Kalashnikov-kivääreistä

Kuinka voit ylpeillä sillä, että raahaat alaikäisen poikasi Loimaan kokoomuksen toimintaan? Vähemmästäkin lapsi tulee ahdistuneeksi ja myöhemmin ehkä seksuaalisuus vinoutuu. Lapsen parasta ajatellessasi annat hänen kasvaa ikäistensä leikeissä. Saata hänet pois tuollaisen liigan ja jengin vaikutuksesta!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx... kirjoitti:

Kuinka voit ylpeillä sillä, että raahaat alaikäisen poikasi Loimaan kokoomuksen toimintaan? Vähemmästäkin lapsi tulee ahdistuneeksi ja myöhemmin ehkä seksuaalisuus vinoutuu. Lapsen parasta ajatellessasi annat hänen kasvaa ikäistensä leikeissä. Saata hänet pois tuollaisen liigan ja jengin vaikutuksesta!

Lue lisää

Kyllä meillä juuritaan nuo selkärangattomat aatteet lapsista ajoissa ihan hellästi nahkaremmillä.
Kuitenkin te hesan pullamössö-ämmälaurit olette apua vinkumassa kun hätä tulee.

Vai on meillä niin paljon torrakoita,niillähän otetaan kohta Karjala takaisin että HEILAHTAA!

Kalasnikov suunnitteli itse nimeään kantavan aseen. Idea kaasutoimisesta rynkystä taitaa olla kuitenkin saksalainen.
Ak-47 ja StG-44 sisuskalut ovat erilaiset.

Tärkeimmät perusideat Kalashnikovissa, lyhennetty kiväärinpatruuna ja kaasumäntäkäyttöinen lyhyt 'karbiini', jolla voi ampua myös sarjatulta, ovat suoraan StG 44:stä, mutta kaasumäntäsysteemiä lukuunottamatta mekaniikka on varsin erilaista.

Samalla tavalla venäläiset omaksuivat Suomi-konepistoolinkin perusidean, eli kuten rynnäkkökiväärinkin tapauksessa, kuolemalla joukoittain sen eteen. ;)

vanha myytti kirjoitti:

Kalasnikov suunnitteli itse nimeään kantavan aseen. Idea kaasutoimisesta rynkystä taitaa olla kuitenkin saksalainen.
Ak-47 ja StG-44 sisuskalut ovat erilaiset.

...eräs siviilinä v.1946 Saksassa sota(?)vangiksi joutunut Herr Schmeisser.

Schmeisserin tunnetuin suunnittelutyö oli Sturmgevähr-44, joka oli siis niinpaljon "AK-47:n" näköinen että "vanhoja myyttejä" syntyy aina kun ne asetetaan rinnakkain.

Kersantti Kalashnikov suunnitteli samaan aikaan, 1946-47, konepistoolia jossa ei näy schmeisserilainen konsulttiapu. AK-47 on Schmeisserin työtä yhtä paljon kuin kers.Kalashnikovin.

Kollimaattori kirjoitti:

Tärkeimmät perusideat Kalashnikovissa, lyhennetty kiväärinpatruuna ja kaasumäntäkäyttöinen lyhyt 'karbiini', jolla voi ampua myös sarjatulta, ovat suoraan StG 44:stä, mutta kaasumäntäsysteemiä lukuunottamatta mekaniikka on varsin erilaista.

Samalla tavalla venäläiset omaksuivat Suomi-konepistoolinkin perusidean, eli kuten rynnäkkökiväärinkin tapauksessa, kuolemalla joukoittain sen eteen. ;)

Lue lisää

Eikös se upseeri ottanut piirustukset Suomi KP.stä ja loikkas NL rajan yli.Tauno Palo honas juonen ja teki hälyn,mutta liian myähään.Sama hemmohan paljasti myös nämä linnoituslaitteetkin jotka oli suunnitellut Fapritius.Hyvän aseenhan ne valmiista piirustuksista vänäsivät.

Discovery Channelilta tuli aikoja sitten ohjelma automaattiaseista ja sen mukaan kaasumäntäkiväärejä kehiteltiin kovasti jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Homma kaatui kahteen asiaan: kaasurekyylin hyväksikäyttöä varten piippuun oli porattu useampi pieni reikä, mutta kun tuonaikainen ruuti oli mitä oli, niin palojäämät tukkivat nuo reiät äkkiä ja ase tietenkin lakkasi toimimasta; ja lisäksi aseeseen ei huomattu tehdä sopivaa patruunaa, kun taas normaalilla pitkällä kivääriammuksella ase ainakin sarjatulella roiski minne sattuu.

Sotasalaisuus kirjoitti:

Eikös se upseeri ottanut piirustukset Suomi KP.stä ja loikkas NL rajan yli.Tauno Palo honas juonen ja teki hälyn,mutta liian myähään.Sama hemmohan paljasti myös nämä linnoituslaitteetkin jotka oli suunnitellut Fapritius.Hyvän aseenhan ne valmiista piirustuksista vänäsivät.

Lue lisää

"Tauno Palo honas juonen ja teki hälyn."

Mistäs näytelmästä tämä pätkä olikaan?

HORISET kirjoitti:

"Tauno Palo honas juonen ja teki hälyn."

Mistäs näytelmästä tämä pätkä olikaan?

Ilmeisesti mielisairaalastakin voi näille palstoille kirjoitella.
Tauno Palo eli Brännare oli ennen sotia laboranttina Puolustusvoimien palveluksessa Hgin edustalla olevalla Harakan saarella.
Jatkosodan aikana Palo palveli it-joukoissa Haapaniemen risteysasemalla. Talvisodan aikaisesta palvelusta minulla ei ole tietoa.

Coiffeur kirjoitti:

Ilmeisesti mielisairaalastakin voi näille palstoille kirjoitella.
Tauno Palo eli Brännare oli ennen sotia laboranttina Puolustusvoimien palveluksessa Hgin edustalla olevalla Harakan saarella.
Jatkosodan aikana Palo palveli it-joukoissa Haapaniemen risteysasemalla. Talvisodan aikaisesta palvelusta minulla ei ole tietoa.

Lue lisää

Ennen sotia Tauno Palo oli kiinnitettynä Työväenteatteriin ja Kansallisteatteriin vuodesta -32, jolloin hän luopui työstään puolustusvoimien kemiallisella koelaitoksella Harakassa, siis ennen Pentikäisen temppua. Asepalveluksensa hän suoritti kaiketi Santahaminassa. Talvisodassa Palo toimi evakuoinnissa ja kiertävässä ilmatorjunnassa. Jatkosodan aikana Palo esiintyi viihdytyskiertueilla. Yhtä kaikki olet kyllä oikeassa, että Palolla tuskin on ollut mitään tekemistä tämän Pentikäis-tapauksen kanssa.

http://www.kookas.fi/articles/read/1626

Coiffeur kirjoitti:

Ilmeisesti mielisairaalastakin voi näille palstoille kirjoitella.
Tauno Palo eli Brännare oli ennen sotia laboranttina Puolustusvoimien palveluksessa Hgin edustalla olevalla Harakan saarella.
Jatkosodan aikana Palo palveli it-joukoissa Haapaniemen risteysasemalla. Talvisodan aikaisesta palvelusta minulla ei ole tietoa.

Lue lisää

"Ilmeisesti mielisairaalastakin voi näille palstoille kirjoitella"

No kiitokset huomaavaisuudestasi kuitenkin.
Tuossa pätkä jokunen vuosi sitten saitilla käydystä väännöstä vakooja V.Pentikäisestä.

""Tässä vaiheessa lukijan täytyy laittaa hieman sordinoa päälle koska pastaamani kirjoituksen tekijä on Petroskoilaisen tiedekunnan dosentti. En väitä, että hänen tutkimukseen perustuvat lähteensä ovat epäluotettavia mutta perustuvat arkistoihin joista ei ole muuta tutkimusta tietääkseni tehty. Mutta tähänastisen tiedon valossa, mitkäköhän olivat tämän Pentikäisen motiivit? Joidenkin tietojen mukaan hän oli taistellut punakaartissa viipurissa mutta pyrkiessään RUK:n 20-luvun alkupuoliskolla kaikki vanha punakaartilais-historia oli haihdutettu jonnekkin. Erään tiedon mukaan hän yleni pääesikunnan yöpäivystäjäksi ja näinollen pystyi valokuvaamaan kaikki YE:n salaiset asiakirjat. Saman tiedon mukaan ensimmäisen epäilyn Pentikäisen toiminnasta oli esittänyt Tauno Brännäs (myöhemmin tunnettiin paremmin nimellä Tauno Palo) joka ihmetteli esimiehelleen miksi aina Pentikäisen jäljiltä pääesikunnan toimistossa ovat paperit levällään. Erään tiedon mukaan lähtiessään karkuun pidättäjiään hän oli varastanut suomi-konepistoolin piirustukset mukanaan. Tästä aseesta modifioitua versiota N-liiton armeija käytti sitten pitkälle 50-luvulle asti.""

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003181305

Vanhaan S-24 kirjoitti:

"Ilmeisesti mielisairaalastakin voi näille palstoille kirjoitella"

No kiitokset huomaavaisuudestasi kuitenkin.
Tuossa pätkä jokunen vuosi sitten saitilla käydystä väännöstä vakooja V.Pentikäisestä.

""Tässä vaiheessa lukijan täytyy laittaa hieman sordinoa päälle koska pastaamani kirjoituksen tekijä on Petroskoilaisen tiedekunnan dosentti. En väitä, että hänen tutkimukseen perustuvat lähteensä ovat epäluotettavia mutta perustuvat arkistoihin joista ei ole muuta tutkimusta tietääkseni tehty. Mutta tähänastisen tiedon valossa, mitkäköhän olivat tämän Pentikäisen motiivit? Joidenkin tietojen mukaan hän oli taistellut punakaartissa viipurissa mutta pyrkiessään RUK:n 20-luvun alkupuoliskolla kaikki vanha punakaartilais-historia oli haihdutettu jonnekkin. Erään tiedon mukaan hän yleni pääesikunnan yöpäivystäjäksi ja näinollen pystyi valokuvaamaan kaikki YE:n salaiset asiakirjat. Saman tiedon mukaan ensimmäisen epäilyn Pentikäisen toiminnasta oli esittänyt Tauno Brännäs (myöhemmin tunnettiin paremmin nimellä Tauno Palo) joka ihmetteli esimiehelleen miksi aina Pentikäisen jäljiltä pääesikunnan toimistossa ovat paperit levällään. Erään tiedon mukaan lähtiessään karkuun pidättäjiään hän oli varastanut suomi-konepistoolin piirustukset mukanaan. Tästä aseesta modifioitua versiota N-liiton armeija käytti sitten pitkälle 50-luvulle asti.""

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003181305

Lue lisää

Juri Kilin on ennenkin saanut palstalla pulinaa aikaiseksi,mutta laitetaanpa lisää vaan vettä myllyyn.Annetaan Kilinille puheenvuo.

Suomen armeijan yleisesikunnan upseeri Neuvostoliiton agenttina



Yleisesikunnan valokuvaosaston yliluutnantti Vilho Armas Pentikäinen värvättiin Neuvosto-liiton asiamieheksi vuonna 1923. Hänet siirrettiin heti seuraavana vuonna puna - armeijan IV: n tiedustelupalvelun päähallinnon, eli sotilastiedustelun alaisuuteen. Hän toimitti melkein kymmenen vuotta tuhansia huippusalaisia asiakirjoja esimiehilleen Moskovaan. Perustellusti voidaan todeta hänen olleen tehokkain ja tärkein Neuvostoliiton asiamies Suomessa 1920-30 luvuilla.



Pako Venäjälle

Pentikäisen pitkä ja menestyksellinen vakoilijan ura Suomessa päättyi 2. lokakuuta 1933. Tuolloin hänet oli pakotettu pakenemaan Venäjälle välttääkseen ilmitulemisesta johtuvat toimenpiteet. Muutama päivä ennen rajan ylitystään Pentikäinen oli tavattu ottamasta työpaikallaan kaapista ‘salaisia asiakirjoja’ valokuvatakseen ne. Pentikäisen epäonneksi huoneeseen tuli tuolloin toinen upseeri, nimeltään Bergman, joka raportoi tapauksesta esimiehilleen. Yliluutnantti Vilho Pentikäinen määrättiin saapumaan tapauksen johdosta Etsivä Keskuspoliisin kuulusteluun. Kuulustelujen asemasta hän valitsi pakenemisen Venäjälle.

Valtakuntien välisen rajan Pentikäinen ylitti Kannaksella. Hän oli varustautunut pakoonsa perusteellisesti. Aseistuksena hänellä oli Parabellum- ja Mauser- pistoolit sekä kivääri, johon hänellä oli 245 patruunaa. Lisäksi hän oli varustautunut mm valokuvauskoneella ja kiikarilla. Pian rajan ylittämisen jälkeen neuvostoliittolaiset rajavartijat ottivat hänet vangiksi. Kuulusteluissa hän ilmoitti olevansa Neuvostoliiton sotilastiedustelun agentti. Yhdistetyn poliittisen päähallinnon, eli salaisen poliisin varapuheenjohtaja Agranov lähetti puolustusministeri Vorosiloville 14. lokakuuta pikakirjeen, jossa pyydettiin vahvistamaan kuulusteltavan antamat tiedot.

Jan Berzin, joka oli tuolloin koko puna-armeijan sotilastiedustelun päällikkö ja joka myös johti Neuvosto-Venäjän neuvottelukuntaa Tarton rauhanneuvotteluissa v. 1920, lähetti 10. joulukuuta Vorosiloville kirjeen, jossa arvioi Pentikäisen ansioita asiamiehenä. Berzin’in mukaan: " … meidän työntekijä Suomen yleisesikunnassa, joka toimitti meille noin kymmenen vuoden aikana suuren määrän huippuarvokkaita asiakirjoja ja liikekannallepanoon liittyvää, operatiivista ja muuta puolustuksellista aineistoa sekä Suomen armeijasta että koko tästä maasta". Alleviivaukset olivat puolustusministeri Vorosilov’in punakynällä kirjeeseen merkitsemät.









Mitä puna-armeijan johto hyötyi Pentikäisestä

Pentikäisen luovuttamien tietojen perusteella puna - armeijan johto oli saanut eksaktia tietoa mm :

- Suomen ja Viron salaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä, jonka perusideana oli estää Itämeren punalaivaston pääsy Suomenlahdelta länteen Itämerelle. Sopimuksen mukaan torjunta hoidettaisiin maiden rannikkotykistöjen tulella ja sukellusveneiden toiminnalla.

- Kenraali Aarne Sihvo vahvisti Suomen armeijalle uudet operatiiviset ‘direktiivit’ Neuvostoliiton kanssa mahdollisesti käytävän sodan varalle 29.10.1930. Suunnitelman olennaisena osana oli hyökkäyksen toteuttaminen Itä-Karjalaan heti vihollisuuksien alettua. Hyökkäyksen tarkoituksena oli saada vallatuksi edulliset asemat rajan takana käyttäen hyväksi mahdollisimman pikaista ja tehokasta liikekannallepanoa Suomessa. Suunnitelman mukaan suomalaiset olisivat hyökänneet myös Vienaan, vaikka puolustuksellista vaihtoehtoa ei oltu huomioitu hyväksytyssä direktiivissä .



Neuvostoliiton Suomi -politiikan uusi vaihe

Lapuan liikkeen organisoima talonpoikaismarssi ja Vilho Pentikäisen luovuttamat sotilaalliset tiedot saivat neuvostojohtajien käsitykset muuttumaan Suomesta. Ennen neutraalina pidetty Suomi oli muuttunut neuvostojohdon mielestä fasistiseksi maaksi. Virallisissa kannanotoissa Suomi sai fasistisen maan statuksen. Suomea pidettiin neuvostojohtajien silmissä todellisena, vaikkakaan ei muodollisena Viron ja myös Latvian liittolaisena. Yhdellä iskulla länsirintaman pituus oli kasvanut 40,5 % eli 1554 kilometriin. Neuvostoliiton saartaminen lännessä oli nyt tapahtunut tosiasia.

Johtopäätös oli suuri pettymys Neuvostoliitolle ja johti se neuvostojohdon vuonna 1930 aivan uuteen Suomi - politiikkaan.



Loppupäätelmä

Vilho Pentikäinen ansaitsi neuvostojohdon korkeimman aseman sotilastiedustelun keskeisimpänä henkilönä Itämeren maissa ja etenkin Suomessa. Hän jää Neuvostoliiton historiaan parhaana ja menestyksellisimpänä vakoilijana Suomessa. Hänen toimittamien huippuarvokkaiden tietojen avulla neuvostojohto oli tuolloin aina tietoinen läntisen naapurimaansa Suomen todellisista aikomuksista ja pyrkimyksistä.

Juri Kilin

Kirjoittaja työskentelee Petroskoin yliopiston historian tiedekunnan dosenttina.

KariK kirjoitti:

Discovery Channelilta tuli aikoja sitten ohjelma automaattiaseista ja sen mukaan kaasumäntäkiväärejä kehiteltiin kovasti jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Homma kaatui kahteen asiaan: kaasurekyylin hyväksikäyttöä varten piippuun oli porattu useampi pieni reikä, mutta kun tuonaikainen ruuti oli mitä oli, niin palojäämät tukkivat nuo reiät äkkiä ja ase tietenkin lakkasi toimimasta; ja lisäksi aseeseen ei huomattu tehdä sopivaa patruunaa, kun taas normaalilla pitkällä kivääriammuksella ase ainakin sarjatulella roiski minne sattuu.

Lue lisää

Kaasumäntäjärjestelmä sinänsä on vanha keksintö, olihan Dektjarev-pikakiväärikin kaasumäntätoiminen. Rynkyn perusidea oli kaasumännän mekaaninen toteutus, lyhyen kiväärinpatruunan käyttö ja vaihtaja, jolla rynnäkkökivääri voi ampua sekä kerta- että sarjatulta.

Meitä koulutettiin ampumaan enimmäkseen kertatulta. Kertatuli on tarkempaa ja patruunakulutus on pienempi.

Kollimaattori kirjoitti:

Kaasumäntäjärjestelmä sinänsä on vanha keksintö, olihan Dektjarev-pikakiväärikin kaasumäntätoiminen. Rynkyn perusidea oli kaasumännän mekaaninen toteutus, lyhyen kiväärinpatruunan käyttö ja vaihtaja, jolla rynnäkkökivääri voi ampua sekä kerta- että sarjatulta.

Meitä koulutettiin ampumaan enimmäkseen kertatulta. Kertatuli on tarkempaa ja patruunakulutus on pienempi.

Lue lisää

laukaus!laukaus!.....jo vain päästiin rynkylläkin koviakin ampumaan,mutta kyllä pystykorva oli pääase palveluskäytössä.Patruunoista tuntui olevan kova pula.Niin ja Suomi KP ja Sten kuuluivat myös ase-arsenaaliin.

...kers. Mihail Kalashnikov... kirjoitti:

...eräs siviilinä v.1946 Saksassa sota(?)vangiksi joutunut Herr Schmeisser.

Schmeisserin tunnetuin suunnittelutyö oli Sturmgevähr-44, joka oli siis niinpaljon "AK-47:n" näköinen että "vanhoja myyttejä" syntyy aina kun ne asetetaan rinnakkain.

Kersantti Kalashnikov suunnitteli samaan aikaan, 1946-47, konepistoolia jossa ei näy schmeisserilainen konsulttiapu. AK-47 on Schmeisserin työtä yhtä paljon kuin kers.Kalashnikovin.

Lue lisää

Scmeisser auttoi huomattavasti Neuvostoliiton asetuotantoa, mutta hänen apunsa ei niinkään kohdistunut suunnittelupuoleen vaan tuotantotekniikkaan.

Kalashnikov suunnitteli itse aseen, mutta Schmeisser ilmeisesti teki mahdolliseksi sen suurtuotannon uudenaikaistamalla neuvostotehtaiden tuotantomenetelmiä.

Oikein tekivät kun eivät noita rynnäkkökiväärejä luovuttaneet pois. Jos sota syttyy (ei mikään 2kk kriisi vaan oikea pitkäkestoinen sota) niin kyllä meillä on käyttöä jokaikiselle rk:lle mitä vaan saadaan käyttöömme. Aseena ne ovat luotettavia, helppoja käsitellä, pienikokoisia, kevyitä ja suhteellisen tarkkoja.

Jotain mitä ei monesti julkisuudessa kerrota on se, että juuri nuo itäsaksalaiset ja kiinalaiset rk:t ovat tarkempia kuin kotimaiset. Mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa on näin todettu käytännön testeissä useaan otteseen. Ne ovat lisäksi vielä suomalaistakin kevyempiä ja mm. itäsaksalaisissa on tulinopeus laskettu sellaiseksi että rekyyli vaikuttaisi mahdollisimman vähän tulitarkkuuteen. Niissä on useasti myös rautatähtäimet 800m asti ryhmän tai joukkueen tulitusta varten. (Yksittäinen ampuja tuskin siltä etäisyydeltä osuu.)


Ainoa syy miksi niitä voitaisiin poistaa näyttäisi olevan se, että tulevan EU/NATO-armeijan joukoille tällä hetkellä riittää muodikkaita (ja ihan hyviäkin) kotimaisia rk-95sia.

Pahin skenaario on se, että Suomi romuttaa kalliilla hinnalla kaikki nämä aseet ja siirtyy kalliilla hinnalla .233 kaliiberin Nato-kivääreihin. Mikä itseasiassa näyttää jossain määrin realistiselta tällä hetkellä. Ainoa vaan, että Nato on itse todennut kaliiperin riittämättömäksi ja siirtymässä uusiin aseisiin jotka matkivat kalashnikoveja aina kaliperiä myöten.

Ja loppujen lopuksi ei se tuhansien rynkkyjen (tai muiden aseiden kuten miinojen) varastoiminen todellisuudessa juuri mitään "maksa" valtiolle. Mm. viimeaikaset Irakin ja Afganistanin kokemukset osoittavat hyvin että hyvin aseistettua kansakuntaa on vaikea päihittää.