Olen seurannut näitä keskusteluita mielenkiinnolla, sillä asia koskettaa. Olen itsekin taas sinkku ja samat ongelmat edessä kun nuorena sinkkuna. Oikeastaan vielä pahempana, sillä se kumppanin löytyminen vaikeutuu aina vaan mitä enemmän tulee ikää.
Ensinnäkin miksi me suomalaiset ujostelemme ihan liikaa? On totta että moni hyvä tilanne tutustua toiseen menee sivu suun kun jää liikaa miettimään mennäkö vai eikö mennä jutulle, uskallanko, kehtaanko? Sitten sitä jää mietttimään hölmönä,että mihinkähän se kiinnostava ihminen katosi, toivoo turhaan, että tapahtuisi ihme ja törmäisi tähän uudelleen..
Tunteita ja ihastumisia on ihan hiton vaikea näyttää, pelätään.
Suomessa on ihan liikaa onnettomia yksinäisiä, jotain tarttis tehdä!?
Minä kuulun niihin harvoihin joka uskaltaa aloitteen tehdä miettimättä. Joskus on tullut pakit jos mies on ollut varattu tai ei muuten ole ollut kiinnostunut. Mutta Olenpahan ainakin yrittänyt, asia ei ole jäänyt kaivelemaan. Sattuipa näinkin, että ihastuin erääseen mieheen ja jahtasin häntä kuukausitolkulla, sitten hän paljastuiki homoksi):=.Kyllä harmitti jäljestäpäin..
Peräänkuulutan nyt tässä vaan sitä, että uskaltakaa miehet mennä rohkeasti vaan kysymään siltä naiselta lähtisikö hän kahville tai viinilasilliselle."Kysyvä löytää". Itse olen ainaki sen verran vanhanaikainen, että tykkäisin kovasti jos mies tekisi ratkaisevan aloitteen. Kyllä sen aistii toisesta aika nopeasti onko kiinnostus moleminpuolista ja toisaalta ainakin ystäviä tarvitaan aina, jos ei muuta kehkeydy. Olkaa omia itsejänne ihan rennosti, ihan tavallisia ihmisiä tässä ollaan kaikki, huolinemme ja murheinemme.
Sitten on se ongelma, missäs niitä varteenotettavia sinkkuja sitten tapaa?? Elämänkumppaninsa voi tavata tietenkin missä hyvänsä. Aina vaan parempi mitä persoonallisempi tilanne ja paikka on , siksi en suosittele kapakossa ravaamista. Toki me kaikki siellä joskus käymme mutta, baari on kauhean epämieluisa ja persoonaton paikka suhteen alulle (ainakin minusta), ja usein ollaan vielä kännissä ym..
Minä sinkkunaisena käyn mm.uimahallissa,pyöräilen, istuskelen ostoskeskuksissa, kirjastossa, kahvilla yms. Enkä tykkäisi ollenkaan pahaa jos joku ihana kiva mies tulisi jutulle!!! Sitä odotellessa...
Ei ole kivaa olla yksin....
Ensinnäkin miksi me suomalaiset ujostelemme ihan liikaa? On totta että moni hyvä tilanne tutustua toiseen menee sivu suun kun jää liikaa miettimään mennäkö vai eikö mennä jutulle, uskallanko, kehtaanko? Sitten sitä jää mietttimään hölmönä,että mihinkähän se kiinnostava ihminen katosi, toivoo turhaan, että tapahtuisi ihme ja törmäisi tähän uudelleen..
Tunteita ja ihastumisia on ihan hiton vaikea näyttää, pelätään.
Suomessa on ihan liikaa onnettomia yksinäisiä, jotain tarttis tehdä!?
Minä kuulun niihin harvoihin joka uskaltaa aloitteen tehdä miettimättä. Joskus on tullut pakit jos mies on ollut varattu tai ei muuten ole ollut kiinnostunut. Mutta Olenpahan ainakin yrittänyt, asia ei ole jäänyt kaivelemaan. Sattuipa näinkin, että ihastuin erääseen mieheen ja jahtasin häntä kuukausitolkulla, sitten hän paljastuiki homoksi):=.Kyllä harmitti jäljestäpäin..
Peräänkuulutan nyt tässä vaan sitä, että uskaltakaa miehet mennä rohkeasti vaan kysymään siltä naiselta lähtisikö hän kahville tai viinilasilliselle."Kysyvä löytää". Itse olen ainaki sen verran vanhanaikainen, että tykkäisin kovasti jos mies tekisi ratkaisevan aloitteen. Kyllä sen aistii toisesta aika nopeasti onko kiinnostus moleminpuolista ja toisaalta ainakin ystäviä tarvitaan aina, jos ei muuta kehkeydy. Olkaa omia itsejänne ihan rennosti, ihan tavallisia ihmisiä tässä ollaan kaikki, huolinemme ja murheinemme.
Sitten on se ongelma, missäs niitä varteenotettavia sinkkuja sitten tapaa?? Elämänkumppaninsa voi tavata tietenkin missä hyvänsä. Aina vaan parempi mitä persoonallisempi tilanne ja paikka on , siksi en suosittele kapakossa ravaamista. Toki me kaikki siellä joskus käymme mutta, baari on kauhean epämieluisa ja persoonaton paikka suhteen alulle (ainakin minusta), ja usein ollaan vielä kännissä ym..
Minä sinkkunaisena käyn mm.uimahallissa,pyöräilen, istuskelen ostoskeskuksissa, kirjastossa, kahvilla yms. Enkä tykkäisi ollenkaan pahaa jos joku ihana kiva mies tulisi jutulle!!! Sitä odotellessa...
Ei ole kivaa olla yksin....
Vastaukset 7
Vanhimmat
löpinää kuinka "ihmisiä ollaan kaikki" ja "kyllä kiinnostuksen huomaa" blah-blah-blah mutta kuitenkin "olen sen verran vanhanaikainen että miehen tulee tehdä aloite.
Ja sitten vittu odottelet että joku "ihana mies" lähestyy sinua jossakin muussa paikassa kuin baarissa. Onneksi sinut pelasti tuo että olet itse tehnyt aloitteita joten siitä 10 pistettä.
Varmasti moni alkaa tekemään aloitteita heti kun naiset alatte osoittaa huomiota miehiin vaikkapa katsomalla silmiin. Mutta mitä kiinnostuneempi niin sen kaukaisimmiksi muututte. Sinä taidat olla piristävä poikkeus jos olet tehnyt ihan aloitteita.
Mutta arvaa vain jos tavis-mies menee pyytämään jotain ulos jossakin ufo-paikassa. Siis jos mies ei ollutkaan niin "ihana". Sitten kohta naiset räpättää että ei voi olla ystävällinen kun heti oletetaan että toinen on kiinnostunut.
Itse kuulun taas siihen mieskaartiin joka voi jutella ystävällisesti vaikka kenelle ja kyllä minä pyydän kahvillekin mutta naisenkin täytyy osoittaa kiinnostusta sitä ennen. Ei jaksa yksin soutaa ja laskea verkkoja jos toinen istuu vain kokassa ja odottaa.
Olkoot vaan löpinää ja klisettä, mutta niin täydellisen totta..
Luit kyllä viestinikin ihan väärin. En kirjoittanut, että miehen TULEE tehdä aloite, vaan että TOIVON sitä. ja Vittu kyllä minua lähestytään joka paikassa (:=. Katson AINA silmiin ja näytän kiinnostukseni.
Minun kohdalla onkin nyt kyse ainoastaan siitä, että niitä "vertaisia" miehiä on todella vähän. Eikä se auta vaikka kuinka hakisi, ei se oikea hakemalla tule. On aikoja jolloin pitääkin olla vähän yksikseen ja kelailla.
Saisin miehen koska tahansa, mutta etsinkin NYT sitä sielunkumppania, jonka kanssa voisin vaikka olla loppuelämäni, sen verta on jo kokemuksia karttunut täällä osoitteessa....
Kerrotaanko hieman havaintoja. Tämä riippuu aika paljon naisesta, miten miehet tulee selvin päin juttusille. Moni tuskailee sitä ettei tule, pelkästään kännisiä/vanhoja baarissa.
Otetaanpa sellainen selvästi hyvännäköinen nainen tarkasteltavaksi niin kyllä tulee miehiä juttusille muuallakin kuin baarissa. Tunnen muutaman tällaisen ja miehet kyselevät kuntosalilla, kaupassa, lenkilläkin yms. Syy tähän on selvä. Kynnys mennä selvin päin naiselle sönkkäämään on korkea, mutta mies miettii katetta. Jos nainen on kunnon kissa, niin mahdollinen onnistuminen, vaikka chanssi olisikin pieni, on rahassa mittaamattoman arvokas, ainakin Suomessa. Kyllä naisia selvin päinkin kysellään, pitää olla vaan tosi kaunis sen naisen.
Totta puhut, kävin tuossa yhtenä päivänä huoltoasemalla kahvilla ja se kassatyttö oli hyvin kaunis, hoikka, katsoi silmiin ja hymyili.
Tyttö kysyi "tulisikos jotain muuta", kun kahvin maksoin, jos olisin vielä sinkku, niin olisin vastannut: "Sinun puhelinnumerosi".
Eli sillä 5 - 10 prosentilla Suomen naisista, jotka ovat hoikkia, riittää kyllä vientiä vaikka olisivat kahvipaikan kassalla.
Eipäs vaan ängetäkään juttusille enää niin vaan. Miehet pelkää tällaisia naisia. Teidänkaltaiset "hoikkuuteentuijottajat" ja ammatin perusteella jaottelijat saa hyvin pian nenilleen. Ego ei kestä. Näin on!!
olen 28 poikamies oulusta. kävin lukemassa sinun kirjoituksia ihan mielen kiinnolla ja oli kivaa. minkä ikäinen olet ja saisko kuvia sähköpostiin???
Minä olen jo yli nelkyt, mutta minua luullaan ain kolmekymppiseksi. Olen siis tosi nuorekas (:.. Kuviani en voi enkä halua laittaa minnekään. Kiitti mielenkiinnosta kuitenkin!!