Juttelin yhteiskuntatieteilijäsukulaisen kanssa siitä, että jotkut suomalaiset ovat järkyttyneet musliminaisten huiveista. Itse asiassa suomalaiseen perinteeseen kuuluu, että naisilla on ollut pää peitettynä (huivi/hilkka/myssy). Asian voi tarkistaa niiltä, jotka tuntevat Suomen kansallispuvut. Naimattomilla naisilla sai olla lettinauhat, mutta hiusten oli oltava kiinni. Tästä olen kuullut iäkkäältä sukulaiselta, jonka isä oli tiukka uskovainen. Täysi-ikäiseksi tultuaan nainen leikkautti letit pois ja otti muodikkaan permanentin. Tunnen eurooppalaisia musliminaisia (entisen Jugoslavian alueelta) joiden perinteeseen huivit eivät kuulu, tai ainakaan Suomessa niitä ei käytetä. Suomessakin on uskonlahkoja, kuten lestadiolaiset, jotka kieltävät lapsiltaan tanssitunnit ja sukupuolivalistuksen (entisissä luokkakavereissa oli näitä). Ihmisiä ei kai voida sortaa heidän ulkonäkönsä tai pukeutumistyylinsä perusteella, elleivät ne aiheuta suoranaista turvallisuusriskiä työtehtävissä?
Tyyli ja tavat
Michiko_
5226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Osin samasta syystähän niitä molempia paheksutaan. Keskiverto, liberaali, kaupunkilainen ei hyväksy uskontoa eikä pukeutumiseen liittyviä moraalikoodeja.
Minun on äkkipäätä vaikea keksiä, missä hommassa musliminaisen huivi (siis semmoinen joka peittää kyllä hiukset ja kaulan muttei kokonaan silmiä) haittaisi. Kasvot kokonaan tai lähes kokonaan peittävät mallit ovat ehkä ongelmallisia jos ammatissa on paljon sellaista vuorovaikutusta, jossa toinen osapuoli kohtaa tämän hunnutetun naisen vain kerran. Silloin se, ettei pysty lukemaan kasvonpiirteitä yms voi olla joko turvallisuusriski tai muuten häiritä kommunikaatiota.
Hunnun takia ja etenkin vähäpukeisuutta vaativina jotkin urheiluun liittyvät ammatit voisivat olla hankalia, esimerkiksi uimavalvoja/hengenpelastaja.
Teollisuudessa epäinhimillisen kuumissa oloissa voisi huntu olla kyllä inhottava, vaikkapa lasitehtaassa.
Mutta joo... minusta jos ihminen on hyvä työssään ei siihen kannata keinotekoisesti esteitä rakentaa. Gootti voi tehdä monia duuneja "heimoasussaan", samoin romani. Ei kylläkään kaikkia, turvallisuussyistä esimerkiksi.
Toisaalta jos työhön olennaisesti kuuluu jokin vaatimus asun suhteen, niin turhaan minusta jotakin tiettyä omaa pukeutumiskoodia noudattava sitten kyseisen alan valitsee. Esimerkkinä vaikkapa poliisin ammatti: jos ei voi pukea housuja päälle vaan aina olisi oltava hame, ei kai oikein voi pollarina toimia. Tosin ei varmaan pärjäisi kyllä pääsykokeissakaan, ei sillä.
ovat aiheita, jotka silloin tällöin herättävät kysymyksiä. Joku saattaa väittää: "En palkkaisi ihmistä, jolla on tatuointeja", mutta sitähän ei voi ilman kokovartalotarkistusta tietää. Mieheni palkkaa yritykseensä ihmisiä pätevyysperusteella.
Lävistyksilläkään ei ole paljoa merkitystä: jos työskentelee laboratoriossa, on käytettävä pitkää valkoista takkia, kumihanskoja ja suojalaseja, sekä steriloitava työtila alkoholilla. Koruilla ei siis ole väliä.
Yhdysvaltalaisessa ohjelmassa oli musliminainen, joka työskenteli personal trainerina ja käytti huivia, pitkiä hihoja ja lahkeita. Ilmeisesti hänen pukeutumisensa ei asiakkaita haitannut.
Ihmetyttää kyllä se että musliminaisten huivit järkyttävät. Voisikin kysyä että millaisia ihmisiä ne järkyttävät?
Aivan totta, pukeutuminen liittyy enemmän kansanperinteeseen kuin uskontoon. Josta syystä tuo viittaus lestadiolaisiin tuntui hyvin oudolta. Monet paikalliset identifikaatiotavat sulautuvat uskontoon koska ovat ovat perustaltaan normatiivisia.