olemme avoliitossa, olleet jo lähemmäs 10v. Viime aikoina on läheisyys ja seksi vähentynyt kokoajan.
Itse koen (olen nainen), että ongelma on se, että mies vaatii seksiä.... tiedän, että sitä on hänen mielestään liian harvoin (ja olen itsekin samaa mieltä).
Siis ongelma on minulle se, että mies ei muutoin halua olla lähellä, ei koske, suukottele, pyydä syliin tms. Olen sanonut tuosta hänelle, että haluaisin että hän koskisi minuun muutenkin, kuin sängyssä!
Olen hiton surullinen tuosta, että en saa kosketuksia tai halauksia. Ei minua huvita harrastaa seksiä, jos en koe olevani ihana ja haluttu myös muuten arjessa.
Minusta on aivan käsittämätöntä, miten mies ei tuota tajua (ja kun olen asiasta sanonutkin)...
että tykkäisin, jos vaikka tiskatessa hän tulisi taakse ja halaisi ja suukottaisi tms.
Mutta ei. Ja eipä kai sitä toista voi pakottaakaan, jos ei huvita.
Mutta sitten pitäisi sitä seksiä kuitenkin saada! Välillä oikein v***ttaa, miten tollo voi mies olla. Kyllä minuakin varmasti haluttaisi harrastaa seksiä illalla, jos päivän aikana olisin saanut suukkoja jne.
Tähän asti olen kuitenkin olettanut, että hän rakastaa minua muutenkin. Mutta täytyykö muuttaa mielipidettä, että sittenkin hän käyttää vain panopuuna?!
Onko kenelläkään vastaavaa?
Itse koen (olen nainen), että ongelma on se, että mies vaatii seksiä.... tiedän, että sitä on hänen mielestään liian harvoin (ja olen itsekin samaa mieltä).
Siis ongelma on minulle se, että mies ei muutoin halua olla lähellä, ei koske, suukottele, pyydä syliin tms. Olen sanonut tuosta hänelle, että haluaisin että hän koskisi minuun muutenkin, kuin sängyssä!
Olen hiton surullinen tuosta, että en saa kosketuksia tai halauksia. Ei minua huvita harrastaa seksiä, jos en koe olevani ihana ja haluttu myös muuten arjessa.
Minusta on aivan käsittämätöntä, miten mies ei tuota tajua (ja kun olen asiasta sanonutkin)...
että tykkäisin, jos vaikka tiskatessa hän tulisi taakse ja halaisi ja suukottaisi tms.
Mutta ei. Ja eipä kai sitä toista voi pakottaakaan, jos ei huvita.
Mutta sitten pitäisi sitä seksiä kuitenkin saada! Välillä oikein v***ttaa, miten tollo voi mies olla. Kyllä minuakin varmasti haluttaisi harrastaa seksiä illalla, jos päivän aikana olisin saanut suukkoja jne.
Tähän asti olen kuitenkin olettanut, että hän rakastaa minua muutenkin. Mutta täytyykö muuttaa mielipidettä, että sittenkin hän käyttää vain panopuuna?!
Onko kenelläkään vastaavaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oispa mulla sunlainen nainen, kun oma ei tykkää fyysisestä läheisyydestä kuin sukupuolisen kanssa käymisen aikana
Naiseni kun ei anna edes koskea sexistä puhumattakaan. Kovasti haluaisin halia, pusia, hieroa ja taputella pepulle yms. pientä. Mutta ei! Kuivaa ja nuivaa on ollut jo lähes vuoden ja tähyänkin tässä muille mättähille. Ei auta keskustelut tms. Jos kerran vuoteen vaatii sexiä niin ei kai se nyt ole liikaa vaadittu? Haluja mulla olisi vaikka pari kolme kertaa vko.
ei mulla mielestäni hyvin mene, kun en saa niitä kosketuksia mitä haluaisin..... enkä siten kykene seksiinkään "kylmiltään", jos ei muuna aikana ollenkaan kosketella.
Eipä sillä, olen minä yrittänyt, ja usein suostunutkin siihen seksiin. mutta voin sanoa (ja olen miehellekin sanonut!) että olisin huomattavasti halukkaampi, ja seksi olisi paljon parempaa jos meillä olisi muunakin aikana läheisyyttä. Mutta ei mene hälle se päähän. Surettaa ja vi**taa, en voi muuta sanoa.
väärä ihminen on sanojana. Niin, harvoin, luulisin pidemmässä parisuhteessa seksi kumppanien välillä kohtaa molempia tyydyttävästi. Milloin jommallakummalla jokin asia hiertää, ettei seksuaalisia haluja ole. Ja jos vain toinen haluaa, alkaa sekin asia hiertää ja vaikuttaa parisuhteen muihinkin asioihin. Toinen haluaa ja toista alkaa suututtaa toisen haluaminen ja asiasta jankuttaminen. Alkaa oravanpyörä ja silloin seksistä tulee se kirosana. Pitäisi pystyä puhumaan asiasta asiallisesti ja ymmärtää toisen tunteet ja halut. Seksi on hieno ja upea asia kahden ihmisen välillä ja kauneinta läheisyyttä mitä tiedän, jos molemmat toisiaan rakastaa. Ja jos rakastaa , arvostaa ja kunnioittaa, ottaa silloin myös toisen huomioon. Niin muussa läheisyydessä, kuin seksissäkin.
Siinä olet oikeassa, ettei seksi saa olla ainoaa läheisyyttä ja vain omien halujen purkamista, toista huomioimatta. Itse elän suhteessa, jossa läheisyyttä riittää. Seksihalumme eivät vain aina kohtaa, avovaimoni haluaa huomattavasti harvemmin kuin minä. Aluksi närkästyin, kun torjumisia tuli ja milloin mitäkin syitä, ettei hänellä haluja ollut. Kuukausi jopa joskus kaksikin tuntui ikuisuudelta, ettei seksiä saanut. Siitä alkoi tulla asia joka oli päällimmäisenä mielessä, se suututti. Ja sitten kun hän viimein suostui, tuntui, ettei ollut mukana koko touhussa, vaan vain siksi, että olisin tyytyväinen. Muuten meillä kyllä läheisyyttä oli ja huomioin häntä, suukottelin , hieroin, kerroin kuinka hänestä pidin, kuinka upea ja viehättävä hän on jne. Kuitenkin, heti kun seksistä tuli kyse, hän kieltäytyi. Aloin tuntea itseni ei haluttavaksi ja jopa sekin välähti mielessä, että hänellä olisi joku toinen ja se että hakisin seksiä muualta. Kumpikin vaihtoehto onneksi jäi ja pääsimme asteelle, että pystyimme asiasta riitelemättä ja avoimmesti keskustelemaan. Hänellä halut vain olivat harvemmassa, kuin minulla ja asiat töissä painoivat ja hänen isänsä sairasteli ja vei huomion sinne. Keskustelussa hän kertoi nauttivansa seksistä paljon enemmmän, kun se ei olisi lähes jokapäiväistä. Närkästymiseni ja vaatimukseni myös aiheutti sen, että hän alkoi kokea sen pakonomaisena ja siksi vastenmielisenä. Hänestä suhteesta oli tullut seksikeskeinen ja yhdessäolon päätarkoitus. Ymmärsin häntä ja myös hän alkoi ymmärtää minua ja halujani. Keskustelimme useita kertoja ja vain olimme lähekkäin, hyväilimme toisiamme, mutta emme jatkaneet yhdyntään asti. Näin meni muutamia kertoja, kunnes hänen halunsa palasi. Muuta läheisyttä välillämme on päivittäin, suukottelua , halimista, huomioimista...arvostamme toisiamme. Nykyään myös seksi sujuu ja hän on yhtä halukas, kuin minäkin. Edelleenkin hän kyllä haluaa harvemmin, kuin minä, mutta useammin kuin aikaisemmin. Myös monipuolisuus ja avoimmuus seksissämme on lisääntynyt ja se on kerrassaan mahtavaa, niin hänestä, kuin minustakin. Opimme huomioimaan toisemme tarpeet ja hyväksymään niiden erilaisuuden. Nyt kun seksi jo pitkä aikaa on sujunut, on se myös vaikuttanut muuhunki tyytyväisyyteen parisuhteessamme ja muu sujuvuus seksiin. Niin se vaan menee. Eli kyllä seksillä suhteessa merkittävä osa on. Olen ja tiedän, että myös hän on, onnellinen suhteessamme. Ja siitä olen iloinen, että asiat saatiin sujumaan ja uskon, että tulevaisuudessakin keskustelu ja avoimmuus on se jolla ongelmat ratkaistaan. Toisen huomioiminen on tärkeää.
Itse (nainen) haluan harvemmin kuin avopuolisoni. Olemme puhuneet asiasta muutaman kerran, mutta se on jotenkin ahdistanut mua. Kun asetelma on ollut jotenkin niin, että vika on mussa, kun mua ei haluta. Me ollaan oltu yhdessä 4 vuotta ja ollaan molemmat alle kolmikymppisiä. Suhteen alussa harrastettiin seksiä paljon useammin, nykyään n. 3 krt viikossa. Ja tuo ei riitä miehelleni, hän haluaisi enemmän. Just se jankkaaminen ja alituinen vonkaaminen on johtanut siihen, että mun halut on vähenneet entisestään. Mä pitäisin mielelläni esim. viikon tai jopa kuukauden tauon, jos vaikka se auttaisi ja saisi mun halut lisääntymään. Mutta tuollaista taukoa en voisi edes ehdottaa miehelleni. Meillä on suhteessa kuitenkin muutakin läheisyyttä kuin vain seksiä, halitaan ja pusitaan monta kertaa päivässä. Luulen, että mun haluihin vaikuttaa myös stressi töissä. Ja sen tasapainottamiseksi mä urheilen paljon, mikä antaa lisäenergiaa mutta toisaalta myös vie paljon energiaa.
Aiemmin pohdin, onko mussa tai meidän suhteessa jotakin vikaa, kun haluan harvemmin kuin mieheni, mutta nyt huomaan, että se on täysin luonnollista. Ja ihana kuulla, että muillakin on samanlaisia ongelmia. Pitäisi varmaankin vielä jutella aiheesta, sillä se tosiaan vaivaa mua ja varmasti myös miestäni.
Hei, ymmärrän ikävän tilanteesi kun läheisyys puuttuu niin seksi tuntuu vaan mekaaniselta, ihan niin kuin olisit maksullinen nainen mutta vaan suhteessa... Se pitää ymmärtää että kaikki eivät ole helliviä ihmisiä mutta yksi asia kiinnostaa: hellitkö koskaan itse miestäsi? Menetkö yllättäen hänen luo ja vaan halaat? Vai oletatko koko ajan vaan että mieheltä pitää tulla aloite...
halailen kyllä itse, ja koskettelen (se taisi jäädä mainitsematta), ja menen syliin istumaan jne. Mutta kun lähes aina tulee tyly vastaanotto: toinen pyristelee pois halauksestani jne.
Olen sitten joskus koettanut kärvistellä itsekin, että no eipä kosketa sitten toisiamme. Olen odottanut, että milloin mies koskee, jos minä en. Mutta ei hän koske, ehkä viikko menee, ja sitten minun on jo pakko mennä lähelle (ja sitten soimaan itseäni, että enkö osannut sen pidempään katsoa olisiko mies milloin vaikka halannut....)
Ja sitten esim. hierominen. olen joskus pyytänyt häntä että hieroisi, mutta siihenkin vain tiuskii että ei osaa, ja selvästi vastenmielistä hänelle. Eikä halua itsekään, että häntä hierottaisiin, ei kuulema pidä siitä.
Hirvittävä valitusvirsi taas, mutta näin onpi asiat meillä....
LÄheisyys on kahdesta ihmisistä kiinni, joten mitäpä jos itsekin harrastaisit läheisyyttä? Jos hän tekee jotain, niin läpsäse pepulle, halaille ja pussaile ja istu syliin ym. Alkaa se pikkuhiljaa sitten aukenemaan.
Eli töitä, joskus tuollaiset asiat pitää aloittaa alusta=)
Ettei vaan olisi niin, että miehelläsi on toinen nainen? Yleensä kylläkin siinä tapauksessa halut lisääntyy kotonakin, mutta voi käydä toisinkin päin.
Tuntuu ihan kuin minä olisin kirjoittanut tuon. Olen viimeisen vuoden koittanut jos kuinka lähestyä, pussailla, tehnyt aloitteita, laittanut nättiä päälle, ostanut hierontaöljyt ja hieronu jne... Mitään vastakaikua en ole saanut. Aina on jokin syy ollut miks ja miks, ei jaksa, stressiä töissä, pitkä päivä, et yrittänyt tarpeeksi, en syty sormia napsauttamalla jne...Nyt vuoden päivät on kulunut ja mies ilmoitti tehneensä vuoden irtiottoa ja ilmoitti ettei ole tunteita eikä rakasta. Olen aivan turhaan ollut yksityisyrittäjä joka on saanut torjuntoja ties kuinka paljon. Enkä ole lihava, ruma tai epäsiisti,vaan ihan seksikäs nainen.
Uutta matoa koukkuun! Vanha suhde ei parane puhumalla eikä lämmittämällä. Olette tulleet yhteisen tienne päähän. Älkää pilatko omaa ja toisen loppuelämää. On aika siirtyä elämässä eteenpäin. Turha kärsiä. Hellyys ja seksi kuuluvat elämään. Ellei niitä saa kotoa, on lähdettävä uusiin seikkailuihin ja antauduttava elämälle. Ei kuolemalle, sillä sitähän se suhteen kuoltua on, hidasta kuolemista ja näivettymistä. ON SUUNNATTAVA KOHTI ELÄMÄÄ!
Uutta seksiä kehään. NS: Kyllästyminen rutiiniin aiheuttaa kaikenlaista. Jutelkaa, keskustelkaa. Nykypäivänä erillaisuutta saa monella tavalla seksiin. ME urheilua harrastava, työssäkäyvä normaali aviopari, pyydämme tutut (2 miestä)) kaveria kylään. Valikoimme fiksut, terveet ja myös mahd. urheilevat, (itse n.40, kaverit 25- 50) Tutustuttu varovasti/varmasti tätä varten. Olemme heteroita, oma aviomies kuvaa. Puhume kaikki asiamme, rakkaus kukoistaa. Teemme videofilmin sekstaillen niin, että seksikäs vaimo saa mahtavan aktin. PS: joskus vaimo soittaa "kaverit käymässä" ottaa kameran tekee filmin. Vaikka aviomies itse on aktiivinen, saamme kaikki mitä toivomme PS: Omatekoista filmiä on kiva katella välillä. Ei tarvi ostaa kalliita. MITÄ MIELTÄ ASIASTA? ja kokeilkaa!
niin se vaan on teidänkin suhteessanne.
Ei meidän mielestä kuitenkaan. Sovussa ollaan oltu jo vuodesta 82...jne
Toimii kaikin puolin :) pitää olla tyytyväinen.
Olen nainen ja saan hellyyttä ja annan sitä ihan ohi kulkiessakin on kiva ja ihana sipaista toisen poskea, hiuksia, rintaa tai takapuolta. Katselemme telkkaria toistemme kainalossa ja silittelemme toisiamme välillä pusutellen. Seksiä on riittävästi, vain kuukautisten aikaan jää muutama päivä välistä, muuten miltei päivittäin ihan yhteisestä halusta.