Yliarvostettu Suomi-Konepistooli

Totuus ei aina miellytä

Suomalaiset pitävät ko. asetta jotenkin ihmeellisena mutta jatkosodan aikaan se oli jo vanhentunut. Kallis valmistaa, tämä on suuri haitta sodan aikana.
Neuvostoliitossa valmistettiin miljoonia kappaleita paljon halvempia konepistooleita, aivan yhtä hyviä. Syykin on selvä, olivat kymmenen vuotta uudempia malleja!

318

11709

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vaativa tuotanto ja kalleus aiheutti sen, että Suomi-konepistooleita oli aina liian vähän. Hän, jolla sellainen oli, arvosti sitä kyllä enemmän kuin sinä. ;)

      Peltiheikkejähän alettiin valmistaa korvaaviksi aseiksi, mutta Suomen silloinen ase- ja terästeollisuus oli kovan puutteen alla melko onnetonta: suunnittelu oli hidasta ja työkalujen valmistukseen sekä tuotantolaitosten konversioon meni liian paljon aikaa, että peltiheikki olisi ehtinyt koko sotaan. Kun peltiheikki oli valmis, oli sota jo loppu ja muut siirtymässä rynnäkkökivääreihin. Jotenkin tyypillistä suomalaiselle teollisuudelle ja sen muutoskyvylle. ;)

      • sattuuhan.noita

        Valitettavasti sama tapahtui myös pst-kiväärien kanssa vaikka se ei ollut teollisuuden vika, vaan puolustusvoimien. Talvisodassa ne olisvat olleet suorastaan ihmease ja säästäneet monen polttopullosankarin hengen tai terveyden, mutta tulivat käyttöön vasta jatkosodassa, jonka aikana vanhenivat noin vuoden kuluessa neuvostovaunujen korvautuessa raskaammilla mailleilla.

        Suomi-kp:n tarkkuus ja tulivoima olivat kyllä aika ylivoimaisia läpi sodan, mutta tosiaan liiankin painava lähitaisteluihin, joissa tarkkuudella ei ollut juuri merkitystä, ja lukumäärät liian pieniä, kun oli kallis ja hidas valmistaa.

        Vaikuttaa kuin Nenosen johtamaa tykistöä lukuunottamatta into kehittämiseen ei säilynyt läpi sodan. Hyökkäysvaiheen jälkeen jonkin aikaa odoteltiin sitä Saksan tulevaa voittoa, ja Stalingradin jälkeenkään ei vielä kunnolla uskottu hyökkäyksen tulevan, vaikka toki ilma- ja panssarivoimia uudistettiin reippaasti, samoin kun panssarintorjuntaa. Enemmän olisi pitänyt tehdä, lähes kaikissa suhteissa, se on selvä. Ratkaisutaisteluista selvittiin, mutta ne olivat tarpeettoman verisiä ja työlllä ja vaivalla rakennettuja linnoitettuja linjoja menetettiin ilman, että vihollinen kärsi niistä läpitullessaan mitenkään erityisen suuria tappioita tai edes aikahäviöitä.


      • Anonyymi

        Sehän meni sitten vähän niin kuin nämä koronakaranteenit.


      • Anonyymi

        ” Kun peltiheikki oli valmis, oli sota jo loppu ja muut siirtymässä rynnäkkökivääreihin. ”

        Lapin sota loppui huhtikuussa 1945. Suomeen tuli ensimmäiset (neukun valmistamat) Kalasnikovit 60-luvun alussa varusmiesten käyttöön. Aika pitkä gappi välissä?


      • Anonyymi
        sattuuhan.noita kirjoitti:

        Valitettavasti sama tapahtui myös pst-kiväärien kanssa vaikka se ei ollut teollisuuden vika, vaan puolustusvoimien. Talvisodassa ne olisvat olleet suorastaan ihmease ja säästäneet monen polttopullosankarin hengen tai terveyden, mutta tulivat käyttöön vasta jatkosodassa, jonka aikana vanhenivat noin vuoden kuluessa neuvostovaunujen korvautuessa raskaammilla mailleilla.

        Suomi-kp:n tarkkuus ja tulivoima olivat kyllä aika ylivoimaisia läpi sodan, mutta tosiaan liiankin painava lähitaisteluihin, joissa tarkkuudella ei ollut juuri merkitystä, ja lukumäärät liian pieniä, kun oli kallis ja hidas valmistaa.

        Vaikuttaa kuin Nenosen johtamaa tykistöä lukuunottamatta into kehittämiseen ei säilynyt läpi sodan. Hyökkäysvaiheen jälkeen jonkin aikaa odoteltiin sitä Saksan tulevaa voittoa, ja Stalingradin jälkeenkään ei vielä kunnolla uskottu hyökkäyksen tulevan, vaikka toki ilma- ja panssarivoimia uudistettiin reippaasti, samoin kun panssarintorjuntaa. Enemmän olisi pitänyt tehdä, lähes kaikissa suhteissa, se on selvä. Ratkaisutaisteluista selvittiin, mutta ne olivat tarpeettoman verisiä ja työlllä ja vaivalla rakennettuja linnoitettuja linjoja menetettiin ilman, että vihollinen kärsi niistä läpitullessaan mitenkään erityisen suuria tappioita tai edes aikahäviöitä.

        ” Suomi-kp:n tarkkuus ja tulivoima olivat kyllä aika ylivoimaisia läpi sodan, mutta tosiaan liiankin painava lähitaisteluihin, joissa tarkkuudella ei ollut juuri merkitystä, ja lukumäärät liian pieniä, kun oli kallis ja hidas valmistaa.”

        Asetta valmistettiin kuitenkin yli 60.000 kpl, joten min. joka kymmenelle sotilaalle sellaisia löytyi ja painosta huolimatta esim. kaukopartiomiehet luottivat lähes yksinomaan niihin! Sodassa pelataan niillä korteilla, mitkä kädessä on. Tosin joistakin Törni-kuvista näkee, että myös venäläinen sarjavehe kelpasivsuomalaisille!


      • Anonyymi
        sattuuhan.noita kirjoitti:

        Valitettavasti sama tapahtui myös pst-kiväärien kanssa vaikka se ei ollut teollisuuden vika, vaan puolustusvoimien. Talvisodassa ne olisvat olleet suorastaan ihmease ja säästäneet monen polttopullosankarin hengen tai terveyden, mutta tulivat käyttöön vasta jatkosodassa, jonka aikana vanhenivat noin vuoden kuluessa neuvostovaunujen korvautuessa raskaammilla mailleilla.

        Suomi-kp:n tarkkuus ja tulivoima olivat kyllä aika ylivoimaisia läpi sodan, mutta tosiaan liiankin painava lähitaisteluihin, joissa tarkkuudella ei ollut juuri merkitystä, ja lukumäärät liian pieniä, kun oli kallis ja hidas valmistaa.

        Vaikuttaa kuin Nenosen johtamaa tykistöä lukuunottamatta into kehittämiseen ei säilynyt läpi sodan. Hyökkäysvaiheen jälkeen jonkin aikaa odoteltiin sitä Saksan tulevaa voittoa, ja Stalingradin jälkeenkään ei vielä kunnolla uskottu hyökkäyksen tulevan, vaikka toki ilma- ja panssarivoimia uudistettiin reippaasti, samoin kun panssarintorjuntaa. Enemmän olisi pitänyt tehdä, lähes kaikissa suhteissa, se on selvä. Ratkaisutaisteluista selvittiin, mutta ne olivat tarpeettoman verisiä ja työlllä ja vaivalla rakennettuja linnoitettuja linjoja menetettiin ilman, että vihollinen kärsi niistä läpitullessaan mitenkään erityisen suuria tappioita tai edes aikahäviöitä.

        Ja niitä juuri kaukopartio miehet vaan käyttikin joskus oli matkassa yksi kiikari kivääri.


      • Anonyymi
        sattuuhan.noita kirjoitti:

        Valitettavasti sama tapahtui myös pst-kiväärien kanssa vaikka se ei ollut teollisuuden vika, vaan puolustusvoimien. Talvisodassa ne olisvat olleet suorastaan ihmease ja säästäneet monen polttopullosankarin hengen tai terveyden, mutta tulivat käyttöön vasta jatkosodassa, jonka aikana vanhenivat noin vuoden kuluessa neuvostovaunujen korvautuessa raskaammilla mailleilla.

        Suomi-kp:n tarkkuus ja tulivoima olivat kyllä aika ylivoimaisia läpi sodan, mutta tosiaan liiankin painava lähitaisteluihin, joissa tarkkuudella ei ollut juuri merkitystä, ja lukumäärät liian pieniä, kun oli kallis ja hidas valmistaa.

        Vaikuttaa kuin Nenosen johtamaa tykistöä lukuunottamatta into kehittämiseen ei säilynyt läpi sodan. Hyökkäysvaiheen jälkeen jonkin aikaa odoteltiin sitä Saksan tulevaa voittoa, ja Stalingradin jälkeenkään ei vielä kunnolla uskottu hyökkäyksen tulevan, vaikka toki ilma- ja panssarivoimia uudistettiin reippaasti, samoin kun panssarintorjuntaa. Enemmän olisi pitänyt tehdä, lähes kaikissa suhteissa, se on selvä. Ratkaisutaisteluista selvittiin, mutta ne olivat tarpeettoman verisiä ja työlllä ja vaivalla rakennettuja linnoitettuja linjoja menetettiin ilman, että vihollinen kärsi niistä läpitullessaan mitenkään erityisen suuria tappioita tai edes aikahäviöitä.

        "Talvisodassa ne olisvat olleet suorastaan ihmease ja säästäneet monen polttopullosankarin hengen tai terveyden, mutta tulivat käyttöön vasta jatkosodassa"

        Niin Suomen sotilaille oli talvisodassa tarjolla vain Malli-Cajander,
        eli henkilökohtainen puukko ja armeijasta saatu kokardi.


    • osansa sen

      eteen ettei meidän tarvinnut missään vaiheessa anoa jäsenyyttä suuressa ja onnellisessa Neuvostokansojen perheessä. Ei millään tavalla huonosti.

      • kunkäy_oikein_kummasti

        Sanot ihan oikein.
        Isona apuna oli suomikonepistooli siihen,että Suomi ei joutunut anomaan suuren ja mahtavan Neuvostoliiton jäsenyyttä ikinä.

        Sotien voittamiseenkin vaikutti tottakai KP .Tuosta joku älähtää,mutta siitä vaan.
        Suomihan ne sodat voitti koska on vielläkin olemassa .
        Hävinneet häipyvät, kuten tämä suuri ja mahtava Neuvoistoliitto.
        Missä se nyt mahtaa olla,ei löydy kartalta ?


      • Anonyymi
        kunkäy_oikein_kummasti kirjoitti:

        Sanot ihan oikein.
        Isona apuna oli suomikonepistooli siihen,että Suomi ei joutunut anomaan suuren ja mahtavan Neuvostoliiton jäsenyyttä ikinä.

        Sotien voittamiseenkin vaikutti tottakai KP .Tuosta joku älähtää,mutta siitä vaan.
        Suomihan ne sodat voitti koska on vielläkin olemassa .
        Hävinneet häipyvät, kuten tämä suuri ja mahtava Neuvoistoliitto.
        Missä se nyt mahtaa olla,ei löydy kartalta ?

        Niimpä! Ukraina valloittaa Moskoviitin ja loput nykyvenäjästä hajoaa/vajoaa kehitysmaaksi pieniin tuppukyliin


    • Vaka Vanha

      Suomi konepistooli oli ihan hyvä ase, oikastaan sen hyvyys korostui Talvisodassa sen takia, kun Suomella ei oikein muitakaan kunnon aseita ollut.

      Suomen puutteet tulivoimassa ja aseissa näkyivät talvisodassa eniten raskaissa aseissa, tästä johtui että Venäläiset pääsivät aika helposti Suomalaisten asemiin.

      Talvisodassa taisteluja käytiin kumminkin paljon juoksuhaudoissa ja siellä konepistooli oli verraton ase, kranaateilla ja konepistooleilla muutama mies teki tuhoisaa jälkeä, kun vastapuoli ei kyenntkään käyttämään raskaita aseitaan, koska sen omat joukot oli seassa.
      Eli Suomi konepistooli lisäsi tulivoimaa nimenomaan Suomalaisten asemissa, taistelun ratkaisuhetkellä.

      Samajuttu oli metsissä hiihdellessä, konepistooleja ja keveitä aseita oli helppo kuljettaa mukana, vastapuolen raskas aseistus sitoi vastapuolen joukot teiden varaan, johon ne sitten olikin helppo motittaa.

      • Totuus ei aina miellytä

        Jos Suomi-konepistoolia vertaa puna-armeijan konepistooleihin huomaa sen että naapurin vehkeet oli yhtä hyviä mutta huomattavasti halvempia, ilmankos niitä tehtiin miljoonia kappaleita!


      • Vaka Vanha
        Totuus ei aina miellytä kirjoitti:

        Jos Suomi-konepistoolia vertaa puna-armeijan konepistooleihin huomaa sen että naapurin vehkeet oli yhtä hyviä mutta huomattavasti halvempia, ilmankos niitä tehtiin miljoonia kappaleita!

        Ehkä niinkin, mutta jos puhutaan aseen ominaisuuksista, sillä perusteella että onko ase hyvä vai huono, niin halpuus ei ole ominaisuus sinänsä.

        Tottakai halpoja aseita voi ostaa enempi, eli siinä mielessä hinnalla on merkitystä.

        Hyvää asetta harvoin siirretään syrjään sodan aikana, eikä konepistooli niin kalllis ase ole, että niiden hankinnasta sinänsä tulisi ongelmia.

        Mielestäni Suomi-konepistooli oli sodassa todettu erittäin hyväksi ja toimivaksi aseeksi, joka sopi Suomalaisille ja niiden sodankäyntitavalle.
        Ainahan aseita voi parannella, mutta joskus on vaan tehtävä se päätös, että nyt se saa kelvata ja eikun tuotanto päälle.

        Seuraavassa sodassa tulee sitten se seuraava versio ...


      • on merkitystä
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ehkä niinkin, mutta jos puhutaan aseen ominaisuuksista, sillä perusteella että onko ase hyvä vai huono, niin halpuus ei ole ominaisuus sinänsä.

        Tottakai halpoja aseita voi ostaa enempi, eli siinä mielessä hinnalla on merkitystä.

        Hyvää asetta harvoin siirretään syrjään sodan aikana, eikä konepistooli niin kalllis ase ole, että niiden hankinnasta sinänsä tulisi ongelmia.

        Mielestäni Suomi-konepistooli oli sodassa todettu erittäin hyväksi ja toimivaksi aseeksi, joka sopi Suomalaisille ja niiden sodankäyntitavalle.
        Ainahan aseita voi parannella, mutta joskus on vaan tehtävä se päätös, että nyt se saa kelvata ja eikun tuotanto päälle.

        Seuraavassa sodassa tulee sitten se seuraava versio ...

        Olen jostain lukenut, että Sten-konepistooli saattoi olla poisheittokunnossa parin viikon kovan aavikkkokäytön jälkeen. Aseella pystyi vielä jotenkin ampumaan, mutta sen toimintavarmuuteen ei voinut enää luottaa.

        Suomi-kp valmistettiin niin hyvistä materiaaleista, että sen saattoi hyvällä syyllä olettaa kestävän sodan loppuun.

        Eräs vielä esiintulematon asia on eri konepistoolimalllien tehokas ampumamatka. Monilla halpakonepistooleilla se oli vain 50m, kun Suomi-kp:lla kannatti ampua vielä yli 200m etäisyydellä olevia vihollisia.


      • työkalun hinta
        Totuus ei aina miellytä kirjoitti:

        Jos Suomi-konepistoolia vertaa puna-armeijan konepistooleihin huomaa sen että naapurin vehkeet oli yhtä hyviä mutta huomattavasti halvempia, ilmankos niitä tehtiin miljoonia kappaleita!

        Valittava valmistusmenetelmä valitaan ajatellun valmistusmäärän mukaan. Pellistä on halpa prässätä kunhan on tehty kalliit työkalut. Venäläisillä oli varmaan tarkoitus tehdä enemmän pyssyjä kun alottivat tuotannon kuin mitä Tikkakoskella kun rupesivat tekemään Suomi-KP:tä.
        Voisko olla niin että Suomi-kp osoitti venäläisillekkin että samankaltainen ase on tarpeen.


      • Anonyymi
        Totuus ei aina miellytä kirjoitti:

        Jos Suomi-konepistoolia vertaa puna-armeijan konepistooleihin huomaa sen että naapurin vehkeet oli yhtä hyviä mutta huomattavasti halvempia, ilmankos niitä tehtiin miljoonia kappaleita!

        Ja tämäkö näky neukun suurena vaurautena? Eipä juuri käytännössä…


      • Anonyymi
        on merkitystä kirjoitti:

        Olen jostain lukenut, että Sten-konepistooli saattoi olla poisheittokunnossa parin viikon kovan aavikkkokäytön jälkeen. Aseella pystyi vielä jotenkin ampumaan, mutta sen toimintavarmuuteen ei voinut enää luottaa.

        Suomi-kp valmistettiin niin hyvistä materiaaleista, että sen saattoi hyvällä syyllä olettaa kestävän sodan loppuun.

        Eräs vielä esiintulematon asia on eri konepistoolimalllien tehokas ampumamatka. Monilla halpakonepistooleilla se oli vain 50m, kun Suomi-kp:lla kannatti ampua vielä yli 200m etäisyydellä olevia vihollisia.

        Niin jos ei tappanut niin kipeää teki.


    • Riikolanvuorella

      Tarkka-ampuja tyhjensi kolme (3) kp:tä vihollisryhmään perääntyessään, koska lataamiseen ei ollut aikaa Suomi kp:n hitaan lippaanvaihdon takia ja aseet olisivat kuitenkin leikanneet kiinni.

      • lippaan vetäjä

        ...se lippaanvaihto nyt niin hidasta oli? Olen itsekin testannut tuota samaista konepistoolia armeija-aikoinani enkä muista että tuossa lippaanvaihdossa olisi mitenkään erityisen kauan tuhertunut aikaa. Vai onkohan aika kullannut muistoni?


      • näin on

        lippaan täyttämisestä eikä vaihtamisesta? Yleensä KP-miehellä enemmän lippaita kun yksi.


      • Anonyymi

        Suomi-kp:ssä oli konepistoolien sarjassa täysin normaalinopeuksinen lippaanvaihto eikä sillä ollut taipumusta "leikkautua kiinni". Päinvastoin! Jos ampui useita lippaita perätysten saattoi piippu laajeta ja tulla sen takia epätarkaksi!

        Kova on Tarkkispojan into sepitellä hatusta vikoja?🤣😜


    • Suen Tassu

      Rokan Antti toteaa Tuntemattomassa, että "täähä onki hyvä peli, näit ei ollut talvisoas", kun hän otti käsiinsä Suomi KP:n vyöryttäessään taisteluhautaa.
      Olihan niitä varmaan jo talvisodassa?

      • Talvisodan

        syttyessä valmiina hiukan yli 4000 kpl. Mikä käytännössä tarkoitti yhtä asetta per joukkue.


      • Ei-ihan-noinkaan

        Talvisodan kiväärijoukkueessa oli kaksi pikakivääri- ja kaksi konepistooliryhmää.
        Siis kaksi kp/joukkue.


      • aliluti1998
        Talvisodan kirjoitti:

        syttyessä valmiina hiukan yli 4000 kpl. Mikä käytännössä tarkoitti yhtä asetta per joukkue.

        Lasketaanpa. Talvisodan alussa perustettiin 12 divisioonaa, eli 36 rykmenttiä, eli 108 pataljoonaa, joissa jokaisessa 3 kiväärikomppaniaa, yhteensä 324, joissa puolestaan 4 kiväärijoukkuetta, yhteensä 1296. Kaksi koopeetä joukkuetta kohti olisi siis 2 592 kpl, joten niitä riitti myös erillisille pataljoonille sekä etulinjan joukkueenjohtajille.


      • Anonyymi

        Ei se Rokka sanonut,että näitä ei oltkaan talvisoas.Vaan =Näitä olkii vähä talvisoas.


    • varmaan,

      Oli varmaan lohdullista vanjalle ajatella,että kalliin kp.n 9mm kuulat ne sitä toppausta selän puolelta pöllyttää...Buhahahaa!!!

    • totuus on?

      Suomi-konepistooli oli kallis valmistaa, ei sen takia, että se oli kymmenen vuotta PPSh41:ä vanhempi, vaan koska se oli korkealuokkaista laatutyötä. PPSh41 oli suunniteltu massatuotantoa varten ja sen laatu oli mitä oli. Ase oli hyvä uutena, mutta siihen se sitten jäi. Oliko siinä pikavaihdettava piippu? Suomi-kp oli kestävä, toimintavarma ja tarkka sarjatulellakin. Sen käyttäjät eivät kerro vanhentuneesta mallista, vaan erinomaisesta työkalusta. Tätä erinomaista työkalua valmistettiin Suomessa yli 80.000 kappaletta, joten sodan lopussa niitä oli jo melkoinen määrä joukoille jaettuna.

      • HeikkiPelti

        Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus.


      • erheellisesti esitetty...
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus.

        Ei tietenkään voida sanoa, että aseiden kehitys pysähtyi Suomi-kp:iin. Tottakai koko ajan malleja kehitettiin. Mutta ei Suomi-kp:a vaihdettu mihinkään, sehän oli palveluskäytössä pitkään vielä sodan jälkeen. Pelti-kp:a tuotettiin 10.000, Suomi-kp:a 80.000. Molemmat erinomaisia aseita.


      • Vaka Vanha
        erheellisesti esitetty... kirjoitti:

        Ei tietenkään voida sanoa, että aseiden kehitys pysähtyi Suomi-kp:iin. Tottakai koko ajan malleja kehitettiin. Mutta ei Suomi-kp:a vaihdettu mihinkään, sehän oli palveluskäytössä pitkään vielä sodan jälkeen. Pelti-kp:a tuotettiin 10.000, Suomi-kp:a 80.000. Molemmat erinomaisia aseita.

        Ei niitä mihinkään vaihdettu, ne on olleet siellä varastoissa vuosikymmeniä, hyvässä rasvassa valmiina käyttöön.

        Oikeastaan vasta rynkky on sen pikkuhiljaa syrjäyttänyt.


      • KestäväPeli
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus.

        "Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus."

        Ei vaihdettu vaan Suomi-kp oli monessa varuskunnassa käytössä vielä 60-luvun lopussa!


      • olihan.niitä
        KestäväPeli kirjoitti:

        "Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus."

        Ei vaihdettu vaan Suomi-kp oli monessa varuskunnassa käytössä vielä 60-luvun lopussa!

        Ja oli varastoissa vielä 1980-luvulla, jolloin itsekin ammuin sellaisella ampumaleirillä. Varsinaisena aseena meillä oli rynkyt, mutta myös Ukko-Pekka-kivääri ja Suomi-konepistooli opetettiin meille ja niillä ammuttiin leirillä.

        Tietääkseni kai nämä NL:n kaatumisen jälkeiset isot rynkkykaupat laittoivat vasta loputkin sodan aikaiset aseet poistoon. Sitä ennen takalinjoilla olisi vielä käytetty kivääreitä ja konepistooleita, jos tosipaikka olisi tullut.


      • Anonyymi
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus.

        Vaikkei näin vanhaa ketjua kannattaisi juuri kommentoida, pitää se kuitenkin
        tehdä koska joku on tämän nostanut esiin.

        Suomi kpeetä ei takuulla vaihdettu mihinkään peltiheikkiin, eikä niitä sodassa
        juuri ollutkaan. Toisin oli asia pikakiväärien suhteen, Lahti -Saloranta vaihtui
        luotettavampaan Dektarjeviin heti tilaisuuden tullen.

        Suomi Kp;n piipun vaihto on todella helppo,vastapainona tulee sitten huono
        osumatarkkuus kertatulella kuluneella aseella.
        PPSh 41 on kroisista ulkonäöstään huolimatta hyvin tehty ja luotettava ase,
        sen puhdistaminen rasvasta käy helposti taittuvan rakenteen vuoksi, palau-
        tusjousi on tangon päällä estäen jousen vaurioitumisen, ulosvetäjän kynsi
        on erillisellä jousella, nämä ovat Suomi KP;hen verrattuna etuja.


      • Anonyymi

        Sodassa tärkeintä ei ole laatu, vaan määrä. Laadukkaasta aseesta ei ole hyötyä, jos sitä ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikkei näin vanhaa ketjua kannattaisi juuri kommentoida, pitää se kuitenkin
        tehdä koska joku on tämän nostanut esiin.

        Suomi kpeetä ei takuulla vaihdettu mihinkään peltiheikkiin, eikä niitä sodassa
        juuri ollutkaan. Toisin oli asia pikakiväärien suhteen, Lahti -Saloranta vaihtui
        luotettavampaan Dektarjeviin heti tilaisuuden tullen.

        Suomi Kp;n piipun vaihto on todella helppo,vastapainona tulee sitten huono
        osumatarkkuus kertatulella kuluneella aseella.
        PPSh 41 on kroisista ulkonäöstään huolimatta hyvin tehty ja luotettava ase,
        sen puhdistaminen rasvasta käy helposti taittuvan rakenteen vuoksi, palau-
        tusjousi on tangon päällä estäen jousen vaurioitumisen, ulosvetäjän kynsi
        on erillisellä jousella, nämä ovat Suomi KP;hen verrattuna etuja.

        HeikkiPelti kirjoittaa asiaa, allekirjoitan kaiken hänen kertomansa,
        ja väittäisin tekeväni sen molempia kokeilleena.


      • Anonyymi
        KestäväPeli kirjoitti:

        "Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus."

        Ei vaihdettu vaan Suomi-kp oli monessa varuskunnassa käytössä vielä 60-luvun lopussa!

        Minä esimerkiksi ammuin vielä 1971 kovapanosammunnoissa Supomi konepistoolilla.Ja voin sanoa että oli sitten todella tarkka ase.50 kymmeneltä metriltä täysin kympintappaja kertatulella.Ammuin 5:lä patruunalla täydet kympit,eli 50 pistettä,ja vielä sarjatulellakin yhtä vaille täydet.Eikä tämä ole mitään leuhkimista.Suomi konepistooli oli meillä myös vartioaseena vielä silloin 1971/1972 ollessani armeijassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä esimerkiksi ammuin vielä 1971 kovapanosammunnoissa Supomi konepistoolilla.Ja voin sanoa että oli sitten todella tarkka ase.50 kymmeneltä metriltä täysin kympintappaja kertatulella.Ammuin 5:lä patruunalla täydet kympit,eli 50 pistettä,ja vielä sarjatulellakin yhtä vaille täydet.Eikä tämä ole mitään leuhkimista.Suomi konepistooli oli meillä myös vartioaseena vielä silloin 1971/1972 ollessani armeijassa.

        No voi yhrenkerran,kirjoitin väärin tuon Suomi konepistoolin nimen.Siis Suomi,eikä Supomi.


      • Anonyymi
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Vaan nopeasti sekin vaihdettiin peltiheikkiin kun saattiin mahdollisuus.

        Ei vaihdettu ja armeijassa se oli yhä koulutuskäytössä 70-lukuun saakka! Nimenomaan kestävä Suomi-malli EIKÄ pelti-heikki!


    • HeikkiPelti

      Todellisuudessa Suomi olisi tarvinnut M3 konepistoolin kaltaisen aseen. Halpa ja nopea valmistaa sekä kevyt... tosine ei yhtä tarkka.

      Erittäin aliarvostettu konepistooli. Yleensä Thompson ja MP40 vievät kaiken huomion.
      http://fi.wikipedia.org/wiki/M3-konepistooli

      • tehtiin

        Peltiheikki täytti täysin halvan ja helposti valmistettavan konepistoolin tarpeen. Käsittääkseni Peltiheikin mallina käytetty PPS-43 oli paljon parempi M3:n verrattuna.

        Halpakonepistoolin valmistukseen Suomessa siirryttiin 2-4 vuotta jäljessä muihin maihin verrattuna. Aikailusta on kuitenkin Suomen päättäjiä turha syyttää, koska idea halvasta massatuotantokonepistoolista oli maailmanlaajuisesti uusi.


      • HeikkiPelti
        tehtiin kirjoitti:

        Peltiheikki täytti täysin halvan ja helposti valmistettavan konepistoolin tarpeen. Käsittääkseni Peltiheikin mallina käytetty PPS-43 oli paljon parempi M3:n verrattuna.

        Halpakonepistoolin valmistukseen Suomessa siirryttiin 2-4 vuotta jäljessä muihin maihin verrattuna. Aikailusta on kuitenkin Suomen päättäjiä turha syyttää, koska idea halvasta massatuotantokonepistoolista oli maailmanlaajuisesti uusi.

        Tarkoitinkin että semmoinen olisi pitänyt saada käyttöön jo ennen sotia. Tai sitten pistää PPS-43 suoraan tuotantoon ilman että armeija olisi alkanut muokkailemaan sitä, silloin olisi ehtinyt sotaankin isommissa määrin.


      • näin on
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Tarkoitinkin että semmoinen olisi pitänyt saada käyttöön jo ennen sotia. Tai sitten pistää PPS-43 suoraan tuotantoon ilman että armeija olisi alkanut muokkailemaan sitä, silloin olisi ehtinyt sotaankin isommissa määrin.

        mentiin mitä oli. Turha sitä on nyt märehtiä. Vielä 80 luvun alussa reenattiin kovaa Suomi kp.n purkamista ja kasaamista. Jopa meille opetettiin Maximin osien vaihtoa vuonna 81. Asevarastosta löytyi myös jonkin verran Stenejä.


      • 80-luvun alun ryynäri
        näin on kirjoitti:

        mentiin mitä oli. Turha sitä on nyt märehtiä. Vielä 80 luvun alussa reenattiin kovaa Suomi kp.n purkamista ja kasaamista. Jopa meille opetettiin Maximin osien vaihtoa vuonna 81. Asevarastosta löytyi myös jonkin verran Stenejä.

        Eikö Suomi Konepistoolia enää ole mukana koulutuksessa? Meille opetettiin se, pystykorva, 20-luvun pikakivääri ja Maxim ihan yhtä tarkkaan ja vakavasti tulevaisuuden käyttöä varten kuin rynkkykin. Silloin sanottiin, etei rynkkyjä riitä kuin "valiojoukoille" kun kansainväliset kovapanosammunnat alkavat.


      • Vaka Vanha
        80-luvun alun ryynäri kirjoitti:

        Eikö Suomi Konepistoolia enää ole mukana koulutuksessa? Meille opetettiin se, pystykorva, 20-luvun pikakivääri ja Maxim ihan yhtä tarkkaan ja vakavasti tulevaisuuden käyttöä varten kuin rynkkykin. Silloin sanottiin, etei rynkkyjä riitä kuin "valiojoukoille" kun kansainväliset kovapanosammunnat alkavat.

        Meillä rajavartiotossa, annettiin kyllä koulutus ja tuntuma kaikkiin käsiaseisiin, myös Suomi-konepistooliin.

        Rynkyt oli aseina, mutta konekiväärit, niin suomalainen kuin venäläinen käytiin läpi, konepistoolit, pistoolit, singot, kiväärit, kevyet karnaatinheittimet, raskaat singot jne ...
        Kaikki käytiin läpi koulutuksen aikana.


      • varauksessa
        80-luvun alun ryynäri kirjoitti:

        Eikö Suomi Konepistoolia enää ole mukana koulutuksessa? Meille opetettiin se, pystykorva, 20-luvun pikakivääri ja Maxim ihan yhtä tarkkaan ja vakavasti tulevaisuuden käyttöä varten kuin rynkkykin. Silloin sanottiin, etei rynkkyjä riitä kuin "valiojoukoille" kun kansainväliset kovapanosammunnat alkavat.

        Sotavuosien aseet alkoivat kadota varauksista ja koulutuksesta 90-luvulla isojen rynkkykauppojen jälkeen (ex DDR ja Kiina).

        Suomi-KP ja Maxim olivat koulutuksessa ainakin rannikkolinnakkeilla vielä vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi konepisloja oli varattu mm. täydennyspoliisien kriisiajan aseistukseen.

        2000-luvullahan on alkanut ilmestyä myyntiin runsaasti dekottuja suomi-konepistooleita ja pulttilukkokivääreitä (näitä myös toimivina), kun PV on alkanut tyhjentää varastojaan noista museovehkeistä.

        Sota-ajan aseille ei enää ole tarvetta, koska nykyisillä supistetuilla vahvuuksilla joka miehelle riittää rynkky. Itseasiassa jopa rynkkyjäkin on alettu jo romuttamaan, koska niitäkin on liikaa.


      • hävitetään
        varauksessa kirjoitti:

        Sotavuosien aseet alkoivat kadota varauksista ja koulutuksesta 90-luvulla isojen rynkkykauppojen jälkeen (ex DDR ja Kiina).

        Suomi-KP ja Maxim olivat koulutuksessa ainakin rannikkolinnakkeilla vielä vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi konepisloja oli varattu mm. täydennyspoliisien kriisiajan aseistukseen.

        2000-luvullahan on alkanut ilmestyä myyntiin runsaasti dekottuja suomi-konepistooleita ja pulttilukkokivääreitä (näitä myös toimivina), kun PV on alkanut tyhjentää varastojaan noista museovehkeistä.

        Sota-ajan aseille ei enää ole tarvetta, koska nykyisillä supistetuilla vahvuuksilla joka miehelle riittää rynkky. Itseasiassa jopa rynkkyjäkin on alettu jo romuttamaan, koska niitäkin on liikaa.

        "Sota-ajan aseille ei enää ole tarvetta, koska nykyisillä supistetuilla vahvuuksilla joka miehelle riittää rynkky. Itseasiassa jopa rynkkyjäkin on alettu jo romuttamaan, koska niitäkin on liikaa"

        noinhan se menee,tuntuu kuitenkin melko ihmeelliseltä noin maalaisjärjellä jos täysin toimintakuntoisia rynnäkkökiväärejä on tällä pienellä Suomella varaa romuttaa. Eiväthän nuo paksussa varastorasvassa leipää pyydä eivätkä mene pilalle pitkässäkään säilytyksessä, kuitenkin rasvat poistettuna toimivia pelejä jos niitä(kin) joskus tarvittaisiin.


      • tupa.Hanko

        Kysymys tuosta rynkystä ! Olin v. 1964 RUK:n syyskurssilla. Siellä meillä oli rynnäkkökiväärit, joissa oli paksuhko koivusta tehty tukki, kun taas varsinaisessa yksikössäni venäläisten rynkkyjen tukki oli vaneria. Muuten rynkyt olivat tietysti saman laisia. RUK:n rynkyt vain olivat huomattavasti painavampia.
        Outoa, jos molemmat olivat ostettu Neuvostoliitosta.


      • Kuukkeli650
        HeikkiPelti kirjoitti:

        Tarkoitinkin että semmoinen olisi pitänyt saada käyttöön jo ennen sotia. Tai sitten pistää PPS-43 suoraan tuotantoon ilman että armeija olisi alkanut muokkailemaan sitä, silloin olisi ehtinyt sotaankin isommissa määrin.

        Rk622 olisi ollut parempi vaihtoehto.


      • kuinkas-niin
        tehtiin kirjoitti:

        Peltiheikki täytti täysin halvan ja helposti valmistettavan konepistoolin tarpeen. Käsittääkseni Peltiheikin mallina käytetty PPS-43 oli paljon parempi M3:n verrattuna.

        Halpakonepistoolin valmistukseen Suomessa siirryttiin 2-4 vuotta jäljessä muihin maihin verrattuna. Aikailusta on kuitenkin Suomen päättäjiä turha syyttää, koska idea halvasta massatuotantokonepistoolista oli maailmanlaajuisesti uusi.

        "Halpakonepistoolin valmistukseen Suomessa siirryttiin 2-4 vuotta jäljessä muihin maihin verrattuna."

        Kuinka niin? Tuo jenkkien M3:kin tuli käyttöön vasta 1944.

        Spaginkin oli edelleen tukkiperäinen, eli ei ainakaan siltä osin nopeampi valmistaa kuin Suomi-kp.

        Tietysti Suomessakin olisi voitu otaa oppia saksalaista heti talvisodan jälkeen,kuten britit tekivät.


      • Anonyymi
        tupa.Hanko kirjoitti:

        Kysymys tuosta rynkystä ! Olin v. 1964 RUK:n syyskurssilla. Siellä meillä oli rynnäkkökiväärit, joissa oli paksuhko koivusta tehty tukki, kun taas varsinaisessa yksikössäni venäläisten rynkkyjen tukki oli vaneria. Muuten rynkyt olivat tietysti saman laisia. RUK:n rynkyt vain olivat huomattavasti painavampia.
        Outoa, jos molemmat olivat ostettu Neuvostoliitosta.

        Ase on alunperin Puolan 50luvun lisenssi ei Neuvostoliitosta. Idiootti.


      • Anonyymi
        Kuukkeli650 kirjoitti:

        Rk622 olisi ollut parempi vaihtoehto.

        Kalashnikov jota kaikki muut valmistajat ovat kopioineet on niihin verrattuna
        Aseiden ase.


    • nouhauta

      turhaa paskan jauhantaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      • vähäntuumailit

        Kaikki nyt vaan ei osaa kommentoida yhtä syvällisesti kuin sinä. Sinulta tuo kommentointi luonnollisesti kestää jonkin verran, juurikin korkean laadun takia.


      • eiedesreservissäenää

        Kiitos osoittamastasi huomiosta tätä keskustelua kohtaan! Panoksesi on merkittävä ja nosti huomattavasti tähän asti käydyn luokattoman keskustelun tasoa. Mikä sai sinut näin vuosien jälkeen nostamaan tämän aiheen ylös, ehkä sinulla oli jotain olennaista lisätietoa Suomi-konepistoolin tiimoilta.


    • DosPartisMaister

      Monella partisaanilla naksahti lukossa ja napsahti päässä, kun pelti-kp ei lauennutkaan.

    • OlihanPeli

      Ainakin se oli vittumainen kanniskella. Hihna oli kuin halkokopan kantonaru ja lipas hakkasi kroppaa kannoit miten kannoit. Ja rumpulippaiden täyttäminen oli ohjelmanumero sinänsä, kuulat kaatuivat kuin dominot. Voi kuvitella millaista niitä oli nöpöstellä lippaaseen kohmeisilla sormilla vihollisen puhaltaessa niskaan.

      • OutoPurkaus

        Yleensä sota-aikana kp-miehellä oli min. 2 rumpulipasta valmiiksi täytettynä ja lisänä muutama tankolipa. Harvoin niitä kuusenjuurella täytettiin!


      • OlihanPeli

        Armeija-ajoilta 80-luvulta oli tuo oma kokemus. Rynkkyyn verrattuna varsinainen mulkero kannettavaksi. Tulittaessa tuli veti ylöspäin. Lippaan täyttäminen käsipelissä eli sorminäppäryydellä ilman mitään laitteita ihan syvältä, kuulat kaatuili lippaan spiraalissa. Ehkä OK aikoinaan, 40 vuotta sen jälkeen täysin vanhentunut.


      • Sotilas_Poika
        OlihanPeli kirjoitti:

        Armeija-ajoilta 80-luvulta oli tuo oma kokemus. Rynkkyyn verrattuna varsinainen mulkero kannettavaksi. Tulittaessa tuli veti ylöspäin. Lippaan täyttäminen käsipelissä eli sorminäppäryydellä ilman mitään laitteita ihan syvältä, kuulat kaatuili lippaan spiraalissa. Ehkä OK aikoinaan, 40 vuotta sen jälkeen täysin vanhentunut.

        Eiköhän tuo lienee itsestään selvyys, että ase on vanhentunut aikaa sitten. Käsittääkseni sodassa oli mies tyytyväinen kun sai aseekseen KP:n. Joten ei se ihan susi tainnut olla.

        Ja aloitushan onkin vain pelkkä trolli...


      • Tutkamäki
        OlihanPeli kirjoitti:

        Armeija-ajoilta 80-luvulta oli tuo oma kokemus. Rynkkyyn verrattuna varsinainen mulkero kannettavaksi. Tulittaessa tuli veti ylöspäin. Lippaan täyttäminen käsipelissä eli sorminäppäryydellä ilman mitään laitteita ihan syvältä, kuulat kaatuili lippaan spiraalissa. Ehkä OK aikoinaan, 40 vuotta sen jälkeen täysin vanhentunut.

        Joo, se liipasinkaaressa oleva kertatuli- sarjatuli- ja varmistusvipu oli pirullinen vartiokeikalla. Susiturkin hiha osui tietämättä raksutellessa siihen ja liukkaaksi kustun polun alaosassa voltti, perä maahan ja sarja taivaalle. Ysimillisiä järjestyi "sivusta" eikä tullut putkaa, linnaa vankeutta...


      • pippeliköarempi
        OlihanPeli kirjoitti:

        Armeija-ajoilta 80-luvulta oli tuo oma kokemus. Rynkkyyn verrattuna varsinainen mulkero kannettavaksi. Tulittaessa tuli veti ylöspäin. Lippaan täyttäminen käsipelissä eli sorminäppäryydellä ilman mitään laitteita ihan syvältä, kuulat kaatuili lippaan spiraalissa. Ehkä OK aikoinaan, 40 vuotta sen jälkeen täysin vanhentunut.

        ja kertatulella alas


    • tietystikin

      Lippaat täytettiin lipastuslaitteella.

      Rumpulippaan täyttäminen kantta avaten on aika hankala tapa.

    • venäläinenKPparempi

      Venäläinen kp oli merkittävästi kevyempi, suurempi tulinopeus, parempi hallinta sarjatulella.

      • Hallittua

        No, tuli testattua Utissa -69 eräällä kurssilla ollessani tuo Suomi-KP:n sarjatulen ominaisuus ja hallinta. Ammuttiin kerralla 70:n patin rumpulipas tyhjäksi. Ase tiukasti hihnan varassa kainalossa ja vartalon asennon muutoksilla pystyi suuntaamaan tulituksen juuri sinne minne halusi. Tarkkuus oli huonompi, jos ampui pelkästään asetta kääntämällä. Tuli siis vain tuhlattua pateja.


      • VieläHallitumpi

        "Venäläinen kp oli merkittävästi kevyempi, suurempi tulinopeus, parempi hallinta sarjatulella."

        Suomi-kp oli sitä vastoin ERITTÄIN TARKKA ASE: Yksittäislaukauksilla sillä saattoi osua aina 200 metriin saakka! Ja ase kesti hyvin raskasta käyttöä!


      • bnmbnbvnm
        VieläHallitumpi kirjoitti:

        "Venäläinen kp oli merkittävästi kevyempi, suurempi tulinopeus, parempi hallinta sarjatulella."

        Suomi-kp oli sitä vastoin ERITTÄIN TARKKA ASE: Yksittäislaukauksilla sillä saattoi osua aina 200 metriin saakka! Ja ase kesti hyvin raskasta käyttöä!

        Ei suomi kp ollut erittäin tarkka 200m saakka, on lapsellista väittää massalukkoisen ja heikkoa patruunaa ampuvan aseen olleen sellainen. Ei tarkkuudeltaan ollut yhtään parempi, kuin venäläinen, jos suomi kp olisi ollut halvempi ja nopeampi valmistaa, niitä olisi ollut enemmän.

        Turha käyttää aseen ulkoiseen viimeistelyyn resusseja, myös saksalaisten käyttämät aseet, kp mukaan lukien olivat aika rujon näköisiä laitteita läheltä tarkasteltuna, hyvin hoitivat silti tehtävänsä.

        Suomalainen asevalmistus on aina ollut kopiointia, siinäkin on onnistuttu yleensä huonosti, unohdettu oleellinen ja lähdetty kehityksessä väärille urille.


      • kusiruisku
        VieläHallitumpi kirjoitti:

        "Venäläinen kp oli merkittävästi kevyempi, suurempi tulinopeus, parempi hallinta sarjatulella."

        Suomi-kp oli sitä vastoin ERITTÄIN TARKKA ASE: Yksittäislaukauksilla sillä saattoi osua aina 200 metriin saakka! Ja ase kesti hyvin raskasta käyttöä!

        Höpöä. Ampui 9mm pistoolin pateja. Hyvä kun edes lensivät sen 200 metriä.


      • Raikulisaari
        kusiruisku kirjoitti:

        Höpöä. Ampui 9mm pistoolin pateja. Hyvä kun edes lensivät sen 200 metriä.

        KP:n oli tiukempia latauksia kuin pistooliin. Kaliberi oli sama.
        Myös KP:n pidemmästä piipusta kuulan lähtönopeus oli pistoolin piippua nopeampi.
        Mutta kieltämättä 200 m alkaa olemaan jo haastava. Tosin otsaan osuessa, kyllä se kuula aivorunkoon olisi uponnut.


      • TarkkisOnKusiruisku
        kusiruisku kirjoitti:

        Höpöä. Ampui 9mm pistoolin pateja. Hyvä kun edes lensivät sen 200 metriä.

        Olen itse kokeillut ja siinä juuri näkyi Suomi-kp:n vakaa rakenne. Hyvin osui tauluun vielä 200 metristä. Ei olisi osunut pelti-heikillä!


      • Päivystäjä
        Raikulisaari kirjoitti:

        KP:n oli tiukempia latauksia kuin pistooliin. Kaliberi oli sama.
        Myös KP:n pidemmästä piipusta kuulan lähtönopeus oli pistoolin piippua nopeampi.
        Mutta kieltämättä 200 m alkaa olemaan jo haastava. Tosin otsaan osuessa, kyllä se kuula aivorunkoon olisi uponnut.

        Joo, niinhän se oli FN:ssäkin. Ysimillisen Kurzmodelin tunnen. Hammerlesscoltissa taisi olla tuo käypäinen.


      • Tarkka_on
        bnmbnbvnm kirjoitti:

        Ei suomi kp ollut erittäin tarkka 200m saakka, on lapsellista väittää massalukkoisen ja heikkoa patruunaa ampuvan aseen olleen sellainen. Ei tarkkuudeltaan ollut yhtään parempi, kuin venäläinen, jos suomi kp olisi ollut halvempi ja nopeampi valmistaa, niitä olisi ollut enemmän.

        Turha käyttää aseen ulkoiseen viimeistelyyn resusseja, myös saksalaisten käyttämät aseet, kp mukaan lukien olivat aika rujon näköisiä laitteita läheltä tarkasteltuna, hyvin hoitivat silti tehtävänsä.

        Suomalainen asevalmistus on aina ollut kopiointia, siinäkin on onnistuttu yleensä huonosti, unohdettu oleellinen ja lähdetty kehityksessä väärille urille.

        Suomi-KP:lla pystyi ampumaan reilun 3 cm kasan 100 metristä uutena, eli aseen tarkkuus oli noin 1,5 kulmaminuuttia (MOA). Esimerkiksi metsästyskiväärille riittäväksi tarkkuudeksi katsotaan noin 2 kulmaminuuttia (isompi hajonta verrattuna Suomi-KP:iin).

        Vertailun vuoksi myös esimerkiksi monen maan rynnäkkökiväärien tarkkuus jää Suomi-KP:sta jälkeen. Esimerkiksi USA:n asevoimien vaatimus uuden rynnäkkökiväärin tarkkuudelle on 2 kulmaminuuttia hyvillä patruunoilla. Suomen RK:t pystyivät/pystyvät uusina toisaalta noin 0,5 kulmaminuutin tarkkuuteen - Puolustusvoimat on aina arvottanut aseen tarkkuuden tärkeimmäksi kriteeriksi, koska täällä opetetaan ampumaan tarkkoja tähdättyjä laukauksia ennemmin kuin sarjatulta.


      • kirjoittelethölynpölyä
        Tarkka_on kirjoitti:

        Suomi-KP:lla pystyi ampumaan reilun 3 cm kasan 100 metristä uutena, eli aseen tarkkuus oli noin 1,5 kulmaminuuttia (MOA). Esimerkiksi metsästyskiväärille riittäväksi tarkkuudeksi katsotaan noin 2 kulmaminuuttia (isompi hajonta verrattuna Suomi-KP:iin).

        Vertailun vuoksi myös esimerkiksi monen maan rynnäkkökiväärien tarkkuus jää Suomi-KP:sta jälkeen. Esimerkiksi USA:n asevoimien vaatimus uuden rynnäkkökiväärin tarkkuudelle on 2 kulmaminuuttia hyvillä patruunoilla. Suomen RK:t pystyivät/pystyvät uusina toisaalta noin 0,5 kulmaminuutin tarkkuuteen - Puolustusvoimat on aina arvottanut aseen tarkkuuden tärkeimmäksi kriteeriksi, koska täällä opetetaan ampumaan tarkkoja tähdättyjä laukauksia ennemmin kuin sarjatulta.

        Sinä et ymmärrä mistä tekijöistä aseen tarkkuus koostuu. Lukko auki ampuva massalukkoinen ase ei voi olla tarkkuusase, vaan se on kuularuutta, ase heilahtaa laukaisussa jo lukon syöttöliikkeestä eteen, tukin alaspäin suuntautuva linja nostaa asetta pystyyn sarjatulella.


      • TarkkisValehteleeTaas

        "tukin alaspäin suuntautuva linja nostaa asetta pystyyn sarjatulella."

        Kuten kaikissa muissakkin sen ajan konepistooleissa. Ilmiötä yritrttiin hillitä uudella suujarrulla. Pätevän miehen käissä Suomi kp olöi ihana "tappoase" ja sen kokoivat katkerasti myös tuhannet punasotilaat!


      • tarviitkoHoitoa
        TarkkisValehteleeTaas kirjoitti:

        "tukin alaspäin suuntautuva linja nostaa asetta pystyyn sarjatulella."

        Kuten kaikissa muissakkin sen ajan konepistooleissa. Ilmiötä yritrttiin hillitä uudella suujarrulla. Pätevän miehen käissä Suomi kp olöi ihana "tappoase" ja sen kokoivat katkerasti myös tuhannet punasotilaat!

        "ilmiötä yritrttiin" "Suomi kp olöi ihana" "kokoivat katret" Oletko sinä jotenkin henkisesti vammainen?


      • VoihanMaassalukko

        "Lukko auki ampuva massalukkoinen ase ei voi olla tarkkuusase,..."
        Täyttä höpöä, kaikkea sitä kuuleekin!
        Massalukon paino ja palautin jousi olivat mitoitettu siten, että luoti on ehtinyt piipusta ennen kuin vastavoima on alkanut vaikuttaa riittävästi ja potkaisee lukon taaksepäin.
        Jos lukko olisi auki sarjalla ammuttaessa seuraavat luodit eivät lentäisi mihinkään!


      • sutta.ja.sekundaa
        Tarkka_on kirjoitti:

        Suomi-KP:lla pystyi ampumaan reilun 3 cm kasan 100 metristä uutena, eli aseen tarkkuus oli noin 1,5 kulmaminuuttia (MOA). Esimerkiksi metsästyskiväärille riittäväksi tarkkuudeksi katsotaan noin 2 kulmaminuuttia (isompi hajonta verrattuna Suomi-KP:iin).

        Vertailun vuoksi myös esimerkiksi monen maan rynnäkkökiväärien tarkkuus jää Suomi-KP:sta jälkeen. Esimerkiksi USA:n asevoimien vaatimus uuden rynnäkkökiväärin tarkkuudelle on 2 kulmaminuuttia hyvillä patruunoilla. Suomen RK:t pystyivät/pystyvät uusina toisaalta noin 0,5 kulmaminuutin tarkkuuteen - Puolustusvoimat on aina arvottanut aseen tarkkuuden tärkeimmäksi kriteeriksi, koska täällä opetetaan ampumaan tarkkoja tähdättyjä laukauksia ennemmin kuin sarjatulta.

        "Puolustusvoimat on aina arvottanut aseen tarkkuuden tärkeimmäksi kriteeriksi"

        Ja tähän on syynä se, ettei Suomen sotimattomassa armeijassa kukaan keksi yhtään mitään muuta kriteeriä aseille. Siksi Suomessa aseina onkin aika paljon sekundaa, kun niitä valitaan väärin perustein.

        Oikeasti sotivat maat ja sotilaat osaavat painottaa hieman muita ja tärkeämpiä ominaisuuksia.

        Tarkkuuskiväärit on sitten asia erikseen.


      • Anonyymi
        kirjoittelethölynpölyä kirjoitti:

        Sinä et ymmärrä mistä tekijöistä aseen tarkkuus koostuu. Lukko auki ampuva massalukkoinen ase ei voi olla tarkkuusase, vaan se on kuularuutta, ase heilahtaa laukaisussa jo lukon syöttöliikkeestä eteen, tukin alaspäin suuntautuva linja nostaa asetta pystyyn sarjatulella.

        Suomi konepistoolilla ammuin viiden laukauksen sarjalla tuloksen 37 ei ollut kukaan ampunut hämeen jääkäripataljoonassa aiemmin. Olihan se tarkkakin ase.


    • POLIISIASE

      Poliisiase tarkoitettu lähinnäpirtutrokareita varten. Tuomionturmionmyyjille (ALKOHOLI)kuolema.Venäläiset teki siitä paremman version. Degartjev oli toisenlaINEN SOTILASKÄYTTÖ STALININ NEUVOSTOLIITOSSA. Mikhail Kalashnikov kehitti Kalshnikovautomaattikiväärin. Seolikäyupäase esim. Vietkongion sisseillä ja Nairobi-Namibialinjalla missä Neuvostoliitto halusi valtaa.

      • totuutta

        Rynnäkkökivääri ei alun perin ollut Kalashnikovin kehittämä vaan saksalaisten insinöörien tuote toisen maailmansodan lopulla. Venäläiset varastivat sen kehitystyön saksalaisilta sodan lopulla ja Kalashnikov sai mainetta muka aseen keksijänä.


      • Anonyymi
        totuutta kirjoitti:

        Rynnäkkökivääri ei alun perin ollut Kalashnikovin kehittämä vaan saksalaisten insinöörien tuote toisen maailmansodan lopulla. Venäläiset varastivat sen kehitystyön saksalaisilta sodan lopulla ja Kalashnikov sai mainetta muka aseen keksijänä.

        saksalaisten rynnäkkökivääri on aivan eri ase kun kalasnikov


      • Anonyymi
        totuutta kirjoitti:

        Rynnäkkökivääri ei alun perin ollut Kalashnikovin kehittämä vaan saksalaisten insinöörien tuote toisen maailmansodan lopulla. Venäläiset varastivat sen kehitystyön saksalaisilta sodan lopulla ja Kalashnikov sai mainetta muka aseen keksijänä.

        Ja höpö höpö !


      • Anonyymi
        totuutta kirjoitti:

        Rynnäkkökivääri ei alun perin ollut Kalashnikovin kehittämä vaan saksalaisten insinöörien tuote toisen maailmansodan lopulla. Venäläiset varastivat sen kehitystyön saksalaisilta sodan lopulla ja Kalashnikov sai mainetta muka aseen keksijänä.

        Venäläiset kehittivät ekan rynkyn muistaakseni 1916...Siinä käytettiin japanilaisten 6,5 mm patruunaa.
        Niin,että saksalaiset eikä herra kalshnikov olleet rynnäkkökiväärin keksijöitä.


    • miksipoistettu

      Huvittavaa kuinka sodissa vuosikaudet testattu ja hyväksi havaittu, jopa maailman parhaaksikin ylistetty ase onkin yhtä-äkkiä romua. Sota sinällään ei ole sataan vuoteen juurikaan muuttunut ja Suomi-kp olisi yhä kova peli lähiotteluissa ja juoksuhautatappeluissa.

      • TrolliTutka

        Eihän se olekkaan sen huonompi. Aloitushan on vain trolli :-D


      • koopee-eläkkeellä

        "Suomi-kp olisi yhä kova peli lähiotteluissa ja juoksuhautatappeluissa."

        Suomi-kp, kuten muutkin konepistoolit, olisi varsin onneton kapistus nykyaikaisessa sodankäynnissä lähes missä tahansa tilanteessa: nykyisin lähestulkoon kaikilla alkaa olla sirpale- tai luotisuojaliivejä, joihin tyssähtää niin pistoolin kuin konepistoolin luodit aiheuttamatta läpäisyä tai edes pufff-efektiä.

        Rynkyt ja niiden karbiinimallit on korvanneet koopeet 100-0.

        Siksipä kukaan ei enää aseista etenkään rintamasotilaita konepistoolein, erikoistehtäviä lukuunottamatta.


    • viinahui

      Ase oli taRKOITETTU VIINATROKARIEN TAPPAMISEKSI. Poliisin käyttöön. Seon kevyt nopeastisarjaa ampuva

      • junkkaritorjunta

        Kevyempi versio on Parabellum. Sarjassa voi ampua. Käytetään yhä vielä länsisuomessaa häjynkarkoittimena. Häjyäkunsielläonsemeininki.


    • MainioRuutta

      Suomi kp valmistui vuonna 1931 ja se oli alunpitäen suunniteltu armeijan käyttöön! Ase oli kaikkea muuta kuin kevyt! Tääyderllä rumpulippaalla ase painoi yli 7 kg!

    • iobhdc3e

      Mitäs se "häjy" oikein todella tarkoittaa?

    • vd3bugc3

      Ei suomi-koopee ole yhtään yliarvostettu, se oli sen ajan paras ase Suomessa siihen tarkoitukseen mihin se oli tehtykin, sen parempaa ei silloin ollut.

      • ölkjhgfhjklölkjhg

        Suomi kp:ssä oli lähes kaikki heikkoudet, mitä konepistooliin voi suunnitella. Massalukko haaskaa patruunan tehotkin, samalla kun patruuna laukeaa, ilman minkäänlaista viivelukitusta oleva luisti lähtee liikkeelle taaksepäin, ja ruutikaasun painetta pääsee patruunapesän kautta ulos. Toki kun parempaa ei ollut, se oli sitten paras saatavilla olevista.


    • lkjbvfyc

      No miksi suunnittelivat massalukon? Ehkä siihen oli hyvät syyt. Kyllähän tuossa suomi-koopeessa tehot riitti. Oli varmaankin suunniteltu peitteiseen maastoon eli lähitaisteluun ja myös juoksuhautojen vyörytyksessä hyvä.

      Painoahan aseella on mutta silloin miehet olikin hieman erilaisia kuin nykyään.

      Mitäs muita heikkouksia koopeesta löydät kuin tuon massalukon?

      • nälkävuoden_oravat

        "silloin miehet olikin hieman erilaisia kuin nykyään"

        Joo, ne oli sellaisia hädin tuskin lukutaitoisia maatyöläisiä, 155 cm pituisia anorektikkoja, joilla "univormu" roikkui löysänä päällä. Se oli aikaa se. Kattelehan vaikka joskus niitä SA-kuvia tuolta ajalta.


      • Anonyymi
        nälkävuoden_oravat kirjoitti:

        "silloin miehet olikin hieman erilaisia kuin nykyään"

        Joo, ne oli sellaisia hädin tuskin lukutaitoisia maatyöläisiä, 155 cm pituisia anorektikkoja, joilla "univormu" roikkui löysänä päällä. Se oli aikaa se. Kattelehan vaikka joskus niitä SA-kuvia tuolta ajalta.

        Suomalaisten varusmiesten keskipituus oli v. 1939 - 172cm. Käytännössä kaikki osasivat lukea. Suurin osa oli kovaa fyysistä työtä tehneitä.


    • HyväRatkaisu

      Ja siksi toiseksi: massalukko oli tuon ajan konepistooleissa yleisin ratkaisu! Sellaiset olivat myös venäläisissä "Suomi-kp-kopioissa"! Ratkaisu oli yksinkertainen ja TOIMI!

      • Anonyymi

        Eivät olleet Suomi kp;n kopioita.


    • cjbfurflc

      Niinpä..ihmettelen miksi edes väitetään että suomi-koopee olisi yliarvostettu? Tottahan se nyky-ajan nörteistä voi siltä tuntua mutta nykyäänkin massalukko on yksinkertainen ja toimiva ja kestävä.

    • RK62_on_paska

      Samaa sarjaa on suomalainen AK-kopio; huvittavan yliarvostettu Suomessa, mutta hinta/laatu-suhde aivan paskaa.

      • Fotfotfot

        Suomi-kp ei ollut niin löysä kuin RK62. Parempi tähtäin, mutta huono kantaa.


    • soivapeli
    • HyväPeli

      Miksi? Suomi-kp oli huomattavasti parempi ase kuin Thompson!

    • tyhmyyttäkaupan

      Kuvastaa hyvin kuinka Suomen sodanjohto eli vielä vuoden 1918 kapinan ja kuularuiskujen aikaa. Armeijahan tilasi Suomi-konepistoolin kp-ryhmän aseeksi, ei suinkaan henkilökohtaiseksi aseeksi. Eli yhdellä ukolla olisi kp ja loput käyskentelisivät patruunoita kantaen perässä. Siksi siitä tuli kalliisti ja hitaasti tehtävissä oleva, yhdestä metallikimpaleesta työstettävine mekanismeineen.

      • kp-vaiko-pk

        "Armeijahan tilasi Suomi-konepistoolin kp-ryhmän aseeksi, ei suinkaan henkilökohtaiseksi aseeksi. Eli yhdellä ukolla olisi kp ja loput käyskentelisivät patruunoita kantaen perässä."

        Tämä muuten periytyy huhujen mukaan ihan hupaisasta kömmähdyksestä: kävipä niin, että ohjesääntöä kirjoitettaessa meni kirjoittajalla PK ja KP sekaisin. ELi piti kirjoittaa PK-ryhmä, mutta kirjoittikin KP. Virheitä oli vaikea korjata mustekynä- ja kirjoituskone-aikana, ei niin vain painettu deleteä tai kumitettu. Niinpä asia unohtui, kun sitä ei heti voinut tehdä.

        Noh, armeijassa kun oltiin niin ohjesääntöä oli toteltava kuin herran sanaa joten eipä tuota kukaan kyseenalaistanut kuin vasta talvisodassa. Onneksi sentään virhe toistui siinä, että sattumalta ehdittiin kirjoittaa myös KP-ammukset KP-ryhmän ammustelijoille! Muutenhan olisi mennyt aivan hulluksi, jos ryhmässä olisi huidellut KP-ampuja Suomellaan, mutta ammustenkantajilla olisikin ollut PK-ammuslippaita Lahti-Salorantaan... huh :O


    • TyhmälleVastine

      Todellisuudessa aseteknikko Aimo Lahti sai aikaiseksi Suomi-kp:n sarjatuotantoon VASTA 1931! Toki ase oli kallis ja hidas tuottaa, mutta oli tekniikaltaan sen ajan (1931) huippuluokkaa ja osoittautui korvaamattomaksi sodassa ja tositoimissa.

      • tyhmyyttäkaupan

        Kumpikohan olisi ollut tehokkaampaa, tehdä hieman vähemmän huippuluokkaa olevaa pislaria massoittain, jotta sellainen olisi saatu joka ukolle, ja vaikka pois heitettäväksi eli uudelleen sulattoon kun kuluu. Vai tämä kokeiltu tapa jossa 90% ukkeleista ampua naksutteli yksittäislaukauksia pulttilukkokiväärillä.


      • TyhmyyttäPiisaa

        Niin? Kumpi? Ei Suomessa ollut pilvin pimein aseteknikkoja ja nämä kevyet peltiheikit tulivat 'tapetille' vasta reilun kymmenen vuoden kuluttua.

        Sodassa on pelattava niillä korteilla, jotka kädessä oli!

        KAIKKI tuon ajan johtavat konepistoolit Suomi-kp:n lisäksi (Thompson, MP40, Sten, PPSH, PPD) toimivat massasulku-periaatteella!

        Kirjoittaja tuntuu kovasti vaativan vuoden 1931 Aimo Lahtea keksimään UZI:n 20 vuotta ennen sen oikeaa ilmaantumista!

        Suomi-kp:tä valmistettiin 80.ooo kpl ja se oli monelle punasotilaalle viimeinen ääni, joka jäi korvaan!


      • massalla.voimaa
        TyhmyyttäPiisaa kirjoitti:

        Niin? Kumpi? Ei Suomessa ollut pilvin pimein aseteknikkoja ja nämä kevyet peltiheikit tulivat 'tapetille' vasta reilun kymmenen vuoden kuluttua.

        Sodassa on pelattava niillä korteilla, jotka kädessä oli!

        KAIKKI tuon ajan johtavat konepistoolit Suomi-kp:n lisäksi (Thompson, MP40, Sten, PPSH, PPD) toimivat massasulku-periaatteella!

        Kirjoittaja tuntuu kovasti vaativan vuoden 1931 Aimo Lahtea keksimään UZI:n 20 vuotta ennen sen oikeaa ilmaantumista!

        Suomi-kp:tä valmistettiin 80.ooo kpl ja se oli monelle punasotilaalle viimeinen ääni, joka jäi korvaan!

        "KAIKKI tuon ajan johtavat konepistoolit Suomi-kp:n lisäksi (Thompson, MP40, Sten, PPSH, PPD) toimivat massasulku-periaatteella"

        Massasulku ei ole este massatuotannolle. MP40, Sten, PPsH ja M3 olivat huomattavasti halvempia ja nopeampia valmistaa, mm. sen vuoksi että niiden laatikot olivat pellistä prässättyjä eikä jyrsittyjä. Ne siis sopivat massatuotantoon. Suomi-kp ei, koska se vaati tuhottamasti aikaa ja resursseja.

        "Sodassa on pelattava niillä korteilla, jotka kädessä oli!"

        Kas kun tätä eivät tienneet sotaa käyvät maat (Suomea lukuunottamatta). Jokainen muu maahan yritti aktiivisesti parantaa kädessään olevia kortteja ja sotatekniikka kehittyi sodan aikana huomattavaa vauhtia uusien aseiden myötä. Suomi unohti, että pokeripelissä saa myös vaihtaa kädessä olevia kortteja. Muut eivät unohtaneet.


      • OliMuillakin

        Eipä tuo ollut sarjatuotannon est, sillä Suomi-kp:tä valmistettiin tunnetusti 80.000 kpl!

        "Kas kun tätä eivät tienneet sotaa käyvät maat (Suomea lukuunottamatta). Jokainen muu maahan yritti aktiivisesti parantaa kädessään olevia kortteja"

        TODELLISUUDESSA esim. Saksa käytti aina vuoteen 1942 konekiväärinä mallia MG-34, joka oli jyrsitty ja kallis valmistaa! VASTA vuodesta 1942 joukoille jaettiin mallia MG-42, jossa melkoinen määrä osia oli prässätty pellistä!

        Jenkkien Thompson-kp oli mukana sodassa loppuun saakka vaikka olikin kalliinpuoleinen!


      • kehitystä.kehiin

        "Eipä tuo ollut sarjatuotannon est, sillä Suomi-kp:tä valmistettiin tunnetusti 80.000 kpl!"

        Kylläpä vaan oli este ja hidaste, kun helpommin ja halvemmin kasattavaa asetta olisi valmistettu n. 250-300000kpl! 80000kpl 14 vuoden aikana on todella hidasta valmistusta.

        "Jenkkien Thompson-kp oli mukana sodassa loppuun saakka vaikka olikin kalliinpuoleinen!"

        No mitäs luulet, miksi Saksa otti käyttöön MG42:n ja USA M3 Grease gunin? No juuri siksi, että ne olivat halvempia ja nopsempia valmistaa kuin vanhemmat MG34 ja Thompson. Kehityksen pyörät pyöri niissä maissa, eivätkä vain istuneet persiillään ihmettelemässä "niitä kortteja mitä kädessä on".


      • HyväPeli

        Suomessa oli pelattava tutuilla korteilla! Eihän sota-aikana saatu tuotantoon esim. Yhtään kevyttä kk:ta vaan Maximit oli käytössä sodan loppuun! Lisäksi Puna-armeija tuki meitä anteliaasti Emma pikakivääreillä! Lahti ei suunnitellut uutta pk:ta ja vanhalta Suomi-kp:n tuotantolinjalta saatiin riittävä määrä konepistooleita!


      • eikä-saatu
        HyväPeli kirjoitti:

        Suomessa oli pelattava tutuilla korteilla! Eihän sota-aikana saatu tuotantoon esim. Yhtään kevyttä kk:ta vaan Maximit oli käytössä sodan loppuun! Lisäksi Puna-armeija tuki meitä anteliaasti Emma pikakivääreillä! Lahti ei suunnitellut uutta pk:ta ja vanhalta Suomi-kp:n tuotantolinjalta saatiin riittävä määrä konepistooleita!

        "vanhalta Suomi-kp:n tuotantolinjalta saatiin riittävä määrä konepistooleita"

        Ei saatu lähellekään riittävästi. Kesällä 1941 niistä oli niin suuri vajaus, että kp-määrävahvuuksista toteutui vain puolet. Määrävahvuuksia ei saatu täyteen edes kesällä 1944.

        Sotaan lähdettäessä 1939 oli tilanne suorastaan katastrofaalinen: konepistooleita oli vain 5000kpl, vain 2kpl/joukkue!! 1941 tavoitteena oli jo 1 kp per ryhmä; 1944 oli tavoitteena että ryhmässä olisi ollut 3 konepislaa, mutta eipä päästy kuin puoleen väliin noistakaan tavoitteista.

        Konepistooleista oli jatkuva pula koko sodan ajan ja syynä oli yksinkertaisesti se että Suomi-kp oli todella hidas ja kallis ase valmistaa. Mistä muustakaan olisi pula johtunut. Halvemmalla ja helpommin valmistettavalla aseella ei tällaista ongelmaa olisi juuri ollut.


      • KKtaKehitettiin

        " Yhtään kevyttä kk:ta vaan Maximit oli käytössä sodan loppuun! Lisäksi "
        Kyllä Lahti kehitti -41 Sampo nimisen konekiväärin (ase perustui Lahden vuonna 1934 kehittämään Sampo-pikakivääriin) ja sitä jaettiin joukoille kokeiltavaksi. Sitä myös ehdittiin korjailla ja palauttaa uudelleen kokeiltavaksi, kun saksalaiset ilmoittivat vuonna -42 voivansa toimittaa Suomelle omaa MG-42 kevyttä konekivääriä. Myöhemmin tuli ilmoitus etteivät he pystykään toimittamaan riittävästi niiden runkoja ja asia jäi siihen


    • Brännässeliseli
    • HukkaanMeniSekin

      Ei tainnut Pentikäisen varkaudesta olla juuri apua, koska hän pakeni Neukkuihin 1933 eikä Puna-armeijalla ollut kunnollisia konepistooleja ennen Jatkosodan alkua. He saivat sotasaaliina joitakin Suomi-kp:tä ja ihastuivat siihen!

      Kuulu PPSH-41 oli poeriaatteeltaan ja rumpulippaaltaan aika tarkka Suomi-kp:n kopio!

      • ppd-konepisla

        Neukuilla oli käytössä jo 30-luvulla PPD-34, eli Ppsh-41:n edeltäjä. Ei kp ollut heille mikään uusi ja ihmeellinen asia.

        Papashaan kelpasi suomi-kp:stä ideaksi ainoastaan rumpulipas. Muuten se oli aivan eri designi ja vanhentunutta Suomea joka suhteessa parempi: kevyempi, lyhyempi, nopeampi valmistaa, toimintavarmempi ja ennenkaikkea halvempi.


      • ValettaPukkaa

        Toki Neukuissa oli kp jo vuonna 1934, mutta vasta Talvisodassa hee ymmärsivät aseen todellisen arvon! Todettakoon tässä yhteydessä, ettei kp yleensäkään ole mikään "kaikkivoipa" yleisase vaan pikemminkin lähitaisteluruutta. Järjkevä ampumaetäisyys oli max. 100 - 200 metriä ja sotaa käytiin myös pitemmiltä matkoilta!

        Todellisuudessa PPSH oli tarkalleen samalla lailla toimiva kuin Suomi-kp! Sama lukkoperiaate ja liki samanpainoinen ase. Ainoa muutos oli se, että ase käyttoi pitempää patruunaa (7,62 × 25 mm Tokarev ) kuin Suomi-kp.

        PPSH EI OLLUT kevyempi, nopeampi valmistaa, toimintavarmempi eikä edes halvempi.

        Ainoa parannus Suomi-kp:hen verrattuna oli aseen kovakromattu piippu. Suomi-kpo oli puolestaan verrattomasti tarkempi ase (olen ampunut molemmilla!)!

        Tarkkispoika yrittää yhä voittaa toista maailmansotaa uudelleen??


      • miten-paljon-virheitä
        ValettaPukkaa kirjoitti:

        Toki Neukuissa oli kp jo vuonna 1934, mutta vasta Talvisodassa hee ymmärsivät aseen todellisen arvon! Todettakoon tässä yhteydessä, ettei kp yleensäkään ole mikään "kaikkivoipa" yleisase vaan pikemminkin lähitaisteluruutta. Järjkevä ampumaetäisyys oli max. 100 - 200 metriä ja sotaa käytiin myös pitemmiltä matkoilta!

        Todellisuudessa PPSH oli tarkalleen samalla lailla toimiva kuin Suomi-kp! Sama lukkoperiaate ja liki samanpainoinen ase. Ainoa muutos oli se, että ase käyttoi pitempää patruunaa (7,62 × 25 mm Tokarev ) kuin Suomi-kp.

        PPSH EI OLLUT kevyempi, nopeampi valmistaa, toimintavarmempi eikä edes halvempi.

        Ainoa parannus Suomi-kp:hen verrattuna oli aseen kovakromattu piippu. Suomi-kpo oli puolestaan verrattomasti tarkempi ase (olen ampunut molemmilla!)!

        Tarkkispoika yrittää yhä voittaa toista maailmansotaa uudelleen??

        Nimittelyyn ja vääristelyyn syyllistyvä lipfertti otti taas itkikset. Eipä ole uutta.

        Tekstissäsi on kovin monta virhettä, jälleen kerran:

        "Järjkevä ampumaetäisyys oli max. 100 - 200 metriä"

        Konepistoolilla järkevä etäisyys on 50 metriä. Käytännön maksimi 100m. Sen jälkeen pistoolikaliberi menettää käytännön tehonsa ballistiikasta johtuen, ja fysiikan laille ei mahda yksikään ase yhtään mitään. Toki aseella voi ampua kauempanakin olevia kohteita, mutta vaikutus onkin sitten eri juttu. Suomi-kp:n käyttödoktriini oli Suomessa suunniteltu aivan päin honkina ennen talvisotaa, ja nopeastihan doktriini suunniteltiin uusiksi sekä kentällä että esikunnissa. Konepistooli ei ole pikakiväärin korvike, vaan yksilöase lähitaisteluun.

        "PPSH EI OLLUT kevyempi, nopeampi valmistaa, toimintavarmempi eikä edes halvempi."

        Ppsh-41 oli reilun kilon kevyempi, suujarrullista Suomea n. 10 senttiä lyhyempi ja siten näppärämpi, toleransseiltaan löysempi eli siten myös toimintavarmempi ja prässättynä HUOMATTAVASTI halvempi ja nopeampi valmistaa kuin jyrsitty Suomi-kp. Käytännön tarkkuudessa ei ollut suurta eroa.

        Miksi valehtelet ja vääristelet näin selvää asiaa?


        " The PPSh-41 is a classic example of a design adapted for mass production (other examples of such wartime design are the M3 submachine gun, MP40, PPS, and the Sten). Its parts (excluding the barrel) could be produced by a relatively unskilled workforce with simple equipment available in an auto repair garage or tin shop, freeing more skilled workers for other tasks."

        https://en.wikipedia.org/wiki/PPSh-41


      • Anonyymi

        Paskapuhetta, PPSh;n rakenteessa on huomattavia eroja Suomi kp;hen
        verrattuna, ase taittuu, on helppo puhdistaa, lukon palautusjousi kulkee
        tangon päällä, iulosvetäjän kynsi on erillisellä jousella, nämä olivat
        Suomi kp,n heikkouksia, ase käytti erilaista patruunaa.
        Ehkä rumpulipas oli yhteinen nimittäjä.


      • Anonyymi
        ValettaPukkaa kirjoitti:

        Toki Neukuissa oli kp jo vuonna 1934, mutta vasta Talvisodassa hee ymmärsivät aseen todellisen arvon! Todettakoon tässä yhteydessä, ettei kp yleensäkään ole mikään "kaikkivoipa" yleisase vaan pikemminkin lähitaisteluruutta. Järjkevä ampumaetäisyys oli max. 100 - 200 metriä ja sotaa käytiin myös pitemmiltä matkoilta!

        Todellisuudessa PPSH oli tarkalleen samalla lailla toimiva kuin Suomi-kp! Sama lukkoperiaate ja liki samanpainoinen ase. Ainoa muutos oli se, että ase käyttoi pitempää patruunaa (7,62 × 25 mm Tokarev ) kuin Suomi-kp.

        PPSH EI OLLUT kevyempi, nopeampi valmistaa, toimintavarmempi eikä edes halvempi.

        Ainoa parannus Suomi-kp:hen verrattuna oli aseen kovakromattu piippu. Suomi-kpo oli puolestaan verrattomasti tarkempi ase (olen ampunut molemmilla!)!

        Tarkkispoika yrittää yhä voittaa toista maailmansotaa uudelleen??

        Lykkäät pötyä!!


      • Anonyymi

        Mistä näitä paskanpuhujia sikiää ?
        Totta helvetissä massasulkuinen konetuliase on periaatteeltaan aina¨
        sama.
        Purapa PPSh-41 ja Suomikp vierekkäin ja väitä että on kopio !
        Rumpulipas ja massasulku ovat ainoa yhdistävä tekijä.


    • huyevw

      Jälkiviisautta kaikki tuo ase arvostelut!

    • TarkkispojanVirheitä

      " Konepistoolilla järkevä etäisyys on 50 metriä. Käytännön maksimi 100m. Sen jälkeen pistoolikaliberi menettää käytännön tehonsa ballistiikasta johtuen, ja fysiikan laille ei mahda yksikään ase yhtään mitään. Toki aseella voi ampua kauempanakin olevia kohteita, mutta vaikutus onkin sitten eri juttu."

      Puhun kyllä maksimietäisyyksistä. Suomi-kp:ta varten tehtiin erilaista 9 mm:n patruunaa, jossa ruutimäärä oli suurempi. Monet pistoolit eivät niitä kestäneeet, jos vahinfgossa tulivat niiden käyttöön!

      Olen itse osunut Suomi-kp:llä kertalaukauksilla 300 metrin päässä olevaan tauluun! Tarkkuus oli aseen valtti!

      "Ppsh-41 oli reilun kilon kevyempi, suujarrullista Suomea n. 10 senttiä lyhyempi ja siten näppärämpi, toleransseiltaan löysempi"

      Hehe. Olihan se löysä tosiaankin! Erot painossa ja pituudessa olivat merkityksettömät!

      "Miksi valehtelet ja vääristelet näin selvää asiaa?"

      Samaa tässä ihmettelen? Suomi-kp:n merkitys ei siitä vähene vaikka kuika täällä yrität hihhuloida! Jospa koetat seuraavaksi nakertaa taas lento-osasto Kuhlmeytä?

      • paino-ja-pituus

        "Erot painossa ja pituudessa olivat merkityksettömät!"

        Eipä olleet, vaan jokainen kilo ja sentti mikä saadaan säästettyä aseen muiden ominaisuuksien kärsimättä on kotiinpäin; näinhän loistavan PPsh-41:n suhteen oli asian laita. 1kg vähemmän painoa = 2-3 lipasta patruunoita tai 2-3 käsikranaattia enemmän kannossa. 10cm vähemmän pituutta = näppärämpi ja nopeampi käsitellä etenkin ahtaissa tiloissa kuten tst-haudat, pusikot ja rakennukset.


      • res.luutn

        ***** Konepistoolilla järkevä etäisyys on 50 metriä. Käytännön maksimi 100m. *****

        Suoritin varusmiespalveluni v. 1964 Olin kaksi kertaa kovapanosammunnoissa Pahkajärvellä, minne on myöhemmin rakennettu Vekaranjärven varuskunta.
        Ammuimme runsaasti mm. Suomi-konepistoolilla. Yöammunnoissa laitoimme lippaisiin valopatruunoita suihkun seuraamiseksi.
        Kun sivusta seurasin kp:n suihkua hämmästyksekseni totesin, että sen kaari oli yllättävän lyhyt. Vaakasuoraan ammuttaessa suihku ei missään tapauksessa yltänyt 100 metriä kauemmaksi.


      • loppuu.puhti
        res.luutn kirjoitti:

        ***** Konepistoolilla järkevä etäisyys on 50 metriä. Käytännön maksimi 100m. *****

        Suoritin varusmiespalveluni v. 1964 Olin kaksi kertaa kovapanosammunnoissa Pahkajärvellä, minne on myöhemmin rakennettu Vekaranjärven varuskunta.
        Ammuimme runsaasti mm. Suomi-konepistoolilla. Yöammunnoissa laitoimme lippaisiin valopatruunoita suihkun seuraamiseksi.
        Kun sivusta seurasin kp:n suihkua hämmästyksekseni totesin, että sen kaari oli yllättävän lyhyt. Vaakasuoraan ammuttaessa suihku ei missään tapauksessa yltänyt 100 metriä kauemmaksi.

        "Kun sivusta seurasin kp:n suihkua hämmästyksekseni totesin, että sen kaari oli yllättävän lyhyt. Vaakasuoraan ammuttaessa suihku ei missään tapauksessa yltänyt 100 metriä kauemmaksi."

        Juurikin näin. Konepistoolilla voi ampua rataolosuhteissa, joissa etäisyys on tarkasti tiedossa jne, vielä ehkä osumia pidemmällekin, mutta käytännön toimissa moinen on lähinnä ammuksien haaskaamista. 9x19 menettää niin paljon energiaa 100m jälkeen, ettei se ole enää varteenotettava sotakapistus pidemmillä etäisyyksillä. Tämän vuoksi valojuovatkin sammuvat 100m jälkeen, vaikka luoti matkaakin vielä kotvasen aikaa, muuttuen toki aikamoiseksi roikkupaukuksi. Pistoolilla (pistoolilatausta) ammuttaessa 50m on käytännön maksimi.

        Tuuria toki aina voi olla, mutta suurilta osin kp:llä 100 metrin matkoille ampumisessa on kyseessä pelkkä tuhlaus ja itsensä paljastaminen vihulle. 9x19 oli toki silti parempi patruuna kuin .45ACP tässä suhteessa; hidas ja läski nelivitonen kun oli käytännössä 50m paukku, jolle 100 metriäkin teki tosi tiukkaa.


      • Rynzesteri

        Kp-patruunassa oli enemmän paukkuja, 200 m oli kyllä maximimi, tästä syystä ne korvattiin rynzestereillä. Palstalla on kuvailtu tarkkiksia tuhmiksi, mutta oikeasti he ovat vain tyhmiä.


      • kp-vastaan-kivääri
        Rynzesteri kirjoitti:

        Kp-patruunassa oli enemmän paukkuja, 200 m oli kyllä maximimi, tästä syystä ne korvattiin rynzestereillä. Palstalla on kuvailtu tarkkiksia tuhmiksi, mutta oikeasti he ovat vain tyhmiä.

        "Kp-patruunassa oli enemmän paukkuja,"

        9mm pistoolilla käytännön kantama pistoolilatauksella 50m, 9mm konepistoolilla kp-latauksella 100m. Ei ole niin vaikeaa.

        Jos nykyaikainen rynkyn patruuna 5.56x45, jossa on paukkua moninkertaisesti p/kp-patruunaan verrattuna, katsotaan käytännössä 200m aseeksi 13-14.5" piipusta ammuttaessa, ei tarvitse olla einstein tajutakseen että 200m käytännön kantamana 9-10" piippuisella konepistoolilla on vain kaukaista unta. Teorioida toki voi, onhan aikamatkustuskin teoriassa mahdollista. Sotajutuissa merkkaa tosin vain käytäntö.


      • Eipäsintoilla

        Laskepa ruutimäärä, se on suurempi 9x19:ssä kp:n patruunassa.

        Siis se on tappava 200 m matkalta, tarkkuus on asia erikseen.


      • pulinat-.pois
        Eipäsintoilla kirjoitti:

        Laskepa ruutimäärä, se on suurempi 9x19:ssä kp:n patruunassa.

        Siis se on tappava 200 m matkalta, tarkkuus on asia erikseen.

        Laskepa ballistiikka tylpälle 9mm luodille, ja virtaviivaiselle kiväärinluodille kuten 5.56x45. Kumpi hukkaa vauhtinsa ja kumpi jatkaa menoa?


      • Eivouhoteta

        200 m on, niin lyhyt matka, että tollokin sen tajuaa.


    • Saintillä

      Ei ollut varaa konetuliaseiden patruunoihin, kuten suurvalloilla. parempi sotilasaines oli kaatunut ja turvauduttiin paskat housussa nikkelivar´mistukseen ja veli venäläinen tiesi tämän, sen takia järjestettiin Valkeasaaressakin edellispäivänä valehyökkäys, jotta tuliannoksia ei jäisi. Olihan täällä kehitetty kevyt kk, mutta se olisi ollut Viipurissakin hyödytön, jos patruunat mahtuvat housun taskuun.

    • TodellisuusJaHarhat

      Patruunoita oli kesällä 1944 täysin riittävästi. Viipurissa vain täydennys petti! Se oli kesäsodan 1944 pahimpia huoltomokia!

      Suomella ei suinkaan paras aines ollut kaayunut vaan aines oli riittävän hyvää Puna-armeijan pysäyttämiseen VKT-linjalla!

      Kevyt kk oli olemassa, mutta se ei päässyt koskaan sarjatuotantoon! Maximeilla mentiin sodan loppuun!

      • Ruusuisetkuvitelmasi

        Tuhannen laukauksen tulinopeudella minuutissa, ei olisi saatu täydennettyä 1944 kovin monen kk-komppaniaa pateja. Tuliannos käsitti 45 kiväärin- ja 350 konepistoolinpatruunaa 1944, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä, kun huomaa, että ammuksia ei mistään saada tuollaisia määriä. Tuliannoksia ei lisätty, koska patruunat tärveltyivät rintamaoloissa, niitä ei voinut tämän jälkeen käyttää kuin harjoituksissa.

        Pahimmaksi tilanne muodostui lyijyn suhteen, koska sen saanti oli
        kokonaan tuonnin varassa. Kesän 1944 torjuntataistelujen alkaessa oli varastossa noin 17 % vajaus, joka kasvoi kesän aikana yli 40 %:iin.

        Koko patruunavarasto olisi ammuttu parillasadalla kk:lla loppuun 10 minuutissa.


    • PölyisetKuvitelmasi

      Todellisuudessa Suomella oli kesällä 1944 TÄYSIN RIITTÄVÄSTI käsiaseiden patruunoita eikä meillä ollut yhtään asetta, jonka tulinopeus olisi ollut 1.000 laukausta minuutissa. Etulinjassa oli varastoja ja tuliannoksia reilusti tuota enemmän! Patruunat eivät suinkaaan tärveltynbeet kesäaikana viikossa-kahdessa!

      Myös lyijyä meillä oli riittävästi ja konekiväärit oli jaettu tasaisesti linjassa! Ei missään ollut 200 konekivääriä yhdessä paikassa!

      Suurhyökkäys onnistui, koska:

      - edeltävä tykistökeskitys oli valtaisa
      - Valkeasaaren hiekkaperäisessä maastossa pöly lensi ja tukki aseita
      - vuonna 1944 venäläiset saivat aina halutessaan läpimurron! Kyse oli siitä, mitä tapahtuu SEN jälkeen!

      Tarkkispoika on sinnikäs! Kun yksi kohta tyssää yritetään toista:-D

      • Eieksytäaiheesta

        Oliko niitä riittävästi pöljä, jos ne olisivat loppuneet noin vähästä kun parillasadalla kk:lla vartin kulutuksessa.

        Useiden IT- ja lentokonekiväärien tulinopeus oli n. 1000 ls/min myös Suomessa tietenkin.

        Olihan laivastossa ja ilmavoimissa vaikka minkälaista raskasta kk:ta. Maximiin oli täällä kehitetty kiihdytin, joka nosti tulinopeuden 1000 ls/min. Voin allekirjoittaa kaikki edelliset, lyijy oli tuontitavaraa ja kulutus olisi ollut liian suuri raskailla kk:lla-

        Suomen sisällissodan seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt yhteensä noin 600 m/1905:tä ja m/1910:tä venäläisiltä joukoilta ja kansanvaltuuskunnalta. Suomen armeijan niille antama nimike oli m/09, myös Sokolov-jalustalle annettiin sama nimike, joten m/1905 tai m/1910 Sokolov-jalustalla oli nimikkeeltään konekivääri M/09-09.

        1920-luvulla m/1910:tä hankittiin vielä satoja lisää. Suurimmat erä olivat Puolasta vuonna 1924 ostetut 405 ja Italiasta vuonna 1926 ostetut 100 konekivääriä. Lisäksi talvisodan aikaan saatiin tuhat Maximia sotasaaliina puna-armeijalta.


    • KeksittyJuttu

      Etulinjassa pidettiin paikan päällä Huomattavasti suurempia patruunamääriä kuin 1-2 tuliannosta!

      Kuvaava oli esim. Saksalainen kk-mies Normandiassa! Hän ampui kk:lla päivän mittaan 12.000 laukausta! Taisi olla enemmän kuin yksi tuliannos?

      • Tanssivatommy

        Oliko Suomi suurvalta?


      • Suupalttil

        Tehoiskohan nykyiseen hallitukseen.


      • lopetas-jo-lipfert

        Paitsi että olet irstas tarkkispojista ja munallisista tädeistä haaveileva pöhveli, olet myös tyhmä sellainen.

        "Kuvaava oli esim. Saksalainen kk-mies Normandiassa! Hän ampui kk:lla päivän mittaan 12.000 laukausta! Taisi olla enemmän kuin yksi tuliannos?"

        Kuvaavaa on oikeastaan vain se, että sinä a) uskot Severloh-legendaan missä hän yksinään lähestulkoon torjui Omahan maihinnousun ja b) puhut suurvalta-Saksasta kun muut puhuu Suomesta. Vain pöhveli onnistuu munaamaan näinkin selvän asian.


      • Lopetas_jo_Tarkkis

        Severloh ei torjunut maihinnousua vaan se onnistui! Sen sijaan 12.000 laukausta voi hyvinkin pitää paikkansa ja kuvaa vain sitä, että ei kiinteissä asemissa tarvitse tuliannoksia laskea!

        Et tunnu osaavan väitellä kun energiasi kuluu hyödyttömään nimittelyyn! Luuletko sen minuan hetkuttavan tipan vertaa:-)


      • Surrur

        Sinun täytyy olla tarkkis, sillä tuohon aikaan ei ollut sellaista tuotantovälinettä, millä hylsy olisi saatu prässättyä 1000 kpl/min, mikä taas vastasi yhden kk:n kulutusta.


    • KaksiEriAsiaa

      Ei kukaan ole sellaista väittänytkään! Patruunatuotanto oli erikseen ja aseiden tulinopeudet sitten erikseen! En ole Tarkkis ja huomaat sen siitä, että minä EN haistattele!

      • Eihäniillätekoaole

        Jos ajattelet hieman kokonaisvaltaisemmin ja ajan kanssa, niin saat ehkä joskus ahaa-elämyksen.


    • suomiparka

      Tämä keskustelu kuvastaa hyvin sitä miten onnettomin eväin Suomi lähti henkselit paukkuen jatkosotaan. Ihmeaseenaan jo syntyhetkellään vanhentunutta tekniikkaa edustanut konepistooli! Kun oikeasti sotaa käyneet valtiot tykönään rakensivat rakettiaseita, suihkukoneita, ohjuksia, atomipommeja. Meillä luultiin valloituksia tehtävän konepistoolilla ja tervaa ja tenua sisältävillä polttopulloilla, eläkeiän ylittäneen ratsumiehen johdolla.

      • Kuvaat-hyvin

        omaa tyhmyyttäsi.

        "Meillä luultiin valloituksia tehtävän konepistoolilla ja tervaa ja tenua sisältävillä polttopulloilla, eläkeiän ylittäneen ratsumiehen johdolla."

        Tuo on vain sinun luulosi. Ei ole muita yhtä typeriä.


    • VoiTiltuParka

      TODELLISUUDESSA Suomi lähti HYVIN VARUSTAUTUNEENA Jatkosotaan ja Suomi-kp oli tuolloin (ja koko sodan ajan) täysin ajanmukainen peli aikaansa nähden!

      Vain jotkut harvat suurvallat raakensivat "rakettiaseita, suihkukoneita, ohjuksia, atomipommeja"! Suomi kuitenkin oli pelkkä 3,4 miljoonan ihmisen pikkuvaltio!

      Ja niitä valloituksia todella tehtiin vuonna 1941 aikaansa nähden ajanmukaisilla välineillä! Ei ollut meidän vikamme se, että Saksa haali puoli maailmaa vihollisikseen ja hävisi sodan!

      • suomiparka

        Ajanmukainenpa hyvinkin mutta minkä ajan? Tuotanto aloitettu 1922 joten on suunniteltu punakapinan aikoihin. Toinen mahtiase Maxim-kk oli peräti 1800-luvun puolelta. Panssarintorjuntaan oli tenupullojen ja tukkien lisäksi Lahti-panssarintorjuntakivääri joka ikävä kyllä ei vaan puhkaissut panssaria.


    • ytfkmo

      Ei Suomi-koopeeta ole tarkoitettukaan yli sadan metrin matkoille, Suomen peitteisissä maastoissa 100 metriä ampumamatkana on jo pitkä.

      Jos verrataan 9mm patruunaa .45ACP patruunaan niin kyllä nelivitosen luoti kantaa vähintäänkin yhtä kauas kuin ysimillisen vaikka onkin resluutn mielestä "hidas ja läski", tokkopa resluutn on edes ampunut koskaan nelivitosella ja ysimillisellä kun tuollaisia väittää.

      • no-hoh-hoijaa

        "Jos verrataan 9mm patruunaa .45ACP patruunaan niin kyllä nelivitosen luoti kantaa vähintäänkin yhtä kauas kuin ysimillisen"

        Ei kanna, ei edes lähelle.

        .45ACP M1A1 Thompsonin tai M3 Grease Gunin piipusta ei yllä edes äänennopeuteen, vauhtia vain 280m/s. Vertailuna 9x19 Suomi-kp:n tai MP40:n piipusta 400m/s.

        9x19 on selvästi nopsempi ja siten myös kantavampi. Painavampi .45ACP osuu hieman ilkeämmin, mutta lentää selvästi lyhyemmälle eikä ole käytännössä enää tehokas yli 50 metrin matkoilla.


    • Teräsmiesasialla

      Terän ja monen muunkin mukaan aseidentuontiasiat meni näin:

      Saksan tuen loppuminen 1944

      Kirjoittaja Niitä sun näitä » 08.02.12 12:32

      http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221&p=24622

      Minähän tämän ketjun aikoinaan avasinkin. Tälle palstalle ei vaan enää juurikaan motivoi kirjoitella yhtään mitään, koska muiden tietämys ja kommentit ovat lähinnä kansalaiskoulun tasoa. Eipä tuo Agricolankaan porukka aina ole niin valistunutta tai kiinnostunutta, mutta taso on yleisestikin hieman parempi... siellä siis nykyään...




      http://keskustelu.suomi24.fi/t/5826823/asehankinnat-sota-aikana

    • febcgluyw

      Ristus..menkää radalle ja kokeilkaa, kysehän oli siitä että resluutn väitti että 100 metriin tekee tiukkaa .45 kaliiperilla, menkää radalle ja kokeilkaa.. kyllä nelivitonen pöllyttää penkkaa enemmän sadassa metrissä kuin ysimillinen.

      Verrata ei voi noita edellä mainittuja tapauksia, koopeen patruuna aivan eri luokkaa kuin nykyinen pistoolin ysimillinen ja minulla ainakin .45 patrunaa jossa lähtönopeus aivan jotain muuta kuin 280 m/s!

    • KäytännönKokemus

      Olen ollut radalla ja omistan kumpaakin kaliiperia omaavan aseen! Neljävitonen tekee suuremman reiän, mutta sen läpäisykyky on heikompi ja pieni lähtönopeus panee epäilemään myös kantomatkan olevan heikompi!

    • ruutipää

      Niin, YouTubessa paljon 9mm vs. .45acp testejä mm. gelatiiniin, sieltä näkee että läpäisykyky on .45:lla hieman heikompi koska luoti on paksumpi ja leviää aika mölliksi, pysäytyskykyä sitäkin enemmän ja haavakanava ruma.

      Itselläni neljävitosen patruunaa jossa lähtönopeus 335m/s ja kaverilla 9mm patia jossa 360m/s eli ei kovin hurja ero kun vertaa miten paljon painavampi on nelivitosen luoti, painaa jopa 14.9 grammaa joka on pistoolin luodiksi aika möykky.

      Lähitaisteluunhan nuo molemmat on tehty.

      Kuinkahan jos nelivitosen lataisi jollakin kevyemmällä luodilla, eim. reikäpää tms. niin sillähän saisi lähtönopeutta lisää valitsemalla nopeamman ruudinkin siihen.

      Nykyäänhän löytyy erikoista luotia jossa luodin kärki aivan kuten ristipääruuvarin ristikärki.

      Ihmettelen miksi noita -45 patruunoita ei ladata teollisesti hieman tiukemmiksi, perusluoti voisi olla hieman enemmän ysimillisen luodin muotoinen eli kärki voisi olla suppeampi eikä tuollainen perusmöykky, melkeinpä pyöreä kaarimainen kärki.

      7.62x25 patruuna on aika tiukka, aikoinaan hain luvan tuolle kaliiperille mutta en löytänyt sopivaa asetta, raatoja oli mutta ei mieleistäni.

      • Dumbum

        Voihan ristipään itsekin kaivertaa luodin päähän esim. pienarissa.


    • moputu.seseko

      Jos luoti painaa esim. 11 grammaa ja lähtönopeus on 300m/s niin mikä on luodin iskuvoima, jouleina?

      Entäs jos saman patruunan luodin painoa muutetaan 8 grammaan, nouseeko samalla ruudilla lähtönopeus ja jos nousee niin kuinka paljon?

      • Ruuti_luodin_mukaan

        Iskuvoimaa olisi ehkä parempi mitata liikemääränä, jota on tuossa tapauksessa 3,3 kgm/s. Liike-energiaa on 495 joulea. Rynnäkkökiväärin luodilla on liikemäärää noin 50 % enemmän ja energiaa noin nelinkertainen määrä.

        Raskaan luodin takana käytetään yleensä hidasta ruutia. Kevyen luodin takana sama lataus ei ehdi vapauttaa koko energiaansa vaan palaa vielä luodin ehdittyä jo ulos piipusta. Eikä ampumisen tavoitteena yleensä ole komea suuliekki.

        Jos luoti kevennetään 8 grammaan, vaihdetaan samalla ruutikin nopeammaksi ja ruutimäärää mahdollisesti jopa vähennetään. Eihän ole mitään järkeä polttaa suurta määrää hidasta ruutia, kun kevyelle luodille saadaan sama lähtönopeus halvemmallakin.


    • moputu.seseko

      Mutta kuinka paljon nousee luodin lähtönopeus jos luodin painoa pudotetaan ilman että ruutia vaihdetaan, esimerkiksi jos luotiin poraa kärkeen kartioimaisen reiän ja näin luoti kevenee niin nouseeko lähtönopeus kuinka paljon, "viilailin" nelivitosen patruunoita niin että katkaisin luodin kärjestä pätkän pois niin että lyijy tuli jo näkyviin eli ainakin 3 milliä leikkasin pois, aion tehdä testejä miten luoti käyttäytyy osuessaan puhelinluetteloon, todennäköisesti leviää entistä enemmän, ei ole vain nopeusmittaria niin olisi nähnyt nouseeko lähtönopeus verrattuna noihin alkuperäisiin sellior/bellotin patruunoihin.

      Miksiköhän noissa patruunalaatikoissa ei ilmoiteta lähtönopeutta?

      • ei-merkitystä-tässä

        Viilaillut ja reikäpäiset patruunat eivät liity millään tapaa tähän keskusteluun. Niitä kun ei saa kv-säännösten mukaan sotahommissa käyttää.


      • TrueFin60

        Aivan oikein.. eikä räjähtävikään saa käyttää. Tosin Simo Häyhä sai räjähtävän leukaan kun eräs yli 200 miljoonainen kansakunta hyökkäsi 4,2 miljoonaisen kimppuun ja meinas tulla nokkaan vaikka oli Molotov-Ribbentrob sopparitkin takana takuuna


    • moputu.seseko

      Miksi ei kuuluisi tähän keskusteluun, poraamalla kartiomainen reikä luotiin saadaan saman patruunan luodista kevyempi ja tällaista patruuna voi käyttää radalla kokeilumielessä, mittaamalla läpäisyä ja nopeutta verraten tuloksia alkuperäiseen patruunaan.

      Voihan sen luodin keventää myös vaikka leikkaamalla pätkän pois luodin kärjestä jolloin luodista tulee tasakärkinen, mielenkiintoista kokeilla mitä se vaikuttaa nopeuteen ja luodin käyttäytymiseen esim. läpäistessään puhelinluettelon, tarkkuus voi kärsiä luodin lyhentämisestä tai kevennyskartion poraamisesta.

      Markkinoilta löytyy myös .45 patruunaa jossa lähtönopeus liki 380m/s.

    • Döödihärri

      Suoli24 ampujille ei saisi antaa kuin onttoja heko patruunoita.

    • rumenos

      Suomi-koopeen patruunat sen verran tymäköitä ettei niitä kannata nyky pistooleilla kokeilla ampua jos jostain tällaisia koopeen patruunoita käsiinsä saa.

      Sen verran vielä ohi aiheen että YouTubessa videoita kuinka 9mm ja .45acp ampuvat tauluun 100 metriin ja molemmilla jälkeä syntyy ja taulun takana penkka pöllähtää joten se siitä että .45 tuskin 100 metriin pystyy ampumaan. Oli sen näköinen pöllähdys penkassa ettei edes sadasta metristä viitsisi kummankaan kaliiperin luotia nahkaansa ottaa..vaikka olisi nahkatakki päällä!

      • rata-vs-todellisuus

        Varmasti youtubessa on kaikenlaista ja radalla on kiva tehdä kaikenlaisia temppuja. On kuitenkin täysin eri juttu, mitä aseen ominaisuudet käytännössä, eli taistelussa, ovat.

        .45ACP ja M1A1 oli semmoinen yhdistelmä, että sille käytännöllinen etäisyys oli 50m. 100 metrin matka alkoi olla jo sen verran tuuripeliä osumisen suhteen, ettei moiseen kantsinut lähteä.

        Sama koski myös M3 Grease gunia.


    • trokarienvastaisuus

      Konepistoolit suunniteltiin viinatrokarien vastaiseen taisteluun joilla trokarit Chicagossa saatiinkin kuriin.

      • hiihtilähelle

        Suomalaississien hiihtotaito oli niin hyvä että he pääsivätlähelle.


      • lähietäisyydelle

        Kaikki suomalaisetosasi hiihtää. Nyt vain jotkut papparaiset.


      • Wandanbergmann

        Ne oli niitä WWI juoksuhautaluutia.


    • KaikkiMaatSamanlaisia

      Tänäpäivänä osa osaa ja osa ei. Sama tilanne on myös Venäjällä! Ei ne kaupunkippojat mitään osaa!

    • paapparainen

      Niinpä, papparaiset osaa vielä hiihtää kuten minä, synt. 1963, ikä siis 53, nykyjannut kun laitetaan suksille niin äitiä tulee ikävä, päivän hiihdon jälkeen viimeistään kun löytyneet "hiihtolihakset" huutaa hoosiannaa..jos sellaisia edes on.

    • EIVaanOsata

      MUTTA tilanne on onneksi sama kaikkialla!

    • Bror-Erik1966

      Kyllä suomalainen kp meni helposti juntturaan kun Puna-Armeijan tykistö pani
      asemat yhdeksi hiekkamyrskyksi kuten isäni kohdalla kävi Talissa.Kaverin kp me-
      ni jumiin ja sitä purkaissa tuli taistelutovereitten suojanaan pitämään suureen
      kiveen kranaatti jonka sirpaleista ent kp-mies kuoli ja isältä meni toinen silmä
      ja taju joka palautui kun kun häntä kaivettiin vyötäisiin myöden hiekasta.Siinä
      vaiheessa kukaan ei enää kaipaa konepistoolia tahi syyllistä.

      • Anonyymi

        ” isältä meni toinen silmä ja taju joka palautui kun kun häntä kaivettiin vyötäisiin myöden hiekasta.”

        Yllättäen Bupin isä on ollut isänmaallinen mies ja puolustanut Suomea? Mahtoiko arvata, että poikansa on vätys, joka fanittaa orjavaltiota?


    • Bupille

      MUTTA hiekkamyrskystä oli myös onneksi varoiteltu kovasti Valkeasaaren hiekkaisessa maastossa ja moni muu älysi peittää konetuliaseet pressuilla tai hätätilanteessa vaikkapa puserollaan ennen mahtavaa tykistövalmistelua!

      Kun Venäjän hyökkäys alkoi tekivät kp:t melkoista luokoa "aika velikultien" joukossa, mutta ylivoima oli niin suuri, että asemat oli lopulta jätettävä!

      Onneksi rintama sitkistyi VKT-linjalla ja Joosepin iskudivisioonat vuodattivat verensä kuiviin!

      Suomi pelastui itsenäisenä ja siitä kiiltelee yhä ilon kyynel monen isänmaan ystävän silmäkulmassa! Myös Bupilla silmät kiiltää, mutta ehkä hieman toisesta syystä:-D

    • KultainenMerkki

      Onneksi en ollut sodaasa. Mutta olin intissä 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Ammuin suunnilleen yhtä paljon Suomi-kp:llä ja rynnärillä. Rynnäri oli täys paska, sillä tuli iso kuvio. Kp oli tarkkuusase, jolla taatusti osui. Ja rumpulippaassa riitti kapasitettiä! Tiukan paikan tullen (kun eläkeläisetkin nostetaan väkeen:-) Suomi-kp minulle, kiitos.

    • NäinSenNäkisin

      Kuka mitenkin asian näkee? Rynkyllä osuu vielä 300 metriltä useimmat laakit tauluun kun Suomi-kp:llä ei ole siitä toivoakaan!

      • kiikarikivääri

        Minkälaisessa maastossa ja sodassa ammutaan rynkyllä 300 metrin matkalta?


      • RK-62

        Avoimessa maastossa, jossa vihollinen on näkyvissä. Yksittäislaukauksilla takuuvarmasti muutama jää...


      • kiikarikivääri
        RK-62 kirjoitti:

        Avoimessa maastossa, jossa vihollinen on näkyvissä. Yksittäislaukauksilla takuuvarmasti muutama jää...

        Meinaatko, että ryssä tulee päälle niinkuin Talvisodan alussa. Pystyssä ja osastoissa marssien? Kesällä -44 tulivat aluksi jopa oman keskityksen seassakin. Ei vihollinen enää niin tyhmä ole, että jää seisoskelemaan maalitauluna aukealla. Mistä löydät vaikka Helsingistä 300m esteetöntä näkymää?

        En ole kokeillut, mutta taviksilla jää kyllä osumatta liikkuvaan maaliin. Huippuampujia on porukasta kuitenkin vain murto-osa.


      • Anonyymi
        kiikarikivääri kirjoitti:

        Minkälaisessa maastossa ja sodassa ammutaan rynkyllä 300 metrin matkalta?

        No esimerkiksi Afganistanin ja Irakin kaltaisessa maastossa, jollaisessa Suomikin on viimeisimmät sotansa käynyt? Ampumaetäisyydet olleet jopa kilometrejä.

        Aakeeta laakeeta, vuoristoa, metsäsaarekkeita ja tiheitä sokkeloisia asutuskeskuksia.


    • demarienvihollno1

      ..oliko suomi konepistooli Scmeisserin veroinen?
      Israel käytti Suomi-konepistooleita vuoden 1948 arabisodissa. Aseita on myyty myös Bulgariaan, Kroatiaan, Viroon, Norjaan, Puolaan ja Slovakiaan. Saksan armeija tilasi toisen maailmansodan aikana käyttöönsä noin kolmetuhatta asetta, joita käytettiin kaikilla rintamilla!
      MP-40 oli kuitenkin saksan armeijan menestys ase.
      SKP oli aika painava, lippaan kanssa 7-8 kiloa? Miten rintamalla yleensäkkin pidettiin ase toimintakunnossa.
      Rynkyllä ja suomi konepistoolilla on tullut muutaman kerran ammuttua.muuten suomi konepistooli on melko "museo kamaa", mutta hienostihan se toimi.
      Eivät siis olleet yliarvostettuja. Amerikkalaisten automaattikivääri on aivan järjettömän tuntuinen vehje 2.maailmansodassa...

      • Yliväbä

        Ei tuo KP:n paino mitenkään kovalta tuntunut. Painavin versio täydellä rumpulippaalla 6,8 kg. Vekaralla tuota kanniskelin reilut viis kuukautta. Joskus mukana keikkui myös KP:n lisäksi kiikarikiväärikin.


      • ylipaino-ylimääräistä

        Ihan helvetisti se on, jos kp painaa 7 kiloa. Turha sitä on yrittää muuksi hyssytellä, eikä se lisäpaino tuo yhtään mitään etua. Tokassa maailmansodassa tuon kanssa pystyi vielä elämään, kun sotilailla oli Suomessa vähemmän kannettavaa mukanaan kuin nykyään. Muualla maailmassa tämä oli kuitenkin jo eri juttu, kun jv kuormitettiin jo ennestään mm. ryhmäaseiden patruunoilla (kk-patruunavyöt ja pk-lippaat, vaihtopiiput, kolmijalat, pst-aseet jne). Eipä siinä lisäpainoa kaivannut.

        Lisäpaino on aina p***stä. Siksi pitää keventää. Vertailuna nykyinen rynsesteri täydellä lippaalla 4,2 kiloa. 75 patin rumpulippaallakin painoa vain 6,5 kiloa ja kyseessä sentään raskaalla rk-patruunalla varustettu ase, ei kevyellä pistoolikaliberilla.


      • Totta-väliin

        Suomi kp painoi täydellä rumpulippaalla ( 72 ptr.) n. 6,5 kg. Pssh- 41 painoi 5,6 kg.


      • Anonyymi
        ylipaino-ylimääräistä kirjoitti:

        Ihan helvetisti se on, jos kp painaa 7 kiloa. Turha sitä on yrittää muuksi hyssytellä, eikä se lisäpaino tuo yhtään mitään etua. Tokassa maailmansodassa tuon kanssa pystyi vielä elämään, kun sotilailla oli Suomessa vähemmän kannettavaa mukanaan kuin nykyään. Muualla maailmassa tämä oli kuitenkin jo eri juttu, kun jv kuormitettiin jo ennestään mm. ryhmäaseiden patruunoilla (kk-patruunavyöt ja pk-lippaat, vaihtopiiput, kolmijalat, pst-aseet jne). Eipä siinä lisäpainoa kaivannut.

        Lisäpaino on aina p***stä. Siksi pitää keventää. Vertailuna nykyinen rynsesteri täydellä lippaalla 4,2 kiloa. 75 patin rumpulippaallakin painoa vain 6,5 kiloa ja kyseessä sentään raskaalla rk-patruunalla varustettu ase, ei kevyellä pistoolikaliberilla.

        Köyhän maan on sodittava niillä välineillä, jotka on tarjolla! Suomi kp:ta valmistettiin liki 60.000 kpl ja sen ääni jäi monelle neukkuhyökkääjälle viimeiseksi ääneksi, minkä korva kuuli!


    • hyviämolemmat

      Schmeisser oli Saksan panssarivoimille suunniteltu ase.
      'Suomikonepistooli oli talvisodan suomalaisten hiihtoaosaavien ase.

      • tappone1939

        Onnettomatvenäläiset ei sitten kumminkaan osanneet hiihtää-suomalaiset tappone.


      • ihantosionjuttu

        Päämajan arvion mukaan 300 000 Neuvostoliittolaista kuoli Talvisodassa.


      • vetilakoon

        Siis se oli käsittämätöntä kuinka hyvä Suomi oli- ja toisaalta kuinka sitkeäStalin oli. Kunnetuonajan ihmiseton kertoneet että "niitätulivaan".


      • Turha-valehdella
        ihantosionjuttu kirjoitti:

        Päämajan arvion mukaan 300 000 Neuvostoliittolaista kuoli Talvisodassa.

        Talvisdassa Puna-armeija menetti kaatuneina 84 994 henkeä. Kokonaistappiot olivat 333 084.


      • Anonyymi
        ihantosionjuttu kirjoitti:

        Päämajan arvion mukaan 300 000 Neuvostoliittolaista kuoli Talvisodassa.

        Tuo on pahasti yläkanttiin arvioitu lukumäärä. Todellinen määrä oli jotakin 100 000 - 120 000.


    • ViimeisetTutkimukset

      Talvisodan NL:n tappioista liikkuu erilaisia arvioita
      Saksan tiedustelupalvelu arvioi talvisodan jälkeen että puna-armeija olisi menettänyt kuolleena 275 000 miestä. Suomen oma (ja Mannerheimin käyttämä) arvio oli 200 000 kaatunutta. Kilinin arvio (neuvostolähteet) oli hiukan alle 130 000. Sen jälkeen on löytynyt nimilista - kuten topicin aiheen aloittajakin mainitsi - yli 133 000 kuolleesta NL:n sotilaasta. Näiden tietojen jälkeen on tehty kuitenkin havaintoja, että nimilistassa ei suinkaan ole kaikki sodassa ja välittömästi sen jälkeen kaikki kuolleet. Arviolta yli 10%:n kuolleista puuttuisi nimilistasta. Niinpä uskottavin arvio tällä hetkellä on tuo 150 000 kaatunutta.

      Saksan tiedustelun esittämä arvio on täysin varmasti väärä. Lopullinen totuus on nykyisin tämä uusista neuvostolähteistä saadun lukeman (150 000) ja suomalaisten paikanpäällä tuoreeltaan tehdyn arvion (200 000) välillä. Luultavasti tuo 150 000 on lähempänä totuutta.

      HS 6.12.2013

      Jättimuutoksen on kokenut myös Talvisodan virallinen uhritilasto. Kun neuvostohallitus keväällä 1940 ilmoitti alle 50.000 puna-armeijalaisen kaatuneen, niin 2000-luvulla laadittu tietokanta paljastaa 167.976 neuvostosotilaan ”kaatuneen, kuolleen haavoihinsa tai kadonneen”

      http://www.hs.fi/kulttuuri/a1386228641475

      • Anonyymi

        Talvisodassa puna-armeijasta kaatui 179.000 miestä ja haavoittuneiden kanssa kokonaistappiot nousivat yli 500.000 mieheen


    • ..eikö amerikkalainen thompson ollut samaa luokkaa. Lähtönopeus näyttää olevan huonompi.
      2.maailman sodassa oli kummallista aseiden tuotannoissa ja kehittelyissä se, että ei otettu ensin kaikkia vihollisen aseita ja tutkittu niitä.Panssaroiduissa ajoneuvoissa ja panssarivaunnuissa tämä näkyi selvästi. Joukoilla ei ollut hyviä panssaritorjunta aseita, ensi alkuun. Monet britit ja amerikkalaiset kuolivat taistelukentillä pelkästään suunnitteluvirheisiin. Sodan aikana kun oli maksettu tuhansien uhrien oppirahat kehitettiin aseita.
      Suomenkin olisi pitänyt tietää Neuvostoliiton aseet. Ja mitä meillä on niitä vastaan.

      Panssarilaivoissa oltiin yhteistyössä Saksan kanssa. Olisi voitu hyvinkin olla maailmalla ja saksan kanssa yhteistoiminnassa muiden aseiden valmistamisen ja suunnittelun kanssa..samaa voitaisiin ajatella tänäänkin...montako ohjusta meillä on Neuvostoliiton ohjuksiin verraten jne..

      • ei-ihan-samaa

        "..eikö amerikkalainen thompson ollut samaa luokkaa. Lähtönopeus näyttää olevan huonompi."

        plus että Thompson ei sotilaspuuhissa käyttänyt rumpua, vaan 20-30 patruunan tankolippaita.

        Suomi ja PPsh käyttivät yleisesti rumpua ja lisäksi ainakin Suomeen sai myös 50-patruunan tankolippaan. Molempiin oli myös 30-patruunan tankolippaita aseen keventämiseksi.


      • Anonyymi

        ”Suomenkin olisi pitänyt tietää Neuvostoliiton aseet. Ja mitä meillä on niitä vastaan.”

        Suomi sai Talvisodassa runsaasti käyttöönsä venäläisiä 45 mm:n pst-tykkejä ja ne olivat tehokkaita vuoteen 1942 saakka! Sitten neukku sai käyttöön uusia -T-34-vaunuja, joihin tehosi vain saksalainen 75 mm:n pst-tykki!


      • Anonyymi
        ei-ihan-samaa kirjoitti:

        "..eikö amerikkalainen thompson ollut samaa luokkaa. Lähtönopeus näyttää olevan huonompi."

        plus että Thompson ei sotilaspuuhissa käyttänyt rumpua, vaan 20-30 patruunan tankolippaita.

        Suomi ja PPsh käyttivät yleisesti rumpua ja lisäksi ainakin Suomeen sai myös 50-patruunan tankolippaan. Molempiin oli myös 30-patruunan tankolippaita aseen keventämiseksi.

        "plus että Thompson ei sotilaspuuhissa käyttänyt rumpua, vaan 20-30 patruunan tankolippaita."

        Rumpu oli käytössä brittiläisen kansanyhteisön ennen sotaa ostamissa Thompsonin versioissa (m1928 ja m1928a1).

        Sen sijaan sodan aikana käyttöön tulleissa M1 ja M1A1 Thompsoneissa oli vain nuo tankolippaat.


    • Huimapyörä

      Suomi konepistoolilla ammuttiin lyhyitä sarjoja kiikkutuolissa istuen, sai hurjat kyydit.

    • Anonyymi

      Joopa se joo joka ei ole asetta purkanut eikä koonnut saatikka ampunut on parempi jättää arvostelu asiantijoille. Niille sotilaille jotka sillä maata puolustivat.

    • Anonyymi

      Koska ase oli tarkka, siihen olisi pitänyt käyttää 7.62x25 patruunaa ja vain tankolipasta, muuttaa se puoliautomaatiksi tai korkeintaan pursketuli, ehdottomasti keinutuolista.

      • Anonyymi

        Venäläisten käyttämä panos kävi Suomi konepistooliin...samoin rynkyn panos on sama kuin kalashinikovin. Rynkky on kopio kalashinikovista, Nliiton konepistooli kopio Suomi konepistoolista. Armeijassa ollut vakooja vei Suomi-konepistoolin piirustukset rajan taa...ja jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäläisten käyttämä panos kävi Suomi konepistooliin...samoin rynkyn panos on sama kuin kalashinikovin. Rynkky on kopio kalashinikovista, Nliiton konepistooli kopio Suomi konepistoolista. Armeijassa ollut vakooja vei Suomi-konepistoolin piirustukset rajan taa...ja jne.

        Nyt Tiltu laskettelee suoranaista valetta!

        Suomi kp:n ja neukkujen Ppsh:n patruunat EIVÄT SOPINEET KESKENÄÄN!

        Suomi kp käytti tavallista. 9 X 19 mm:n pistoolin patruunaa. Neukkujen kpkäytti patruunakokoa 7,62 X 25!


      • Anonyymi

        Jolloin se ei olisi ollut enää konepistooli!

        Suomi kp yleistyi Jatkosodan aikana valmistusmäärien kohotessa ja se oli ratkaiseva apu Suomelle kesällä 1944!

        Peltiheikin kaltainen versio olisi pitänyt kehittää nopeammin, mutta Suomen kehitysresurssit olivat pienet!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jolloin se ei olisi ollut enää konepistooli!

        Suomi kp yleistyi Jatkosodan aikana valmistusmäärien kohotessa ja se oli ratkaiseva apu Suomelle kesällä 1944!

        Peltiheikin kaltainen versio olisi pitänyt kehittää nopeammin, mutta Suomen kehitysresurssit olivat pienet!

        Suomi muistuttikin enemmän amerikkalaista puoliautomaattia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi muistuttikin enemmän amerikkalaista puoliautomaattia.

        Se muistutti NIMENOMAAN KONEPISTOOLIA ja oli hyvin hallittavissa myös sarjatulelle!


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt Tiltu laskettelee suoranaista valetta!

        Suomi kp:n ja neukkujen Ppsh:n patruunat EIVÄT SOPINEET KESKENÄÄN!

        Suomi kp käytti tavallista. 9 X 19 mm:n pistoolin patruunaa. Neukkujen kpkäytti patruunakokoa 7,62 X 25!

        "Suomi kp käytti tavallista. 9 X 19 mm:n pistoolin patruunaa."

        Mutta siinä oli kovempi lataus kuin normaalissa pistoolin panoksessa. 9 mm luoti on lisäksi painavampi kuin 7,62 mm ja samalla tehokkaampi. Lahti ensin kokeili 7,62 mm luotia mutta se tuntui tehottomalta, joten se vaihdettiin isompaan kalinperiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomi kp käytti tavallista. 9 X 19 mm:n pistoolin patruunaa."

        Mutta siinä oli kovempi lataus kuin normaalissa pistoolin panoksessa. 9 mm luoti on lisäksi painavampi kuin 7,62 mm ja samalla tehokkaampi. Lahti ensin kokeili 7,62 mm luotia mutta se tuntui tehottomalta, joten se vaihdettiin isompaan kalinperiin.

        ” Mutta siinä oli kovempi lataus kuin normaalissa pistoolin panoksessa. ”

        Pitää paikkansa! Ja osa heikompirakenteisista pistooleista ei vahvempaa patruunaa kestänyt ja oli vaarallista sekoittaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäläisten käyttämä panos kävi Suomi konepistooliin...samoin rynkyn panos on sama kuin kalashinikovin. Rynkky on kopio kalashinikovista, Nliiton konepistooli kopio Suomi konepistoolista. Armeijassa ollut vakooja vei Suomi-konepistoolin piirustukset rajan taa...ja jne.

        KOPIO VAIN TOIMINNON JA LIPPAAN OSALTA! Patruuna oli eri! Suomi-kp käytti patruunaa 9X19 ja venäläinen 7,62X25.


    • Anonyymi

      Cyomi-kp:n edut:Toimintavarma avoimelta lukolta ampuvaksi.Suuri tulinopeus.Tarkka.Suurikapasiteettinen rumpulipas.
      Haitat:Kallis valmistaa.Painava.Läpäisy vaatimaton(pistoolinpatruuna)
      Kaikenkaikkiaan,kuten eräs etulinjan mies totesi:Kyllä se hyvältä tuntu,kun toplingit pölis toppatakista!

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Todellisuudessa ase on puoliautomaattinen naurettavan pienellälippaalla! Mummosi olisi sotkettu suohon...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuudessa ase on puoliautomaattinen naurettavan pienellälippaalla! Mummosi olisi sotkettu suohon...

        SKS on erinomainen monipuolinen ase 10-15 patruunan lippaalla, joka tarjoaa hiukan pidemmän kantaman ja paremman tarkkuuden kuin Kalashnikov AK-47.


    • Anonyymi

      Pääsin minäkin ampumaan intissä Suomi-kp:llä. Aseena mielestäni erittäin tasapainoinen ja miellyttävä ampua, vähäinen rekyyli johtuen onnistuneesta lukkosysteemistä ja painon sijoittumisesta. Vaikka ammuin vain kertatulella, saattoi arvata ettei ase sarjatulellakaan nostaisi paljoa.

      V. 1939 neukuilla ei ollut paljoakaan konepistooleita. Suomi taas pystyi antamaan jokaiselle jalkaväkiryhmälle koneaseen.

    • Anonyymi

      Suomi-kp:n piippu nousee joka laukauksella ja sillä on tähdättävä jalkoihin!

      • Anonyymi

        En tiedä millä versiolla olet ampunut. Itse pääsin ampumaan 50 patin rumpulippaalla varustetulla. Lipas painaa noin kilon. Se saattaa ruumisarkkulippaaseen verrattuna vaikuttaa merkittävästi aseen vakauteen. Esim. 9 mm pistooliin verrattuna kp ei rumpulippaalla nosta vaan tärähtää. Rekyyli olematon verrattuna rynkkyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä millä versiolla olet ampunut. Itse pääsin ampumaan 50 patin rumpulippaalla varustetulla. Lipas painaa noin kilon. Se saattaa ruumisarkkulippaaseen verrattuna vaikuttaa merkittävästi aseen vakauteen. Esim. 9 mm pistooliin verrattuna kp ei rumpulippaalla nosta vaan tärähtää. Rekyyli olematon verrattuna rynkkyyn.

        Poika on ampunut räkäpäitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poika on ampunut räkäpäitä.

        Tsot tsot. Tosin Suomi-kp:stä valmistettiin eri versioita piipun pituuden suhteen, lisäksi lipastyyppi varmasti vaikuttaa tasapainoon. Se millä itse ammuin oli "täysmittainen" ja sa-int -varastotavaraa vielä 80-luvulla . Joku panssarimiesversio kevyellä lippaalla saattoikin toimia eri tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tsot tsot. Tosin Suomi-kp:stä valmistettiin eri versioita piipun pituuden suhteen, lisäksi lipastyyppi varmasti vaikuttaa tasapainoon. Se millä itse ammuin oli "täysmittainen" ja sa-int -varastotavaraa vielä 80-luvulla . Joku panssarimiesversio kevyellä lippaalla saattoikin toimia eri tavalla.

        Suomi konepistollilla on mahdollista ampua tarkkaan, mikäli pitää piippua alaviistossa ja ottaa tukevan haara-asennon. Piippu nousee joka laukauksella piipun halkaisijan verran, jos on huono ote ja lyhyitä sarjoja, ase alkaa vispaamaan rajusti. Paras tapa on pitää kiinni piipun keskivaiheilta ja laittaa peukalo jousikannen korkkiin kiinni.


      • Anonyymi

        Sama havainto itselläni Mikkelissä 1977.


    • Anonyymi

      Niin, suomikp valmistettiin 1931 lähtien, venälaiset tekivät siitä kopion 1941.
      Ulkonäkö samanlainen ja lipaskin liki identtinen kaksirivinen 70 patruunainen.
      Ainoastaan puoli senttiä paksumpi, koska 7,62 (7,63 Mauser) patruunakopio oli senverran pidempi.

    • Anonyymi

      Aloittajalta jälkiviisautta!

      • Anonyymi

        Totta! Puutteineenkin Suomi kp oli yksi Suomen itsenäisyyden pelastajista! Se oli oikeaan aikaan saatavissa ja sitä saatiin armeijan käyttöön yli 50.000 kpl! Oikeissa käsissä se oli todella tehokas ase!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta! Puutteineenkin Suomi kp oli yksi Suomen itsenäisyyden pelastajista! Se oli oikeaan aikaan saatavissa ja sitä saatiin armeijan käyttöön yli 50.000 kpl! Oikeissa käsissä se oli todella tehokas ase!

        Ollessani 70 lluvun lopulla legioonassa,afrikan mantereella,näin eräällä kaatuneella suomi kp:n. Kyllä se vähän ihmetytti,kun tuli mieleeni kaatuneet sukulaiset ,jotka olivat kp miehiä. Afrikkaan asti vissiin myyty tai jonkun välikäden kautta.


    • Anonyymi

      Älä kirjoita jaksaa. Miten vanhentunut. Kallishan se oli valmistaa. Mutta niin oli ryssien ppsh. Ei noi peltiheikit missään nimessä parempia olleet.vai kumman itse ottaisit. Toi sakujen rynkky m44oli eri asia

    • Anonyymi

      Tutkimusten mukaan Suomi olisi saanut 1930-luvulla samantasoiset aseet 25% edullisemmin ostamalla muualta. Toisaalta oman tuotannon ylläpito, esim laiva- ja lentokonepuolella varmisti tietyn osaamistason, siis korjaus- ja huoltopuolella.

      • Anonyymi

        Kuten mistä? Suomi kp edusti uutta ratkaisutapaa ja myös neukku havaisi sen käyttökelpoisuuden Talvisodassa!

        Neukun omissa konepistooleissa oli täysin samat piirteet kuin Suomi kp:ssä lipasratkaisua myöten!

        Suomi kp oli kallis valmistaa, mutta niitä syntyi kuitenkin 60.000 kpl ja vuonna 1944 ne olivat varsin yleisessä käytössä rintamajoukoissa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten mistä? Suomi kp edusti uutta ratkaisutapaa ja myös neukku havaisi sen käyttökelpoisuuden Talvisodassa!

        Neukun omissa konepistooleissa oli täysin samat piirteet kuin Suomi kp:ssä lipasratkaisua myöten!

        Suomi kp oli kallis valmistaa, mutta niitä syntyi kuitenkin 60.000 kpl ja vuonna 1944 ne olivat varsin yleisessä käytössä rintamajoukoissa!

        kun suomen armeijja juoksi pitkin kannasta kesällä 1944. niin sinne jäi kaikki. -konepistoolejakin uusia ammuksineen suuret määrät!! ei ollu aikaa edes jakaa aseita omille juoksu joukopille!! jäi ammukset tykit, junaradat ja tiet ehjänä, ruokaa vaatteita yms... kaikki jäi.

        Ei asetekiniikasta ole mitään hyötyä jos sitä ei käytetä.


    • Anonyymi

      Sinänsä yllättävä että ensimmäiset kunnon rynkkärit ilmestyivät maailmalle vasta 1944 (Saksa). Ammuin Suomi-KP:lla armeijassa 1970-luvulla muutaman kerran ja en kyllä tykästynyt. Lippaiden lataus myös tympeää. Ei siten ihme että ei niitä vihollisia niin helposti ole kellistetty taisteluissa kuin myytinboostaajat esittävät.

      • Anonyymi

        Kyllä Suomi kp oli sotakäytössä viholliselle varsin tuhoisa ase! Stallari saa taas näppylöitä kun puhutaan neukkutappioista!


      • Anonyymi

        vetelä lökäpöksy muistelee tehotonta omaa armeija aikaa


    • Anonyymi

      Kriittiset tutkimukset osoittavat että käsiaseilla aiheuttamaan vihollistappioon taisteluissa (kaatunut/haavoittunut/kadonnut) tarvittiin keskimäärin pitkälle toista tuhatta kiväärin tai kp:n patruunaa. Se on ollut toistakymmentä kp:n rumpulipasta per aiheutettu tappio.

      Hollywood suomalaiset omat myytit antavat sotahulluille vääristelyn kuvan mitä siellä taisteluissa on tapahtunut. Kk-miehistö ampui vyön toisensa perään ja useinmiten osumatta yhteenkään viholliseen.

      • Anonyymi

        Sodissa oli aivan väärät miehet ja aseet.

        Olisi pitänyt olla palstan stallarit omatekoisine aseineen, niin johan olisi vihulaisia viety.


      • Anonyymi

        Toisaalta juttuja liikkui että joku kk ampuja jossain kk- komppanjassa oli laskenut että oli osunut yli 20 000 vihollissotilasta molempien sotien aikana. Aikamoinen enkka sekin.


      • Anonyymi

        ” Hollywood suomalaiset omat myytit antavat sotahulluille vääristelyn kuvan mitä siellä taisteluissa on tapahtunut. Kk-miehistö ampui vyön toisensa perään ja useinmiten osumatta yhteenkään viholliseen.”

        Kyllä Tarkkispojan lahossa kaalissa kolisevat nyt ikiomat myytit. Konekivääri jalustalla on tehokas ase ja erityisen tuhoisa se oli venäläislle ”ihmisaalto” hyökkäyksellä. MG-42: lla ammuttiin lyhyitä sarjoja ja niissä lakosi vanjoja riveittäin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Hollywood suomalaiset omat myytit antavat sotahulluille vääristelyn kuvan mitä siellä taisteluissa on tapahtunut. Kk-miehistö ampui vyön toisensa perään ja useinmiten osumatta yhteenkään viholliseen.”

        Kyllä Tarkkispojan lahossa kaalissa kolisevat nyt ikiomat myytit. Konekivääri jalustalla on tehokas ase ja erityisen tuhoisa se oli venäläislle ”ihmisaalto” hyökkäyksellä. MG-42: lla ammuttiin lyhyitä sarjoja ja niissä lakosi vanjoja riveittäin!

        Blenheimien pommituslennoille lisättin mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä matalalennossa Suomi-konepistoolilla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Blenheimien pommituslennoille lisättin mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä matalalennossa Suomi-konepistoolilla

        Tämä on kyllä typerin idea ikinä! Enintään 100m kantavalla pistoolikaliberisella aseella ammuskellaan jotain 300km/h liikkuvasta lentokoneesta, joka metsämaaston vuoksi joutuu lentämään usein lähes 100m korkeudella :DD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on kyllä typerin idea ikinä! Enintään 100m kantavalla pistoolikaliberisella aseella ammuskellaan jotain 300km/h liikkuvasta lentokoneesta, joka metsämaaston vuoksi joutuu lentämään usein lähes 100m korkeudella :DD

        Oliko marskin vai paukka-heikin määräys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on kyllä typerin idea ikinä! Enintään 100m kantavalla pistoolikaliberisella aseella ammuskellaan jotain 300km/h liikkuvasta lentokoneesta, joka metsämaaston vuoksi joutuu lentämään usein lähes 100m korkeudella :DD

        Kyllä Suomi kp kantaa pitemmälle kuin 100 m, mutta ei ole enää sitten kovin tarkka.

        Ilmavoimissa varmaan moista kokeilivat. On lapsellista edes kuvitella marskin puuhanneen toisarvoisten asioiden kera!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko marskin vai paukka-heikin määräys.

        Stallareiden pannu kuumeni heti moisen kokeilun takia:-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Stallareiden pannu kuumeni heti moisen kokeilun takia:-D

        Pauykka-Heikki Heinrichsista tuli Mannerheimin luottomies, tottakai he yhdessä neuvoivat Aimo Lahtea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pauykka-Heikki Heinrichsista tuli Mannerheimin luottomies, tottakai he yhdessä neuvoivat Aimo Lahtea.

        Miten Lahti asiaan liittyi? Hän suunnitteli aseen, mutta ei sen käyttöä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten Lahti asiaan liittyi? Hän suunnitteli aseen, mutta ei sen käyttöä!

        Toisenlaista käyttöä ei toki säädellyt , Aimolla on ollut Mannerheimin lupa juoda!


    • Anonyymi

      Suomi-kp:ssa oli muutama varsin hienomekaaninen ratkaisu.Esimerkiksi tulinopeuden rajoitin toimi siten,että lukon peräytyessä laukauksen jälkeen rekyylin voimasta se pummppasi ilmaa tarkasti sovitetusta lukkorungon perästä.Lukon lähtiessä jälleen eteenpäin sen vauhtia hidasti peräosaan muodostuva alipaine.
      Ei ihme,että oli kallis valmistaa.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö. Perässä oli jousi, ei mitään ihme hienomekaanisia painekammioita.


    • Anonyymi

      silloin ei ollut tarjolla paljon muutakaan... - siis aikoinaan oli tarpeeseen tehty ase.
      Nykyisiin aseisiin verraten jo historiallinen ase.

      Kyllä puna-armeija sai maistella s kp tikkausta.... että tarpeen oli!

      • Anonyymi

        Suomi armeijaa tikattii talvisovassa neukkujen PPD-40:llä ja jatkosovassa PPS-41:llä. Kuolemaa kylvivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi armeijaa tikattii talvisovassa neukkujen PPD-40:llä ja jatkosovassa PPS-41:llä. Kuolemaa kylvivät.

        Mutta Suomi kp kylvi enemmän 1939-1944!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi armeijaa tikattii talvisovassa neukkujen PPD-40:llä ja jatkosovassa PPS-41:llä. Kuolemaa kylvivät.

        Suomi kp oli kuitenkin Suomen rintaman kunkku! Siinä pääsi ainoastaan moni sen ajan punanatsi!


    • Anonyymi

      Feodor

    • Anonyymi

      Intissä pääsin aikoinaan käyttämään suomi kptä. Oli kyllä hyvän tuntuinen ase. Tarkka ja nopea tähdätä ja muuttaa toiseen maaliin. Pienen ja kevyen oloinen minusta. ❤

      • Anonyymi

        Mutta täysi paska kantaa mukana.


    • Anonyymi

      Vielä 1990 luvun puolivälissä pääsi intissä kokeilemaan tuota klassikkoa, todella tarkka konepistooliksi, rekyyli pienempi kuin RK62ssa. Ammusten lataaminen hitaampaa lippaaseen kuin RKssa.
      Kätevän oloinen ase, ottaisin kyllä omaankin käyttöön jos saisi.

    • Anonyymi

      Peltiheikki oli varmempi, halvempi ja kevyempi, siihen sopi tämä rumpulipas.

      • Anonyymi

        Miten niin varmempi, Suomi konepistooli oli erittäin varmatoiminen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin varmempi, Suomi konepistooli oli erittäin varmatoiminen?

        Stallarin mopo taas karkasi…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Stallarin mopo taas karkasi…

        Papashnikovin veroinen mahtava paukkurauta, jos halpaa reikärautaa olisi tehty Suomen sijaan, näitä olisi saanut kolme yhden hinnalla.
        Samantapaisia M45 Carl Gustaf -konepistooleja ja Dux M53 -konepistooleja myytiin myöhemmin Länsi-Saksan rajavartiolaitokselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Papashnikovin veroinen mahtava paukkurauta, jos halpaa reikärautaa olisi tehty Suomen sijaan, näitä olisi saanut kolme yhden hinnalla.
        Samantapaisia M45 Carl Gustaf -konepistooleja ja Dux M53 -konepistooleja myytiin myöhemmin Länsi-Saksan rajavartiolaitokselle.

        Ei raha ratkaise sodassa vaan tekoset! Suomi-värkki kylmensi iivanoita rumasti!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei raha ratkaise sodassa vaan tekoset! Suomi-värkki kylmensi iivanoita rumasti!

        Leikkikalugangstereihinkaan ei huolittu Suomi-kp:ta!


    • Anonyymi

      Partiomiehelle se oli paras mahdollinen ase.

      • Anonyymi

        Partiomiehen ei tarvinnut lykkiä porkilla, kun Suomi lauloi, mentiin tasaista vauhtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Partiomiehen ei tarvinnut lykkiä porkilla, kun Suomi lauloi, mentiin tasaista vauhtia.

        Vihollinen seurasi perässä....Partionjohtajan konepistooli aloitti ja muut seitsemän yhtyi tuleen....Helvetti oli irti ja etumaastossa makasi ammuttuina kymmeniä vihollisia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vihollinen seurasi perässä....Partionjohtajan konepistooli aloitti ja muut seitsemän yhtyi tuleen....Helvetti oli irti ja etumaastossa makasi ammuttuina kymmeniä vihollisia...

        Oletko lukenut jotain poikakirjoja?


    • Anonyymi

      Juoksuhaudan vyörytyksessä aivan loistava ase.
      Takaa piti vain tulla lippaita ja käsikranaatteja jatkuvana virtana.
      Näillä vastaiskuilla se r-yssän veri vuodatettiin!

      • Anonyymi

        Sotien jälkeen täällä lapissa ammuttiin susia suomi koopeellä ja vieäpä lentokoneesta. Porot oli vähissä, kun petoja paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sotien jälkeen täällä lapissa ammuttiin susia suomi koopeellä ja vieäpä lentokoneesta. Porot oli vähissä, kun petoja paljon.

        Suomi kp oli tarkoitettu Blenheimiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi kp oli tarkoitettu Blenheimiin.

        Ei ollut, mutta käytettiin Jatkosodan alussa siinäkin, kun ammuttiin ilmasta maahan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut, mutta käytettiin Jatkosodan alussa siinäkin, kun ammuttiin ilmasta maahan!

        Ammuttiin jopa maasta ilmaankin!


    • Anonyymi

      Owen soveltui erityisesti viidakosodankäyntiin, ja se pysyi käytössä Koreassa ja Vietnamissa.

    • Anonyymi

      Ei turhaan sano Rokka sotaromaanissa: Täähä onkii huono pel, onneks näit olkii vähä talvsovas. Kustannustoimittaja sitten vesitti lausunnon painettuun versioon

      • Anonyymi

        Simunakii osas Suomi-KP:llä 200 luttaa!


      • Anonyymi

        Ei valehtelu sinua auta tässäkään asiassa!

        Suomi-kp oli yksi Suomen rintaman tärkeimmistä aseista!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei valehtelu sinua auta tässäkään asiassa!

        Suomi-kp oli yksi Suomen rintaman tärkeimmistä aseista!

        Putinisti Tarkkispoikaa kyrsii suunnattomasti Suomen itsenäisyys ja siksi, ja vain siksi, hän näykkii kaikkia asioita, jotka avittivat sen säilymistä!

        Oman toiveensa Suomelle hän on palstalla tuonut esille useaan kertaan:

        ”Olen iloinen kun Venäjä aloittaa sodan Suomea vastaan lähiaikoina. Suomi saa sitä mitä on kerjännyt. Ei ole riemulla rajaa kun ensimmäiset pommit iskvät rakkikoira Suomeen.”

        ”Tärkeintä kuitenkin on että Suomi hävitetään, ei väliä millä pommeilla se tapahtuu. Ydinaseilla tosin jäisi siistimmät vainajat.”


    • Anonyymi

      Jumalan sana on terävin miekka mitä on. Jumala suojelee paremmin kuin joku konepistooli. Anna sinäkin elämäsi Jumalalle. Tämä ilmainen Raamattukurssi auttaa

      https://www.raamattuavautuu.fi/

    • Anonyymi

      Eli Suomi-kp oli tarkka ase hieman kauempaakin, koska siinä ei ollut typerää rengastähtäintä kiikkustuolista ammuttaessa.

      • Anonyymi

        Blenheimin alemmalla taka-ampujalla oli kiikkustuoli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Blenheimin alemmalla taka-ampujalla oli kiikkustuoli.

        Ja höpö höpö!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja höpö höpö!

        Mahallaan makasi takana tai etukuupan alla oli riippukeinu, mistä oli hyvä ruilautella.


    • Anonyymi

      Yleensä armeijat varautuvat edellisiin sotiin uudella kalustolla, tässäkin ketjussa epäiltiin vuonna 2016, tuleeko vihollinen enää joukolla pystyssä vastaan ja onko niin ollen kp:llä enää käyttöä. Nykyisessä Ukrainan-Venäjän sodassa on juoksuhautoja ja jalkaväen massahyökkäyksiä, joten samalla tavalla vielä mennään.

    • Anonyymi

      Aliluti 1998 tuolla kirjoitti:

      "Lasketaanpa. Talvisodan alussa perustettiin 12 divisioonaa, eli 36 rykmenttiä, eli 108 pataljoonaa, joissa jokaisessa 3 kiväärikomppaniaa, yhteensä 324, joissa puolestaan 4 kiväärijoukkuetta, yhteensä 1296. Kaksi koopeetä joukkuetta kohti olisi siis 2 592 kpl, joten niitä riitti myös erillisille pataljoonille sekä etulinjan joukkueenjohtajille."

      Tietääkseni Talvisodan alussa perustettiin 9 divisioonaa aiemmin tehdyn suunnitelman mukaan. koska kunnollista aseistusta ei ollut enemmälle. Sodan aikana ainakin 9.D perustettiin uudelleen ympäriinsä haalituista vanhemmista reserviläisistä.

      Välirauhan aikana koulutettiin aiemmin kouluttamatta jääneitä miehiä mm pula-ajan ikäluokista, joten Jatkosotaan saatiin aseisiin 16 divisioonaa ja prikaatit ja erillismuodostelmat päälle. Aseita riitti, kun Talvisotaan avuksi lähetyt, mutta vasta sen jälkeen saapuneet ase-erät olivat käytössä ja sen lisäksi oli kunnostettu joitain venäläisiltä Talvisodassa saatuja aseita (mm. panssarivaunuja, jotka sotasaalisvaunut muodostivat kokonaan Panssaripataljoonan raskaan kaluston) sekä Saksasta ja Italiasta ostetut aseet.

      Olisiko niin, että Talvisodan jälkeen rauhan tultua, kun asevoimia alettiin uudelleen järjestää lähes heti uuden rajan taakse vetäydyttyä, divisioonia olisi ollut se 12, kun Talvisodassa Laatokan pohjoispuolisella rintamalla taistelleet erilliset muodostelmat yhdisteltiin divisiooniksi. Kesällä 1940 tehtiin sitten perusteellisia uudistuksia kun siirryttiin rauhan ajan prikaatijärjestelmään ja sodanajan vahvuus nostettiin niin korkealla kuin se oli mahdollista nostaa, eli siihen, millä Jatkosotaan sitten lähdettiin.

    • Anonyymi

      Suuri asesuunnittelija Aimo Perse oli jatkuvasti asesukupolven myöhässä konstruktioineen.

      • Anonyymi

        Mutta Suomi kp teki komeata luokoa hyökkäävän venäläisen nazi-armaijan riveissä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta Suomi kp teki komeata luokoa hyökkäävän venäläisen nazi-armaijan riveissä!

        Muitakin neukkukansallisuuksia kuin venäläisiä oli hyökkääjinä, esim. ukrainalaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muitakin neukkukansallisuuksia kuin venäläisiä oli hyökkääjinä, esim. ukrainalaisia.

        MUTTA tuohon aikaan he KAIKKI olivat NEUVOSTOLIITON kansalaisia ja Suomen vihollisia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta Suomi kp teki komeata luokoa hyökkäävän venäläisen nazi-armaijan riveissä!

        Äläpäs vääristele historiaa, Suomi Kp teki komeaa jälkeä Saksalaista nazi-armeijaa vastaan.
        Neuvostoliitto on vielä tähän asti tunnettu kommunistisena, Suomi Kp oli käytössä molempia maita vastaan, ja myös Saksan armeijassa kommunistista Neuvostoliittoa vastaan!


    • Anonyymi

      Ylivoimaisesti paras oli aussien Owen, kumma kun kaukopartiot eivät hankkineet sitä.

      Owen-kp pystyi jatkamaan ampumista huolimatta siitä, että se oli kastettu mutaan ja hiekkaan, kun taas testattu Sten- ja Thompson-kp lakkasivat toimimasta kerralla.

      • Anonyymi

        Pieni lipas!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pieni lipas!

        Tiedäthän, lippaan voi vaihtaa, kaikki ei halua ikävää rumpua. Owen olii erittäin halpa valmistaa, maksoi tuolloin noin 30 dollaria. Owen oli myös uskomattoman luotettava, mutta myös erittäin helppo purkaa. Owenista oli myös Thompsonin näköinen rumpulipasversio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedäthän, lippaan voi vaihtaa, kaikki ei halua ikävää rumpua. Owen olii erittäin halpa valmistaa, maksoi tuolloin noin 30 dollaria. Owen oli myös uskomattoman luotettava, mutta myös erittäin helppo purkaa. Owenista oli myös Thompsonin näköinen rumpulipasversio.

        Owenin lipas sijaitsi aseen päällä (Brenin tapaan), joten on vaikeata edes kuvitella kp:n rumpulipasta , joka EI OLE aseen alla vaan päällä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Owenin lipas sijaitsi aseen päällä (Brenin tapaan), joten on vaikeata edes kuvitella kp:n rumpulipasta , joka EI OLE aseen alla vaan päällä?

        Tuossahan luki, että Thompsonin mukainen Owen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan luki, että Thompsonin mukainen Owen.

        Thompsonin mukainen Owen ei ole enää Owen! Siinä lipas syötti ylhäältä alas eli oli aseen päässä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Thompsonin mukainen Owen ei ole enää Owen! Siinä lipas syötti ylhäältä alas eli oli aseen päässä!

        Amerikkalaiset käyttivät rumpu-Owenia, mutta M1 Garand oli paljon parempi ase kuin kp:t!


    • Anonyymi

      ” The F1 is a 9x19mm Australian submachine gun manufactured by the Lithgow Small Arms Factory. First issued to Australian troops in July 1963, it replaced the Owen machine carbine.

      Like the Owen, the F1 had a distinctive top mounted magazine. It had a robust and simple design, but "never gained popularity with those using it”

    • Anonyymi

      Suomi-kp sopi Blenheimiin parhaiten, kaksoisversiona kuten punaisella paronilla.

      • Anonyymi

        Täsmälleen noin!Kaksoisversio sekä suunnistaja/pommittajalle ja taka-ampujalle olisi tuhonnut vihollisen ilmatorjunnan sekä esikunnat.
        Sen jälkeen täsmäpommitus vihollisen huoltoon sekä joukkosaunoihin olisi saavuttanut tuhoavan tehon!
        Puna-armeijan huopatossukuljetukset eivät olisi päässeet lähellekään etulinjaa!
        Onkin syytä kysyä,miksei ilma-aseemme johto kyennyt toteuttamaan tätä ilmeisen ja ylivoimaisen tehokasta sodankäyntitapaa!
        Oliko Fokkereiden pörinä saanut heidän päänsä sekaisin?


      • Anonyymi

        Pistoolikaliberinen ase pommikoneessa on kyllä niin surkuhupaisa ratkaisu että huh :o Kantamahan on aivan onneton ja ilmavirta vie hitaat patruunat mennessään kun ne piipusta ulos tulee. 9mm luoti kp:stä ammuttuna kantaa käytännössä max. 100m, eli hyvin matalalla on täytynyt pommarin lentää että on ollut edes teoreettinen mahdollisuus saada luodit kohteeseen ja vielä niin, että ne tekevätkin siinä jotain. Suomen olosuhteissa (metsäinen maasto jossa korkeita puita) tuollainen lentäminen on hyvin haastavaa. Lisäksi antaa hyvät mahdollisuudet ilmatorjunnalle.

        Suomihan tosiaan käytti Blenheimeissä suomi kp:tä tulittamaan alaspäin maakohteita. Huhheijaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pistoolikaliberinen ase pommikoneessa on kyllä niin surkuhupaisa ratkaisu että huh :o Kantamahan on aivan onneton ja ilmavirta vie hitaat patruunat mennessään kun ne piipusta ulos tulee. 9mm luoti kp:stä ammuttuna kantaa käytännössä max. 100m, eli hyvin matalalla on täytynyt pommarin lentää että on ollut edes teoreettinen mahdollisuus saada luodit kohteeseen ja vielä niin, että ne tekevätkin siinä jotain. Suomen olosuhteissa (metsäinen maasto jossa korkeita puita) tuollainen lentäminen on hyvin haastavaa. Lisäksi antaa hyvät mahdollisuudet ilmatorjunnalle.

        Suomihan tosiaan käytti Blenheimeissä suomi kp:tä tulittamaan alaspäin maakohteita. Huhheijaa.

        Punaisella Paronilla oli kaksi MG08:a ampumassa potkuria hipoen.

        Oikea kone talvisotaan olisi ollut Fokker G1, mutta ostohalut heräsivät liian myöhään. Tämä Mosquiton esiaste oli aikansa huippu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Punaisella Paronilla oli kaksi MG08:a ampumassa potkuria hipoen.

        Oikea kone talvisotaan olisi ollut Fokker G1, mutta ostohalut heräsivät liian myöhään. Tämä Mosquiton esiaste oli aikansa huippu.

        Suomi kp:n sarja jäi monelle neukun örkille viimeiseksi ääneksi, minkä kuuli tässä maailmassa!


    • Anonyymi

      ...niin tarkkispojulle kuin muillekin ihan Oikean Pyssyn nähneille tiedoksi : erään kovasti rauhantahtoisen presidenttimme aloitteesta ja myötävaikutuksella on nämä moottoripyssyt sun muut vaaralliset tappovälineet myyty romuksi ruotsalaisille siinä määrin että lieneekö enää edes näytekappaleita kaikille armeijaikäisille ... mutta tulihan siitä kaupasta bonuksena elävä kissa joten olkaamme iloisia ...

      • Anonyymi

        Aikansa kutakin! Suomi-kp vanheni aseena kehityksen myötä ja luovutti paikkansa suomalaisversiolle AK-47:lle jota ollaan nyt korvaamassa jo uudemmalla aseella!


    • Anonyymi

      Suomessa alettiin kopioimaan neukkujen konepistooleja jo sodan aikana koska ne olivat kaiken puolin parempia Suomi-konepistooli mikä painava ja vaati paljon työtunteja valmistaa.

      • Anonyymi

        Neukku alkoi myös kopioimaan suomalaisia konepistooleja sodan aikana.


      • Anonyymi

        Suomi kp oli parempi neukkuversiota ja stä valmistettiin liki 60.000 kpl sodan aikana. Sen lisäksi valmistettiin rinnalle ’peltiheikkiä’ eli kevyttä koko metallista versiota, mutta niitä ei juurikaan sodassa käytetty. Toki Suomi-kp oli kallis valmistaa, mutta sen laatu ja tarkkuus olivat lyömättömiä!


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Mutta. Vasta Talvisodan kokemusten jälkeen NL vasta ymmärsi konepistoolin käyttöarvon! Sitä ennen he satsasivat puoliautomaattisiin kiväärikaliiperi-aseisiin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta. Vasta Talvisodan kokemusten jälkeen NL vasta ymmärsi konepistoolin käyttöarvon! Sitä ennen he satsasivat puoliautomaattisiin kiväärikaliiperi-aseisiin!

        NKVD joukot oli aseistetttu näillä kopioilla, jonka tämä hiippari öisillä retkillään Kasarmitorilla kuvasi.


    • Anonyymi

      Suomi-kp oli tarkka ja laadukas ase! Sen rinnalla AStenin kaltainen halpatuote oli silkka ’rimpula’!

      • Anonyymi

        Ei mitään merkitystä kun niitä stenejä oli 100 yhtä suomi-kp:tä kohti. Siinä vaiheessa massalla on jo täysi ylivoima laatuun verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mitään merkitystä kun niitä stenejä oli 100 yhtä suomi-kp:tä kohti. Siinä vaiheessa massalla on jo täysi ylivoima laatuun verrattuna.

        Stenejä ei Suomessa näkynyt ja Suomi-kp peri voiton!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mitään merkitystä kun niitä stenejä oli 100 yhtä suomi-kp:tä kohti. Siinä vaiheessa massalla on jo täysi ylivoima laatuun verrattuna.

        Sodan aikana Suomessa ei ollut Sten-kkonepistooleja, mutta sen sijaan meillä OLI käytössä yli 60.000 kpl mainioita Suomi kp:ta!


    • Anonyymi

      PÄÄASIA ,ETTÄ KYRPÄRYSSIÄ KUOLI!!!!

    • Anonyymi

      Suomi-kp oli siunattu ase! Tuhansille musikoille se jäi viimeiseksi ääneksi minkä he kuulivat tässä maailmassa!

      • Anonyymi

        Är-yssällä oli jo 1943 käytössään parempi kp.Sen kuti meni hirsiseinästä läpi mihin ei Cyomi-kp:n latinki pystynyt.Vanjan kp oli paljon halvempi tuottaa kun se tehtiin suurelta osin prässätyistä osista!
        Tosin tarkkuudessa se hävisi Suomi-kp:lle.Tosin se etu on sarjatulta ammuttaessa epäoleellinen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Är-yssällä oli jo 1943 käytössään parempi kp.Sen kuti meni hirsiseinästä läpi mihin ei Cyomi-kp:n latinki pystynyt.Vanjan kp oli paljon halvempi tuottaa kun se tehtiin suurelta osin prässätyistä osista!
        Tosin tarkkuudessa se hävisi Suomi-kp:lle.Tosin se etu on sarjatulta ammuttaessa epäoleellinen!

        Venäläisiä kp:tä oli käytössä jo 1934 lähtien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Är-yssällä oli jo 1943 käytössään parempi kp.Sen kuti meni hirsiseinästä läpi mihin ei Cyomi-kp:n latinki pystynyt.Vanjan kp oli paljon halvempi tuottaa kun se tehtiin suurelta osin prässätyistä osista!
        Tosin tarkkuudessa se hävisi Suomi-kp:lle.Tosin se etu on sarjatulta ammuttaessa epäoleellinen!

        ” Är-yssällä oli jo 1943 käytössään parempi kp.Sen kuti meni hirsiseinästä läpi mihin ei Cyomi-kp:n latinki pystynyt.”

        SUOMI KP OLI KÄYTETTÄVISSÄ JO TALVISODASSA 1939-19O40 JA KUN KP ON LÄHITAISTELUASE NIIN RIITTI KUN SE MENI MAINIOST TOPPA-ASUSTA LÄPI!

        ”Vanjan kp oli paljon halvempi tuottaa kun se tehtiin suurelta osin prässätyistä osista!”

        SAATTOI OLLA, MUTTA EI SOTA-AIKANA ASEEN TUOTANTIKUSTANNUS OLE RATKAISEVA ASIA!

        ”Tosin tarkkuudessa se hävisi Suomi-kp:lle.Tosin se etu on sarjatulta ammuttaessa epäoleellinen!”

        NIINPÄ! VENÄLÄISET TUTUSTUIVAT VSUOMI KP:HEN JO TALVISODASSA JA HAVAITSIVAT SENN HYVÄKSI. HE KOPIOIVAT SIITÄ TOIMINTAPERIAATTEEN (MASSASULKU). JA PALJOLTI MYÖS RUMPULIPPAAN RAKENTEEN!


    • Anonyymi

      Korjataan muutamia keskustelussa esiintyneitä virheitä. Saksalainen MP-40 ei ollut juuri kevyempi kun Suomi-kp eli 4 kg vs 4.5 kg tyhjänä. Luodin lähtönopeus samaa luokkaa. Venäl. PPS-41 tyhjänä 3.5 kg. Kaikissa luodin lähtönopeus karkeasti samaa luokkaa, mikä oli väistämättä seurausta aseen lähtökohdista eli pistoolin luotia ampuva yhden miehen sarjatuliase.

      Saksalaista konepistoolia ei juuri ostettu Suomeen, koska saksalaisilla oli oma tarve kova. Esim. Normandiassa ei saksalaisella jv. joukkueella ollut kuin 2 kp ja 1 MG42.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2785
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2385
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2310
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1906
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1620
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      168
      1335
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      282
      1167
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1024
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1024
    10. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      238
      961
    Aihe