Mitä tarkoittaa kun mies sanoo että hänelle maailman tärkein ihminen on hänen paras ystävänsä, joka ei siis ole hänen tyttöystävänsä. Piäisikö tyttöystävän uudelleenharkita suhteensa tällaiseen mieheen vai mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kokemuksia?
kaveri maailman tärkein?
Tytteli
121417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikea sanoa. Voi tarkoittaa montaakin eri asiaa. Jos mies on tuntenut kaverinsa vaikkapa 10 vuotta ja tyttönsä 2kk, niin kyllä se kaveri silloin ehkä vielä tärkeämpi on. Naiset ja miehet voivat vaihtua useinkin, mutta tosi ystävät säilyvät.
Nämä kaverit ovat tunteneet toisensa n. 15 vuotta ja me olemme seurustelleet 5 vuotta. Kuitenkin kun suhteessa ollaan niin haluaisi olla se No. 1 eikä toinen eikä kolmonen.
Eikö kuitenkin se tykäämisen laatu ole erilaista mitä tule kavereihin ja partneriin? Minun puoleltani ainakin on, mutta tämä tilanne kyllä hieman rajoittaa tuota suhteeseen suinpäin heittäytymistä. Pistää miettimään että kannattako paljoa satsata tuollaiseen mieheen jolle ei kuitenkaan ole kuin se kakkonen.
Meillä käytiin joskus vastaavanlaista keskustelua, kun miehelleni paras ystävä oli myös se ykkönen...
Tosin tarkemmin asiaa analysoituamme totesimme, ettei tyttöystävää ja parasta ystävää voi laittaa samalle viivalle, kun kysymys on niin erilaisista tunteista. Sitäpaitsi, eihän kyseessä ole kilpailu, vaan kaksi erilaista suhdetta samaan ihmiseen... Rakkautta, aikaa, välittämistä ja huolenpitoa riittää varmasti molemmille!
Eli älä ota moisesta itseesi. Jos miehesi kuitnkin viettää 95 prosenttia ajastaan sinun kanssasi, kertoo se jo jotain... Jos hän on valinnut sinut kumppanikseen, sinun ei pitäisi tuntea olevasi 2. sijalla. Käytäntöhän osoittaa, että olet ykkönen!
Ystävien kanssa vietetty aikakaan ei ole sinulta pois. Jos olette paljon yhdessä, saattaa aika kullata muistot ja ystävät tuntua houkuttelevimmilta kuin ovatkaan... Mutta sinun luoksesi hän aina palaa!
Meillä oli kans näin aluksi mutta kauemman aikaa seurusteltuamme mieheni on osoittanut kykyä laittaa minut numero 1:ksi ja nykyään olen se myös hänelle. :) Huomautin siitä kyllä aika usein hänelle ja ehkä se toimi. Pitää kuitenkin muistaa antaa sen toisen olla niiden "jätkienkin" kanssa aina silloin tällöin että sitte on taas mukava olla kahdestaankin. :) tsemppiä! kyl se sun miehes varmasti susta välittää! Se on vaa sellasta miehen uskomatonta logiikkaa! ;D
Itsellänikin on muutama todella hyvä ystävä, jotka olen tuntenut jo melkein 15 vuotta; siis aivan pikkulapsesta pitäen!
Voi sitä ressukkaa, joka yrittää minun ja ystävieni väliin tunkeutua...siinä ei armoa tunneta.
Ja kyllä, 'tykkäämisen laatu', niinkuin asian ilmaisit, on täysin erilainen! Itse ainakin ajattelisin asiat aivan eri valossa; on se ystäväpiiri (joka siis on luonnollisesti se ikuinen ykkönen ystävyystasolla). Ja sitten tämä oma kulta (jota rakastaa).
Hemmetti soikoon, siis ei noiden kahden väliltä voi valita; jos niin joku taho vaatii, niin se on hyvää loppuelämää vaatijaosapuolelle.
Miestä koskevat asiat on kysyttävä mieheltä itseltään, ei netistä.
Uskon, että hänen vastauksensa on totta. Juuri tuo nainen (sinä) ei ole kovin tärkeä hänelle. Kylmä totuus.
.. mut niitä ei myöskään rakasteta. Niihin luotetaan kuin kallioon, mut niiten kaa ei voi olla tekemisissä yhtä mittaa. Ne ei voi olla niin ihania kuin te, mutta samalla ne ei koskaan voi satuttaa yhta pahasti kuin te. Tärkeys ja rakkaus ei koskaan ole vastakkain, vaan ne täydentää toisiaan.
Ette te ole samalla viivalla kavereiden kanssa vaan silloin kun te olette yhdessä te olette tärkeämpiä, mutta silloin kun yritätte erottaa ystävykset jäätte kakkoseks.
Tossa on kyllä järkeä. Voisi kuvitella että sama pätee myös naisten maailmaan, ainakin omalla kohdallani.
Ehkä mies luottaa kavereihin eniten maailmassa. Ei ole lainkaan tavatonta, että nainen löytää jonkun "paremman" tai vain kyllästyy mieheensä. Kumppanissa on aina jotain mitä haluaa muuttaa, jotain mikä ärsyttää ja aina siltä jotain vaaditaan. Suhteessa ollaan aina velvollisia ja siinä on kannettava vastuuta.
Kaverisuhde ei pääty siihen, että toinen löytää paremman. Toista ei yritetä muuttaa. Kaverisuhde on helpommalla pohjalla kuin seurustelu. Kaveriin luotetaan enemmän kuin seurustelukumppaniin.
Eniten kyse on kuitenkin siitä vanhasta kliseestä, että kaveria ei jätetä. Tämän kaverukset tietävät ja siihen luottavat.
Kaveruus ja seurustelu ovat jo lähtökohtaisesti erilaiset. Niitä ei voi oikein asettaa samalle viivalle.
Pahin virhe on se, että yrittää mennä kavereiden väliin tai pakottaa miestä valitsemaan. Siinä jää usein toiseksi....
Härski Hartikaisen viisaus: naisia saa aina uusia mutta hyviä kavereita vain kerran, pitää aika hyvin kuitenkin elämässä paikkansa...
Mielenkiintoinen kysymys on että menevätkö ystävät todellakin suhteen edelle. Jos asia on näin, miten naisen tulisi suhtautua jos ollaan mietitty perheen perustamista, yhdessä asumista tai avioliittoa? Eihän sellaiseen ihmiseen voi luottaa tarpeeksi että voisi kuvitella yhteistä tulevaisuutta jos alituiseen mielessä pyörii se tosiseikka että on tärkeysjärjestyksessä vasta numero kaksi. Numero kaksi siitäkin huolimatta että jakaa toisen kanssa mielensä ja kehonsa.
Miksi sellainen mies sitten edes seurustelee? Siksikö että kaveritkin seurustelevat?
Vaikka minua ärsyttää miehessäni monet seikat, ei se tarkoita sitä, että alituiseen etsisin parempaa vaihtoehtoa tai harkitsisin nostavani kytkintä.
Minullakin on yksi ystävä ylitse muiden ja tekisin hänen eteensä paljon, mutta jos mieheni ja ystäväni seisoisivat kallionkielekkeellä ja toinen pitäisi pelastaa niin kyllä minä mieheni pelastaisin.
Olenko sitten vanhanaikainen kun ajattelen kumppanini olevan se johon voin aina luottaa jos hätä tulee ja päinvastoin? Mielestäni se on hyvän suhteen kulmakivi.
Eihän ystävyyttä ja rakkautta oikein voi verrata, mutta on se ikävää, jos kaikki muu menee tyttöystävän edelle.
Mieheni on sanonut äidin ja veljen olevan hänelle tärkeimmät ihmiset elämässä. Lisäksi käytännössä myös päihteet, tietokone ja kaverit ovat ennen minua.
Onhan se ihan kiva viettää aikaa yhdessä, sitten kun kummallekin sopii, mutta ei tulisi mieleenkään alkaa perhettä perustamaan...
Tuon saman kysymyksen olen kuullut kaikilta tyttöystäviltäni ja asiahan on niin kuten muutkin ovat kertoneet, että ei noi kaks ole verrattavia asioita. Itselläni on niitä kaksi, tyttöystäväni, hänen kanssaan olen ollut 3vuotta ja eräs ystäväni, jonka olen tuntenut 18vuotta, Ja mielestäni molemmat ovat tärkeimpiä ihmisiä minulle, mutta eritavalla. Ystäväni tukee minua jos tarvitsen, teen eri asioita ja keskustelen eri asioista hänen kanssaan mitä en tyttöystäväni kanssa tee, hän ei ole hylännyt minua kun aiemmat suhteeni ovat päättyneet. Mutta häntä en rakasta kuten naistani, häntä en voi koskettaa ja helliä kuten naistani, hänen kanssaan en mene naimisiin kuten naiseni kanssa voin, hänen kanssaan en voi perustaa perhettä ja tehdä lapsia, kuten naiseni kanssa voin. Ehkä tämä auttaa sinua ymmärtämään miesten suhtautumista tuollaiseen kysymykseen. Ja naisten kannattaisi miettiä miten tuollaisia asioita haluaa kysyä, ihan kuten meidän miestenkin kannattaa miettiä miten kysyä naisilta jotain mihin ei ole yhtä yksinkertaista vastausta kuten mitä on 1 1.....