Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä reilu 5v, meillä on kaks vuotias poika ja toinen tulossa...
Mies on aina ollut häntäheikki, pettänyt tietääkseni kerran, kun olin raskaana, lähetellyt intiimejä tekstiviestejä ties kelle, aina kännipäissään...näitä on tapahtunut vuosien varrella monesti..Luottamus meillä on ihan nollissa..siis minun puolestani..mieheni on ihan katseltavan näköinen ja vielä kun on flirtti niin hyvin saa naiset kiinnostumaan ja lähtee nopeasti leikkiin mukaan...Asumme pienellä paikkakunnalla ja koen että kohta hän on saattanut perheemme naurunalaiseksi, perheellinen mies pelailee tuolla eri naisten kanssa..sinänsä ei väliä mitä ihmiset ajattelee mutta kun itsekkin koen että minua nöyryytetään kaikkien silmissä..ei se hyvältä tunnu..
Olen pohtinut eroa aina välillä...mutta..
Välillä mieheni osaa olla ihana, ottaa huomioon kaikessa jne, mutta kun on kuppia otettu, ei miehellä pidä kontrolli vaan perhe unohtuu ilmeisesti täysin(kirjoitan siis tietenkin miten itse sen koen)..
En tiedä mitä teen..kun olen väläytellyt eroa miehelleni, hän sano ettei halua erota, mutta siltikään ei käyttäytyminen muutu...olen uhkaillut monesti..kuuluisi "seuraava kerta niin mä lähen" on mennyt jo aikoja sitten..
Koen myös että tekstailut muille ei voisi olla eron syy, mutta sekin nakertaa ja satuttaa ihan yhtä pahasti kuin fyysinen pettäminenkin..
Mies on ravintola-alalla ja ilmeisesti työkaveritkin piirittävät häntä, viime yön'äkin soitteli joku lumppu jolle mieheni lupasi soittaa..jaa-a..kännissähän hän oli ja tiedän ettei hän soita tälle lumpulle kuitenkaan muttase että hän lupaa soittaa jollekkin, eikä sano että kuule, jätä mut rauhaan mulla on perhe..
Olen vaan ihan loppu!
Viimeksi kun tuli töistä, niin kehui kuinka ylpeä on itsestään kun oli kieltäytynyt kahdesta panoehdotuksesta..OII, HIENOA MIEHENI, OLETKO TAJUNNUT SIIS ETTÄ SINULLA ON PERHE!
Mies lupaa muuttua mutta ei muutu kuitenkaan..mitä enää on tehtävissä, lupauksia lupauksien perään ja mikään ei kuitenkaan muutu, luvannut rajoittaa juomistaankin mutta ei ole asiat muuttunut!
En halua erota, en todellakaan, vaan haluan mieheni lopettavan tuon lässytyksen ja olevan sitoutunut MEIHIN..tai minuun oikeastaan, kyllä hän lapsistaan välittää..pitäisikö minun vaan jaksaa odottaa että miehen käytös muuttuu vai lähteä(kyllähän mä tiedän että ulkopuoliset sanoo että lähde tyhmä ämmä!)..
tätä on niin vaikea selittää...
voisin tietty vaatia että mies lopettaisi juomisen..mutta sitä hän tuskin tekee..ja kun omasta mielestään ei tee mitään väärää..tai tekee, mutta ei niin pahaa että minun pitäisi siitä eroa haluta...tottahan se TAVALLAAN on..mutta nuo kaikki nakertaa jo ennestäänkin heikkoa luottamusta!
Olen myös miettinyt että kertoisin miehen äidille...että hän puhuisi pojalleen järkeä..mutta kun edellisessä vakavassa suhteessa, mies oli pettänyt ja äiti sanonut tyttöystävälle että "sehän kuuluu nuoruuteen, pitäähän asioita kokea"...että jos tuollainen reaktio tulisi takaisin niin varmaan hyökkäisin äidin kimppuun...Tulipa nyt sekava juttu..kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää miksi en halua erota, meillä on kuitenkin perhettä ja mies on selvinpäin todella ihana...en tiiä..lähtisköhän hän pariterapiaan...ei varmaan koska se maksaa...
Mies on aina ollut häntäheikki, pettänyt tietääkseni kerran, kun olin raskaana, lähetellyt intiimejä tekstiviestejä ties kelle, aina kännipäissään...näitä on tapahtunut vuosien varrella monesti..Luottamus meillä on ihan nollissa..siis minun puolestani..mieheni on ihan katseltavan näköinen ja vielä kun on flirtti niin hyvin saa naiset kiinnostumaan ja lähtee nopeasti leikkiin mukaan...Asumme pienellä paikkakunnalla ja koen että kohta hän on saattanut perheemme naurunalaiseksi, perheellinen mies pelailee tuolla eri naisten kanssa..sinänsä ei väliä mitä ihmiset ajattelee mutta kun itsekkin koen että minua nöyryytetään kaikkien silmissä..ei se hyvältä tunnu..
Olen pohtinut eroa aina välillä...mutta..
Välillä mieheni osaa olla ihana, ottaa huomioon kaikessa jne, mutta kun on kuppia otettu, ei miehellä pidä kontrolli vaan perhe unohtuu ilmeisesti täysin(kirjoitan siis tietenkin miten itse sen koen)..
En tiedä mitä teen..kun olen väläytellyt eroa miehelleni, hän sano ettei halua erota, mutta siltikään ei käyttäytyminen muutu...olen uhkaillut monesti..kuuluisi "seuraava kerta niin mä lähen" on mennyt jo aikoja sitten..
Koen myös että tekstailut muille ei voisi olla eron syy, mutta sekin nakertaa ja satuttaa ihan yhtä pahasti kuin fyysinen pettäminenkin..
Mies on ravintola-alalla ja ilmeisesti työkaveritkin piirittävät häntä, viime yön'äkin soitteli joku lumppu jolle mieheni lupasi soittaa..jaa-a..kännissähän hän oli ja tiedän ettei hän soita tälle lumpulle kuitenkaan muttase että hän lupaa soittaa jollekkin, eikä sano että kuule, jätä mut rauhaan mulla on perhe..
Olen vaan ihan loppu!
Viimeksi kun tuli töistä, niin kehui kuinka ylpeä on itsestään kun oli kieltäytynyt kahdesta panoehdotuksesta..OII, HIENOA MIEHENI, OLETKO TAJUNNUT SIIS ETTÄ SINULLA ON PERHE!
Mies lupaa muuttua mutta ei muutu kuitenkaan..mitä enää on tehtävissä, lupauksia lupauksien perään ja mikään ei kuitenkaan muutu, luvannut rajoittaa juomistaankin mutta ei ole asiat muuttunut!
En halua erota, en todellakaan, vaan haluan mieheni lopettavan tuon lässytyksen ja olevan sitoutunut MEIHIN..tai minuun oikeastaan, kyllä hän lapsistaan välittää..pitäisikö minun vaan jaksaa odottaa että miehen käytös muuttuu vai lähteä(kyllähän mä tiedän että ulkopuoliset sanoo että lähde tyhmä ämmä!)..
tätä on niin vaikea selittää...
voisin tietty vaatia että mies lopettaisi juomisen..mutta sitä hän tuskin tekee..ja kun omasta mielestään ei tee mitään väärää..tai tekee, mutta ei niin pahaa että minun pitäisi siitä eroa haluta...tottahan se TAVALLAAN on..mutta nuo kaikki nakertaa jo ennestäänkin heikkoa luottamusta!
Olen myös miettinyt että kertoisin miehen äidille...että hän puhuisi pojalleen järkeä..mutta kun edellisessä vakavassa suhteessa, mies oli pettänyt ja äiti sanonut tyttöystävälle että "sehän kuuluu nuoruuteen, pitäähän asioita kokea"...että jos tuollainen reaktio tulisi takaisin niin varmaan hyökkäisin äidin kimppuun...Tulipa nyt sekava juttu..kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää miksi en halua erota, meillä on kuitenkin perhettä ja mies on selvinpäin todella ihana...en tiiä..lähtisköhän hän pariterapiaan...ei varmaan koska se maksaa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
En todellakaan ymmärrä miksi et haluaisi erota, sehän olisi lasten parhaaksi! Juoppo isä ei ole lapsen parhaaksi vaikka hän olisi selvinpäin kuinka ihana. Haluatko todella että lapsesi saa perhe-elämästä sen käsityksen että isukki saa ryypätä, pettää ja hölmöillä äidin pitäessä kulissit pystyssä? Haluatko että lapsesi näkevät että parisuhteessa nainen saa olla onneton miehen käytöksen vuoksi ja mikään ei silti muutu. Äidin ja isän parisuhde on lasten koti. Huonosti toimiva parisuhde on lasten kannalta katastrofi. Juopunut vanhempi tuhoaa lapsen perusturvallisuuden ja aiheuttaa pelkoja. Siitä syystä useimmat juopon ja raittiin vanhempien lapset ovat toivoneet vanempiensa eroa.
Sinä mahdollistat juopon juomisen. Hän tuskin muuttuu niin pitkään kun huolto pelaa. Alkoholisti ei raitistu ellei hän itse sitä halua. Jä tällä hetkellä miehesi ei sitä selvästikkään tahdo.
että mieheni ei suinkaan juo kotona, hän lähtee aina pois juomaan, korkeintaan saunakaljan juo kun lapsi on hereillä ja sitäkään ei siis joka ilta tai edes joka viikko...mutta totta toinen puoli..en siis haluaisi erota vaan haluaisin yrittää ja parantaa suhteen..
Isän epämääräisien poissaolojen aiheuttama huoli ja murhe välittyy kyllä niihin lapsiin väistämättä.
Yksi et pysty suhdettanne parantamaan. Jos toinen ei halua parantamiseen osallistua voit vetää siitä johtopäätöksesi. Eli onko vapaus ja juominen miehellesi tärkeämpää kuin sinä ja lapset. Useimmat juopot raitistuvat vasta sitten kun sitä haluavat. Muuta pois ja ilmoita että perhe-elämä voi jatkua vasta kun mies on raitis.
heti erota? Paljon parempi olis yrittää puhua miehelle ja saada hänet tajuamaan avioliiton arvo. Ap:n mies ei varmastikaan ole alkoholisti, onpahan vaan tavallinen tapajuoppo.
että miksi tuollaiseen suhteeseen on tulossa toinenkin lapsi? voit huonosti miehen vuoksi mutta kuitenkaan et tee mitään. eikö itselläsi ole mitään arvoa? ja lapsellasi?
miestäsi et voi muuttaa ainoastaan itseäsi.
en anna paljonkaan arvoa ihmisille jotka valittaa toisten tekemisistä mutta eivät kuitenkaan itse tee mitään parantaakseen omaa tilannettaan. valitusta vaan vuodesta toiseen.
Ärsyttää näissä teksteissä se kun jokainen tulee tänne paasaamaan tilanteista jotka ovat jo olemassa; miksi olet raskaana, miksi annat tapahtua ja plaa plaa plaaa.... Luuletko että moinen syyllistäminen yhtään auttaa kirjoittajaa hänen ongelmassaan???
Alkuperäiselle: Tiedän miltä tuntuu kuin rakastaa ylikaiken, mutta suhteessa on ongelmia mitä ei ole helppo ratkaista. Itse kitkuttelin sellaisessa suhteessa aikani, kunnes omat tunteeni kuolivat pois, silloin minulla oli vasta voimaa lähteä. Ja kertaakaan en ole katunut. Mutta olisipa ollut hienoa jos mies olisi silloin aikanaan tajunnut kun pyysin parisuhde terapiaan tai että kahdenkeskeisen ajan tarkoitus on hoitaa parisuhdetta eikä kaverin kummin kaiman auton ongelmia. Mutta toista ei voi muuttaa, mutta toisen voi pistää tajuamaan asioita, ex mieheni on nyt hyvin katkera minulle kun lähdin, en muka varoittanut mitenkään, en antanut muka hänen parantaa tapojaan, vaikka tuhat kertaa sanoin, nätisti ja ei niin nätisti asioista jotka vaivaavat tai nakertavat pikkuhiljaan suhdettamme.
Jos ei miehesi lähde kuuntelemaan ammattilaista kanssasi, sinun on varmastikkin aika lähteä suhteestanne,ainakin laita asunto hakuun ja kerro siitä miehellesi, kerro että tilanne on sietämätön ja koska tilanen ei tunnu muuttuvan sinun on tehtävä ratkaisuja. Älyttömän vaikeaa, uskon, mutta saattaa auttaa mikäli miehesi ei ole alkoholisti. Siis sein näihin muihin kirjoituksiin mainintana niin ei tee ihmisestä alkoholistia jos hän käyttää alkoholia muutaman kerran kuukaudessa. Enemmän tuntui että ongelmana olivat toiset naiset kuin alkoholi.