Ei ole lapseni eikä perheeni hyväksi niellä hänen paskojaan ja kumarella ihmisen edessä, jota en arvosta ja jonka arvot ja itsekkyys ovat omaa luokkaansa...sinä taidat olla aika dominoiva anoppi vai?"
Huvittava kysymys tuossa lopussa.
Sinä et varmaan dominoi ketään?
Myös anopin on ansaittava kunnioitus, kaikkien ihmisten pitäisi kunnioittaa toisia iästä riippumatta. Valitettavasti olen nähnyt miten anopit eivät kunnioita miniöitään, mutta miniöiden pitäisi kiltisti passata ja olla anoppien pikku piikoja. Hah, ei ole onneksi enää nykypäivää saatte haaveilla vain niistä ajoista kun naiset joutuivat miehelään anoppiensa orjiksi.
En tiedä, oletko aloittaja, mutta kirjoituksista päätelleen miniätkään eivät ole kovinkaan ahkeroineet kunnioituksen ansaitsemisessa. Mitä enemmän näitä purkauksia lukee, sitä ihmeellisemmältä tuntuu.
Aikuisia ihmisiä?
Mistä muuten tulee esiin, että aloittaja on kiltisti passannut anoppiaan? Olen ymmärtänyt, että hän ei ole missään tekemisissä anopin kanssa, saati häntä palvelemassa.
Jos anoppi on tulossa käymään jouluna, niin katsotko, että vierailu orjuuttaa miniän?
kyllä se todella orjuuttaa varsinkin kun tämä tapaus pitää kutsumista itsestäänselvyytenä. Pienen vauvan ollessa kysymyksessä pitäisi siis hösätä häntä sitä olen tehnyt ihan tarpeeksi jo ennen vauvaa eikä hän edes liikauta ässiään auttaakseen vaan juo viinaa ja nauttii joulusta. Tässä meille palanen taas tätä kääkkää.
Miksi teillä on viinaa tarjolla, jos ette itse käytä?
Kauanko lapsesi on vauva? Olet kirjoittanut hänestä jo kauan sitten. Terassilla istuskellaan kesällä.
Lapsesi on jo kävelyiässä. Juoskoon anoppi hänen kintereillään, kun sinä teet taloustöitä, joita olet hänen vierailunsa ajaksi kasannut.
Monessa perheessä kaikki viettävät joulua, onko teillä meneillään suursiisvous?
olen lukenut osan näistä viesteistäsi.
Totean seuraavaa: Jos on olemassa taivas, niin sinä et ainakaan pääse sinne.
mistä sinä sen tiedät? Sinä et siitä päätä kuka taivaaseen pääsee, kuka ei...
oikeen puuhailee kun hän sinua niin ärsyttää? Penkoo kaappeja, sisustaa, hössöttää tyhjää? Ymmärrän kyllä jos ärsyttää, minuakin tommonen ärsyttäisi. Ei anoppi itsekkään tykkäisi jos joku tulisi hänen kotiinsä hössäämään pääkolmantenajalkana. Mitä miehesi sanoo kun puhut hänelle asiasta? Voisitko ehdottaa että sanoisitte yhdessä anopille että hänen pitää muuttaa käytöstään teillä. Kannattaisi ainakin yrittää parantaa välejä keskustelemalla. Jos anoppi ei siitä ota opikseen niin SINÄ ainakin yritit ja sen voit sanoa täydestä sydämmestäsi. Kenenkään ei tarvitse sietää kotonaan mitä tahansa. Maailmassa on muuten sellaisiakin miehiä jotka eivät ole mameroita, jos jäät aina hänen äitinsä varjoon niin harkitseppa uudelleen tilannetta...
Itse ehdotat sössäämistä anopille. Mikä on se käytös, joka pitäisi muuttaa? Ei miniä itse esitä mitään toivomusta siihen.
Eihän aloittajalla ole mitään esimerkkiä esittää. Hän nyt vaan ei tykkää.
Jos anoppi istuu sohvassa kädet ristissä koko vierailun ajan, saa miniä vettä myllyynsä.
Jos taas yrittää missä tahansa olla avuksi, niin miniä ei hyväksy menetelmää.
Niinhän tällaisessa tapauksessa on. Joka tapauksessa kirjoitetaan sitten kamala vuodatus pahasta anopista.
Nykyisin ihmiset eivät aikuistu.
ei kysymys ole hössäämisestä vaan yleisestä anopin käyttäytymisestä; verbaalinen, eleet, ilmeet ym jotka ovat ajoittain suorastaan loukkaavia. Meillä nyt ei tämä tapaus todellakaan koske mihinkään eikä auta millään tavalla perhettä vaan ainoastaan haluaa teennäisesti osoittaa ns rakkauttaan ja sympatiaa lastansa ja lapsenlastansa kohtaan muistamatta että perheeseen kuuluu myös se ÄITI ja yhteiselo. Tämä tapaus haukkuu seläntakana eikä piittaa viirunvertaa ja ole auttamassa kun esim lapsenlapsikin todella tarvitsisi konkreettista apua on vaan ottamassa ja olettaa, että häntä autetaan ja hösätään mm joulunkin suhteen. Olen seuranut ja niellyt tämän tapauksen käyttäytymistä jo ennen lapsen syntymää ja nyt tuli vaan piste iin päälle. Huippu on vielä se että ei todella seurustelun lomassa huomaa lapsen perustarpeita eikä oleta lapsen niitä tarvitsevan. Ympärillä olevat ihmisetkin ihmettelevät tätä tapausta ja hänen elämäntyyliään ja asennetta. En nyt vaan todella pidä tästä asetelmasta ja jää on nyt murrettu olkootpa kuinka paljon tahansa mieheni äiti. Mielestäni nämä ovat jonninjoutavia myyttejä todeta että olemme isovanhemmat oman osuutemme hoitaneet emmekä sitä ja tätä ja meidän oikeuksiimme kuuluu sitä ja tätä sekä se että miniän tulisi kuunnella ja olla nöyrä huh huh ei mene läpi...
Selvennän sinulle. Olet ihan oikeissa, ei anoppi voi tietää jos ei hänen kanssaan keskustella huonosta käytöksestä. Sössäämisellä tarkoitan sitä että antaa huonoja manipuloivia neuvoja joilla ajetaan naisten alistamista. Naisen ei tule koskaan olla susi toiselle naiselle vaan pitää ymmärtää se että oma poikakin on mies. Omaa poikaa ei pidä opettaa naista alistavaksi oman edun ajajaksi. Joidenkin anoppien mielestä kun siinä poikakullassa ei ole mitään vikaa.
Jos on nuoresta naisesta kyse niin hän ei välttämättä osaa tarkaan eritellä mikä siinä anopissa mättää, vaisto vaan kertoo, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. Kyllähän sen ihminen vaistoaa äänenpainoista ym. Onko se määräävä, sovitteleva, normaali jne. se on sitä naisten välistä kanssakäymistä. Anopit voivat hyvinkin hienotunteisesti loukata miniäänsä ja ihan tietoisesti tämän tekevät. Hyvä tyyppiesimerkki minusta on marttyyriksi ja uhriksi heittäytyminen tilanteissa joissa ei saa omaa tahtoa läpi. Esim. verhot. Miniä on ostanut uudet verhot ja ottanut anopin vanhat pois. Anoppi tulee kylään ja huokaa pettyneenä ja surullisena, ai minun verhot on otettu pois sen sijaan että kehuisi; onpas sinulla kauniit uudet verhot. Anoppi siis menee miniän huusholliin kuin omaansa johon olisi tullut vieras nainen sisustamaan. Perverssiä, eikö...
Anoppien kannattaa mennä miniöiden kotiin kuin he menisivät kylään jonkun naispuolisen ystävättären luokse. Asettaa miniä samalle tasolle itsensä kanssa, siis MINIÄLLÄ ON OMAT AIVOT, hän osaa ja ymmärtää, hän on aikuinen ihminen.
Neuvojen suhteen kannattaa olla maltillinen ja miettiä miten neuvoo. Minusta tällainen tyyli neuvomisessa on ihan ok esim " muistan kun itselläni oli lapsia ja kotityöt olivat tosi rankkoja, olin välillä hirvittävän väsynyt. Voinko jotenkin auttaa?". Fiksua, eikö? Jos miniä sanoo, että ei tarvitse nyt auttaa niin sitten häntä ei tarvitse auttaa PISTE. Valitettavasti joidenkin anoppien tyyli on tämä: "kun minä olin nuori niin minä jaksoin ja osasin kaiken. Silloin sitä tehtiin yötä päivää työtä eikä maristu. Minä se hoitelin siinä sivussa vauvan ja 10 miehen pyykitkin pesin käsin" (sivulauseissaan antaa ymmärtää että on parempi kuin miniä) mikä on sinänsä jo loukkaavaa.
Siis anoppisi ei osallistu lapsen hoitoon? Sekö on se ongelma? Voitko kertoa tarkemmin jonkun tilanteen kun ei saa oikeen selvää että mikä siellä teillä on varsinaisesti ongelmana? Miten hän verbaalisesti loukkaa?
minä siis alkuperäinen kirjoittaja olen todellakin samaa mieltä kanssasi minniäinen...tuntuu, että täällä riekkuu näitä anoppeja, jotka ovat saaneet valtaa lapsensa ja lapsenlastensa elämään ja jotka peräti saattavat uhata ja alistaa sekä nöyryyttää perhettä kun pitäisi suhtautua toisella tavalla esim siten kun menisi ystävättärelle kylään yksinkertaistettuna. En anna ainakaan omalle tontilleni astua en itse ole niin naivi, pelokas ym. Monet perheet mm miniät joutuvat varmaankin ahdistavaan asemaan juuri näiden sekaantumisten ansiosta sen tähden minäkin olen ottanut oman asiani tänne esille. En kuitenkaan ymmärrä mitä te isovanhemmat riehutte anoppi palstalla, jos kerran voitte jakaa asianne tuolla isovanhempi puolella ja suututte niin kovasti. Minä ja perheemme muodostamme oman yhteisön ja meillä kaikilla pitäisi olla oma hyvä elämämme ilman, että joku tulee sorkkimaan joko kaappeja tai haukkumaan, mollaamaan tai ohjailemaan. Ei pidä alistua anoppiin, josta heijastuu elementtejä jotka eivät sovi perheen arvoihin ja jotka luovat ahdistusta ympärilleen. Ei anoppi ole mikään jumalasemassa oleva yksilö, jolla on niin myyttimäinen elämänkokemus ja niin rikas välttämättä että hänellä olisi jotain annettavaa saattaa olla päinvastoin, niinkuin meidän tapauksessa. Miltä kuulostaa esim se seikka, että anoppi haisee kaljalle ja jää tästä kiinni hoitaessaan lasta ? pitääkö tämä antaa anteeksi vaikkakin hän on niin niin rakentanut itselleen tämän hyvän myytin ja luottamuksen. Lukuisia muita esimerkkejä on ja lastani sekä perheettäni kyllä tältä tapaukselta suojelen ja kehoitan muitakin suhtautumaan omaa perhe elämään niin, että on tyytyväinen eikä tarvitse nöyrtyä, alistua jonkun ulkopuolisen ehtoihin tai uhkailuihin vaikkakin on ns sukulainen. Silloin kun lapsi eli mies tässä tapauksessa menee naimisiin tai saa lapsen avio-/avopuolison kanssa jaetaan hänen ja lapsen kanssa elämä ja on omat pelisäännöt johon anoppi tässä tapauksessa ei ole osallinen eikä se saa siltä tuntua onpa sitten kysymyksessä ne verhot, kaapit tai henkinen puoli....ymmärtäkää jo te jotka näin teette, että saatte jossain vaiheessa kurat niskaanne kun miniä on saanut kystä kyllin ja pahimmassa tapauksessa lapsenne eli mies saa vuoteen teidän kodistanne...seuraukset voivat olla arvaamattomat ettekä tekään ole todellakaan mitään pyhiä marttyreitä myytteinenne
edelliseen kirjoitukseeni vedoten pahoittelen poikkoilua sillä asiaa paljon ja kiirellä kirjoitettu mutta eiköhän ydin selviä :)
Anopin ja miniän suhde pitäisi olla kuten muidenkin sukulaisten kanssa.
Emme me mene setämme tai serkkumme kotiin ja rupea siellä määräilemään kaapin paikkaa.
Varsinkaan emme mene ostamaan sinne verhoja!
Sama päteköön miniän ja anopin, kuten myös äidin ja tyttären välillä.
Tässä asiassa menköön jokainen naisihminen itseensä: Onko MINULLA oikeus sanoa/tehdä toisen kodissa mitä vain sillä verukkeella, että talon toinen aikuinen on lapseni? Tai onko minulla OIKEUS vaatia anopilta/äidiltä apua juuri silloin kun sitä haluan.
Nuori ihminen vastaa kodistaan, asioistaan, lapsistaan ja avioliitostaan itse. Hän ei saa pitää selviönä, että apua tulee vanhemmilta heti tarvittaessa. Vanhemmat elävät omaa elämäänsä. Vanhemmat eivät saa olla kaiken aikaa valmiita lähtemään apuun nuorten vaikeuksiin.
Monikin äiti ja anoppi salaa suree, kun ei pysty olemaan enemmän avuksi.
Mutta oikea tapa nuorten auttamisessa on antaa heidän selviytyä. Sallia selviytyminen.
Kiukuttelevat ja minäensiedäsitä-asenteella elävät miniät ja tyttäret ovat epäkypsiä vielä. Sääli heidän lapsiaan, koska kiukku purkaantuu kyllä heihinkin.
Sellaisessa perheessä miehellä on vaikeaa. Jos vaimo kaiken aikaa haukkuu anoppia, tai kieltäytyy keittämästä hänelle kahvitilkkaakaan, tuntee mies olonsa aika lailla alistetuksi. Kenen puolelle hänen pitäisi mennä? Hän ei ole tilanteeseen syyllinen.
Näillä palstoilla mies on aina se reppana ja sivuroolissa perheissään, niin lapsuudenkodissaan kuin nykyisessäänkin.
Viisas anoppi ei mene yökylään. Jokainen asukoon kotonsansa.
totta puhut mutta asia lienee myös niin, että miniä ei ole myös velvollinen sietämään kestämätöntä anoppia. Mieskin on varmaankin jo kasvanut aikuiseksi ja ymmärtää ettei oma äitinsä niin kun ei miniänkään äiti puutu enään perheen elämään vaan elää omaansa ! Meitä ihmisiä on kaikenlaisia ja kaikkia ei tarvitse sietää, jos on kestämätön tilanne vaikkapa anopin suhteen ja hän aiheuttaa hallaa miksi olla tekemisissä tai uhrata lapsenlapsi. Mies on valitettavasti joo välikädessä niin kun on myös miniäkin mikäli hänen äitinsä sekaantuu näin se vaan on. Jokainen elääköön ja rakentakoot oman elämänsä miten parhaiten näkee ja viihtyy niin myös anopin pitäisi tehdä..
Lainaus:
"Kiukuttelevat ja minäensiedäsitä-asenteella elävät miniät ja tyttäret ovat epäkypsiä vielä. Sääli heidän lapsiaan, koska kiukku purkaantuu kyllä heihinkin. "
Eli kaikki pitää sietää siis? Kaikkeen pitää alistua? Vastaappa siihen kysymykseen! No me nykyajan nuoret naiset emme enää alistu! Me arvostamme itseämme emmekä alistu enää anoppien piioiksi. Se ei ole epäkypsyyttä kun pitää omia puoliaan omassa kotonaan AIKUINEN ihminen jolla on jo lain mukaan oikeus määrätä omista asioistaan ja siitä miten heidän kotonaan käyttäydytään ja eletään ja ollaan.
Miehelle tulee aina vaimon olla äitiä tärkeämpi. Raamatussakin sanotaan: mies erotkoon äidistään ja liittyköön vaimoonsa.
Vaimoilla on syynsä anopin haukkumiseen, joskus nämä syyt ovat perusteltuja joskus eivät. Tottakai miehet häviävät naisten välisissä sodissa ja kärsivät. Siksi anopin kannattaakin perääntyä. Anoppi ei ole kilpakosija joka kilpailee miehen huomiosta vaan hän on äiti. Äiti jonka on aika päästää lapset maailmalle omaan elämäänsä. Miltä anopista tuntuisi jos joku toinen nainen alkaisi vokotella hänen miestään ja taivutella omaan tahtoonsa?
Lainaus:
"Tässä asiassa menköön jokainen naisihminen itseensä: Onko MINULLA oikeus sanoa/tehdä toisen kodissa mitä vain sillä verukkeella, että talon toinen aikuinen on lapseni? Tai onko minulla OIKEUS vaatia anopilta/äidiltä apua juuri silloin kun sitä haluan. "
Oikeassa olet. En ymmärrä sitäkään jos oletetaan, että anoppi on joku automaattinen lastenvahti aina lomillaan ja vapaa-ajallaan. Ei tulis mielenkään itsellä ajatella noin. Kysyisin kohteliaasti että sopiiko lastenhoito. Jos ei sovi niin en ottaisi nokkiin.
näin minäkin ajattelen asioista lähinnä tästä anopista "elää vaan omaa elämäänsä ja antakoot muille rauhan". Mielestäni on myös erittäin epäkypsää alistua ulkopuolisen tahtoon ja vaatimuksiin sekä sietää asioita ja arvoja joiden varaan perheen elämää ei halua perustaa. Tämä sanoma on vaan erittäin vaikea saada perille. Monet miniät alistuvat tai ovat alistuneita ja tottuneita. Toiset miniät taas purkautuvat kun huomaavat ns kypsässä iässä miten tässä näin kävikään ja miten minua ja meidän perhettä on kohdeltu ja manipuloitu, missä on minun ja perheeni elämä...no, tämä kiertokulku jatkuu monien kohdalla ja roolileikit jatkuvat tosin ei minun kohdalla. Vaikea siis erittäin vaikeaa on juuri tämän rajapyykin vetäminen ja yleensäkin toteaminen että toisen suku tai oma suku ei vastaa niitä arvoja mitä haluaa.
Mitä teit tai sanoit anopillesi? Oletko "häätänyt" hänet kokonaan nyt pois elämistänne vai kävittekö jonkinlaisen keskustelun aiheesta, tuliko pahakin riita? Rohkeutta se vaatii vastustaa vanhempaa ihmistä, ainahan sitä jollain lailla heitä kunnioittaa kuitenkin. Ei ole kiva jos joutuu vanhempaa ihmistä moittimaan, mutta joskus ei ole muuta vaihtoehtoa.
En saanut sanomaani perille näköjään.
Olen halunnut korostaa, että jokainen elää tavallaan, eikä ole mitään syytä mennä kenenkään sekaantumaan toisen ihmisen ja perheen elämään.
Kirjoitin simenomaan, että anopin ja äidin on syytä antaa nuorten elää elämänsä itse.
Moni vanhempi huolehtii liikaa jälkikasvustaan, eikä malta pysyä poissa.
Mutta olen edelleen sitä mieltä, että kiukuttelu ja minä-en-voi-sietää-asenne ei ole aikuisten ihmisten tapa.
Siitä en suostu perääntymään.
Et ole saanut anopista ilmaista lapsenlikkaa ja se jurppii niin kamalasti.
Ensinnäkin otin meidän kotiavaimen pois, rajoitin kanssakäymistä lapsen kanssa syynä se, että käsitys seurustelemisesta ja hoidosta siinä seurustelun lomassa on hänelle epäselvä käsitys. Luottamus meni totaalisesti myös ko tapaukseen lapseni ollessa pieni tapahtui kaikenlaista hän puhui niitä näitä mitä ei tee ja pelaa meidän ehdoilla mutta jäi kiinni terasilla istumisesta kesällä ym. Olen yrittänyt osoittaa hänelle ettei hän ole enää tervetullut meille eli en tee mitään hänen eteensä, en kutsu häntä meille esim jouluksi ym. Tässä muutamia juttuja lisäksi en ole vielä itse verbaalisesti saanut mahdollisuutta hänelle kertoilla omia tuntemuksia enkä näe siihen syytäkään sillä lienee miehen tehtävä toimia. Meidän anoppi on näiden mm yllämainittujen rajoitusten ym jälkeen käyttäytynyt kun pikku lapsi ja yrittänyt loukata esittelemällä miehelleni toista naista ym. En todella halua häntä nähdä ja toivottavasti hän alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään tämän. Muuten huippu oli kun palkkasin erittäin ystävällisen ja ammattitaitoisen hoitajan tätäkin anoppi loukkasi kun tulimme lyhyehköltä matkalta ihan häpesin anoppiani. Tämä tilanne oli ennen kun itse kärjistin oman asenteeni ja osoitin tuntemuksiani. Toivottavasti sait selkoa...Miten muuten sinulla ?
todella olen lapsenlikan hänestä saanut mutta ei kyennyt hoitamaan vaikkin itse niin väitti ja halusi hoitaa. Itse enemmänkin pidin näitä hänen ja lapsen näkemistä seurusteluna ja epäonnistuneena hoitona. Kyllä lapsenlikkani tai oikeastaan erittäin ystävällisen vanhemman hoitajan olen hommanut mikäli tarve vaatii. Enää en ole vailla näitä lapsenlapsen hoitamisia ja meidän välisiä tapaamisia. Esimerkkejä anopista löytyy lukuisia enkä rupea niitä täällä netissä sen enempää puurnaamaan vaan haen vastaavanlaista kauhu anoppi kokemuksia omaavia ja itsenäisiä vanhempia joiden kanssa jakaa tuntemuksia..
Juu, nyt alkaa saamaan jo paremman kuvan tuosta teidän tilanteesta. Kysyit omasta tilanteestani. Nykyinen anoppini on ok tyyppi, mutta ex-anoppini oli oikea hirviö. Hänellä oli häiriintynyt suhde poikaansa eli ex-mieheeni. Hän oli sairaan mustasukkainen ja omistushaluinen sekä vallanhimoinen. Hänestä mustasukkaisuutta tulikin viljellä ja se lukeutui hänen mielestään hyviin tunteisiin. Hän kannusti myös lapsiaan mustasukkaisuuteen ja omistavaan käytökseen sisaruksiaan kohtaan.
Monet kerrat hän tuli kotiimme kutsumatta, kuin omaansa. Arvosteli, nalkutti, hössötti ja valitti. Jos mies tai minä yritimme rauhoitella häntä hän pisti pystyyn ihan uskomattoman marttyri draaman huudon kera. Kaiken piti olla aina juuri niinkuin hän sanoi. En ole koskaan eläissäni tavannut yhtä ilkeää ihmistä. Ex-mies kyllä yritti välillä pistää äidilleen vastaan, mutta eihän tämä pahanilmanlintu ottanut kuuleviin korviinsa. Jos ei häntä oltu viikkoon nähty niin heittäytyi itkeväksi marttyyriksi joka oli AIVAN kokonaan ja täysin unohdettu... minkäänlaista rauhaa eikä yksityiselämää ollut. Hänen olisi pitänyt saada tietää ihan kaikki elämästämme. Hän kyyläsi, juoruili, ilkeili. Hänestä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, niin uskomattomia olivat hänen tempauksensa.
Ex-anoppi oli todella ovelasti rahan ja terveen mielen taakse piiloutunut. Hän vakuutti lapsilleen, että hänen käytöksensä on ihan normaalia. Ex-miehenikin mielestä minun asenteessani oli vikaa ja äidissä ei mitään. No, minä en sitä p..... jäänyt katselemaan vaan otin lopputilin moisesta pelleswhosta. Lähtöni jälkeen oli ex-anoppi ilmoittanut poikansa huushollissa että täällä on nyt uusi nainen talossa joka määrää tästä lähin. Että sellainen tapaus....aika kaukana normaalista?!!!!
ei mene perille ei ja minä tasan kiukuttelen yhtä paljon kuin anopitkin.
kerroin tuossa ohessa ainoastaan muutamia seikkoja en tosiaan viitsi täällä alkaa avautumaan kaikesta p...a mitä on suollettu päälle. Ahdistaa tosiaan koko akka, enkä tosiaan halua olla tekemisissä. Ajoittain rasittaa alituinen oman reviirin puolustaminen ja äidillisyys jonka hän luulee omaavansa lapsenlastansa kohtaan. Olen miettinyt hänen menneisyyttään ja todennut ettei ole hoitanut omaa jälkipolveaan itse ja yrittää näinollen mahdollisesti kuitata mennyttä kostamalla minulla edellisen ja myös huonon suhteen omaa anoppiansa kohtaan joka ei pitänyt hänestä menneisyydessä. Nyt on tosiaan tilanne kuitenkin sellainen etten salli hänen käyttäytymistään enkä pidä hänen olemuksestaan, arvoistaan ja tapaan esittää asioita ja kaksinaamaisuudesta, joten tiet ovat erkaantuneet ja erkaantumassa. Se että en heijasta näitä tuntemuksiani lastani kohtaan tilanteen ollessa päällä, eli puolustusreaktion saa välillä voimaan pahoin sillä haluan olla kokoajan 100% läsnä lapseni hoidossa, huolenpidossa ja rakkauden annossa. Nämä kaikenlaiset tuhoaja kääkät saisivat elää todella sitä omaa ankeaa elämää ja jättää muut rauhaan !
haluatko jakaa muutamia kokemuksia tai tilanteita, joissa teillä kiukutellaan ja hanttiin täytyy laittaa...kuinka etäällä teidän kääkkä pysy tai pysynyt ? miten saan myrkytettyä hänet kokonaan pois, kun tuntuu siltä että yrityksiä on jatkuvasti kaikenlaisia plus seläntakana puhumisia ja toimintaa..
tosi kauheaa...meillä onneksi tämä kääkkä pysynyt loitolla mutta sitä marttyriyttä, omistushalua ja mustasukkaisuutta löytyy. Haukkuu myös selän takana minkä vaistoan eli on kaksinaamainen. Huippu on kun aluksi annoin seurustella lapsen kanssa muutamia tunteja laiminlöi hoidollista puolta (kyse muutamista tunneista ja pienestä vauvasta). Tarjoaa teennäisesti apuansa mutta ei hädän hetkellä esim kun itse olen ollut sairaana, olettaa että kutsun mm. kylään jouluksi ja on passattavana sillä ei osaa tehdä mitään. Kääkkä ei ole aikoinaan hoitanut omaa lastaan eli miestäni ja suhde on tietyllä tapaa etäinen mutta kovasti yrittää näyttää että olisivat läheisiä. Tietynlainen kylmyys, muista ihmisistä poikkeavuus ilmenee tässä persoonassa. Ihminen on täysin uusavuton ja arvaamaton mitä kaikkein eniten pelkään. Luottamus meni vauva-aikana tyystin eikä minkäänlaista apua herunut kun sitä olisi tarvinut ainoastaan vinkunut marttyyrimäisesti kuinka välittää lapsenlapsestaan ja on ikävä. Ihmettelen vaan miksi ei ollut ikävä kun lapsi esim on ollut teholla ja äiti leikattavana ?? Tuosta luottamuksesta vielä huippu oli se kun tein selväksi viime kesänä että ei sitten mitään kaljoja sun muita niin jäi kiinni kun tuli terassilta, toitotti vaan hädissään otin vaan yhden ja yhden...yök. Syöttämisessä oli myös lapseni kohdalla vaikeuksia eikä tämäkään tuntunut kiinnostavan häntä kun hän seurusteli pienen lapsen kanssa...niin mutta eihän siihen seurusteluun kuulu hoitaminen ?? haloo anopit kyllä pienen lapsen kohdalla muutaman tunnin itsenäiseen seurusteluun kuuluu automaattisesti hoitaminen.
Se tästä tapauksesta, näyttää muutama anoppi tuolla riehuvan ja määrittelevän miniän oikeanlaista käyttäytymistä ja suvaitsevaisuutta?? toisaalta mietin, jos olisi terve anoppi suhde ja terve anoppi mikäs siinä olisin tyytyväinen. En todella näe tätä kärsimysnäytelmänä vaan jokaisen omana elämänä, jonka rakennuspalikat ovat jokaisen käsissä ja vauvan kohdalla ne ovat vanhemmilla jotka määrittelevät hyvänolon ja ympärillä olevat ihmiset. Juuri sekin mitä kirjoitit miehestä niin hänen tehtävä on olla juuri vaimon rinnalla ja erkaantua tuosta äidistään. Ymmärrän toisaalta miehiä tietyllä tasolla, että erkaantuminen on vaikeaa mutta oman mieheni kohdalla tietyt asiat ihmetyttää mm. se kun äitinsä on heittänyt hoitovastuun omalle äidilleen eikä edelleenkään osaa kantaa vastuuta. Kyllä sen napanuoran on irrottava !
Tuosta ajasta on jo kauan, koska kirjoittelit siitä jo pitkän aikaa sitten. Silloinkaan eivät kaikki ymmärtäneet pointtiasi.
Monen mielestä on ihan oikein, että lapsen kanssa ollaan ja rupatellaan, leikitään jne. Ja että sekin kuuluu siihen "hoitoon".
Sinusta se oli pahasta.
No, siitä on jo kauan. Jos tämä tapaus nyt yhä kiehnää välejänne, niin vaikuttaa, että olet aika pitkävihainen.
Onneksi olet löytänyt uuden hoitajan lapsellesi. Ei se ole mikään kosto anopille, vaan oman lapsen parhaaksi.
Isovanhemmat voivat pitää lapsiin yhteyttä muutenkin kuin hoitamalla heitä äidin ohjeiden mukaan. Moni isoäiti ei edes pysty huolehtimaan pienestä lapsesta omien vaivojensa takia, mutta silti ovat lapselle tärkeitä ihmisiä.
minua? No minä olen sen verran kiltti ihminen, että en ole koskaan kauheasti pystynyt ex-anoppiakaan vastustamaan. Yritin kyllä sanoa mielipiteeni, mutta hän vain huusi tai puhui kovaan ääneen päälleni tai ei vain ottanut kuuleviin korviinsa.
Minusta se on pääasiassa miehen asia millaiset välit hänellä on äitiinsä ja miten hän antaa kohdella vaimoaan. En ole jäänyt pahemmin tappelemaan jos mies on ollut mammanpoika. Olen kertonut ex-miehelle hänen äitinsä loukkaavasta käytöksestä mielipiteeni ja hän on ollut äidin puolella. Olen luovuttanut lähes taistelutta, jos toiselle on äiti kumppania tärkeämpi niin sille en mitään voi.
Olen antanut heidän jatkaa yhteiselämäänsä ja etsinyt seuraavaksi itsenäisen ei mamiksen. Itselleni paras ratkaisu oli erota miehestä joka oli kiinni äidissä. Ex-anoppikkin oli varmasti tyytyväinen kun sai meidät erotettua ja miehensä takaisin itselleen ikiomaksi. Kaikki siis voittivat? Paitsi ehkä mies joka menetti minut, taisiko lie välittääkään niin paljoa kun antoi äitinsä tehdä mitä teki. No, nyt olen onnellinen. Nostan hattua niille naisille, jotka pystyvät ja jaksavat taistella. Itsellä ei jaksaminen riittänyt. Tuntui niin typerältä taistella aikuisesta miehestä...
ole oikeus isovanhempaan/isovanhempiin?
Ajatteletko vain itseäsi?
Ei kaikkien tarvitse ajatella samalla lailla kuin sinä.
anopilla ei ole minkäänlaista juridista oikeutta lapsenlapseen sitäpaitsi vastuu on aina vanhempien! tämän te anopit aina unohdatte kun puhutte ns myytti oikeuksistanne. On vanhempien asia luottavatko he ja haluavatko he olla kanssakäymisissä anopin kanssa. Minulla mennyt totaalisesti luottamus anoppiin jo hamatajat sitten hänen lukuisista toilailuista johtuen, muut ihmisetkin ovat nähneet hänet epäkypsänä ihmisenä, joten miksi antaisin lapsenlapsen hänen vastuulleen. Sitäpaitsi teidän mukaan hoito sanaa ei saa käyttää...tätä ihmettelen kun seurustelette kahdestaan lapsen kanssa eikö se vaadi hoitoa ? haloo. Minä olen mielestäni sen verran nähnyt ihmisiä, maailmaa ja omaan elämänkokemusta etten mene lankaan vaikka isovanhemmalla olisi vaikka kuinka paljon ikää, sillä olen huomannut varsin monen omaavan vanhoillisia arvoja, olevan épäkypsiä, tasapainoisia ym. Tuntuu, että monet käyttävät vaan hyväkseen vanhoillisia kliseitä, jotka eivät aina päde. Sitäpaitsi kyllä anopin täytyy luoda suhteet jo ennen lapsen syntymää ja käyttäytyä aikuisenlailla kunnioittaen perhettä ym luomalla omaa asemaa ja mielikuvaa hänestä. Meillä tämä ns luomisprosessi on osoittanut ihmisen täysin kääkäksi ennenkaikkea luottamus on todellakin mennyt eikä häntä tarvitse sietää!
ja vielä korjaus edelliseen; älä vetoa sanaan tasapainossa tarkoitin todellakin epätasapainossa !
Luettuani tämän ketjun, sain sinusta, anteeksi nyt vaan, erittäin epäkypsän ja kakaramaisen käsityksen. Yhtään ainoaa järkeenkäypää perustelua sille miksi et siedä anoppiasi, et julki tuonut.
Puhut kovasti arvoista ja perheesi oikeudesta olla rauhassa. Oletko koskaan edes kysynyt mieheltäsi tai lapseltasi haluavatko he olla rauhassa ja olla näkemättä isoäitiä/äitiä? Onko nyt kyse vain sinun halustasi?
Ja voisitko nyt valottaa mitkä ovat ne sinun arvosi joihin ei kuulu anoppi?
Poimin nyt pari lausetta jutuistasi jotka omasta mielestäni ovat kovin kummallisia (tosin kokonaisuudessaan kantasi on täysin käsittämätön mutta...)
Haluaisin oikeasti ymmärtää sinua, sillä en kerrassaan pysty uskomaan että maailmasta löytyy noin itsekeskeisiä ihmisiä.
"Kyllä lapsenlikkani tai oikeastaan erittäin ystävällisen vanhemman hoitajan olen hommanut mikäli tarve vaatii. Enää en ole vailla näitä lapsenlapsen hoitamisia ja meidän välisiä tapaamisia."
Eli nyt kun olet saanut toisen lapsenlikan, anoppisi on käynyt sinulle tarpeettomaksi? Oletko todella sitä mieltä että kun sinä olet saanut hyödyn eikä sinulle ole mitään käyttöä ihmisellä, hän saa mennä? Olet siis sitä laatua ihmisiä, jotka vaativat itselleen palveluksia ja sinun eteesi pitää kaikki tehdä, mutta itse et ole valmis tekemään MITÄÄN etkä KENENKÄÄN hyväksi.
"Mielestäni on myös erittäin epäkypsää alistua ulkopuolisen tahtoon ja vaatimuksiin sekä sietää asioita ja arvoja joiden varaan perheen elämää ei halua perustaa. Tämä sanoma on vaan erittäin vaikea saada perille. Monet miniät alistuvat tai ovat alistuneita ja tottuneita."
Tämän varmaan osoitit tälle yhdelle miniälle joka kertoi olevansa anoppinsa kanssa erimieltä, mutta kuitenkin hoitelee anoppisuhteensa sivistyneesti.
Todellakaan hänestä ja sinusta ei voi puhua samana päivänäkään ja on häntä kohtaan väärin edes laittaa teitä samaan lauseeseen. Hänen käytöksensä todellakin on kypsän ihmisen käytöstä. Kypsä ihminen pystyy hyväksymään erilaiset mielipiteet provosoitumatta joka asiasta. Sain sen käsityksen, että ei häntä haitannut vaikka anoppi mielipiteensä sanoikin, hän teki kuitenkin omalla tavallaan. Näin toimii kypsä ihminen.
Ei tarvitsekaan perheen elämää perustaa kenenkään muun arvojen mukaan, mutta se ei myöskään tarkoita sitä että pitäisi käyttäytyä kuin uhmaikäinen kakara kaikkia muita ihmisiä kohtaan, ja varsinkin niitä joiden elämänkatsomus on erilainen.
Lapsellasi on oikeus tutustua isoäitiinsä sinun mielipiteistäsi huolimatta, miehelläsi on oikeus tavata äitiään sinun mielipiteestäsi huolimatta. Ja jos asetat miehesi valintatilanteeseen, et todellakaan ole kypsynyt sen vertaa että voisit olla kenellekään vaimo saatikka sitten äiti.
Tuskin tätä ymmärrät, sillä sinähän pidät kiinni vain ja ainoastaan omista oikeuksistasi.
miten voit määritellä ihmisen kypsäksi tai epäkypsäksi sen perusteella sietääköhän anopin käyttäytymistä vai ei. Äitinä ja isänä meillä on vastuu lapsesta ja mikäli katson että anoppi on itse täysin epäkypsä niin hänelle ei tarvitse lasta antaa ns hoidettavaksi ja häntä ei tarvitse sietää mikäli hänen käyttäytymisensä loukkaa perhettä ja täytyy jatkuvasti olla ns varpaillaan. Mieheni kyllä on anoppini lapsi toki hän saa nähdä äitiänsä mutta lapsenlapsi on eri asia varsinkin kun lapsi on niin pieni ettei häntä voi kuulla. Antaisiko sinä lapsesi hoitoon epäluotettavalle ihmiselle ? antaisitko sinä hoitoon lapsen, joka loukkaa perherakennetta tässä esimerkkinä esim palkattu ystävällistä lapsenhoitajaa joka valitti anopin käyttäytymisestä ? antaisiko lapsen anopille joka on naama aina virneessä ja töksäyttelee ilmaan asioita jotka saavat pahan ilmapiirin aikaiseksi mikä voi heijastua lapseen ja kokonaisuutena perheeseen ? antaisko lapsen hoitoon ihmiselle joka ei hallitse omaa elämäänsä vaan tuntuu kaipaavan apua pienimissäkin vastoinkäymisissä ? Tässä sinulle kypsä ihminen hieman sulateltavaa. Minun ei miniänä tarvitse todellakaan sinun sanojesi mukaan "sivistyneesti" niellä kaikenlaista soopaa mikä anopin suusta ja käyttäytymisestä seuraa, tarvitseeko sinun sietää vai onko juuri se sietokynnys mikä osoittaa kypsyyden ??? haloo, elämä
Miksi sinun pitäisi antaa lapsesi hänelle hoitoon? Mielestäni kysymys ei ollutkaan siitä vaan aloituksessasi kyselit miten saat anoppisi pysymään poissa elämästänne. Kysymys oli siitä miten sinä et halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan ja miten hän änkeää teille koska haluaa sillointällöin nähdä lapsenlastaan. Olet aivan oikeassa siinä että vanhempina teillä on vastuu lapsesta, mutta et sinä voi yksin määritellä mikä on lapsellenne hyväksi ja mikä ei. Miehelläsi on myös asiaan todennäköisesti jonkinlainen mielipide ja sinun on myös sitä kunnioitettava.
Nimenomaan se on kypsyyden merkki kun pystyy ottamaan ihmisten erilaiset mielipiteet sellaisinaan vastaan provosoitumatta, ei niille mielipiteille tarvitse korvaansa lotkauttaa eikä pitää niitä mitenkään varteenotettavina. Ja edelleenkään et ole yhtään todellista esimerkkiä anoppisi puheista tai käyttäytymisestä etkä niiden seurauksista antanut joten olen edelleen sitä mieltä että olet vain perin kypsymätön ihminen.
Jos isoäiti haluaa lapsenlastaan nähdä, se ei todellakaan tarkoita sitä että lapsi tarvitsee hänelle hoitoon antaa. Kai hän voi seurustella lapsen kanssa teidän läsnäollessanne ja jos et sinä kestä hänen seuraansa, otappa ja lähde vaikka lenkille niin saavat seurustella miehesi ja lapsen kanssa rauhassa. Vai etkö uskalla jättää heitä hetkeksikään keskenään sinun valvovien haukansilmiesi vartioinnin ulkopuolelle?
siis taas toinen määrittely kypsyydelle...Haluat tietää kokoajan lisää ja lisää, hmmm. Täällä netissä en todellakaan yksityisesti kerro kaikkia asioita varmaan ymmärrät itsekin syyn. Eiköhän noissa edellisissä viesteissä ilmene aika paljon syitä anopin loitolla pitämiseen. En ymmärrä mitä sinä ihmettelet, pengot ja määrittelet kypsyyttä ? jos on kääkkä niin on kääkkä eikä muuksi muutu vanhuuttaan kuulemma vaan pahenee.
Aikaisemmissa viesteissäsi annoit ymmärtää tasan sen verran että puhuu soopaa, on naama virneellä, manipuloi poikaansa on vanha kääkkä, on kurttuinen, höösää lasta, hänessä on outoja piirteitä, juo kaljaa, esittää ilmein ja elein mitä mieltä on sinusta, ei huomioi sinua, käy kallonkutistajalla,
Sorry nyt, kissa päätti lähettää viestin keskenkaiken:)
Nämä asiat ovat kaikki sinun omia näkemyksiäsi lukuunottamatta kaljan juontia ja psykiatrilla käyntiä. Etkö voi sanoa että meillä ei kaljaa juoda ja mielestäni psykiatrilla käynti ei tarkoita sitä että ihminen olisi vaarallinen vaan pelkästään sitä että haluaa ratkaista ongelmansa ja saada apua.
Et sano mitä soopaa puhuu tai miten manipuloi miestäsi, vanhaksi ja kurttuiseksi me tullaan kaikki, naaman ilmeet ja outo käyttäytyminen...hmmm...jos miehesi on myös tätä mieltä, mutta jos on vain sinun mielipiteesi, voi olla että näet vain mitä haluat nähdä.
Jossain tekstissäsi sanoit olevasi varttunut ja elämääkokenut ihminen, jos näin on olet sitten melko iäkkäänä tehnyt sen lapsen ja anoppisi on sitten varmaan aika vanha...onko mieleesi tullut että saattaa olla jo seniili?
Kaikki ei osaa nähdä oikeassa valossa kännikalavanhempia. Minä osaan ja niin pitäisi muidenkin, tykkääköhän lastensuojelu että pikkulapsi on kännikalan hoidossa? Minkälaisia äitejä täällä oikein on? ette taida olla äitejä
Lapsen oikeus on olla turvallisessa ja luotettavassa hoidossa, eikö kukaan enää välitä lasten oikeuksista`? Meillä ei edes juoda lasten nähden eikä olla humalassa kotona. Eikä sinun mielestä tarpeeksi painava syy ole hänen miehensä äidin alkoholiongelma? se on aika iso syy. Täällä taitaa olla myös kännikaloja kirjoittelemassa....Keskity lukemaan koko teksti
Jos ihminen joka juo yhden drinksun on kännikala mielestäsi, niin pidät varmaan kaikkia Etelä-Euroopan kansalaisia kännikaloina!!!
Näikö on? Ovatko kaikki siellä täysin turmeltuneita koska eivät ole tiukan linjan raittiusintoilijoita vaan noudattavat vanhaa kulttuuriaan! Jo raamatussa kerrotaan miten paljon viiniä Jeesuskin joi.
Mieti vähän ennenkuin kirjoitat täyttä roskaa
Tämä Ap on tehnyt selväksi että se ei ole yksi drinksu!!! Totta kai saa ottaa yhden drinksun jos ei humallu kun lapsi on läsnä, ja silloin kun ei ole niin vetää vaikka pää täyteen
jos todella on kyseessä juopotteleva anoppi, niin olen aivan samaa mieltä kanssasi. Ei lasten nähden todellakaa sovi juopotella. Yhden drinkin voi ottaa tai viinilasillisen ruuan kera viikonloppuisin.
En vaan ole täysin vakuuttunut siitä. Tämä miniä tuntuu niin hysteeriseltä, eikä hän ole minusta kertonut suoraan että näin olisi. Antaa vaan koko ajan pieniä vinkkejä, jotka jokainen saa tulkita omalla tavallaan...
Seuraavat lainaukset ovat omista teksteistäni joihin sinä vastasit että olen sairas ja ihmettelit mitähän lastensuojelukin tykkää jos pikkulapsi on kännikalan hoidossa.
Jos sinun luetun ymmärtämisessäsi on jotain ongelmaa, koita hakea siihen apua. Varmaan kaltaisiasi jo melkein aikuisiakin autetaan ko vaivassa.
Ja jos kännikalavanhemmilla tarkoitat sitä mitä ap oli tähän mennessä valottanut tilannetta että anoppi kerran kärähti terassilla käynnistä ja kerran haisi kaljalle niin voi voi. Kyllä mahtaa olla sitten lasten huostaanotossa kiirettä sillä vain suurinpiirtein joka kymmenes lapsi saisi olla vanhempiensä kanssa, jos kerran terassilla käyminen ja kerran kaljalle haiseminen katsotaan alkoholistin merkiksi. Löysennä pipoa hiukan.
Oma isäni oli todellinen alkoholisti mutta silti parempaa isää saa hakea. Varmaankaan ei ollut äidilleni paras mahdollinen mies, mutta meillä kaikilla kuudella kakaralla on hyvin lämpimät muistot hänestä.
" Miksi sinun pitäisi antaa lapsesi hänelle hoitoon? Mielestäni kysymys ei ollutkaan siitä vaan aloituksessasi kyselit miten saat anoppisi pysymään poissa elämästänne. Kysymys oli siitä miten sinä et halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan ja miten hän änkeää teille koska haluaa sillointällöin nähdä lapsenlastaan."
"Jos isoäiti haluaa lapsenlastaan nähdä, se ei todellakaan tarkoita sitä että lapsi tarvitsee hänelle hoitoon antaa. Kai hän voi seurustella lapsen kanssa teidän läsnäollessanne"
"Etkö voi sanoa että meillä ei kaljaa juoda ja mielestäni psykiatrilla käynti ei tarkoita sitä että ihminen olisi vaarallinen vaan pelkästään sitä että haluaa ratkaista ongelmansa ja saada apua."
On ihan varmaa, että sinulla on ongelmia anoppisi kanssa, koska yhä uudelleen tällä ja isovanhempien palstalla aloitat ketjun samasta asiasta.
Ilmeisesti et saa mieleisiäsi vastauksia ja vaikeaa onkaan antaan hyviä neuvoja niiden seikkojen perusteella, mitä kirjoitat.
Esimerkiksi tämä, että on eri arvot. Jos minä seurustelisin vain sellaisten kanssa, joilla on prikulleen samat arvot ja asenteet kuin minulla, niin minulla ei olisi yhtään kontaktia keneenkään.
Olen miniä, jolla on ollut vaikea tie anopin kanssa. Joten tiedän ja ymmärrän, että aina asiat eivät suju helposti. Silti nämä sinun kommenttisi kuulostavat käsittämättömältä sekavalta hutulta. Avaat asiaa vain osittain ja ehkä siksi meidän on mahdoton sanoa oikeasti rakentavaa ja sellaista, minkä sinäkin nielisit.
Selviö on, että anopit pitävät puolensa eivätkä luovu heidän sanojensa mukaan oikeuksistaan (joita heillä ei ole!). Miniöistä joiden elämää häiritään ja joilla ei anoppien mukaan ole oikeutta asettaa rajoja vaan heitä on oikeus uhkailla yrittämällä rikkoa rajoja, loukata, manipuloida, pakottaa roolileikkeihin ja kestämään anopin sietämättömiä kommentteja. Minun mielestä miniöillä ei ole minkäänlaista velvollisuutta kestää ja miniä ja hänen mahdollinen aviopuoliso joka tukee aviovaimoaan hoitavat omat velvollisuudet ja rakentavat oman pesän johon anopilla ei ole oikeutta tulla eikä sekaantua.
Yksi asia mitä en ymmärrä on se, miksi puolustatte esim anoppia joka ehkäpä juoppohullu, mielenterveysvikainen tmv. miten voitte antaa lapsennne hänelle nähtäväksi ja näette, että hänellä on jonkinlainen oikeus johonkin. Tämä oli siis vain esimerkki..
Tähän kypsyys kysymykseen vielä mielestäni kypsä ihminen on sellainen joka omaa omat mielipiteensä ja näin pitäisi ollakin kun oma perhe on muodostunut. Kaikilla siis perheellä (johon anoppi ei kuulu) on oikeus hyvään elämään ilman sekaantumisia ja häiriötekijöitä. Miksi esim miniän pitäisi todella kestää jatkuva nälviminen ym. ja olla niinkun kaikki olisi hyvin ja eikö ole ihana anoppi ? kyllä ilmapiirin kaikki osapuolet vaistoaa, aivan älytön leikki. Sitäpaitsi kaikki tämä heijastuu lopulta lapseen ja myös se, että kykenemätön anoppi mahdollisesti esim juovuksissa ym seurustelee lapsen kanssa.
Lopuksi, en todella hae mitään tukea täältä vaan haen kärsimyskokemuksia ns muista miniöistä enkä anopeista jotka ovat asemansa mahdollisesti luoneet ja vaistoavat sen vinouden minkä olen yrittänyt tuoda esiin. Eli vinoudella tarkoitan leikkiä, että kaikki on hyvin ja mitään ei piilisi ilmassa pääasia kun lapsenlapsi vaikkakin kaikki lopulta se ilmapiirikin on lapsen vaistottavissa.
Anopilla ei ole edelleenkään minkäänlaista oikeutta mihinkään perheen elämään ! Oikeudet jotka suojaavat ja mitä kääkkä saattaa rikkoa ovat kärjistetysti:
kotirauha
läheisyys ---
Miniä voi aina lähteä kun on saanut kystäkyllin:)
miks ite pyörit täällä
Olen kanssasi samaa mieltä. Olen yrittänyt selvittää tästä sillisalaatista, mikä oikein on ongelman nimi. Kertoilu on todella sekavaa, hajanaista, syytöksiä esitetään, mutta mitään todisteita ei löydy. Tämä ihminen on pahasti rikki ja ilmeisesti lääkitys/ lääkityksen puute sotkee kirjoittajan ajatukset niin, ettei sivullinen saa niistä mitään selvyyttä voidakseen edes ymmärtää mistä alun perin oli kyse.
Syvää katkeruutta hän tuntee anoppiaan kohtaan, se on ainoa mitä tästä selkeästi ilmenee.
Myös minun lapsellani on oikeus mummiin, olenpa minä sitten mitä mieltä tahansa anopista tai hänen mielipiteistään.
Omalla lapsellani on oikeus muodostaa oma käsityksensä ihmisistä ja minun ei kuulu manipuloida (kun sinä tuota sanaa tunnut mielelläsi käyttävän) häntä hänen suhteessaan mummiin.
Jos oma miehesi tukee sinua sinun käsityksessäsi siitä, että hänen äitinsä on vahingollinen teidän perheellenne niin asia kunnossa, mutta itse olet sanonut että hän ei ymmärrä sitä.
Älä kutsu ketään juoppohulluksi ja mielenterveysongelmaiseksi samassa lauseessa kun sanot EHKÄ. Suorastaan ala-arvoista käytöstä.
Ei kukaan tässä ketjussa ole sinua kehottanut antamaan lastasi hänelle hoidettavaksi, mutta tuskin lapsen kanssa oleminen vanhempien seurassa niin kovin vahingollista on.
Jokaisella on tosiaan oikeus hyvään elämään kenenkään siihen puuttumatta ja häiritsemättä, tämä kyllä koskee myös sinua. Oletko ajatellut miten se varmasti häiritsee ja koskee miestäsi kun olet ottanut tuollaisen asenteen hänen äitiinsä ja hän ei ymmärrä koko asiaa?
Ei tietenkään sinun tarvitse hyväksyä juovuksissa lapsen kanssa seurustelemista, mutta senhän voit asiallisesti ilmoittaa sekä anopille, että miehellesi että humalassa ei ole tervetullut lapsesi lähelle. Jos anoppi sitten selvinpäin haluaa lastasi nähdä, sehän on merkki siitä että kunnioittaa mielipidettäsi.
Kypsyyteen muuten mitekään puuttumatta mutta tuo kääkäksi kutsuminen kyllä vaikuttaa suht lapselliselta. Ja ikää oli 15 tai jotain:)
Kyllä on todellakin sekavaa tarinaa, itseäni jo epäilin kun en vaan saa mitään tolkkua tilanteeseen.
Kovin sekavat tunteet hänellä on ja loogista ajattelua ei lainkaan.
Keksimällä keksii jotain argumentteja, mutta mitään todellista ja ratkaisematonta ongelmaa en anopin käytöksessä vielä ole huomannut.
Olisi todella mielenkiintoista kuulla alkuperäisen kirjoittajan miehen kommentti ja näkemys asiaan, samoin anopin.
tämä ketju ja jos hän haluaa, voisi esittää oman näkemyksensä asiasta. Ei sinulla ole mitään salattavaa häneltä jos hän kerran tukee sinua. Kaikesta huolimattahan olet asiasta hänen kanssaan keskustellut ja tietää kantasi joten tuskin siitä haittaa on.
Olen samaa mieltä kanssasi! Alkuperäinen kirjoittaja ei ole ihan psyykkisesti terve. Hänen kirjoituksensa ovat niin sekavia ja naiveja, että voisi kuvitella tämän olevan provosointia.
En kyllä kestäisi tuollaista miniää. Onneksi minulla on ihana miniä, josta pidän kuin omasta lapsesta. Anoppiinkin minulla on nykyään erittäin hyvä suhde, vaikka hän monta vuotta oli erittäin mustasukkainen pojistaan. Onneksi se vaihe on ohi.
Olisi todella hyvä kuullaa toisen osapuolen kannanotto, jo-o!
Käy ihan sääliksi tuota anoppia, jota haukutaan noin kauheasti. Mitään konkreettista aihetta kun ei ole esitetty. No joo, jos terassilla istuminen on suuri synti ja häpeä, niin jopa on kummat arvot alkuperäisellä kirjoittajalla!
Istun itse mielelläni terassilla kesähelteellä ottamassa oluen tai siiderin mukavassa seurassa. Taidan olla ihan hirveä anoppi minäkin!!!
Jos alkuperäinen kirjoittaja haluaa pitää suhteet mieheensä kunnossa (ja yleensäkin miehensä), hänen ei varmaan kannata pyytää miestä lukemaan viestejään. Minusta viestit ovat niin julmia, ilkeitä ja täynnä vihaa, että mies saattaisi havahtua ja huomata minkä hirviön kanssa hän elää.
Viime kesänä kävin ihanan nelivuotiaan pojantyttäreni kanssa vähän shoppailemassa ja kun kuuma päivä oli niin viimeiseksi ennen kotiin lähtöä menimme terassille. Tyttö tyytyväisenä söi jätskiä ja mummo (48v) joi kylmän huurteisen siiderin. Kotona äiti (miniä) kyseli mitä olimme tehneet ja tyttö esitteli kaikki uudet muodikkaat vaatteensa ja tukkapinninsä ja samalla kertoi nauraa kihertäen että kun hän söi jätskiä niin mummo joi tiedätkö äiti viinalimsaa. Äidistäkin se oli ihan hauska juttu ja kyseli vaan mummolta että oliko viinalimsa hyvää kun itse ei ollut pitkään aikaan maistanut. Porttikieltoa minulle ei annettu ja hoitoonkin olen tuon kullanmuruni vielä saanut.
Olisi kyllä aivan kauheaa jos oma miniäni olisi tuollainen itseensäkäpertyjä, huh oikein puistatti.
olisiko se suuri vahinko vaikka mies ymmärtäisikin sen. Jotenkin tuntuu että vain erittäin epätasapainoinen henkilö pystyy tuollaiseen vihaan ja kostonhimoon, ei välttämättä ole lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta kovin terveellistä kasvaa tuollaisessa vihan ilmapiirissä.
Jos äiti noin totaalisesti suorastaan raivoaa vihaansa anoppiaan kohtaan vain yhden vierailun tähden, miten hän hallitsee tunteensa muissa tilanteissa. Turha kai leikkiä mitään kotipsykiatria, mutta voisi olla kyllä hänelle hyväksi jonkinlainen ammattiapu.
Taas kerran paljastit luonteesi.
Kerrot hakevasi kommentteja vain miniöiltä, ei anopeilta! Jos kirjoitat tällaiselle palstalle kaikilla on oikeus ottaa kantaa kirjoituksiisi. Ei kai sinulla ole oikeutta määrätä kuka kirjoittaa foorumiin??? Mitä enemmmän luen kirjoituksiasi, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että vika on sinussa eikä anopissasi.
Tuollaista toisten poissulkemista kutsutaan muuten rasismiksi.
niin kun hän haluaa kommentteja miniöiltä ja niitä on saanutkin, eivät nuo järkiminiätkään tunnu häntä yhtään paremmin ymmärtävän. Lukuunottamatta nyt tätä yhtä "vanhukset kuuluu vanhainkotiin" tyyppiä ja minnikäistä joka ymmärtää ketä vaan kunhan vaan haukkuu anoppia:)
Tulee sellainen olo, että periaatteessa pitää haukkua ja moittia anoppia! Hän haluaa ilmeisesti perustaa miniöiden yhteisen rintaman ihan vain anoppeja vastaan, huolimatta siitä, millaiset anopit ovat.
Minusta tuo tuntuu todella pelottavalta ja ikävältä sekä miehen, anopin että lasten kannalta. Lieneekö tämä miniä itse mustasukkainen anopilleen, vai onko hän muuten vaan noin hirveän katkera ja ilkeä??
Hänhän juuri kaipasikin vain "kärsimystukea" vai miten se nyt meni. Kai joillain miniöillä ja myös anopeilla on sellainen luonne ettei mikään kelpaa. Yritetään sitten saada jonkunlaista ymmärrystä asialleen joka todellisuudessa on vain omassa pääkopassa. Ja kyllä sitä ymmärrystä löytyykin niiltä henkilöiltä joille pelkkä sana anoppi on punainen vaate, on siihen sitten syytä tai ei.
Todella pelottavaa se onkin, kun yksi ihminen koittaa hallita muiden perheenjäsenten tunteita ja hallita muita omiin arvoihinsa vedoten. Sääliksi käy ennenkaikkea lasta jolta viedään näin yksi tärkeä ihmissuhde.
On olemassa ihmisiä jotka eivät pysty jakamaan yhtään mitään. Luulen että tässäkin tapauksessa on niin, hän luulee että jos päästää anopin lähelle lastaan tai miestään, se on häneltä pois jotenkin.
Säälittävä tapaus kertakaikkiaan.
jatkakaa teidän roolileikkejänne:) kivaa elämää teille ! kyllä se sisin selkeytyy kun ikää karttuu ja paha dementia iskee
lisäys edelliseen onneksi suomessa on lainsäädäntö joka takaa yksilön oikeudet. Onneksi anopilla ei ole myös minkäälaista oikeutta olla tekemisissä lapsenlapsensa kanssa ! Lähestymiskiellonkin voi pahimmassa tapauksessa anoa ja onhan olemassa perhepsykologejakin joilla on kokemusta kauhu anopeista ja heidän loitontamisesta.
onpa upeat arvot pojantyttärellä on oppinut tuon viinalimskan..
kyllä se on aika selväksi käynyt kuinka te isovanhemmat teidän reviirejänne suojelette ja yritätte pitää kiinni luomastanne oikeudesta tai oikeuksista.Aika naivia kun luin noita kommentteja on vedota ihmisen psyykkeeseen, lääkitykseen jne. kyllä minä ymmärsin että tilanteita on ap:lla useita ja anoppi saattaisi olla häiriintynyt ja häiritsevä.
Ei ole lääkitystä päällä, kiitos eikä ole tarvis. Kysymys johtikin siihen miten tästä kääkästä pääsee eroon ja pysyy etäällä.
Ystävälläni on pojanpoika, jonka miniä erotti anopista jo ennen kouluikää.
Avioliitto meni karille sekin, ja naapurini murehti pojanpojan vuoksi vuosikausia.
Hän ei sanut poikaa tavata, koska hänen vaikutuksensa lapseen olisi ex-miniän mielestä ollut turmiollista.
Vähitellen lapsi jäi taka-alalle, hänestä ei puhuttu, eikä hän enää murehduttanut ystävääni, ennen kuin nyt, kun poika on parikymppinen. Nyt hän otti yhteyttä ja kävi ilmi, että hän on narkkari, jonka on löydettävä rahoittaja vaikka kiven silmästä.
Naapurini pahaa aavistamatta antoi pojalle rahaa taskuun jonkun kerran, ennen kuin selvisi, mihin ne eläkeläispennoset menivät.
No, laki ei pakota isovanhempia olemaan pojanpojan kanssa yhteyksissä, joten kovan taistelun jälkeen poika on lopettanut ns. vierailut talossa.
Eli sanojasi hiukan muunnellen: "Onneksi on lainsäädäntö, joka takaa yksilön oikeudet. Onneksi anopilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta olla tekemisissä lapsenlapsensa kanssa jne..."
taidat olla oikein tiukkapipo!
Vai vielä arvot nelivuotiaalla. Myös minun lapseni kutsuvat iskän saunakaljaa aikuisten saunalimpaksi, ja jos lapsi näkee miten sen yhden "viinalimpan" voi juoda eikä aikuisella ole tarkoitustakaan juoda humaltuakseen, eikö se ole hyvää alkoholikasvatusta jos mikä?
ei ole kyse arvoista vaan fiksusta lapsesta!
Eikö lapsen pidä oppia, että maltillinen alkoholin käyttö kuuluu sivistyneeseen elämään? Huom MALTILLINEN! Minusta yksi "viinalimska" on ihan maltillista.
eli kovasti nyt syytät miniää kaikesta ? mistä tiedät että et itse ole aiheuttanut pojalle tätä kohtaloa käyttäytymiselläsi ja miniän osoittamalla torjunnalla. Mikäli tämä sinun tapauksesi muiden narkkaritapauksien joukossa olisi ratkottavissa noin yksinkertaisesti meillä ei varmaankaan olisi yhteiskunnallista ongelmaa näistä narkkareista, syy ex-miniä ??? haloo aika kaukaa revitty juttu, kyllä tämä tapaus on varmaan monien yhteistekijöiden summa. Voihan olla katsos, että maailmassa löytyy narkkari isovanhempiakin ? tai peräti isä elää vielä lapsuudenkodin ehdoilla vaikkakin perheen on perustanut ? kuinkakohan vanha anoppi olet kun sinulla on niin yksipuolisia ja tuomitsevia näkemyksiä???
kun luen kirjoituksiasi nauran:) Opetatko sinä muuten niitä arvoja lapsenlapsellesi omilla ehdoillasi ja miniä on kuuliainen ja alistuva. Taitaapi lapsenlapsi enemmän omaksua niitä arvoja sinulta kun omalta perheeltään, sääli. Sinulla taitaa olla roolivaikeuksia, mietipä minkälainen olet ja minkälainen tulisi anopin olla ja myös mitä mieltä todellisuudessa tämä miniä on sinusta, jota ei välttämättä esim ikänsä ja alistuvan asemansa puolesta kykene ilmaisemaan mahdollisesti sitten kun sinulla on toinen jalka haudassa.
viinalimskaa joo kyllä nelivuotiaan on tässä iässä jo hyvä oppia tuo viina. Mitäköhän muuta voisi tämän ikäiselle opettaa ? sopiikohan tuo ainoastaan yksi terassilla otettava viinalimska kaikille, joilla voi olla vahva vanhuuden myötä saatu lääkitys päällä, yhteisvaikutus masennuslääkityksellä ja viinalimskalla saattaa olla kohtalokasta joidenkin kohdalla.En luonnollisestikaan tuomitse sinua vaikkakin otat itseesi tämän mutta ihan yleisesti kun täällä on kaikenlaisia lukijoita joista osa ei edes jaksa kommentoida viesteihisi ovat sen verran kypsiä.
Mistä päättelit että tällä henkilöllö kenelle vastasit on lapsenlapsia? Putosin kärryiltä?
toivottavasti istut siellä miniän ehdoin etkä häärää omias
Sanallakaan en syytä miniää mistään. Lue uudestaan.
Keskustelu on aika vaikeaa, kun yksi puhuu aidasta ja toinen lukee aidanseipäästä.
Kirjoitin, että samalla tavoin, kuin kirjoittaja sanoo:
"onneksi suomessa on lainsäädäntö joka takaa yksilön oikeudet. Onneksi anopilla ei ole myös minkäälaista oikeutta olla tekemisissä lapsenlapsensa kanssa ! Lähestymiskiellonkin voi pahimmassa tapauksessa anoa",
samalla tavoin voidaan huomata, että laki koskee myös isovanhempien oikeuksia.
Narkkariksi ei ketään pakoteta, enkä totisesti ventovierasta miniää syytä mistään.
Kerroin vain yleisesti tiedoksi, että isovanhemmillakin on oikeus torjua vieraantuneet lapsenlapset. Heillä ei ole mitään velvollisuuksia eikä oikeuksia puuttua lastenlastensa elämään. Jos välit katkeavat ja ero tulee, koskee ero isovanhempia 100 %:sesti.
Laki erottaa lapsenlapset ja isovanhemmat toisistaan.
Sinä siis tuomitset minut ja luulet tietäväsi mitä ajattelen noin vaan? Aika rajoittunut on ymmärryksesi. Tiedoksesi vain, että olen mm. kirjoittanut isovanhempien palstalle; minulle rakkaimmat joululahjat ovat olleet mummon itse kutomat villasukat. En ole ollenkaan sellainen ihminen joksi minua yrität kuvastaa. Välitän muista ihmisistä erittäin paljon ja monasti jään riidoissakin kakkoseksi koska olen niin kiltti.
Haluan aina keskustella asioista järkevästi enkä loukkaannu muiden esittämistä mielipiteistä, vaikka ne olisivat täysin erilaisia kuin omani. En ole koskaan käskenyt yhtäkään täällä kirjoittavaa anoppia olemaan hiljaa, päinvastoin minusta olisi mukavaa jos pystyisin myös auttamaan jotakuta anoppiakin. Minä en ole ahdasmielinen, minun kanssa saa olla eri mieltä.
Lainaus:
"minnikäistä joka ymmärtää ketä vaan kunhan vaan haukkuu anoppia:)"
Nyt menet pahasti metsään, en ymmärrä aina kaikkia miniöitäkään. Riipuu paljon tapauksesta ja näin netin välityksellä on vaikea saada todellista kuvaa ihmisistä ja tilanteista. Kysymyksillä yritän tietysti kartuttaa henkilöiden tilannetta kun kirjoittavat eivät aina niin suoraan ilmaise varsinaista ongelmaa, eivätkä välttämättä itsekkään tiedä mikä heidän varsinainen ongelmansa on ja miten siitä edetä. Sitä vartenhan he täällä ovat, haluavat lukea muiden mielipiteistä ja kokemuksista. Se on oma ongelmasi jos et kestä sitä, että joku on kanssasi erimieltä.
Minnikäinen sanoi nykyistä anoppiaan kivaksi, ei haukkunut. Minäkin ymmärrän ja tajuan että äidillä on oikeus suojella lasta juopolta, juoppo on juoppo vaikka olis kenen äiti, oma isänikin on juoppo enkä halua häntä kotiini lasteni lähelle
Väännän teille ladyt rautalankasta, anoppi on humalassa hoitanut lasta, siis miten joku ei saa pointtia selville tästä ap:n kirjoituksesta, minä sain heti, no mutta ne jotka ei saanut niin siinähän riittää haastetta ja pähkinää moneksi päiväksi :) opiskelun iloa ladyt
Mistä ihmeestä keksit että minulla on miniä ja lapsenlapsia, ja vielä alistuva miniä??
taidat olla ihan sekasin päästäsi tai runoilija-luonne!
Erehdyit pahan kerran, mutta sait minut todella nauramaan!! Huhhuhhuhhuh...
kukaan muu ei pysty auttamaan kuin sinä itse.
ajat kohta miehesikin pois. yritä sopia anoppisi kanssa. tuskinpa hän on sinua kamalampi. ei kaikkitässä maailmassa mene sinun sääntöjen mukaan vaikka luulet niin.
ota peili esille ja katso siihen. millainen olet? millainen anoppi sinusta tulee?
olen tosiaankin ÄITI en anoppi.Sinun tulisi ymmärtää tämä ero ANOPPI ja ÄITI. Rajapyykki ja ehdot on asetettava ja oltava tiukkapipo jos on vaikkapa mielenterveyshäiriöstä kärsivän kanssa tekemisissä.
mielenterveyshäiriöisen kanssa tekemisissä, niin pitäisi olla varovainen.
Sinun anopillasi ja miehelläsi on tällä hetkellä syytä olla varovainen SINUN kanssasi. MENE HOITOON!
Sinulla on selvästi jonkinlainen synnytyksenjälkeinen psykoosi, olet ihan paranoidinen!
Kahlasin tämän koko ketjun läpi ja suurin osa vastauksista on aloittajan mielipiteen vastaisia mutta sitten on muutama vakinikillä kirjoittanut jotka ymmärtävät häntä tai muuten vaan ovat melko samoilla linjoilla.
Silmiinpistävää on heidän nimimerkkinsä (Iina-Minni, Minnikäinen ja uusimpana tulokkaana tämä ninnihiiri), en voi mitään mutta itselleni nimimerkki kertoo paljon ja minulle tulee jotenkin näistä nimimerkeistä mieleen tämmöiset "tyttönaiset" jotka vähän leikkivät vielä nukkekotileikkejä.
En tiedä, voin olla väärässä mutta heidän kirjoituksensa ja järkkymättömät mielipiteensä kuulostavat vain kovin lapsellisilta ja jotenkin keskenkasvuisilta.
Analysoit mahdollisesti liikaa ? eikö meillä kaikilla niin sinulla kun minulla olisi syytä katsoa sinne peiliin ? minä kahlasin läpi monien muiden lailla näitä isovanhempien, anoppien kommentteja enkä voi olla sanomatta, että kommentit ovat ylipuolustavia ja suorastaan naivin härskejä ! miniällä on vahva asema lapseensa nähden ja anoppien kuuluisi tosiaankin elää sitä omaa rakentamaansa elämää.Miksi niin suurella motivaatiolla pitää hyökätä ap:ta vastaan ? mistä tiedätte kokonaistilanteen, josta on mitä luultavammin kerrottu ainoastaan osasia.Mikäli anoppi on häiriötekijä niin taakse poistu !
onko keskenkasvuista vaatia rajoja, että saa olla rauhassa ja oikeanlaisia PERHEEN arvoja. Sillä ei liene myöskään merkitystä onko nukkekotileikki vai ei, sinä et siihen nukkekotiin kuulu sinulla on oma pieni nukkekoti ja loppujenlopuksi vanhuudenkoti mihin sinä kuulut
What?? Varmaan joskus sinne vanhainkotiin kuulunkin, mutta kun on ikää vasta rapiat 30 niin en sinne nyt ihan huomenna ole menossa. Hyvä ihminen käy lääkärillä tai jotain, sulla viiraa ihan aikuisten oikeesti.
Siellä on kyllä tosi paljon myös miniöitten kirjoittamia kommentteja jotka ovat täysin eri mieltä. Ja miten sinä pystyt luomaan tästä jonkun kokonaiskuvan ja olemaan jotain mieltä kun ei kerrota mitään konkreettista. Olet vain siksi tätä mieltä koska anopithan ovat mielestäsi kaiken pahan alku ja juuri.
no sinähän se kypsässä iässä olet ja vielä määrittelemään kuka täällä menee lääkäriin ja tarvitsee lääkitystä ?? eikö tuo nyt ole vähän liikaa.Mielipiteitä, elämiä, ihmisiä on erilaisia eikö siellä koulun penkillä opetettu vai oletko alistetussa asemassa.
Olen kuullut sellaisen kauhutarinan, että anoppi on ollut ottamassa rinnasta kiinni imetyksen aikana ja valistanut milloin ja miten pitää imettää ja toimia. Täysin järkkyä, eikö vaan
Niin justiin, että sitä nyt käydään henkilöiden kimppuun ja ruetaan lapselliseksi haukkumaan. Tyypillistä kun joku uskaltaa olla avoin, sivusta katsojat jotka eivät uskalla omaa mielipidettään sanoa arvostelevat niitä jotka uskaltavat sen sanoa.
Mistä arvasit että leikin nukkekodilla? No en ihan leiki, mutta kyllä nukkekodit voivat olla kauniita...
Ex-anoppini on aiheuttanut minulle traumoja ja aiheutti edellisen liittoni eron, kyllä mulla on oikeus jakaa noita ikäviä kokemuksia ja saada vertaistukea. Väkivaltaa se on myös henkinen väkivalta! Jota minun tapauksessani ex-anoppi harjoitti minua kohtaan.
Sinä voit haukkua minua miksi vain haluat, se ei vaikuta siihen mitä ex-anoppi teki, eikä se saa minua hiljaiseksi noista epäoikeudenmukaisista tapahtumista. Haluan myös auttaa muita samankaltaisen ihmissuhde ongelmien kanssa painiskelevia kertomalla omista kokemuksistani. Kenenkään ei tarvitse olla yksin tällaisten asioiden kanssa. Kypsää puhetta, eikö? Ei ollenkaan niin lapsellista...
se on just näin, minäkin suuresti ihmettelen näitä nukkekoti -esityksiä, lääkitysehdotuksia ym. mutta kait nämä on niitä tyypillisiä ns anoppi aseita joilla he uhkaavat niitä jotka tosiaan ovat itsenäistä elämää harjoittavia eivätkä halua sekaantuvia anoppeja joukkoon. Ihmettelen tässä yhteydessä tai keskustelussa miten on mahdollista että toiset alistuvat anoppien valtaan ? ymmärrän toki siiderillä käynnin ym mutta kyllä ne ehdot ja kasvatusperiaatteet lähtevät perheestä, johon ei anoppi valitettavasti kuulu eivätkä hänen muut arvonsa. Mikä näitä anoppeja ym vaivaa...ottaa niin koville..missä mättää tai on mätänyt. Tosiaan vielä todella lapsellista yhteenvetoa ja loukkaamisia..
Anoppisi on aivan kammotus. Hänellä ei ole oikeutta tulla teille. Parempi kun ei olisi olemassa ollenkaan.
Sinulla on oikeus sanoa, että pysy poissa. Sano, että kaikki muutkin keskustelupalstalla ovat samaa mieltä. Hänen kannattaisi lakata olemasta, niin sinua ei enää ahdistaisi.
Sorry kärjistys, mutta tällaisia vastauksiako haluaisit? Tällaisia neuvoja vaan ei pysty antamaan, ei ainakaan niiden tietojen perusteella, mitä olet antanut. Eikä muutenkaan, koska tuollainen ei ole hyvää ja rakentavaa toimintaa.
Sinulla on selvästi vaikeaa ja paha olla. Eikö niin, että aloitit isovanhempien palstalla taas samantapaisen ketjun?
Nyt heitän ilmoille yhden oletuksen. Olet kertonut vaikeasta vaiheesta, jolloin sekä sinä että vauva olitte sairaina. Ymmärsin, että tilanne oli vakava. Kerroit, että anoppi ei auttanut mitenkään. Eli et saanut ollenkaan sitä, mitä odotit, toivoit ja olisit tarvinnut. Anoppi ei osannut, ymmärtänyt tai tahtonut.
On ymmärrettävää, jos olet pahoittanut mielesi syvästi. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? Koit vaikeat ajat ja petyit anoppiisi kovasti?
Jos näin on, niin en yhtään ihmettele ahdistustasi anopin kanssa. Silti sen ei tarvitse tarkoittaa, että anoppi ikimaailmassa ei saa tavata teitä ja lasta. Vaikka hän olisikin avuton ja kömpelö lapsen kanssa. Älä jätä heitä kaksin - onhan muitakin mahdollisuuksia.
Mutta onhan tuo jotenkin selvitettävä. Jo ihan sinun itsesi takia. Mutta mielestäni oikea ratkaisu ei ole anopin sulkeminen teidän elämästä ja jonkinlainen sinetöiminen periferiaan. Se jäytäisi sinuakin jatkossa ja sinä tiedät sen jo nyt. Siksi ehkä kyselet uudelleen ja uudelleen samasta asiasta.
Olenkohan ihan hakoteillä?
olet varsin oikeassa monessa asiassa mutta en silti koe anopin luonnetta terveeksi enkä tunne häntä kohtaan minkäänlaista velvollisuutta. En myös rehellisesti sanottuna koe, että hänellä olisi minkäänlaisia oikeuksia lapsenlapseen koska hänen arvot ja elämän yleiset asenteet eivät anna mitään päinvastoin aiheuttaa hallaa koko perheelle. Ei sukulaisuus välttämättä tarkoita sitä, että tarvitsee tai on velvollinen olemaan tekemisissä.
Erittäin nappiin sinulla meni se, että lapsi ei missään nimessä saa olla yksin hänen seurassaan. En ole luottamuksen mentyä antanutkaan enkä anna.
Olen siis sama kuin äskeinen eli ahdistunut ap. Olen aikaisemmin kirjoittanut "selviö" nimimerkillä ja jatkossa myös.
Minusta tuntuu, että aletaan päästä asian ytimeen. Koko ajan on tuntunut, että kertomuksestasi puuttuu joitakin paloja tai lohkoja suorastaan ja siksi meidän lukijoiden on ollut vaikea ymmärtää ja sanoa mitään, mikä selventäisi ja auttaisi.
Tuntuu siltä, että sinä luulet, että olosi helpottuu, jos saisit siivottua anopin pois kokonaan elämästäsi. En usko, että se auttaisi.
Ehdotan seuraavaa: Jos anoppi juopottelee tai on muuten epäluotettava, niin tietenkään ette jätä lasta hänen vastuulleen. Se on selvää. Siihen saat varmasti meidän kaikkien tuen.
Jos hän yrittää määräillä ja komentaa teitä, niin sellaiseen ei pidä suostua. Sanotte ystävällisesti, mutta lujasti, että stop tykkänään. Se joko auttaa tai ei, mutta te toimitte omassa kodissanne niinkuin parhaaksi näette. Jos hän kommentoi asioita, joilla ei ole ihmeempää merkitystä, niin antaa kommentoida. Yritä keinoa " toisesta sisään toisesta ulos".
Anoppia ei tarvitse päästää säätämään teidän elämää, eikä hänen kanssaan tarvitse olla läheinen. Hänestä ei tarvitse myöskään pitää.
Mutta olisi hyvä kaikkien kannalta, jos pystyisitte käyttäytymään asiallisesti ja olemaan väleissä - vaikka sitten etäisemmissä ja viileähköissä. Outona ja erikoisena tyyppinä hän voi silti olla tärkeä ja merkittävä henkilö lapsenne elämässä. Välittäminen voi olla aitoa, vaikka hän onkin outo lintu sen ilmaisemisessa.
Nyt en ehdi enempää, mutta jatkoa seuraa jos on kiinnostusta.
Kyllä se mmummolle kuuluu saada tavata lapsensa lasta ja kyllä jokaiselle ihmiselle kuuluu saada pitää omat arvonsa, eihän kaikista ihmisistä voi pitää, silti.
Meistä jokainen on mikä on ja se on hyväksyttävä myös anopilta, anoppikin voi yrittää enemmän, mutta niin voi miniäkin.
Tähän sanoisin sen jo legendaarisen "keskustelkaa asiat selviksi tai ainakin tuokaa asiat esiin"..