Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa kohta neljä kuukautta.
Meillä molemmilla on isokokoiset koirat.
Ekaa kertaa tavatessamme nainen alkoi heti kertomaan että minun
täytyy ensin valloittaa hänen koiransa sydän ennekuin voin naisen itselleni saada,
tuo lause tuntui jo silloin todella oudolta. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt mitä tuo lause todella tarkoitti.
Tilanne on sellainen että naiselle hänen koiransa tuntuu olevan tärkeämpi kuin minä.
Nainen ei ole kouluttanut koiraansa millään tavalla, koira saa tehdä käytännössä aivan mitä haluaa ja nainen ei juurikaan kiellä koiraa.
Ulkoillessa hänen koira vetää hihnassa ja nainen kävelee usein perässä pitkin tienpenkkoja että koira saa haistella juuri sitä puskaa mitä koira haluaa.
Jos minä ulkoilutan hänen koiraansa joskus ja en anna koiran jäädä haistelemaan muiden kusia niin heti nainen antaa palautetta minulle kuinka koiran täytyy saada haistella.
Itse olen kouluttanut koirani parhaani mukaan ja koirallani ei ole asiaa sänkyyn tai sohvalle, ja siitä huolimatta koirani
on varmasti todella tyytyväinen elämäänsä koirana.
Hänen koiransa saa pomppia sängyllä ja sohvalla, ja karvaa lähtee todella paljon.
Muutenkin kun nainen ei siivoa asunnossan kovin usein niin voitte kuvitella minkä näköiset sohvat ja lakanat ovat.
Sänky ja sohva on täynnä isoja karvapalloja, ei tarvitse kuin istua sohvalle tai käydä makaamaan sängylle niin vaatteet ovat hirveän näköiset.
Lakanat hän vaihtaa n. 3-viikon välein, ja imuroi ehkä kerran kuukaudessa, silloinkin yleensä vain osan asunnosta.
Jos nainen on minun luonani kylässä niin hänen koiransa tulee myös sänkyyn ja sohvalle vaikka en todellakaan pidä siitä.
Sanoin hänelle suhteen alkuvaiheessa mitä olen mieltä asiasta, mutta siihen hän vain totesi että eihän hänen koiraansa nyt voi lattialla pitää kun on niin tottunut pääsemään sänkyyn ja sohvalle.
Itselläni ei tulisi mieleenkään päästää kylässä ollessa omaa koiraani toisten ihmisten sohvalle tai sänkyyn.
Jos lähdemme koirien kanssa ulos niin nainen antaa koiransa kusta suoraan parin metrin päähän taloni etuoven eteen.
Tai jos nainen ei jaksa lähteä viemään koiria ulos niin hän päästää koiransa takapihalleni pissalle ja kakalle.
Tätä en voi myöskään sietää sillä minulla on siisti ja hyvin hoidettu piha. Moni varmasti tietää minkä näköiseksi (läikikkääksi) nurmikko muuttuu kun koira pissaa nurmikolle.
Nainen huutelee koiralle kovaan ääneen takapihalle (mene musti pissalle mene!), itse häpeän asiaa samaan aikaan jos naapurit sattuisivat kuulevat.
Hänen koiralleen ei kelpaa ns. tavallinen koiranruoka vaan sille täytyy tehdä "herkkuaterioita".
Nainen suuttuu usein jos laitan omalle koiralle tavallista koiranruokaa, mutta en tee hänen koiralleen speciaaliruokaa.
Meillä on muutenkin naisen kanssa melko vähän yhteistä aikaa niin minusta tuntuu että tuo hänen koiransa vie sen viimeisenkin ajan meiltä.
Iltaisin kun meillä olisi hetki yhteistä aikaa istua kahden sohvalla niin eikö nainen halua koiransa sohvalla läähättämään.
Naisen huomio kiinnittyy koiraan, hän alkaa rapsuttamaan ja juttelemaan sille.
Koiran hengitys haisee todella kamalalle (ientulehdus?), jonka takia en myöskään halua koiraa sohvalle.
Nainen tuputtaa omaa sekä sillointällöin kaverinsa hoitokoiraa syliini ja käskee silittämään heitä,
kun koirat alkavat nuolemaan naamaani nainen ihmettelee miksi en tykkää tästä.
Seksiä meillä on ollut suhteen aikana tasan kerran.
Kun pääsemme sänkyyn ja yritän alkaa hyväilemään naista niin yleensä siinä
vaiheessa hän alkaa puhumaan koiralleen ja pyytää tämän sänkyyn silitettäväksi.
Nainen ei minua halua kosketella vaan silittää mielummin koiraansa.
Kolmesti olen ehdottanut seksiä ensimmäisen kerran jälkeen, joka kerta olen saanut kieltävän vastauksen.
En voinut uskoa korviani kun eräällä kerralla hän sanoi että ei halua seksiä koska hänen lakanat ovat niin koirankarvoissa että häntä itseään ällöttäisi harrastaa seksiä niissä lakanoissa, eikä todellakaan aikoisi niitä sinä iltana enää vaihtaa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäinen koska pidän naisesta muuten, mutta ymmärrätte varmaan että tilanne ei voi enää jatkua näin kovin pitkään.
Painotan nyt vielä että olen kyllä todella eläinrakas, mutta mielestäni eläimillä pitää olla kuria ja että eläimet ovat kuitenkin vain eläimiä, varsinkin parisuhteessa.
Onko teillä ajatuksia miten kannattaisi asiasta puhua naisen kanssa?
Olenko kohtuuton jos käsken naisen valitsemaan että sängyssä ja sohvalla on ainoastaan minä ja hän, tai hän ja koira, molempia ei voisi saada?
Meillä molemmilla on isokokoiset koirat.
Ekaa kertaa tavatessamme nainen alkoi heti kertomaan että minun
täytyy ensin valloittaa hänen koiransa sydän ennekuin voin naisen itselleni saada,
tuo lause tuntui jo silloin todella oudolta. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt mitä tuo lause todella tarkoitti.
Tilanne on sellainen että naiselle hänen koiransa tuntuu olevan tärkeämpi kuin minä.
Nainen ei ole kouluttanut koiraansa millään tavalla, koira saa tehdä käytännössä aivan mitä haluaa ja nainen ei juurikaan kiellä koiraa.
Ulkoillessa hänen koira vetää hihnassa ja nainen kävelee usein perässä pitkin tienpenkkoja että koira saa haistella juuri sitä puskaa mitä koira haluaa.
Jos minä ulkoilutan hänen koiraansa joskus ja en anna koiran jäädä haistelemaan muiden kusia niin heti nainen antaa palautetta minulle kuinka koiran täytyy saada haistella.
Itse olen kouluttanut koirani parhaani mukaan ja koirallani ei ole asiaa sänkyyn tai sohvalle, ja siitä huolimatta koirani
on varmasti todella tyytyväinen elämäänsä koirana.
Hänen koiransa saa pomppia sängyllä ja sohvalla, ja karvaa lähtee todella paljon.
Muutenkin kun nainen ei siivoa asunnossan kovin usein niin voitte kuvitella minkä näköiset sohvat ja lakanat ovat.
Sänky ja sohva on täynnä isoja karvapalloja, ei tarvitse kuin istua sohvalle tai käydä makaamaan sängylle niin vaatteet ovat hirveän näköiset.
Lakanat hän vaihtaa n. 3-viikon välein, ja imuroi ehkä kerran kuukaudessa, silloinkin yleensä vain osan asunnosta.
Jos nainen on minun luonani kylässä niin hänen koiransa tulee myös sänkyyn ja sohvalle vaikka en todellakaan pidä siitä.
Sanoin hänelle suhteen alkuvaiheessa mitä olen mieltä asiasta, mutta siihen hän vain totesi että eihän hänen koiraansa nyt voi lattialla pitää kun on niin tottunut pääsemään sänkyyn ja sohvalle.
Itselläni ei tulisi mieleenkään päästää kylässä ollessa omaa koiraani toisten ihmisten sohvalle tai sänkyyn.
Jos lähdemme koirien kanssa ulos niin nainen antaa koiransa kusta suoraan parin metrin päähän taloni etuoven eteen.
Tai jos nainen ei jaksa lähteä viemään koiria ulos niin hän päästää koiransa takapihalleni pissalle ja kakalle.
Tätä en voi myöskään sietää sillä minulla on siisti ja hyvin hoidettu piha. Moni varmasti tietää minkä näköiseksi (läikikkääksi) nurmikko muuttuu kun koira pissaa nurmikolle.
Nainen huutelee koiralle kovaan ääneen takapihalle (mene musti pissalle mene!), itse häpeän asiaa samaan aikaan jos naapurit sattuisivat kuulevat.
Hänen koiralleen ei kelpaa ns. tavallinen koiranruoka vaan sille täytyy tehdä "herkkuaterioita".
Nainen suuttuu usein jos laitan omalle koiralle tavallista koiranruokaa, mutta en tee hänen koiralleen speciaaliruokaa.
Meillä on muutenkin naisen kanssa melko vähän yhteistä aikaa niin minusta tuntuu että tuo hänen koiransa vie sen viimeisenkin ajan meiltä.
Iltaisin kun meillä olisi hetki yhteistä aikaa istua kahden sohvalla niin eikö nainen halua koiransa sohvalla läähättämään.
Naisen huomio kiinnittyy koiraan, hän alkaa rapsuttamaan ja juttelemaan sille.
Koiran hengitys haisee todella kamalalle (ientulehdus?), jonka takia en myöskään halua koiraa sohvalle.
Nainen tuputtaa omaa sekä sillointällöin kaverinsa hoitokoiraa syliini ja käskee silittämään heitä,
kun koirat alkavat nuolemaan naamaani nainen ihmettelee miksi en tykkää tästä.
Seksiä meillä on ollut suhteen aikana tasan kerran.
Kun pääsemme sänkyyn ja yritän alkaa hyväilemään naista niin yleensä siinä
vaiheessa hän alkaa puhumaan koiralleen ja pyytää tämän sänkyyn silitettäväksi.
Nainen ei minua halua kosketella vaan silittää mielummin koiraansa.
Kolmesti olen ehdottanut seksiä ensimmäisen kerran jälkeen, joka kerta olen saanut kieltävän vastauksen.
En voinut uskoa korviani kun eräällä kerralla hän sanoi että ei halua seksiä koska hänen lakanat ovat niin koirankarvoissa että häntä itseään ällöttäisi harrastaa seksiä niissä lakanoissa, eikä todellakaan aikoisi niitä sinä iltana enää vaihtaa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäinen koska pidän naisesta muuten, mutta ymmärrätte varmaan että tilanne ei voi enää jatkua näin kovin pitkään.
Painotan nyt vielä että olen kyllä todella eläinrakas, mutta mielestäni eläimillä pitää olla kuria ja että eläimet ovat kuitenkin vain eläimiä, varsinkin parisuhteessa.
Onko teillä ajatuksia miten kannattaisi asiasta puhua naisen kanssa?
Olenko kohtuuton jos käsken naisen valitsemaan että sängyssä ja sohvalla on ainoastaan minä ja hän, tai hän ja koira, molempia ei voisi saada?
Vastaukset 9
Vanhimmat
...mutta vähän toiselta kantilta. Siks päätinkin vastata, eka viesti tälle foorumille :D
Heti alkuun onnittelut hyvästä koiran kasvatuksesta. Koiralla todellakin tulee olla kuri ja perustottelevaisuus kunnossa, ei sen huolehtimisesta muuten mitään tule...
Ja sitten asiaan. Eli itselle kävi näin...Oltiin tyttöystävän kanssa seurusteltu (ja asuttu yhdessä) n. 2vuotta, kun päätimme hankkia koiran. Yhdessä teimme päätöksen, vaikkakin avokki asiaa halusi kiirehtiä...Alkuun olikin tosi kivaa kun oli uusi perheenjäsen, jonka kanssa touhuta. Itse myös tykkäsin käydä toko- kursseilla ynnä muuta, tulihan siinä samalla harrastettua yhdessä.
Ajan kuluessa kuitenkin huomasin, että avokille kävi vähän samalla tavalla kun ehkä sun tyttöystävälle on aiemmin jo käynyt, eli koira menikin jo kaikkien ihmissuhteiden edelle. Kaikki aika meni netissä esim. koirat.comissa ja koiran kanssa kiertämässä näyttelyitä, tokoja yms. Vuoden verran jaksoin asiaa katsella, mutta sitten päätin, että on parempi lopettaa koko suhde, en mä tässä iässä ala jäämään parisuhteessani kakkoseksi koiralleni :D
On tietty vaikeaa antaa mitään "neuvoja" pienen kirjotuksen perusteella, mutta oma kokemus sanoo, että tyttösi ei tule muuttumaan...:(
No joo oikeasti sinä olet vähän kontrollifriikki, mutta naisesi on ihan pimeä. Eli toisin sanoen olen sinun puolellasi.
Hänellä on suhde koiransa kanssa, eikä sinun.
keskustelupalstalle. Mulla oli samanlainen tarina, koirat oli tärkeämpiä kuin minä. Naisesta tuli kaiken lisäksi alkoholisti ja kännityrkky, pois, pois...
epäilemättä. Vaikka sä tykkäisit kuin tuosta naisesta, hänen epäsiisteytensä ja asenteet nousevat kaiken tykkäämisen ja pitämisen ohi. Voit vielä varmistua asiasta, ja jatkaa hänen kanssaa, tai sitten laittaa jo saman tien valitsemaan. Oletan, että nainen valitsee oman koiransa ja omat tapansa.
Tuo että sun pitää valloittaa hänen koiransa sydän, kuulostaa kyllä hupaisimmalta mitä pitkään aikaan olen kuullut, mutta ei se varmaankaan naurata, oikeassa elämässä omalla kohdalla.
Kirjoittamani viesti sai näköjään reilusti keskustelua aikaan. Jatketaan sitä sitten hieman :)..
Tottapuhuen tuo koira ei ole suhteemme ainoa ongelma, mutta otin sen puheeksi koska se häiritsi minua kirjoitushetkellä eniten.
Puhutaan vielä hetki tuosta koirasta ja siirrytään sitten muihin aiheisiin.
Se että koira tulee itse pyytämättä sohvalle/sänkyyn ei minua niin älyttömästi ärsytä, mutta se että naisen on jokaikinen kerta alettava silittämään ja puhumaan koiralle, itse koen jääväni siinä tilanteessa täysin ulkopuoliseksi.
Suhteemme alkuvaiheessa sanoin tyttöystävälle että meidän pitäisi käydä ruokakaupassa autolla 1km päässä, nainen sitten sanoi että kai otetaan koirat mukaan ettei niiden tarvitse jäädä yksin (olin että what??), onneks tajusi puhetta ja koirat jäi kotiin.
Puhutaan sitten autolla matkustamisesta koiran kanssa..
Koira pelkää autolla matkustamista todella paljon. Edes lääkärin määräämät rauhoittavat ei auta.
Kun koiran laittaa auton takapenkille ja auto lähtee liikkeelle niin koira aloittaa samantien vaelluksen pitkin penkkejä.
Kun auton nopeus kasvaa tarpeeksi suureksi yrittää koira tulla takapenkiltä etupenkille, ja tätä sattuu joka kerta moottoritienopeuksissa.
Kerrankin kun ajoimme (minä kuskina) moottoritietä niin koira tuli takapenkiltä puoliksi päälleni ja ajo oli todella vaarallista, ei auttanut muu kun pysähtyä moottoritielle jolloin nainen meni koiran kanssa takapenkille kun ei sitä muuten saanut kurissa pidettyä.
Tai kerran kun nainen ajoi koiransa kanssa yksin autolla moottoriellä niin koira tuli taas takapenkiltä hänen syliinsä. Nainen meinasi ajaa moottoritien kaidetta päin!
Eläinlääkäri sanoi että ei ole ikinä nähnyt niin pelokasta koiraa.
Kerran kun olimme lähdössä ulkoilemaan koirien kanssa ja hänen koiransa taas sähläsi eteisessä tuttuun tapaan niin työnsin koiraa jalalla sivuun ja sanoin ei.
Nainen oli kauhuissaan ja sanoi että en voisi hänen koiralleen tehdä noin koska se on niin pelokas. Totta helvetissä se nyt on pelokas jos se saa tehdä aivan mitä haluaa ja jos sitä joku joskus erehtyykin komentamaan niin varmasti koira on ihmeissään!
No jatketaan sitten seuraavilla aiheilla..
Naisen mielestä miehen täytyy tehdä miehen hommat ja naisen naisten hommat.
Suhteemme ollessa todella tuore, 1kk seurustelua takana niin tuli autot puheeksi. Naisella on ollut ajokortti 4 vuotta.
Naisen mielestä minun täytyi tehdä hänen autoonsa pikkuhuollot (pyyhkijöiden vaihto, tuulilasin pesunesteen lisäys, auton pesu jne..) koska ne ovat miesten hommia.
Tähän asti hänen isänsä oli nuo kaikki työt hoitanut. Sanoin naiselle että mielestäni nuo ovat niin pikkuasioita että jokaisen autoilijan tulisi ne tehdä itse, jopa naisten.
Tästä nainen sitten suuttui ja sanoi ettei hänen ole mitään järkeä tehdä sellaisia asioita joita hän ei osaisi tehdä.
Sanoin siihen että nuo on niin autoilijan perusasioita että naisen tulisi opetella ne tekemään, lupaudin sitten näyttämään naiselle miten pyyhkijät vaihdetaan
ja pissapojan nestettä lisätään. Lähdimme sitten pihalle naisen ollessa todella vastahakoinen, hän sanoi että voi kyllä lähteä pihalle katsomaan miten pyyhkijöiden vaihto/pissapojen nesteen lisäys tapahtuu, mutta ei tulisi niitä jokatapauksessa koskaan itse tekemään.
Sanoin siihen sitten että mitä jos vaikka mökkimatkalla keskellä ei mitään loppuisi pissapojan neste, mitä hän sitten tekisi? Siihen hän sanoi että niin ei tulisi koskaan tapahtumaan sillä veisi aina auton isälle tarkistettavaksi ennen pitempiä matkoja.
Hänen isänsä on todella kypsynyt hoitamaan tyttärensä asioita ja on nyt sitä mieltä että kun nainen on löytänyt itselleen miehen tulisi miehen nämä "miesten" asiat hoitaa.
Tai kerran kun olimme minun luona ja pesin oman autoni, nainen suuttui minulle ja sanoi että mitä järkeä pestä puhdasta autoa kun vieressä olisi ollut likainen (hänen) auto.
Sanoin että tuossahan tuo painepesuri on että voi lähteä pesemään jos hänen likainen auto häiritsee häntä, hän sanoi ettei hän voisi sitä pestä koska ei ylettäisi pestä auton kattoa. Itse hän ei autoaan ole siis koskaan pessyt.
Jos auto pitää tankata niin yleensä sen hoitaa ja maksaa hänen isä. Jos nainen nyt jostain syystä sen itse tankkaa niin se tapahtuu vain ja ainoastaan yhdellä asemalla joka on hänen kotinsa vieressä. Kylmäasemia hän ei osaa käyttää.
Nainen ei tosiaan halua opetella tekemään mitään mitä hän ei itse osaa tehdä, pienimmätkin asiat saa hoitaa äiti/isä. Nainen sanoi minulle että mitä järkeä tehdä sellaisia asioita itse joita ei itse osaa ja joku muu osaa ne paremmin. Nainen on sentään 25-vuotias!
Itselläni on ainakin se asenne että jos jotain asiaa en osaa tehdä niin opettelen, ei tulisi mieleenkään jättää asiaa muiden hoidettavaksi.
Ok jos autot ovat sitten miesten huolehdittavia niin mitkä on sitten naisten hommia? Ei siivous eikä ruuanlaitto ainakaan!
Lattiat tosiaan imuroidaan kerran kuukaudessa, lakanat vaihdetaan kolmen viikon välein, lattiat / wc pestään ehkä 2kk välein, tiskikone laitetaan päälle kolmen viikon välein vaikka astiat loppuisivat jo neljässä päivässä (loppuaika käytetään sitten kertakäyttöastioita / pestään käsin sitä mukaan kun tarvitaan astiaa), roskat viedään silloin kun jaksetaan.
Oikeaa lämmintä ruokaa nainen ei ole omiensa sanojen mukaan tehnyt kolmeen vuoteen ja tämä on kyllä tullut huomattua.
Kerrankin kun menin suoraan töistä naisen luokse todella nälkäisenä (kävin ruokakaupassa hakemassa kaikki tarvittavat ruuat), pyysin naista laittamaan ruokaa sillä hän oli tuolloin lomalla eikä olisi ollut muutakuin aikaa.
Siihen hän vastasi että hänellä itsellään on nyt niin kova nälkä ettei todellakaan alkaisi ruskistamaan mitään jauhelihaa koska siinä menisi ikuisuus.
Kylmänviileästi nainen sitten alkoi vain tekemään voileipiä ja sanoi että täältä voi tulla tekemään jos on nälkä.
Joku taisi tosiaan aikaisemmin mainita että pitääkö nainen minusta ollenkaan. Tätä olen itsekkin jo pitkään miettinyt ja tullut siihen lopputulokseen että ei taida kovin kauheasti pitää.
Seksuaalisesti hän ei näytä olevan kiinnostunut minusta, ei jaksa nähdä vaivaa minun eteen että edes siivoaisi tai tekisi edes kerran ruokaa kun pyydän.
Kovasti hän kuitenkin vakuuttaa minusta pitävän ja puhuu paljon yhteisestä tulevaisuudesta (talo, lapset), mutta teot osoittaa valitettavasti muuta.
En voisi kuvitellakkaan hankkivani mitään yhteistä taloa tai lasta jos hän ei pysty edes itsestään huolehtimaan, puhumattakaan muista.
Monet varmasti ihmettelevät tämän kirjoituksen jälkeen vielä enemmän miksi ihmeessä olen naisen kanssa vielä. Niinpä, sitä itsekkin ihmettelen. Olen vain liian kiltti ja hyväsydäminen?
Tiedän kyllä että en itsekään ole mitään täydellinen mies ja että minussakin on varmasti parannettavaa.
Kirjoitukseni on ehkä hieman kärjistetysti kirjoitettu, mutta jokainen asia on kuitenkin totta.
Kommentoikaa ihmeessä viestiini sillä näin vaivaa tämän kirjoittamiseen. Kiitos ! :)
No niin. Minä olen seurustelin rakastamani miehen kanssa muutaman vuoden. Olen itse kuulema liiankin omatoiminen; kun en osannut remonttitöitä talossani, opettelin ne. Kun en osannut pihankunnostusta, opettelin senkin. Ja tietysti autontankkaus, pissapojan täyttö yms. pikkuhommat ovat arkea. Mies oli aina liian kiireinen tai väsynyt - varsinkin viimeisen puolen vuoden ajan. Ja lopulta, hän tykkää minusta, mutta minun pitäisi olla perinteisempi, avuton naisellinen nainen. Naisen tulee olla kynnet lakassa eikä mullassa, päällä naisellinen vaatetus ja koruja eikä työnvaatimaa remonttiasua...
Ja niin. Minulla on koira, joka on paras ystävä, mutta perheen kastissa alimmaisena. Se ei saa olla sohvalla eikä sängyllä. Sen tulee kulkea irti vierellä lenkillä, kun olosuhteet ovat sopivat - muutoin tietysti kytkettynä. Koira on tärkeä kaveri, mutta ei kunkku.
enkä naurakaan, mutta näen vaivaa sen eteen.
Mulle tulee mieleen, että kun sä näin perusteellisesti avaudut, mikä sinänsä toisaalta hyvä, sä olet päättänyt vielä katsoa mitä tuleman pitää, ja kuinka kauan hermo kestää.
Toki nuori mies voi aikaansa viettää noinkin, mutta miksi ihmeessä? Onko sulla pelko, ettet parempaa löydä? Mahtaako moinen olla edes näihin kirjoitelmiin tuhlatun ajan väärti?
Hemmoteltu pikkuprinsessa, joka ei vielä usko, että aikuisten maailmassa sitä joutuu nielemään mitä keittää. Ai niin, hänhän ei keitä. No, silti.
eiks sun kaveritkaan ees oo saaneet sulle järkeä puhuttua päähän? Ei tuo naisenalku nyt kovin hyvältä vaikuta, en mä ainakaan miehenä suostuisi suhteeseen tuollaisen naisen kanssa - en edes seksisuhteeseen (missään koirankarvojen keskellä).
Oon aika järkyttynyt lukemastani. Nainenhan ei arvosta sua tekstisi perusteella yhtään!
Mutta itse sun pitää puntaroida onko tuo se nainen jonka kanssa tahdot vanheta ja viettää tulevaisuutesi. Monelle miehelle se ei varmaan olisi...
En usko että niin hullua miestä voi olla olemassa kuin kirjoituksen aloittaja ei kukaan täysjärkinen mies seurustele tuollaisen naisen kanssa. Kuviteltua kaikki.