Jos olisin katsonut kalenteria tarkemmin, olisin löytänyt selityksen masennukselle, itkuisuudelle ja unettomuudelle. Uusi mielialalääke oli tänä syksynä lähes poistanut PMS-oireet, enkä muistanut, että minulle tulee niin melodramaattinen olo. Psykiatrille olen tietysti sanonut kohtuuttomasta mielialan heittelystä kuukautiskierron mukaan, mutta ehkä pitäisi mennä vielä gynekologin juttusille.
Voitte suosiolla unohtaa aiemmat kirjoitukseni, koska olen nukkunut yhden yön kuin tukki ja taas pirteä oma itseni. Olen paha liioittelemaan ja tuntematta minua saattaa tasapainottoman kuvan, joka ei vastaa todellisuutta. Onneksi mies osaa suodattaa pahimman hölynpölyn. Tavallisesti olemme kilttejä ja rauhallisia emmekä turhista riitele, mutta tiettyinä päivinä puhun alentuneesti syyntakeisia juttuja.
Voitte suosiolla unohtaa aiemmat kirjoitukseni, koska olen nukkunut yhden yön kuin tukki ja taas pirteä oma itseni. Olen paha liioittelemaan ja tuntematta minua saattaa tasapainottoman kuvan, joka ei vastaa todellisuutta. Onneksi mies osaa suodattaa pahimman hölynpölyn. Tavallisesti olemme kilttejä ja rauhallisia emmekä turhista riitele, mutta tiettyinä päivinä puhun alentuneesti syyntakeisia juttuja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen lukenut juttujasi ja olen tyytyväinen siitä, että itse osaat hoitaa itseäsi.
Vähän olin jo huolestunut sinusta.
Voimia sinulle. Ei tuo tahaton lapsettomuus ole varmaankaan helppoa.
Minusta on tärkeää että saat purkaa pahaa oloasi vaikka tänne jos se helpottaa oloasi.
..uutista sain tässä taannoin nimittäin kanssa kuulla kun tohtorilta utelin missä menee pms-oireiden raja. Että milloin pitäisi miettiä onko se enää ylipäätänsä tervettä.. Tohtori tuumasi, että omat oireeni ovat "normaaleja" ja toivotti tyyliin onnea, koska tulevaisuudessa mitä vanhemmaksi nainen menee sitä rajummaksi pms-oireet saattavat äityä.
Että samassa veneessä.. x/
ovat alkaneet suunnilleen viimeisen kahden vuoden aikana. Sitä ennen käytin minipillereitä ehkäisynä ja ne pistivät luonnollisen kierron ihan sekaisin: välillä menkkojen väli oli 2 kuukautta, välillä ne eivät meinanneet loppua millään. Onkohan kehoni jotenkin keski-ikäistymässä, kun olen lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä?