Voitteko kuvitella mitä tämä tekee pienelle pojalle jos mutsi löytää uuden mukavan miehen ja jättää suomalaisen isän. varsinkin jos lapsi on sievässä murkkuiässä... alkaisiko se vihata naisia ja ulkomaalaisa??? :-)
äiti meni uusiin
naimisiin mustan miehen kans
111101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
rasisti jo äidinmaidosta lähtien.
tarkoitin murkkuikää... Miksikä ei perustele
Kuuleppa kultaseni.
Jokainen äiti toimii lapsensa parhaaksi.
Varmasti tämä onnellinen naimisiin mennyt äiti tietää mikä on hänen lapselleen parasta.
Hän on synnyttänyt ja kasvattanut lapsensa.
Uskon että sinulla ei ole lapsia.
Otappa lusikka kauniiseen käteen ja elä omaa elämääsi.
Anna tämän uuden rouvan elää myös onnellista avioliitto elämäänsä.
Kerrankin tällä palstalla saa lukea asiaa, hyvä!
Asiallinen kirjoitus, juuri näin, yes!
Edelläolevan kirjoitettuasi et ollut voinut vielä katsoa eilen TV:stä tullutta juttua (45 minuuttia) vieroitusoireista kärsivistä pikkuvauvoista.
Kun riippuvuussuhde vie naista, kaikki muu on toisarvoista. Oli riippuvainen sitten huumeista tai mustasta makkarasta.
"Jokainen äiti toimii lapsensa parhaaksi."
Nyt katselee rouva Rouhea maailmaa hiukan liian vaaleanpunaisten kakkuloiden läpi. Tiedän jo työnikin puolesta todellisuuden oleva vähän muuta.
Kun on riippuvuussuhde alkoholiin tai muihin narkoottisiin aineisiin , voi kävellä lääkäriin ja saada helposti kivuttoman raskauden keskeytyksen.
Se on parasta sekä sikiölle että naiselle.
Nainen voi jatkaa elämäänsä valitsemallaan tavalla ja turhia vammautuneita lapsia ei synny, jotka eivät edes ole toivottuja.
Ulkomaalaistaustaisella aviomiehellä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa.
Jos joku ottaa vaimokseen , riippuvuussuhteessa olevan naisen , kädet on syvästi paskassa kyynerpäitä myöden.
Vanhaa paskaa ei kannata lämmittää.
kandeisko ehkä keskittyy omaan elämään, mamis?
Lulu älä ole kateellinen.
Onnea äidille rouvaksi tulemisen johdosta.
Onnea ja iloa uuteen avioelämään.
Aviomies pitää varmasti vaimonsa ja vaimon lapsen tyytyväisenä.
Tuo on yleensä kova paikka lapselle ja vaatii erityistä osaamista että kaikki loksahtaa kohdalleen.
Tästä löytyy faktatietoa kun on tutkittu lasten huostaanottoja ja niiden syitä:
"Lasten huostaanotot vuonna 2004 Helsingissä 876 lasta
Vanhempien omat ja heidän keskinäiset ongelmat sekää avo- tai avioerot ovat johtaneet 75%:lla tapauksista lapsen sijoitukseen. Perherakenteessa ei tapahtunut oleellista muutosta 25%:lla tapauksista.
Muutokset perherakenteessa ennen sijoitusta ovat tytöillä selkeästi suuremmat kuin pojilla. Pojilta puuttui tyttöjä useammin isä, mutta ennen sijoitusta uusperheiden syntyminen on tyttöjen (87 %) osalta selkeästi poikia (60 %) suurempi.
Avioero ja uusperheen synty tuo tullessaan monen tasoisia ongelmia. Yhtenä uutena asiana on uusien aikuisten muuttaminen sisään ja mahdollisten uusien sisarusten tuleminen mukaan. Riski on kasvanut tästä huomattavasti jos uusperheen puoliso on tullut eri kulttuurista. Erityisesti 13 -17 vuotiaiden kohdalla Uuusperheen syntyminen aiheuttaa usein voimakkaita ristiriitoja ja johtaa useimmin sijoitukseen. "
Minun vanhempani erosivat kun menin yläasteelle (eli olin 13) Isä joi ja joi ja joi ja äiti muuti toiselle paikka kunnalle jossa sillä oli jo uusi miesystävä (nyt ollu se sama jo tähän asti). inhosin äitiäni mutta jälkeen päin ymmärsin, että ero oli parasta mitä minun syntymäni lisäksi on voinut sattua heidän avioliitossaan;D
En tervehtinyt äidin miestä ja osoitin muutenkin mieltäni aina kun mies oli käymässä äidin luona (suomalainen siis mutta samaprosessi kuitenkin)
Samalla toivoin että isä saisi jostain naisen, joka katsoisi sen perään ja mmuuta kun isä vaan joi ja oli työttömänä mutta siitä se sitten virkosi taas elämään muutti kaupunkiin ja löysi niitä naisia (ja töitäkin) mutta kukaan niistä ei jääny pitkä aikaiseksi (ei työtkään). isän naisille olin ystävällinen mutta inhosin äidin nyksää kuten olin inhonnut kaikkia äidin mies kavereita aiemminkin, koska minu isäni oli aivopessyt minut ajatteleemaan että äiti on huoraamassa kun se liikkui yksin tai mun kanssa kylillä ja tapasi kavereitaan (mitähän se siihen aikaan on ees mulle tarkoittanut? 5-10vuotiaana).
Nimitin äitiäni huoraksi jota kadun vieläkin mutta ymmärrän sen isäni, kautta koska isä sanoi äitiä aina huoraksi se iskoistui myös minuun.
Nyt minun ja äidin miehen välit ovat ihan hyvät. En haluaisi että he eroaisivat tai eivät olisi yhdessä. Nyt ajattelen taas pahaa äidin muista poika kavereista mutta toisaalta olen päässyt mustavalkoisesta ajattelusta ja koko huoruuden ja naisen aseman ja roolin pohdinnoissa jotenkin korkeammalle tasolle että näen koko kirjon enkä vain jotain kulttuurin määrittelemää normia.
mielestäni murros iäisen ei ole sen helpompaa hyväksyä äidin uutta miestä olipa tämä tumma tai vaalea tai suomalainen tai ulkomaalainen. naisen uusi mies on aina kulttuurisesti epäodotuksellinen hyypiö ja entinen mies on hylätty kunnonmies ja oma ISÄ (vaikka olikin millainen hakkaaja ja pelkuri hyvänsä)ja murrosikäisen mustavalkoisessa ajattelussa tämä normi heijastuu.
Mutta jos äiti on onnellisempi tämän mustan kanssa ja musta mies tulee vastaan myös jonkinlaisena kaverina tämän pojan (lapsen) odotuksiin, suhde voi kehittyä lämpimäksi, jolloinka murrosikäisen on helppo hyväksyä uusi perheen jäsen elämäänsä ja ymmärtää sekin, ettei se uusi ole viemässä hänen isänsä paikkaa (tähän myös vaikuttaa se miten naisen entinen mies ottaa asian isänä ja ex-miehenä ja ehkä myös kulttuurillisessa kontekstissa suomalaisena miehenä joka korvataan ulkomaalaisella, jos hän on taipuvainen näkemään tämän jotenkin näin). Lapselle tulisi myös näyttää että uusi mies ei ole viemässä myöskään hänen paikkaansa (oma äitini oli aina enemmän nyksänsä kanssa kuin minun mikä herätti mustasukkaisuutta minussa).
Kaikki on hyvin jos mies on mukava ja uusi sekä vanha tulevat toimeen keskenään ja äiti on onnellinen, tällaisessa ympäristössä murrosikäinen lapsikin oppii ymmärtämään ihmissuhteiden vaihtuvuuden realiteettia.
Siinähän ei olisi mitään järkeä jos musta mies hakkaisi äitiä ja uusi isä olisi ollut leppoisa kalakaveri ja musta mies vain väheksyisi poikaa (lasta) silloin pojan ei tulekaan sopeutua tilanteeseen vaan näyttää mustalle miehelle ovea jos alistettu (rakkaudessa, näyttämisenhalun ylpeydessä tms.) äiti ei sitä voi näyttää.