Ex-ystävä ei tajua...

Olen lapsesta saakka ollut erään ystävä. Pienenä olimme kuin paita ja peppu. Leikimme usein, useimmiten joka päivä. Teini-ikäisinäkin olimme aika usein yhdessä, mutta sitten yhteydenotot alkoivat harvenemaan ja harvenemaan. Sitten alta kakskymppisinä tapasimme harvoin ja tapaamiset eivät tuntuneet mitenkään luontevilta. Aina hän arvosteli tekemisiäni ja sanomisiani. Mikään minun päätettävä asia ei ollut hyvä.

Nyt, ollessamme aikuisia, en tunne mitään yhteyttä häneen. Aivan kuin olisimme yö ja päivä. Yritin kerran kirjoittaa hänelle sähköpostia, mitä ystävyydellemme on käynyt. Hän ei vain ole ymmärtänyt asiaa ja hinkuu vielä että tapaisimme ja oltaisiin bestiksiä. Hän ehkä pitää minua parhaana ystävänään, koska olen ollut niin nöyrä ja kuunteleva. Tuntuu kuin antaisin hänelle enemmän kuin hän minulle.

Kaikista pahinta on se, että hän ei sitten anna periksi millään. Jos sanon ei, niin hänestä se terkoittaa sanaa "ehkä" tai sitten en ole oma itseni.

Mitä tehdä?
3339
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

tai muita ystäviä kuin sinut. Ehkä voisit koettaa keksiä jotain uusia ystäviä hänelle! :) miettisit vaikka jonkun oman ystäväsi, joka sopisi hänen ystäväkseen, tai muuta

Äänestä
  • Hänellä on kyllä ystäviä vaikka kuinka paljon! Siksi ihmettelenkin, miksi hän vielä roikkuu minussa. Miten voisin sanoa hänelle hienovaraisesti, ettei ota enään minuun yhteyttä?

    Äänestä

  • alk.per.viest.kirj. kirjoitti:

    Hänellä on kyllä ystäviä vaikka kuinka paljon! Siksi ihmettelenkin, miksi hän vielä roikkuu minussa. Miten voisin sanoa hänelle hienovaraisesti, ettei ota enään minuun yhteyttä?

    salaiseksi tai siis vaihda sitä. vaihda mailiosoitetta, skypeä, mitä ikinä käytätkään!

    niin, ystäviä muka voi olla paljon, mutta onko niistä kukaan sinun oikea ystäväsi? se onkin eri kysymys

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


...irtautua minusta! kirjoitti:

Olen lapsesta saakka ollut erään ystävä. Pienenä olimme kuin paita ja peppu. Leikimme usein, useimmiten joka päivä. Teini-ikäisinäkin olimme aika usein yhdessä, mutta sitten yhteydenotot alkoivat harvenemaan ja harvenemaan. Sitten alta kakskymppisinä tapasimme harvoin ja tapaamiset eivät tuntuneet mitenkään luontevilta. Aina hän arvosteli tekemisiäni ja sanomisiani. Mikään minun päätettävä asia ei ollut hyvä.

Nyt, ollessamme aikuisia, en tunne mitään yhteyttä häneen. Aivan kuin olisimme yö ja päivä. Yritin kerran kirjoittaa hänelle sähköpostia, mitä ystävyydellemme on käynyt. Hän ei vain ole ymmärtänyt asiaa ja hinkuu vielä että tapaisimme ja oltaisiin bestiksiä. Hän ehkä pitää minua parhaana ystävänään, koska olen ollut niin nöyrä ja kuunteleva. Tuntuu kuin antaisin hänelle enemmän kuin hän minulle.

Kaikista pahinta on se, että hän ei sitten anna periksi millään. Jos sanon ei, niin hänestä se terkoittaa sanaa "ehkä" tai sitten en ole oma itseni.

Mitä tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu