Kävi näköjään vanhanaikaisesti sanottuna huonosti.
Syytä tähän tahattomaan raskauteen, tai siihen että mitä teen tilanteelle, ei kannata jeesustella koska kysymys ei ole niistä vaan siitä että kerronko miehelleni (noh, poikaystävälleni) että aion teettää raskauden keskeytyksen.
Olen jo päättänyt keskeytyksestä (tosin aikaa en ole vielä sopinut sairaalasta) mutta en tiedä pystynkö olemaan kertomatta miehelle puhumattakaan siitä että voisin jatkaa suhdetta rehellisellä pohjalla.
Mies on 26 ja minä 22, ettei tässä aivan lapsia enää olla. Seurustelua on kestänyt vasta muutaman kuukauden ja siksi epäröin kertoa hänelle. Pidän hänestä todella paljon enkä tahtoisi menettää häntä (kyse ei siis ole siitä etteikö hän haluaisi lapsia vaan siitä että minä en).
Liekö kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa tai muuten vaan olisi tarjota hyviä neuvoja?
Syytä tähän tahattomaan raskauteen, tai siihen että mitä teen tilanteelle, ei kannata jeesustella koska kysymys ei ole niistä vaan siitä että kerronko miehelleni (noh, poikaystävälleni) että aion teettää raskauden keskeytyksen.
Olen jo päättänyt keskeytyksestä (tosin aikaa en ole vielä sopinut sairaalasta) mutta en tiedä pystynkö olemaan kertomatta miehelle puhumattakaan siitä että voisin jatkaa suhdetta rehellisellä pohjalla.
Mies on 26 ja minä 22, ettei tässä aivan lapsia enää olla. Seurustelua on kestänyt vasta muutaman kuukauden ja siksi epäröin kertoa hänelle. Pidän hänestä todella paljon enkä tahtoisi menettää häntä (kyse ei siis ole siitä etteikö hän haluaisi lapsia vaan siitä että minä en).
Liekö kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa tai muuten vaan olisi tarjota hyviä neuvoja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinuna kertoisin..koska onhan se sun poikakaveriski "lapsi"..se olis väärin olla kertomatta ja mua ainaki kaivertais mieltä se ihan koko ajan jos en vois kertoo päätöksestä..
kannattaa kertoa! jos et kerro, asia alkaa vaivaa sinua ja se voi tuhota suhteenne.
en tiedä, mitä meinaat näiden viestien perusteella tehdä, mutta...
mun ja mieheni suhde on seksin ja kumppanuuden lisäksi myös sitä, että olemme toistemme ystäviä.Ja tuo abortti-asia on kuitenkin tärkeä juttu sun elämässä, vaikka olet jo päätöksen tehnyt.Siitä huolimatta väittäisin,että tulet pohtimaan sitä hyvin paljon elämäsi varrella.Varsinkin kun/jos seuraava raskaus alkaa jne.
Jos kerrot, kerro ennen aborttia, älä jälkikäteen.Se voisi aiheuttaa miehellesi huonoja fiiliksiä, kun se on jo tehty...
Tsemppiä kuitenkin.Luulisin,että se on kertomisen arvoinen asia.
Kerro!! Parempi kertoa tässä vaiheessa, kuin vasta sitten kun abortti on tehty. Jos oma kultani tekisi abortin minun tietämättäni ja saisin jälkikäteen tietää sen, suhde loppuisi siihen paikkaan.
Salaisuuksia voi suhteessa olla, mutta tämän tyylinen salaisuus on jo liian suuri. Kuka voi elää normaalisti parisuhteessa jos on tehnyt mieheltään salaa abortin???
Kerro vaan hänelle, keskustelemalla asiat selviää. Hyvää jatkoa!!
Äh, huomenna pitäisi mennä sopimaan keskeytyksen ajasta ja viimeistään silloin pitäisi kertoa miehekkeelle(joka vielä kaiken huipuksi asuu eri paikkakunnalla). Tuntuu että uskaltaisin kertoa hänelle mutta epäilyttää silti.
Mutta mitä ihmettä minä sanon?
"on hyviä ja huonoja uutisia, hyvä on se että emme ole hedelmättömiä ja huono se että se on todistettu käytännössä"... ei pitäisi vitsailla vakavalla asialla mutta hulluksihan tässä tulee jos panikoi vaan.
Oli kuukautiset tosi pahasti myöhässä ja ilmoitin poikaystävälleni että teen keskeytyksen. Keskusteluahan se oli sitten kovasti mutta poikaystäväni sitten "hyväksyi" päätökseni kun perustelut oli vankkaa asiaa. Onneksemme kuukautiset alkoivat ja tippui huoli sydämmestä koska rankkaahan se olisi ollut henkisesti?
Puhua sun täytyy kuitenkin ettet sitten "yksin" kanna tuota asiaa ja mieti... Tsemppiä!