Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa kohta neljä kuukautta.
Meillä molemmilla on isokokoiset koirat.
Ekaa kertaa tavatessamme nainen alkoi heti kertomaan että minun
täytyy ensin valloittaa hänen koiransa sydän ennekuin voin naisen itselleni saada,
tuo lause tuntui jo silloin todella oudolta. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt mitä tuo lause todella tarkoitti.
Tilanne on sellainen että naiselle hänen koiransa tuntuu olevan tärkeämpi kuin minä.
Nainen ei ole kouluttanut koiraansa millään tavalla, koira saa tehdä käytännössä aivan mitä haluaa ja nainen ei juurikaan kiellä koiraa.
Ulkoillessa hänen koira vetää hihnassa ja nainen kävelee usein perässä pitkin tienpenkkoja että koira saa haistella juuri sitä puskaa mitä koira haluaa.
Jos minä ulkoilutan hänen koiraansa joskus ja en anna koiran jäädä haistelemaan muiden kusia niin heti nainen antaa palautetta minulle kuinka koiran täytyy saada haistella.
Itse olen kouluttanut koirani parhaani mukaan ja koirallani ei ole asiaa sänkyyn tai sohvalle, ja siitä huolimatta koirani
on varmasti todella tyytyväinen elämäänsä koirana.
Hänen koiransa saa pomppia sängyllä ja sohvalla, ja karvaa lähtee todella paljon.
Muutenkin kun nainen ei siivoa asunnossan kovin usein niin voitte kuvitella minkä näköiset sohvat ja lakanat ovat.
Sänky ja sohva on täynnä isoja karvapalloja, ei tarvitse kuin istua sohvalle tai käydä makaamaan sängylle niin vaatteet ovat hirveän näköiset.
Lakanat hän vaihtaa n. 3-viikon välein, ja imuroi ehkä kerran kuukaudessa, silloinkin yleensä vain osan asunnosta.
Jos nainen on minun luonani kylässä niin hänen koiransa tulee myös sänkyyn ja sohvalle vaikka en todellakaan pidä siitä.
Sanoin hänelle suhteen alkuvaiheessa mitä olen mieltä asiasta, mutta siihen hän vain totesi että eihän hänen koiraansa nyt voi lattialla pitää kun on niin tottunut pääsemään sänkyyn ja sohvalle.
Itselläni ei tulisi mieleenkään päästää kylässä ollessa omaa koiraani toisten ihmisten sohvalle tai sänkyyn.
Jos lähdemme koirien kanssa ulos niin nainen antaa koiransa kusta suoraan parin metrin päähän taloni etuoven eteen.
Tai jos nainen ei jaksa lähteä viemään koiria ulos niin hän päästää koiransa takapihalleni pissalle ja kakalle.
Tätä en voi myöskään sietää sillä minulla on siisti ja hyvin hoidettu piha. Moni varmasti tietää minkä näköiseksi (läikikkääksi) nurmikko muuttuu kun koira pissaa nurmikolle.
Nainen huutelee koiralle kovaan ääneen takapihalle (mene musti pissalle mene!), itse häpeän asiaa samaan aikaan jos naapurit sattuisivat kuulevat.
Hänen koiralleen ei kelpaa ns. tavallinen koiranruoka vaan sille täytyy tehdä "herkkuaterioita".
Nainen suuttuu usein jos laitan omalle koiralle tavallista koiranruokaa, mutta en tee hänen koiralleen speciaaliruokaa.
Meillä on muutenkin naisen kanssa melko vähän yhteistä aikaa niin minusta tuntuu että tuo hänen koiransa vie sen viimeisenkin ajan meiltä.
Iltaisin kun meillä olisi hetki yhteistä aikaa istua kahden sohvalla niin eikö nainen halua koiransa sohvalla läähättämään.
Naisen huomio kiinnittyy koiraan, hän alkaa rapsuttamaan ja juttelemaan sille.
Koiran hengitys haisee todella kamalalle (ientulehdus?), jonka takia en myöskään halua koiraa sohvalle.
Nainen tuputtaa omaa sekä sillointällöin kaverinsa hoitokoiraa syliini ja käskee silittämään heitä,
kun koirat alkavat nuolemaan naamaani nainen ihmettelee miksi en tykkää tästä.
Seksiä meillä on ollut suhteen aikana tasan kerran.
Kun pääsemme sänkyyn ja yritän alkaa hyväilemään naista niin yleensä siinä
vaiheessa hän alkaa puhumaan koiralleen ja pyytää tämän sänkyyn silitettäväksi.
Nainen ei minua halua kosketella vaan silittää mielummin koiraansa.
Kolmesti olen ehdottanut seksiä ensimmäisen kerran jälkeen, joka kerta olen saanut kieltävän vastauksen.
En voinut uskoa korviani kun eräällä kerralla hän sanoi että ei halua seksiä koska hänen lakanat ovat niin koirankarvoissa että häntä itseään ällöttäisi harrastaa seksiä niissä lakanoissa, eikä todellakaan aikoisi niitä sinä iltana enää vaihtaa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäinen koska pidän naisesta muuten, mutta ymmärrätte varmaan että tilanne ei voi enää jatkua näin kovin pitkään.
Painotan nyt vielä että olen kyllä todella eläinrakas, mutta mielestäni eläimillä pitää olla kuria ja että eläimet ovat kuitenkin vain eläimiä, varsinkin parisuhteessa.
Onko teillä ajatuksia miten kannattaisi asiasta puhua naisen kanssa?
Olenko kohtuuton jos käsken naisen valitsemaan että sängyssä ja sohvalla on ainoastaan minä ja hän, tai hän ja koira, molempia ei voisi saada?
Meillä molemmilla on isokokoiset koirat.
Ekaa kertaa tavatessamme nainen alkoi heti kertomaan että minun
täytyy ensin valloittaa hänen koiransa sydän ennekuin voin naisen itselleni saada,
tuo lause tuntui jo silloin todella oudolta. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt mitä tuo lause todella tarkoitti.
Tilanne on sellainen että naiselle hänen koiransa tuntuu olevan tärkeämpi kuin minä.
Nainen ei ole kouluttanut koiraansa millään tavalla, koira saa tehdä käytännössä aivan mitä haluaa ja nainen ei juurikaan kiellä koiraa.
Ulkoillessa hänen koira vetää hihnassa ja nainen kävelee usein perässä pitkin tienpenkkoja että koira saa haistella juuri sitä puskaa mitä koira haluaa.
Jos minä ulkoilutan hänen koiraansa joskus ja en anna koiran jäädä haistelemaan muiden kusia niin heti nainen antaa palautetta minulle kuinka koiran täytyy saada haistella.
Itse olen kouluttanut koirani parhaani mukaan ja koirallani ei ole asiaa sänkyyn tai sohvalle, ja siitä huolimatta koirani
on varmasti todella tyytyväinen elämäänsä koirana.
Hänen koiransa saa pomppia sängyllä ja sohvalla, ja karvaa lähtee todella paljon.
Muutenkin kun nainen ei siivoa asunnossan kovin usein niin voitte kuvitella minkä näköiset sohvat ja lakanat ovat.
Sänky ja sohva on täynnä isoja karvapalloja, ei tarvitse kuin istua sohvalle tai käydä makaamaan sängylle niin vaatteet ovat hirveän näköiset.
Lakanat hän vaihtaa n. 3-viikon välein, ja imuroi ehkä kerran kuukaudessa, silloinkin yleensä vain osan asunnosta.
Jos nainen on minun luonani kylässä niin hänen koiransa tulee myös sänkyyn ja sohvalle vaikka en todellakaan pidä siitä.
Sanoin hänelle suhteen alkuvaiheessa mitä olen mieltä asiasta, mutta siihen hän vain totesi että eihän hänen koiraansa nyt voi lattialla pitää kun on niin tottunut pääsemään sänkyyn ja sohvalle.
Itselläni ei tulisi mieleenkään päästää kylässä ollessa omaa koiraani toisten ihmisten sohvalle tai sänkyyn.
Jos lähdemme koirien kanssa ulos niin nainen antaa koiransa kusta suoraan parin metrin päähän taloni etuoven eteen.
Tai jos nainen ei jaksa lähteä viemään koiria ulos niin hän päästää koiransa takapihalleni pissalle ja kakalle.
Tätä en voi myöskään sietää sillä minulla on siisti ja hyvin hoidettu piha. Moni varmasti tietää minkä näköiseksi (läikikkääksi) nurmikko muuttuu kun koira pissaa nurmikolle.
Nainen huutelee koiralle kovaan ääneen takapihalle (mene musti pissalle mene!), itse häpeän asiaa samaan aikaan jos naapurit sattuisivat kuulevat.
Hänen koiralleen ei kelpaa ns. tavallinen koiranruoka vaan sille täytyy tehdä "herkkuaterioita".
Nainen suuttuu usein jos laitan omalle koiralle tavallista koiranruokaa, mutta en tee hänen koiralleen speciaaliruokaa.
Meillä on muutenkin naisen kanssa melko vähän yhteistä aikaa niin minusta tuntuu että tuo hänen koiransa vie sen viimeisenkin ajan meiltä.
Iltaisin kun meillä olisi hetki yhteistä aikaa istua kahden sohvalla niin eikö nainen halua koiransa sohvalla läähättämään.
Naisen huomio kiinnittyy koiraan, hän alkaa rapsuttamaan ja juttelemaan sille.
Koiran hengitys haisee todella kamalalle (ientulehdus?), jonka takia en myöskään halua koiraa sohvalle.
Nainen tuputtaa omaa sekä sillointällöin kaverinsa hoitokoiraa syliini ja käskee silittämään heitä,
kun koirat alkavat nuolemaan naamaani nainen ihmettelee miksi en tykkää tästä.
Seksiä meillä on ollut suhteen aikana tasan kerran.
Kun pääsemme sänkyyn ja yritän alkaa hyväilemään naista niin yleensä siinä
vaiheessa hän alkaa puhumaan koiralleen ja pyytää tämän sänkyyn silitettäväksi.
Nainen ei minua halua kosketella vaan silittää mielummin koiraansa.
Kolmesti olen ehdottanut seksiä ensimmäisen kerran jälkeen, joka kerta olen saanut kieltävän vastauksen.
En voinut uskoa korviani kun eräällä kerralla hän sanoi että ei halua seksiä koska hänen lakanat ovat niin koirankarvoissa että häntä itseään ällöttäisi harrastaa seksiä niissä lakanoissa, eikä todellakaan aikoisi niitä sinä iltana enää vaihtaa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäinen koska pidän naisesta muuten, mutta ymmärrätte varmaan että tilanne ei voi enää jatkua näin kovin pitkään.
Painotan nyt vielä että olen kyllä todella eläinrakas, mutta mielestäni eläimillä pitää olla kuria ja että eläimet ovat kuitenkin vain eläimiä, varsinkin parisuhteessa.
Onko teillä ajatuksia miten kannattaisi asiasta puhua naisen kanssa?
Olenko kohtuuton jos käsken naisen valitsemaan että sängyssä ja sohvalla on ainoastaan minä ja hän, tai hän ja koira, molempia ei voisi saada?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Rauhallisen keskustelun paikka, älä lykkää enää asiaa.
keskustelu on hyvä aloittaa sillä, että osoitatte (toivottavasti hänkin) kiitollisuutta siitä, että olette tavanneet ja että teillä on ollut mukavat ensimmäiset kuukaudet takana.
On myös mukavaa, että olette molemmat eläinrakkaita ja tämä on varmaankin molemmille ihan edellytyskin kumppanin piirteissä. Sattumoisin teillä on vielä koiratkin, jotka nekin tulevat juttuun.
Koirat.
Jutellannpas hetki niistä.
Voisiko hänen mussukkansa saada vaikka oman peiton lattialle sinun luonasi, ja sohvan ja sängyn voisi jättää ihmisille? Ehkäpä tyttösi joutuu joskus jokatapauksessa esimerkiksi viemään koiran hoitoon sellaiseen paikkaan, jossa koiran ei haluta oleilevan ihmisten huonekalujen päällä? Koira sopeutuu vallan mainiosti olemaan kotona sohvilla, ja muualla ei, jos vaan näin halutaan. Se ei siitä kärsi, taitaa tyttösi huolestua asiasta enemmän kuin koira.
Ujoileeko tyttösi vielä sinua tai lähempää kanssakäymistä ylipäänsä? Tuntuu, että koira on helppo ottaa väliin sekoilemaan kun asiat käyvät intiimimmäksi. Voi rapsutella ja naureskella. Voit kertoa suoraan, että tunnet vetoa tyttöä kohtaan ja toivoisit voivasi viettää myös "koiravapaata" aikaa hänen kanssaan.
Siisteyskäsitykset ja moneen asiaan suhtautuminen vaikuttaisi kyllä olevan teillä aika eri pohjalla. Näissä voi toki tehdä kompromisseja, ja aina voi miettiä olisiko neuroottisen siisti ihminen yhtään enemmän sopiva kuin itseä epäsiistimpi. Kasvatusasiat ovatkin sitten toinen juttu, mikäli joskus jälkikasvua hankkisitte. Siksi näistä on ihan hyvä keskustella ja kuulostella jo nyt.
Jutelkaa, mistä asioista olette molemmat iloisia ja mitä mahdollisesti odotatte elämältä ja tältä suhteelta (joka toki on kovin tuore, eikä itsekään vielä tiedä tunteistaan eikä ehkä uskalla kauheasti alkaa vielä maalailemaan)
Toivottavasti asiat selviävät. Rapsut koirille ;)
Aikamoinen vuodatuksen tynkä sinulla! x)
Mielestäni jos perheessä on koira lemmikkinä niin koiraa ei tietenkään pidä ylemmäksi nostaa. Koska pitäisi ymmärtää kuinka koira on laumaeläin ja tarvitsee tiukkaa ohjausta, hellittelyn ohella tottakai (anteeksi mutta ajatukseni nyrjähtää nyt taas ihan jollekin toiselle raiteellensa ;)) Sängyille, sohville, pöydille ei hypitä, koira syö vasta kun ihminen on syönyt, pöydästä ei kerjätä eikä muutenkaan, ihmisiä vasten ei hypitä jnejne. Ulkona koiran p i t ä ä totella ja sitä ei saa käsittääkseni edes pitää kovin pitkässä hihnassa jos lähiöalueellakin ollaan. Kun miettii jos joku lapsi kirmaa jostain puskan takaa intopiukeana ja koira säikähtää niin esim. juuri vaikkapa hälinään tottumaton otus puolustautuu tietenkin puremalla ja hyökkäämällä..
Että laita nyt hyvä mies isännän saappaat jalkoihisi ja mäjäytä kotisi säännöt naikkosen tietoon ja sitä kautta myös koiralle. Eri asia sitten mitä nainen kotona koiransa kanssa toimittaa, mutta kun hän on sinun luonasi niin hän on sinun kodissasi eikä voi siellä määrätä. Käsittääkseni?
poika totuus. Jos olette nyt suhteen alussa niin voin ihan varmasti sanoa että ei muutu paremmaksi. Lähde kun vielä on helppo lähteä. Olen itsekin törmännyt sellaisiin ihmisiin jossa se lemmikki saa kaiken huomion ja ihmissuhteista sanotavat että ne on niin vaikeita. On ne vaikeita kun se toinen osaa puhua ja ehkä vähän vaatiakin jotakin vastapainoksi. Eli minun kehotus on että jalat alle ja äkkiä -ei varmasti muutu paremmaksi. Jotkut kissaihmiset ovat samanlaisia... by the way:-(
on paljon tärkeämpi kuin sinä,joten tee johtopäätökset.
Ette sovi kyllä yhteen, anteeksi vain. Miksikö?
1) hän on ERITTÄIN sotkuinen, sinä olet tavallista miestä ehkäpä siistimpi=paljon riitoja
2) teillä ei ole ilmeisesti seksuaalista vetoviomaa välillänne=meinaatko tosissasi elää selibaatissa lopun ikäsi? et varmasti, en minä ainakaan alkaisi
3) teillä on ihan erilaiset käsitykset koirista= tämä on korjattavissa sentään.
Eniten ihmetyttää tuo seksinhaluttomuus uudesssa suhteessa, koska lakanoitahan normaali ihminen vaihtelis vaikka joka päivä, jos se ois siit kii;) Plus eläintaloudessa pitää oikeasti siivota vähintään kerran viikossa kunnolla, mietippä jos teillä olisi lapsia..ei pikkulapsia voi laittaa koirankarva hilsekasaan nukkumaan tai lattialle kuraan.
Ei ole hyvä idea keskustella asioilla tyylillä "joko minä tai koira" ym. Lennät pihalle saman tien, luultavasti kaaressa. Kannattaa keskustella rakentavasti, ensimäisenä alottaisin siitä että onko hän edes sinusta kiinnostunut? Vaikuttaa siltä, että ei ole.
Ja jos koira kerta hyppii sängylle, jos on intiimit hetket mielessä, niin ne voi laittaa vaikka toiseen huoneeseen.
Yyh.. todella ällöttävältä kuulostaa tuo tyttöystäväsi. Kerrassaan ihme että sinä edes haluat seksiä ihmisen kanssa, joka kaiket yöt pyörii hiekan, havujen, mudan, kirppujen, punkkien, karvojen ja kaiken muun keskellä!
Luulen että naiselle koira on todellakin tärkeämpi kuin sinä. Kannattaa jo oikeastaan luovuttaa tuo suhde, sillä et voi voittaa koiraa. Todennäköisesti mikään puhuminen ei tässä tapauksessa auta, jos nainen on "hulluna" koiraansa, eikä sinun mielipiteelläsi ole ollut väliä tähänkään asti.
Itse olen rakastanut koiraani enemmän kuin eksiäni, mutta olen heitä kuitenkin kunnioittanut ja kohdellut "ylempiarvoisina" kuin koiraani. Sillä eläimet ovat eläimiä ja niiden tulee tietää paikkansa. Mutta nuo eksät olivatkin vääriä minulle, sillä nykyistä avomiestäni rakastan paljon, paljon enemmän kuin koiraani.
Olen aivan ällikällä lyöty.
Miten tuollainen voi olla mahdollista?
Muistan, kun tutustuin siippaani (ja minulla on aina ollut koira tai useampi), niin kyllä minä mielummin silittelin siippaa kuin koiraa.
Ihan oikeasti... lemppaa se nainen ja etsi joku järjellisempi yksilö.
Minusta ei ole normaalia, että suhteen alussa koira on tärkeämpi kuin uusi kumppani.
Lakanoiden pitäisi pöllytä noin tuoreessa jutussa useasti päivässä, jos vain mahdollista.
se myös kertoa.
Kuvailemasi jutut kuulostaa täysin järjettömiltä.
Eihän kukaan oikeesti VOI olla noin älytön...
Itelläni on saksanpaimenkoira, ja sitä on pennusta asti koulutettu, sillä ei TODELLAKAAN ole asiaa sohville eikä sänkyyn, ja vaikka koiraa hurjasti rakastetaan, se tulee siellä joukon jatkona, eikä sen takia tasan hössötetä liikoja!!
Koira on minun ja avomieheni yhteinen, ja TODELLAKIN harrastan mieluummin mieheni kanssa seksiä, ja silittelen hänen seksikästä selkäänsä, kun vouhotan koiran kanssa! =D
Koiraa voi silti rakastaa, koira on silti perheenjäsen, vaikka sillä on tietyt rajat ja säännöt mitä totellaan.
Uskoisin, että yhteiselämästä sinun ja tuon kertomasi naisen välillä ei tule ikikuuna päivänä yhtään mitään.
Kehottaisin etsimään parempaa seuraa, valitan =)
Ette pysty ikinä sopeutumaan saman katon alle, joten helpompi luovuttaa nyt kuin vielä useamman kuukauden yrityksen jälkeen.
Kirjoittamani viesti sai näköjään reilusti keskustelua aikaan. Jatketaan sitä sitten hieman :)..
Tottapuhuen tuo koira ei ole suhteemme ainoa ongelma, mutta otin sen puheeksi koska se häiritsi minua kirjoitushetkellä eniten.
Puhutaan vielä hetki tuosta koirasta ja siirrytään sitten muihin aiheisiin.
Se että koira tulee itse pyytämättä sohvalle/sänkyyn ei minua niin älyttömästi ärsytä, mutta se että naisen on jokaikinen kerta alettava silittämään ja puhumaan koiralle, itse koen jääväni siinä tilanteessa täysin ulkopuoliseksi.
Suhteemme alkuvaiheessa sanoin tyttöystävälle että meidän pitäisi käydä ruokakaupassa autolla 1km päässä, nainen sitten sanoi että kai otetaan koirat mukaan ettei niiden tarvitse jäädä yksin (olin että what??), onneks tajusi puhetta ja koirat jäi kotiin.
Puhutaan sitten autolla matkustamisesta koiran kanssa..
Koira pelkää autolla matkustamista todella paljon. Edes lääkärin määräämät rauhoittavat ei auta.
Kun koiran laittaa auton takapenkille ja auto lähtee liikkeelle niin koira aloittaa samantien vaelluksen pitkin penkkejä.
Kun auton nopeus kasvaa tarpeeksi suureksi yrittää koira tulla takapenkiltä etupenkille, ja tätä sattuu joka kerta moottoritienopeuksissa.
Kerrankin kun ajoimme (minä kuskina) moottoritietä niin koira tuli takapenkiltä puoliksi päälleni ja ajo oli todella vaarallista, ei auttanut muu kun pysähtyä moottoritielle jolloin nainen meni koiran kanssa takapenkille kun ei sitä muuten saanut kurissa pidettyä.
Tai kerran kun nainen ajoi koiransa kanssa yksin autolla moottoriellä niin koira tuli taas takapenkiltä hänen syliinsä. Nainen meinasi ajaa moottoritien kaidetta päin!
Eläinlääkäri sanoi että ei ole ikinä nähnyt niin pelokasta koiraa.
Kerran kun olimme lähdössä ulkoilemaan koirien kanssa ja hänen koiransa taas sähläsi eteisessä tuttuun tapaan niin työnsin koiraa jalalla sivuun ja sanoin ei.
Nainen oli kauhuissaan ja sanoi että en voisi hänen koiralleen tehdä noin koska se on niin pelokas. Totta helvetissä se nyt on pelokas jos se saa tehdä aivan mitä haluaa ja jos sitä joku joskus erehtyykin komentamaan niin varmasti koira on ihmeissään!
No jatketaan sitten seuraavilla aiheilla..
Naisen mielestä miehen täytyy tehdä miehen hommat ja naisen naisten hommat.
Suhteemme ollessa todella tuore, 1kk seurustelua takana niin tuli autot puheeksi. Naisella on ollut ajokortti 4 vuotta.
Naisen mielestä minun täytyi tehdä hänen autoonsa pikkuhuollot (pyyhkijöiden vaihto, tuulilasin pesunesteen lisäys, auton pesu jne..) koska ne ovat miesten hommia.
Tähän asti hänen isänsä oli nuo kaikki työt hoitanut. Sanoin naiselle että mielestäni nuo ovat niin pikkuasioita että jokaisen autoilijan tulisi ne tehdä itse, jopa naisten.
Tästä nainen sitten suuttui ja sanoi ettei hänen ole mitään järkeä tehdä sellaisia asioita joita hän ei osaisi tehdä.
Sanoin siihen että nuo on niin autoilijan perusasioita että naisen tulisi opetella ne tekemään, lupaudin sitten näyttämään naiselle miten pyyhkijät vaihdetaan
ja pissapojan nestettä lisätään. Lähdimme sitten pihalle naisen ollessa todella vastahakoinen, hän sanoi että voi kyllä lähteä pihalle katsomaan miten pyyhkijöiden vaihto/pissapojen nesteen lisäys tapahtuu, mutta ei tulisi niitä jokatapauksessa koskaan itse tekemään.
Sanoin siihen sitten että mitä jos vaikka mökkimatkalla keskellä ei mitään loppuisi pissapojan neste, mitä hän sitten tekisi? Siihen hän sanoi että niin ei tulisi koskaan tapahtumaan sillä veisi aina auton isälle tarkistettavaksi ennen pitempiä matkoja.
Hänen isänsä on todella kypsynyt hoitamaan tyttärensä asioita ja on nyt sitä mieltä että kun nainen on löytänyt itselleen miehen tulisi miehen nämä "miesten" asiat hoitaa.
Tai kerran kun olimme minun luona ja pesin oman autoni, nainen suuttui minulle ja sanoi että mitä järkeä pestä puhdasta autoa kun vieressä olisi ollut likainen (hänen) auto.
Sanoin että tuossahan tuo painepesuri on että voi lähteä pesemään jos hänen likainen auto häiritsee häntä, hän sanoi ettei hän voisi sitä pestä koska ei ylettäisi pestä auton kattoa. Itse hän ei autoaan ole siis koskaan pessyt.
Jos auto pitää tankata niin yleensä sen hoitaa ja maksaa hänen isä. Jos nainen nyt jostain syystä sen itse tankkaa niin se tapahtuu vain ja ainoastaan yhdellä asemalla joka on hänen kotinsa vieressä. Kylmäasemia hän ei osaa käyttää.
Nainen ei tosiaan halua opetella tekemään mitään mitä hän ei itse osaa tehdä, pienimmätkin asiat saa hoitaa äiti/isä. Nainen sanoi minulle että mitä järkeä tehdä sellaisia asioita itse joita ei itse osaa ja joku muu osaa ne paremmin. Nainen on sentään 25-vuotias!
Itselläni on ainakin se asenne että jos jotain asiaa en osaa tehdä niin opettelen, ei tulisi mieleenkään jättää asiaa muiden hoidettavaksi.
Ok jos autot ovat sitten miesten huolehdittavia niin mitkä on sitten naisten hommia? Ei siivous eikä ruuanlaitto ainakaan!
Lattiat tosiaan imuroidaan kerran kuukaudessa, lakanat vaihdetaan kolmen viikon välein, lattiat / wc pestään ehkä 2kk välein, tiskikone laitetaan päälle kolmen viikon välein vaikka astiat loppuisivat jo neljässä päivässä (loppuaika käytetään sitten kertakäyttöastioita / pestään käsin sitä mukaan kun tarvitaan astiaa), roskat viedään silloin kun jaksetaan.
Oikeaa lämmintä ruokaa nainen ei ole omiensa sanojen mukaan tehnyt kolmeen vuoteen ja tämä on kyllä tullut huomattua.
Kerrankin kun menin suoraan töistä naisen luokse todella nälkäisenä (kävin ruokakaupassa hakemassa kaikki tarvittavat ruuat), pyysin naista laittamaan ruokaa sillä hän oli tuolloin lomalla eikä olisi ollut muutakuin aikaa.
Siihen hän vastasi että hänellä itsellään on nyt niin kova nälkä ettei todellakaan alkaisi ruskistamaan mitään jauhelihaa koska siinä menisi ikuisuus.
Kylmänviileästi nainen sitten alkoi vain tekemään voileipiä ja sanoi että täältä voi tulla tekemään jos on nälkä.
Joku taisi tosiaan aikaisemmin mainita että pitääkö nainen minusta ollenkaan. Tätä olen itsekkin jo pitkään miettinyt ja tullut siihen lopputulokseen että ei taida kovin kauheasti pitää.
Seksuaalisesti hän ei näytä olevan kiinnostunut minusta, ei jaksa nähdä vaivaa minun eteen että edes siivoaisi tai tekisi edes kerran ruokaa kun pyydän.
Kovasti hän kuitenkin vakuuttaa minusta pitävän ja puhuu paljon yhteisestä tulevaisuudesta (talo, lapset), mutta teot osoittaa valitettavasti muuta.
En voisi kuvitellakkaan hankkivani mitään yhteistä taloa tai lasta jos hän ei pysty edes itsestään huolehtimaan, puhumattakaan muista.
Monet varmasti ihmettelevät tämän kirjoituksen jälkeen vielä enemmän miksi ihmeessä olen naisen kanssa vielä. Niinpä, sitä itsekkin ihmettelen. Olen vain liian kiltti ja hyväsydäminen?
Tiedän kyllä että en itsekään ole mitään täydellinen mies ja että minussakin on varmasti parannettavaa.
Kirjoitukseni on ehkä hieman kärjistetysti kirjoitettu, mutta jokainen asia on kuitenkin totta.
Kommentoikaa ihmeessä viestiini sillä näin vaivaa tämän kirjoittamiseen. Kiitos! :)
Mielestani vaikutat kunnolliselta ja jarkevalta miehelta, joten heitapas nyt se nainen pellolle. Saat varmasti aivan normaalin naisenkin! Suurin osa naisista nimittain osaa kylla hoitaa itsensa ja taloutensa ja tehda pikkuasiat itse, vaikka olisikin elainrakas. Ja niin kuin joku jo totesi, tuskin haluat selibaatissa elaa. Ei se siita tulevaisuudessa ainakaan parane, jos jo nyt tokkii.
onkos tämä nyt edes totta?
Siis, joo, kyllähän koira voi olla rakas, mäkin lellin koiraani liikaa, mutta toi nyt on jo...Hmmm...Ja emmäkään siivoa kovin usein, mutta toi nyt on jo...Hmmmm...Ja jos ei 25-vuotiaalle voi edes puhua asiasta...Hmmm...Vanhemmathan sen on sellaseksi opettanut, mutta kyllä silti asioista voi keskustella, ja pitääkin...25-vuotias nainen, joka haluaa seksiä kerran kolmessa kuukaudessa, vaikka mies on vierelä...Hmmmm...En oikein usko.
Ton autojutun mä uskon. Mä teen ite melkein kaiken (en isompia remontteja enää), mutta tunnun olevan suuri poikkeus. Niin naisten kun miestenkin mielestä.
No et kyllä voi mennä toisen luokse ruokatarvikkeiden kanssa tyylillä "teeppä akka ruokaa". Tehkää yhdessä ruokaa, se on sitä yhteistä tekemistä. Kun ette asu yhdessä, niin ei voi vaatiakaan toiselta et pitää olla ruoka valmiina kun tulet töistä ym. Mukavaahan se on ja luulisi että toinen näin haluaisi tehdä, mutta jos hän ei osaa kokata, niin voitte tehdä yhdessä. Sittenpähän oppii!=)
Koira pitää muuten lain mukaan olla autossa kiinni matkan ajan. Ei missään nimessä irrallaan, sehä ntulee tiedän niskaan onnettomuustilanteessa! Eli koira joko takakonttiin (ilman hattutelinettä toki) tai takapenkille sitten turvavaljaiden kanssa. Ja vöihin kii! Itse tykkään piutää koirat takakontissa, koska ne saa kiinni turvavaljaista ihan kuormansidontakoukkuihin ja lisäksi pysyvät siellä rauhallisina. Ja sotkevat vähän siellä. Menee paljon aikaa, jos penkit peittelee ja yrittää saada ne pysymään vielä siinä. Lisäksi ainakin meillä aukesi turvavyöt ainakin toiselta kerran per autoreissu, tassulla painavat aukaisu-painiketta vahingossa.
Jos muuten opetat häntä asioissa, niin älä mollaa. Vaikutat sellaiselta ihmiseltä, että taivastelet ääneen ja haukut toista. Ei milllään pahalla=) Eli jos opetat asioita autoista, niin tee se kärsivällisyydellä, tai hoida itse ne hommat. Itse en ainakaan vaihtele autoon sulkia ja täydennä pissapoikanesteitä, koska se ei ole minun autoni. Toki voin näin pyydettäessä tehdä! Esim sulkia en itse saa irti, koska ne ovat niin tiukassa. Olen aina joutunut jotain muuta irrottamaan ne. Eli jotkut asiat voi olla kiinni ihan sormivoimista. Itse en ole kiinnostunut auton huolloista ym, meillä viedään auto merkkihuoltamoon (uusi auto) ja auto pestään autopesulassa..ja näissä siis otetaan käsinpesu, jossa ammattimiehet hiotaa homman. Eli ei kaikkea itse kannata tehdä, ellei pidä eirtyisesti noista hommista. Mutta varsinkin jos ei ole aikaa, niin kannattaa viedä ne ammattilaisten hoitoon. Ei ole ihmeellistä, ettei naiset ole kiinnostuneita autonhuoltamisesta ym..itseä kiinnostaa lähinnä auton ulkonäkö ja että sillä pääsee kivasti paikasta a paikkaan b. Tosin itsepähän hoidan huushollin siivoukset ja kokkaukset ja pyykinpesut, joten tämä tuskin miestäni haittaa;) Olen itse sitä mieltä, että miesten kuuluu tehdä miesten hommat, ja jos jotain ei osaa, niin sitten ammattimiehet hoitaa hommat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö auttaisi ym, mutta vaan siitä etten osaa eikä kiinnosta osata. Jos taloudessa nainen hoitaa melkein kaiken, niin sitten on hyvä jos mies tekee nämä miesten hommat. Ota muuten huomioon, että jotkut miehet saattavat ajatella astuvani heidän varpailleen, jos rupeen tekemään noita miesten hommia! Kokemuksella!
Mutta olette mielestäni liian erilaisia ettekä ole edes kumpikaan toisistanne kovin kiinnostuneita. Ei ole järkeä jatkaa yksinkertaisesti. Inhottavaa varmaan kuulla, mutta nyt on vielä helppoa lähteä. Kun ei ole niitä lapsia...
Vaikuttaisi siltä, että tyttöystäväsi on erittäin lapsellinen. Hän on tottunut siihen, että vanhemmat hoitaa asiat hänen puolestaan. Lapsellisuus johtuu siis osaksi kasvatuksesta.
Ongelmallisinta on, että mies ei voi alkaa kasvattaa naista, se ei vaan käy. Tasavertainen parisuhde on jotain ihan muuta.
Pitäisi löytää jokin keino tehdä asioita yhdessä niin että molemmat voisivat oppia toisiltaan samalla. Koittakaa löytää yhdessä tekemisen riemu. Sekä pelisäännöt yhteiselämäänne.
Mikäli tyttöystäväsi on ajatusta vastaan, on varmasti aika vaikeaa saada aikaiseksi tasavertaista suhdetta, jossa molemmat olisivat onnellisia.
Jossain määrin olen sitä mieltä, että mies tekee mielellään tiettyjä palveluksia naiselle, se tekee hyvää miehen itsetunnolle (esim. auttaa auton huoltohommissa tms), mutta palvelija-asenteella ei tietenkään homma toimi.
Kaikki siivousjutut voidaan kyllä yhteisessä kodissa sopia pariskunnan kesken siten että molemmat ovat tyytyväisiä. Ääritapauksia on erittäin harvassa, useimmat viihtyvät siistissä ja miellyttävässä kodissa, vaikka joka nurkka ei kiiltäisikään.
Vastasin jo aiemmin sinulle, mutta viesi hävisi jonnekkin eetteriin. Kaksi tärkeää asiaa:
1. Koira on vietävä eläinlääkäriin, jos sen henki haisee. Ientulehdus voi levitä sydämeen.
2. Koiraa on hoidettava, pidettävä puhtaana ja harjattava säännöllisesti.
3. Koira on kiinnitettävä turvavöihin tai kuljetettava autossa siihen tarkoitetussa takatilassa (verkko). Koira ei saa missään tapauksessa vaeltaa autossa omineen.
4. Pelkotilojen hallitsemiseen suosittelen koiraterapeutin apua. On varmasi keinoja, joilla koira saadaan luottamaan ja olemaan pelkäämättä. Tämäkin vaatii pitkäjänteisyyttä.
5. Onkohan tyttyöstäväsi masentunut?
Olen nainen, 23 -vuotias ja opiskellut aikoinani lukion jälkeen ajoneuvoasentajaksi.
Eli minuun ei todellakaan uppoa nuo "naisten ja miesten työt" -jutut =D
Meillä tehdään hommia sitä mukaa kumpi kerkeää.
Asustelen siis avomieheni kanssa saman katon alla.
Miehelleni ei tuota tuskaa tiskata astioita, tekee sitä päivittäin, eikä minullekaan tuota tuskaa vaihtaa tuulilasinpyyhkijöitä, lisätä pissapojannestettä, tarkistaa öljyjä, vaihtaa renkaita, pestä/vahata autoa, vaihtaa öljyjä/jarrukenkiä/suodattimia tai muutakaan vastaavaa =)
Ja silti kokkailen miehelleni, siivoilen, vaihdan petivaatteita, koulutan koiraa, leivon ja HARRASTAN SEKSIÄ himokkaasti oman kullan kanssa =)
Hei nyt oikeasti, tuohan on ilmiselvää kertomasi perusteella, etteivät teidän kemianne kohtaa, vaikka niitä kirveen kanssa pakottaisi!!
Kukaan ihminen ei ole täydellinen (ei totta tosiaan) mutta olen AIVAN varma, että nykyistä naistasi parempi nainen venttaa sinua tälläkin hetkellä jossain.
Älä "kahlitse" itseäsi moiseen eukkoon loppuelämäksesi, älä edes muutamaksi vuodeksi.
Elämä kun on valitettavan lyhyt tuhlattavaksi epäaitojen ihmisten kanssa!
Toivotan sinulle onnea, laita mies palikat järjestykseen =)
Joo ei tuo teidän suhde kovin hehkeälle kuulosta, kannattaa miettiä onko se sen arvoista.
Kaikki ei ole käteviä noissa autoasioissa, eikä sen perusteella kannata ihmistä tyhmäksi todeta. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea.
Minulla on ollut kortti yli 6v, mutta minulla ei ole aavistustakaan kuinka pyyhkimet vaihetaan. Yritin kesällä käydä ostamassa uudet pyyhkimet, mutta yllätyksekseni totesin kaupassa että niitä on aivan liian montaa mallia. Luulin että niitä on vain kolmenlaisia (samaan ja erisuuntaan pyyhkiviä, sekä yksi iso). Eli nuo on vieläkin vaihtamatta. En myös tykkää tankata kylmäasemilla, koska pelkään työntäväni vahingossa kortin setelinreikään, kuten kaverini teki.
En ymmärrä miksi tyttöystäväsi ei pese astianpesukonetta useammin. Helpompihan se olisi laittaa päälle, kuin tiskata käsin tai käyttää kertakäyttöastioita joita saa kuskata roskiin jatkuvasti. En keksi mitään millä tuon voisi perustella.
Varo vaan, että käytät itse aina ehkäisyä (jos joskus vielä sänkyyn päädytte)! Kertomasi mukaan, en voi kuvitella sinulle sattuvan mitään kamalampaa kuin että nainen pamahtaisi paksuksi. Sitten sinulla olisi pallo jalassa loppuelämäksesi. Nainen, joka ei osaa huolehtia edes itsestään sekä pieni lapsi, jota ei ehkä kannata jättää tuollaisen ihmisen huostaan pidemmäksi aikaa.
Kukaan ei ole täydellinen ja jos joku henkilö siltä tuntuu, niin kyllä ne viat vielä sieltä esiin tulee. Ei parisuhteeseen kannata etsiä täydellistä puolisoa, vain sellainen jonka hyvät puolet voittaa huonot ja huonotkin puolet kestää suuremmin hermostumatta.
Tottapuhuen olemme jo eronneet kerran noin kahdeksi viikoksi. Tilanne meni siihen että minua ärsytti naisessa todella moni asia ja rupesin häntä kohtaan välinpitämättömäksi.
Riitelimme todella paljon, jopa päivittäin ja tilanne muuttui todella kireäksi. Lopulta nainen sitten päätti lähteä.
Pari viikkoa eron jälkeen nainen alkoi kuitenkin lähetellä viestejä että on ikävä minua, alkoi kyselemään voiko ihminen muuttua ja haluanko muuttua. Jotenkin sitten päädyimme taas yhteen.
Olimme eron jälkeen taas kolme viikkoa yhdessä ja kaikki näytti olevan paremmin kuin ennen. Kuitenkin minulla oli monesti sellainen tunne ettei nainen ole minusta aidosti kiinnostunut.
Naisen piti tulla luokseni viikonlopuksi, mutta riitelimme tänään aamulla puhelimessa. Hän oli vihainen etten ollut hänen luonaan tälläviikolla enkä ollut pitänyt tarpeeksi yhteyttä. Hän totesi ettei ole tulossa luokseni viikonlopuksi vaan aikoo siivota kotona viikonlopun ja järjestää koiralle ohjelmaa. Myöhemmin tänään päivällä puhuimme puhelimessa ja totesin että nyt on vaan parempi erota koska riitelimme taas kerran. Sanoin naiselle suoraan mitä mieltä olen seksi ja siivousasiasta. Siitä hän sitten tietysti suuttui ja sanoi että että en halua naisesta muuta kuin seksiä. Siivousasiassa hän syytti minua että minä en ole siellä siivonnut vaikka minun koiranikin on karvannut. Totuus on kuitenkin se että olen siellä siivonnut melkeimpä enemmän kun hän itse. Loppuvaiheessa en viitsinut siellä enää siivota kun ei naista itseäkään kiinnostanut.
Ja joku tuossa kerkesi jo kysymääkin että onko naisella masennusta. Kyllä hänellä on vaikea masennus, pakko-oireinen häiriö ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Yhdessä nuo kaikki aiheuttivat sen että hänen kanssaan eläminen oli todella haastavaa. Enempää en nyt jaksa tässävaiheessa kirjoittaa, kirjoitan myöhemmin lisää mikäli aihe herättää vielä keskustelua.
Kiitos kaikille kannustuksesta, ilman teidän apuanne olisin jatkanut suhdetta väkisin.
ps.
Tuo autoasia herätti monia mielipiteitä.
En siis vaadi että naisen täytyy osata vaihtaa pyyhkijät, ei kaikki miehetkään osaa. Riita lähti kuitenkin siitä että nainen vaati että minun pitää vaihtaa kuukauden seurustelun jälkeen ne hänen autoonsa. Olisin sen varmasti tehnytkin mielelläni, mutta naisen (en osaa enkä aio opetellakkaan) asenne ärsytti minua.
"Kukaan ei ole täydellinen ja jos joku henkilö siltä tuntuu, niin kyllä ne viat vielä sieltä esiin tulee. Ei parisuhteeseen kannata etsiä täydellistä puolisoa, vain sellainen jonka hyvät puolet voittaa huonot ja huonotkin puolet kestää suuremmin hermostumatta."
Ilmaisitpa asian todella kauniisti, sillä näinhän se nimenomaan on! =)
Tapasin kerran miehen joka koirani nähtyäni totesi, että hän vihaa koiria ja edellisen tyttöystävän koirasta lähti yksi karva, joka päätyi hänen esinahkansa väliin aiheuttaen ilmeisesti tulehduksen, hehe....Voitte vaan arvailla tapasinko tätä miestä enää koskaan. Olen erittäin siisti koirineni päivineni, ja voi vain kuvitella mitä kyseinen mies tekisi kurasaappaisten leikkiikäisten lasten kanssa...
huh,huh,mie ihan tyrmistyin.eihän koiraa sänkyyn,missä nukutaan.sun pitää olla jyrkkä,et sinä voi antaa koiran omassa sänkysäsi.olen opettanut koirani nukkuun lattialla,sillä minunki nelijalkaisella ystävälläni oli huono tapa.yritti sänkyyn nukkumaan,mutta en päästänyt. en vain halunnut nukkua karvojen keskellä,sillä karvoja meidänki koirasta lähtee paljon.keväsin saan imuroida joka päivä,karvanlähtö runsas. vaihda naista,sinun ei tarvitse alistua moiseen.
Soita vielä sille naiselle, että vie koiransa lääkäriin, ientulehdus voi todella olla koiralle kohtalokas!!
Sitäpaitsi koira kärsii tulehduksesta suussa.
Ensimmäisen viestin jälkeen arvasin, että masennus sieltä löytyisi. Ja se on aina tosi vakava sairaus.
Sinä väsyt itse tuossa suhteessa, ellei masennusta aleta hoitamaan. Vuosien koitos siis edessä, mikäli siihen pisteeseen edes päästään. Harvoin päästään.
Tosiaan, lähde suhteesta ennen kuin masennut itse.
Itse tein päätöksen erota masentuneesta, kun ei keinoja tuntunut löytyvän. Yritystä kyllä oli. Eikä ole tarvinnut katua..
tuo eläinharrastus tosiaan voi viedä koko suhteen karille...minä huomasin jääväni toiseksi koirille, koirat ja koiraharrastus oli prioriteetti 1 tai 2, suhdehommat sitten jos oli aikaa..
sen jälkeen alkoi muukin asiat toki hankaloittaa elämää, mutta selvät merkit on tiedossa. on hankala päästä eron jälkeen mihkään kiinni, kun n.10v oli jo kuitenkin takana.
Ehkä se sun akkas vaan haluaa olla parisuhteessa sen koiransa kanssa mieluummin kun sun.
Olette kerran harrastaneet seksiä ja nainen sen jälkeen ei ole halunnut...
Eikö sulla jo lamppu välähdä päänpäällä?
et tainnut olla kummosempi siellä sänkypuolella.
Taitaa koira tehdä tällä hetkellä naisen huomattavasti onnellisemmaksi kuin sinä. Siksi se antaa sille enemmän hellyyttä.
Eiköhän asia ole neljässä vuodessa jo johonkin suuntaan ratkennut.
Itselläni on 2 koiraa ja olen parisuhteessa.
Molemmat koirani saivat pennusta asti tulla sängylle ja sohvalle.
Olen kieltänyt koiriani tulemasta sänkyyn ja sohvalle, koska molemmat tuhosivat vuonna 2010 kankaisen levitettävän vuodesohvan ja en pitänyt asiasta (olin kaverilla ja koirani saivat olla vapaana asunnossa, kun tulin kotia sohva oli revitty jousiin asti). Vanhin koirani oli tuolloin kylläkin 2-vuotias (nyt 4v) ja nuorin reilu 1-vuoden ikäinen (nyt 3v), joten toisaalta ymmärsin tilanteen.
Mieheni tykkää ja rakastaa koiriani, vaikkei hänellä itsellään koiria olekkaan eikä muitakaan lemmikkieläimiä.
Miehelläni on entisestä suhteesta 3 lasta ja jos lapset tulevat käymään meilä kylässä ja leikkivät koirien kanssa sisällä ja koirat tulevat sohvalle, niin kyllä ne niitten kanssa saa jonkin aikaa sohvalla olla, mutta yleensä jompi kumpi meistä komentaa koirat sohvalta alas.
Sänkyyn niillä ei ole mitään asiaa. Tulishan ne sänkyyn, jos makuuhuoneen oven jättäisi auki ja itse menet nukkumaan. Niin kuin silloin, kun olin sinkkuna, niin jätin makuuhuoneen oven välillä yöksi auki, niin johan oli koirat sängyssä. Saman tien kyllä kielsin ne alas. Koirani ovat oppineet myös siihen, että nouset sänkyä vasten seisomaan ja odottavat lupaa sänkyyn pääsyä. Joka kerta olen kieltänyt heitä tulemasta ja näin ollen ovat alkaneet jo siihenkin tottua.
Itse vaihdan petivaatteet joka päivä tai joka toinen päivä, vaikkei koirat sängyssä olekaan.
Keskustele naisystäväsi kanssa jossain rauhallisessa paikassa, jossa sillä ei ole koiraa mukana ja kerro että tämä asia häiritsee sinua.
Itse olen myös erittäin eläinrakas, mutta pitäähän sitä suhteessa jäädä sille toiselle osapuolellekin sitä aikaa.
Minulta ainakin löytyy kumppanilleni enemmän aikaa, kuin koirilleni. Toki koirilleni sitä aikaa pitää olla enkä laiminlyö niitä, mutta ei se parisuhde kauaa kestä, jos nainen on tuollainen, niin kuin viestin aloittaja on kertonut.
Mieheni käy töissä ja tekee n. 12h työpäivä päivässä, joten silloin minulla on enemmän aikaa koirilleni. Sitten kun miehelläni on vapaata, niin yleensä me suunnistamme koirien kera mökille.
Ette ole minusta kumpikaan oikeassa tuossa asiassa, ja vaikka sinulla on koira itselläsi ja olet koiraihminen- olet siti tiukempi koira-asioissa kuin moni koiraton ihminen. Meillä esim. ihan samalla tavalla koira saa mennä minne haluaa, nukkuu aina kanssamme sängyssä ja on siellä joskus seksinkin aikana, ei haittaa. Koira syö sekä koiranruokaa että tavallista, jota tehdään erityisesti jos koira on nirsolla päällä eikä syö vaikka kahteen päivään kunnolla. Koiramme saa pissailla ihan mihin haluaa, kunhan nyt pissaa ulos (ei edes pissaa asvaltille). Aina jäämme odottamaan, että koira nuuhkii, jne. Joku ei ehkä tätä kestäisi ja se olisi kauheaa, meille se on ihan ok käytöstä eikä haittaa meitä. Joten ongelma teillä on että olette vain erilaisia ihmisiä.. Meillä kyllä siivotaan, mutta matot on aivan täynnä karvaa.. Koira on pieni koira kyllä, 8kiloinen.
Miten niin tiukempi?
Ei minusta ole kivaa, että koirat nukkuvat sängyllä tai sohvalla!
Ei koirien paikka ole sängyllä taikka sohvalla, vaan omalla pedillä!
Me emme ainakaan voi harrastaa seksiä, jos koirat ovat samassa huoneessa!
Mennee maku jo pelkästä ajatuksestakin!
Mutta jokainen taplaa tyylillään!
Minun MIELIPIDE on se, että koirien PAIKKA on OMALLA pedillä EI sängyssä / sohvalla! (pentu koiraa EI lasketa)
Hyvin yksinkertainen kommentti; ette ole toisianne varten.
Oliko viesti tarkoitettu viestin aloittelijalle, vai minulle?
Kuulostaa hyvin pitkälle samanlaiselta kuin omakin naiseni. Hänellekin koirat ovat hyvin tärkeitä ja jopa tärkeämpiä kuin se oma puoliso. Tätä hän ei luonnollisesti myönnä, mutta pitkään tässä suhteessa eläneenä olen nähnyt tämän omakohtaisesti.
Koirilla ei käytännössä ole sääntöjä. Saavat kerjätä pöydästä, nukkua sohvalla ja sängyssä jne. Joskus kun hän huomaa, että minä oikeasti suutun siitä, että nukkumaan mennessäni tai sohvalle istuessani ne ovat täynnä karvoja tai kuolaa, niin hän periaatteen vuoksi komentaa koiraa pois. Näyttää, että kyllä koirilla on säännöt ja että kyllä hän arvostaa mielipidettäni. Kuitenkaan näistä ei pidetä koko aikaa kiinni. Kun se on kuulemma vaan niin hellyttävää katsoa koiran nukkumista sohvalla tai sängyssä.
Lienee turhaa mainita myös se seikka, että koirat saavat huomiota, suukkoja, halauksia ja lepertelyä paljon enemmän kuin minä. Olenko katkera? Ehkä olin suhteen alkuaikoina, mutta en jaksa välittää enää.
Itse olen hyvin siisti ihminen. En välittäisi koirista juuri ollenkaan, mutta olen koittanut totuttautua niihin puolisoni takia. Itseäni rasittaa se, että olen selvästi tässä taloudessa se, joka välittää siisteydestä. Naiseni kyllä siivoaa, mutta hyvin usein se tapahtuu vasta pakon edessä tai kun huomaa kompastuvansa roskiin. Ei tarvitse siis kertoa, että käytännössä minä pidän paikkoja siisteinä.
Voin kertoa, että parisuhde ei tule olemaan ruusuista eikä se tule muuttumaan paremmaksi koskaan. Sinä tulet olemaan se, jonka pitää muuttua tai tulla antamaan periksi asioita, jos jonkun. Mieti siis tarkkaan mitä haluat elämältäsi. On olemassa paljon helpompia suhteita. Itse olen tässä suhteessa jo melkoisen rikki oleva ihminen. Kestän tällä hetkellä vaan sen takia, koska on yhteistä jäkikasvua.
Älä siis hukkaa elämääsi. Ajattele edes kerran itsekkäästi. Olemme täällä vaan kerran ja siitä ajasta pitää ja kannattaa nauttia. Älä riko itseäsi!