"Saksalaisen Rostockin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan eronneet kuolevat seitsemän vuotta aiemmin kuin avioliitossa pysyvät. Tutkijoiden mukaan tylsä mutta säännöllinen perhe-elämä siistii elintapoja ja eronneet kuolevat yhtä nuorina kuin kodittomat, tupakoitsijat ja muu paarialuokka."
Eronneet kuolevat
7v. nuorempina!
8673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi olla että me paarialuokkaan kuuluvat kuolemme ennemmin mutta otapa huomioon se elämänlaatu ENNEN kuolemaa.
Saa elää itsekseen, tehdä mitä lystää tai olla tekemäti.
Ja sitäpaitsi tiedän tapauksia joissa aviossa olevat ovat kuolleet minua paljon nuorempina - syystä että ovat
IKÄVYSTYNEET KUOLIAAKSI typerän puolisonsa kanssa mutta eivät ole uskaltaneet erota sillä mitä helvettiä ihmisetkin sanoisivat jos joutuisi paarialuokkaan buahaaaaaaaaaa.
Useimmat naimisissa pysyvät ovat valinneet vähemmän typerän puolison, eli ovat itsekin fiksumpia.
"Fiksut pärjää aina"!
Se pätee tuossakin tilastossa.
Luvut kertovat kylmän totuuden.
tosiaan tylsyyteen. He ovat symbioosissa eläviä aivokuolleita idiootteja. Eronneet voivat iloita ja nauttia elämästä omina itseinään ja pystyvät kokemaan suuremman onnen ja voivatkin mielellään kuolla 7v. nuorempana kuin väkisin kituuttaa satavuotiaaksi.
Taidankin tästä lähteä lähiön bubiin viettämään sitä omaa laatuaikaa ;-)))
kuollaan jokatapauksessa , ei mitään merkitystä,en minä ainakaan halua elää 90-100 vuotiaaksi se loppuelämän laatu on jo tosi huonoa toisten armoilla oloa jossain vanhainkodissa.
enemmin iloisena eronneena lyhempi elämä kun surkeena liitossa pitkä elämä.
Voipi olla myös niinpäin, että ne nopean elämän viettävät eroavat todennäköisemmin.
Huonossa avioliitossa kuolee hitaasti kärsimällä nuo 7 pidempää vuotta.
En osaa sanoa mitä tutkija on tarkoittanut tylsällä, mutta ei ainakaan huonoa!
Säännöllinen, siisti ja raitis perhe-elämä ei minusta ole aina tylsää.
Voihan sitä mennä teatteriin, matkoille ja harrastaa vaikka mitä, mutta kaikkea tietysti tulee tehtyä liian vähän, ainakin omasta mielestä.
Ei kai kenelläkään ole aina yhtä juhlaa? Edes tuon tutkijan mielestä?
Juhlien välissä voin ihailla kumppanini kauneutta ja ruoanlaittotaitoa ja hän ihailee minun "kaikkivoipaista kätevyyttä"
Tottakai useimmiten tekisi mielellään jotain vallan hauskaa, mutta kukkaro asettaa rajoituksia.
Onhan sitä onneksi olemassa hupi, joka ei maksa mitään ja on vielä terveellistä.
En usko, että elät yhtään pidempään liitossasi, jos et pysty kunnioittamaan puolisoasi.