Olen seurustellut poikakaverini kanssa n. 2 vuotta. olemme asuneet yhdessä 4 kk samassa asunnossa. Kaikki on mennyt hyvin ja aina nyt jotain pieniä riitoja on ollut mutta elämäni on ollut täydellistä, tai olen tajunnut sen vasta nyt kun olen menettänyt? sen tärkeimmän. poikakaverini ilmoitti ettei meidän suhde toimi, luulin ettei hän olisi vakavissaan asiasta koska ikinä ennen hän ei ole sanonut mitään siihen viittaavaa. Kuitenkin vaistoni sanoi kun hän ei ole ikinä ennen sanonut noin ennen että nyt ei ole kaikki kohdallaan mutta osa minusta ajatteli että hän haluaa vaan huomiota tms.. hän ilmoitti asiasta ja sanoin että jos asia on niin niin sitten täytyy erota (en tosin sanonut sitä sillä mielellä että tarkoitin asiaa, luulin hänen kovistelevan minua jollain tapaa) mutta siinä sitten sanoin mitä sylki suuhun toi ja sanoin ettei me voida asua saman katon alla ja nukkuu samas sängys jos me ei olla yhdessä. Että jos erotaan niin täytyy muuttaa pois, ja tietyistä syistä minä jäin asumaan meidän yhteiseen asuntoon ja hän muutti kotiin.
Nyt mulla on tullu kauhea kaipuu. Enkä tarkoita yksinäisyyden kaipuuta pelkästään vaan hän on/oli oikeasti mun unelmien mies, mies jota rakastin oikeasti!! ja rakastan vieläkin. Hän on minulle koko maailma. En voi ikinä unohtaa häntä, tarvitsen häntä. Voisin sanoa että tiedän mitä rakkaus on. ja nyt kun ollaan asuttu viikon täs erillään niin on huomannut kuinka paljon asioita olisin tehnyt toisin kun en silloin tajunnut.
Päivät olen töissä ja kun tulen kotiin niin kyyneleet valuu heti poskille kun pääsen koti ovesta sisään. ajattelen häntä taukoamatta, en pysty olemaan ajattelematta. Hän on täydellinen, rakastan häntä koko sydämmestäni, haluan hänet takaisin. Tekisin mitä tahansa että saisin hänet takaisin!! Odotan häntä vaikka maailman loppuun mutta kukaan ei ole samanlainen kun hän, mun sydän on kolahtanu niin pahasti häneen etten voi ikinä ajatellaakaan ketään muuta.
ongelmani on se että hänen mielestään suhteemme ei toimi. hän on 24 ja haluaa viettää kaverien kans aikaa!!?? miksi hän ei voi tehdä sitä minun kanssani vai onko hänellä toinen.. osa minusta uskoo hänen haluavan kuitenkin olla kanssani, mutta luulen että se osa joka siitä haluaa niin haluaa vaan uskotella kaikkea.. miten ihmeessä saisin vakuutetuksi hänelle että haluan hänet takaisin ja en voi elää ilman häntä, vain puolikas ilman häntä.
Nyt mulla on tullu kauhea kaipuu. Enkä tarkoita yksinäisyyden kaipuuta pelkästään vaan hän on/oli oikeasti mun unelmien mies, mies jota rakastin oikeasti!! ja rakastan vieläkin. Hän on minulle koko maailma. En voi ikinä unohtaa häntä, tarvitsen häntä. Voisin sanoa että tiedän mitä rakkaus on. ja nyt kun ollaan asuttu viikon täs erillään niin on huomannut kuinka paljon asioita olisin tehnyt toisin kun en silloin tajunnut.
Päivät olen töissä ja kun tulen kotiin niin kyyneleet valuu heti poskille kun pääsen koti ovesta sisään. ajattelen häntä taukoamatta, en pysty olemaan ajattelematta. Hän on täydellinen, rakastan häntä koko sydämmestäni, haluan hänet takaisin. Tekisin mitä tahansa että saisin hänet takaisin!! Odotan häntä vaikka maailman loppuun mutta kukaan ei ole samanlainen kun hän, mun sydän on kolahtanu niin pahasti häneen etten voi ikinä ajatellaakaan ketään muuta.
ongelmani on se että hänen mielestään suhteemme ei toimi. hän on 24 ja haluaa viettää kaverien kans aikaa!!?? miksi hän ei voi tehdä sitä minun kanssani vai onko hänellä toinen.. osa minusta uskoo hänen haluavan kuitenkin olla kanssani, mutta luulen että se osa joka siitä haluaa niin haluaa vaan uskotella kaikkea.. miten ihmeessä saisin vakuutetuksi hänelle että haluan hänet takaisin ja en voi elää ilman häntä, vain puolikas ilman häntä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on vain yksi asia jonka voit tehdä, ja se on se joka sinun on pakko tehdä tapahtui mitä vain. einaan odottaa, toivoa ja olla ahdistelematta.
Voi olla että mies tarvitse vain omaa tilaa ja vapautta mutta rakastaa sinua yhä. Jos niin, hän palaa takaisin hetken päästä. Älä ahdistele, älä itke hänelle, älä anele takaisin, ajat hänet vain kauemmas. Ole valmiina antamaan anteeksi ja ymmärtämään jos hän ottaa sinuun yhteyttä. Kerro hänelle mitä olet ajatellut, ja miten tämä aika on muuttanut sinua. Todennäköisesti se on muuttanut myös häntä.
Toinen realistinen vaihtoehto on tosiaan sitten se että hän EI rakasta sinua, ei näe suhteellanne tulevaisuutta ja aikoo pysyä poissa. Tässäkään ei kovistelu tai anominen auta, mikään ei muuta sitä asiaa. Sinun on vain pakko päästä siitä yli.
Tiedän että tilanne näyttää nyt mahdottomalta eikä tunnu siltäe ttä koskaan rakastaisit ketään toista mutta... noh, kokemusken syvällä rintaäänellä ja sillä vakuutuksella että miltei jokainen meistä on jossain vaiheessa utntenut noin, sanon että elämäsi kyllä järjestyy, se ei kaadu yhteen mieheen. Ennen kaikkea sinun on opittava olemaan yksin ja rakastamaan itseäsi, ennen kuin mikään suhde toisen ihmisen kanssa voi olla onnellinen ja terve.
Onnea tulevaisuuteen, toivon että saat haluamasi. Jos ei, toivon että toivut pian ja jatkat eteenpäin
***
koska olisin ikionnellinen jos minulla olisi tyttöystävä aina lähistöllä ja kavereita en häneen vaihtaisi.
Mutta vaikuttaa siltä, että hän on kokenut niin, että et anna hänelle omaa aikaa. Jos tosiaan antaisi hänen olla rauhassa jonkun aikaa ja yrittää houkutella häntä jotenkin hienovaraisesti takaisin. Kukaan mies ei voi olla tulematta takaisin ajanmittaan jos oikeasti rakastaa.
kiitos suuresti näistä kahdesta vastauksesta.. olen itse ollut sitä mieltä et aika tietysti on se joka on hänelle se tärkein että hän tarvii aikaa. Haluan antaa aikaa mutta olen mikä olen ja en malta odottaa. Mutta rakastamani ihmisen takia on pakko.. ja siinä oli hyvin et joko hän tarvii aikaa taikka ei sitten rakasta enää...
Sanotaan että naisen vaisto on aina oikeassa. Noh uskon että hän palaa tai palaamme yhteen mutta koska? tai sitten naisen vaistoni on pahasti erehtynyt emmekä palaa yhteen.. :( sitä paluu hetkeä odotellen...
...yhdessä. Vaikea kuvitella, ettei hänelle pian valkenisi, miten ihanalta tuntuu kun on lähellä joku, joka rakastaa.
Minulla on aika lailla sama tilanne. En ota selvää onko poikaystäväni tosissaan vai ei. Olemme seurustelleet 4 vuotta ja hän on armeijassa. lomat yleensä tapellaan, kun hän haluaa vaan juopotella kavereiden kanssa. Sanoin että tämä ei onnistu jos jatkuu näin. Oli koko vkl tyly minulle eikä ilmestynyt kotiin ja sanoi kertoi kavereillesa että ollaan erottu. Otappa näistä sitten selvää..