Olen siis 41v. Olen ihan "normaalin" näköinen ja luonteinen suomalainen nainen. Olen aina pitänyt huolen kodista ja lapsista. Huom. lapset nyt aikuisia paitsi nuorin, tytär, vielä teini. Olen kolmatta kertaa eroamassa (lapset ekasta liitosta kaikki neljä) ja jostain syystä en "saa pidettyä" elämäni miehiä. Siis ihmettelen missä ihmeessä vika? Aina on ollut ruoka valmiina ja koti siistinä kun mies tulee reissu hommista (viim.liitto). Petihommmissa on aina kaikki käynyt ja olen pitänyt myös vartalostani huolta. eli henkisesti ja ruumiillisesti pitäisi kaikki olla ok. Siis mikä minussa on vikana vai onko se juuri se?
Mikä minussa vikana?
tintsa41v
172520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
se Sinussa tarvitse välttämättä vika olla???
Miksi näin kyselet jos Sinulle on vain sattunut "väärät" kumppanit? ei sitä kukaan voi tietää eikä ainakaan täällä palstoilla.
Vain omia arvioitaan voi tietysti esittää kuka vain mutta ne voinee jättää suurimmalta osin omaan arvoonsa.
Koita vain jaksaa ja pärjätä mahdollisimman hyvin eteenkin päin.
Elämän miehillä on mistä valita, vaihtelu virkistää.
Vauva-asteelle jääneitä miehiä, jotka etsivät äitiä? Naista, joka rakastaa pyyteettömästi, nostaa jalustalle yms.
Saattaa olla mustasukkaisuus omia lapsia kohtaan myös ongelmana (lapsi vie sinun huomiosi)
Jospa ne miehet kaipaavat koko ajan huomiotasi, jalustalle nostamista, ihailua ja sinä et lasten hoitokiireissäsi ole muistanut palvoa heitä koko ajan.
Tällaista tuli mieleeni näin äkkiseltään.
Sama tuli minullekin mieleen.
Minusta ap. elää miestensä kautta, eli hän tarkastelee elämäänsä sen pohjalta, onko hänellä miestä vai ei. Jos hänellä ei ole miestä, hän ajattelee, että hänessä on jotakin vikana.
Minullakaan ei ole miestä juuri tällä hetkellä. En kuitenkaan mieti, onko minussa jokin vikana. Se ei ole oleellinen asia. Minussa on toki huonot puoleni, mutta en mieti tätä asiaa, koska olen sellainen kuin olen ja olen sinut itseni kanssa.
Minun ei tarvitse muuttua miellyttääkseni jotakin miestä. Jos sopiva mies sattuu kohdalle, niin mukava asia, mutta mikään pakko minun ei ole jatkuvasti pitää miestä elämässäni. Elämssä on tärkeämpiä asioita, mm. mielenkiintoinen työ tällä hetkellä.
Älkää hyvät naiset eläkö tällä tavalla miesten tai toisten ihmisten kautta ja hakeko tällä tavalla hyväkyntää omalle olemassaolollenne. Se hyväksyntä pitää löytyä teistä itsestänne. Itsekunnioitus ja itsetuntemus ovat avaimet parempaan elämään ilman miestä - tai miehen kanssa. (samat sanat myös miehille - älkää ripustautuko naissuhteisiinne)
Ilmeisesti miehet ovat aina lähteneet pois? Onko näissä miehissä muita yhteisiä piirteitä?
Kun minulle tuli ero lasteni isästä tein itselleni hyvin selväksi mitä seuraavalta liitolta haluan ja mitä en edellisestä ota mukaani. On tärkeätä tiedostaa miksi ero tuli ja mitä voi siitä oppia.
Päätin etten enään ota miestä joka on muusikko. Päätin etten halua miestä joka on poissa kotoa.
Rakensin eron jälkeen (viisi vuotta olin yksin) itselleni oman elämän. uusi kumppanini on täysin päinvastainen mies kuin edellinen.
Hän puhuu, hän on läsnä ja hän ei osaa soittaa mitään soitinta.
Minä itse olen varmasti ihan eri ihminen tässä liitossa kuin edellisessä. Ymmärrän mitkä asiat minun pitää itsessäni muuttaa ja mihin kiinnittää huomiota jotta olen onnellinen.Vaikeinta on olla itsekäs. Lapset pitävät tietenkin osittain tästä asiasta huolen. Kärsin myös liiallisesta "uhrautuvaisuudesta" ja passaamisesta. Kun minä koen tekeväni "liikaa" muiden eteen kärsivät siinä myös nämä nämä muut. Tähän yritän nyt kiinnittää huomiota. Otan omaa aikaa kun tuntuu siltä. Kyllä mies ja isot lapset saavat eväänsä itse tehtyä.
En minä ole täällä tekemässä heitä onnelliseksi eikä tuo mieheni ole täällä tekemässä minua onnelliseksi vaan jakamassa sen onnellisuuden kanssani. Se onnellisuus täytyy löytää itsestä.
Kuinka nopeasti vaihdoit liitosta toiseen? Yksin oleminen eron jälkeen on välttämätöntä. Sinä aikana minä pystyin näkemään ne omat vikani mitä tein ja muuttamaan itseäni. Jos menee liian nopeasti uuteen liittoon niin siirtää vanhat tapansa tähänkin liittoon. Muutosta ei tapahdu itsessä vaikka kaveri vaihtuu.
vain tekstistä osan pois, mutta kyllä mies tarvitsee muutakin kuin siistin kodin, ruokaa pöytään, kivannäköisen vaimon ja seksiä. Eivät ehkä myönnä, mutta kaipaavat myös halauksia, hellyyttä ja pusuja. Tai keskitytköhän liikaa siihen, että "saat pidettyä" miehen luonasi...
Jos nainen on ns. moottoriturpa, ei sitä kukaan mies pitkään kestä.
Vaimoni kun joskus jaarittelee työasioistaan, tulee mieleen että jos tuo olisi alituista, lähtisin nostelemaan.
Ei sussa varmaan oo mitään vikaa, mulla nyt toisesta erosta puoli vuotta ja voin sanoa että joka kerta alan herää aamuisin ja olen onnellinen, ensimmäistä kertaa 20vuoteen. En ole ennen ikinä ollut yksin ilman kumppania, vaikka on pelottavaa yksin lasten kanssa niin mieluummin kuin väärän kanssa. Olin pitkään naimisissa ekan miehen kanssa ja hän petti usein joten erosin hänestä, toisen mieheni kanssa menin koska luulin hänen olevan parempi koska oli todella erillainen kuin eka, kiltti, kunnon mies, hyvä työpaikka, kunnon perheestä jne. mutta ei sekään, vuosia kesti. Ymmärsin että minun täytyy tehdä itseni onnelliseksi eikä odottaa sitä mieheltä ja nyt vasta sen tajusin kun olen ollut yksin. On ollut aikaa ajatella enkä edes halua miestä mukaan tähän elämään tällä hetkellä, ehkä joku päivä jos tulee vastaan niin osaan tehdä paremmin mutta on parempi ottaa vähän aikaa välissä ja oppia tuntee itsensä ja ruveta tekemään hyvää ittelles. Jos menee miehestä toiseen heti niin helpommin tulee tehtyä virheitä kun ei ole ollut aikaa ajatella näitä asioita kunnolla. No toivottavasti tää auttaa vähän?
kyllä niin oikeaan! Ei tosiaan voi odottaa, että mies tekisi onnelliseksi, kyllä ne onnen avaimet on jokaisella itsellä.Sen kun vaan jaksaisi aina muistaa, heikkonakin hetkenä...
Olet niin täydellinen, ettet vain olisi narsisti?
Lyhyestä tarinastasi minulle tulee mieleen eräs nainen jonka tunnen.
Hänellä on kyllä miehiä ollut eron jälkeen huomattavasti enemmän.
Milloin olet eronnut? Etkö ole vielä ehtinyt kaksinumeroiseen lukuun?
Jos arvaukseni osui, (mitä kyllä epäilen) niin miehiä tulee tulemaan ja menemään.
Ei ollut tarkoitus loukata, mutta kun kerran kysyit...
Öö. Siis olet hoitanut lapset, pitänyt kodin kunnossa, ruuan valmiina. Seksi on tominut. Mutta missä on se henkinen puoli? Tai jos se onkin sinun puoleltasi toiminut, niin entä miehen?
Minä en laittanut exälle ruokaa valmiiksi, kodin ja lapset hoidin kyllä yksin. Ja yksin yritin myös pitää parisuhdetta kasassa ja vaalia sen henkisiä arvoja (itselleni tärkeitä). Lopulta olin todella tyytymätön. Exäni ei puolestaan ei ollut. Hän ei olisi halunnut eroa. Ei sitten millään.
Ja sitten; jos mies vainuaa, että haluat vain "pitää suhteen kasassa", niin liitto kuin liitto on tuomittu eroon (tai jatkumaan pystyyn kuolleena). Kyllä niitä henkisiä - ja nimenomaan yhteisiä - arvoja pitää olla.
Naisten henkisyys on usein uskoa henkimaailmaan ja humpuukiin. Sekös miestä vituttaa?
Kaikki jotka sanovat hoitavansa kaiken yksin, myös huomaavat pian olevansa yksin.
Jos miehen työpanos ei ole minkään arvoinen, olkaa hyvät ja poistukaa vähin äänin!
Tuossa alla on näppärä testi! Mittaa oletko älykkäämpi (=kiinnostava) kuin Anne Mattila!
yritä miellyttääkään miestäsi. Meillä olen tehnyt selväksi että minä määrään oman elämäni suunnan ja toiset tekee mikä niille passaa niin ei ole ainakaan mies ollut lähtemässä mihinkään.
Uskomatonta...Mutta lyhyesti virsi kaunis..
Katso tavallisen peilin sijasta "sielusi" peiliin, eiköhän sieltä jotakin löydy!!
Nauti lapsestasi, syö ja liiku!
Jos vain mitenkään mahdollista, kehitä itseäsi, lähde vaikka opiskelemaan... Unohda jo se pinnallisuutesi, tässä maailmassa jo tarpeeksi kaakatusta, ja sitähän miehet jaksa ei, totisesti ei! Koitahan nyt selvitä ilman miestä, yritä edes.
Mitä muuten meinaat kuvasi muuttavan tilannetta?
Nähtyäni sen olisin kyllä hyvin mieleellään yksin. Kiire vai??
Ei sinussa vikaa ole, et vain ole vielä löytänyt Sitä Oikeaa. Miehet tulevat 40-50 vuotiaina uudelleen murrosikään, jolloin he haluavat purkaa avioliittonsa ja lähteä uuden naisen etsintään. Yhteiskunta on vapautunut ja ihminen voi mennnä montakin kertaa avioliittoon kenenkään enää sitä ihmettelemättä.
Johan narahti!
Jos joku on lapsellinen murkku, niin nainen, aina ja iankaikkisesti!
Kaunarit,salkkarit ja ostos-tv ovat useimpien naisten "raskasta" arkipäivää.
Kun sitten mies niistä vähänkin ivallisesti huomauttaa, niin soitetaan ennustajalle, että onko liitto kriisissä.
Ennustaja aikansa lypsettyään, ilmoittaa, että huonosti menee.
Sen perusteella sitten haetaan avioero!
Eron hakija on lähes aina nainen, joka ei kestä "kaiken" tekemistä yksin.
Ne harvat miesten hakemat erot on saatu aikaan nalkuttamalla olemattomista asioista, ja niistäkös mies hermostuu!
Kiertopalkintona oloon on yleensä joku syy.
Tässä tapauksessa se voi hyvin olla neljä lasta. Toivottavasti.
Saa sitä todella mennä naimisiin vaikka kymmenen kertaa.
Sillä voi jo päästä lööppeihin.
Unibetilla on varmaan jo vedonlyönti, kuinka kauan Tanja Karpelan liitto tällä kertaa kestää?
Uskooko kukaan sen kestävän? Tuskin.