Mulla on tosi ihana tyttöystävä, enkä vaihtaisi häntä mihinkään. Mieltäni rupesi vaivaamaan olenko pettänyt häntä jollain tasolla, kun olen viimeisen puolen vuoden aikan soittanut pari kertaa "viihdelinjalle".
Älkää naurako, minua vain kiihottaa valtavasti ajatus puhella tuhmia tuntemattoman kanssa. Tätä on tapahtunut siis pari kertaa ja omatuntoani on ruvennut nyt soimaamaan. Pitäisikö kertoa hänelle?
Toinen on, että firman juhlissa (humalasssa) saatan flirttailla ja vähän hiplatakin työkavereita jne. Tarkoitus ei missään nimessä ole mennä pidemmälle. Missä se pettämisen raja oikein kulkee? Onko olemassa henkistä pettämistä?
Älkää naurako, minua vain kiihottaa valtavasti ajatus puhella tuhmia tuntemattoman kanssa. Tätä on tapahtunut siis pari kertaa ja omatuntoani on ruvennut nyt soimaamaan. Pitäisikö kertoa hänelle?
Toinen on, että firman juhlissa (humalasssa) saatan flirttailla ja vähän hiplatakin työkavereita jne. Tarkoitus ei missään nimessä ole mennä pidemmälle. Missä se pettämisen raja oikein kulkee? Onko olemassa henkistä pettämistä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vain hän voi vastata. Jos hän ei pidä toimintaasi pettämisenä, niin se ei ole pettämistä.
Kai ihmisellä nyt voi hieman olla pieniä paheita. Mä ainakin juttelen tsätissä vieraiden kanssa tuhmia enkä koe sitä pettämiseksi. Kukaan tuntematon ei todellakaan kilpaile mun miehen kanssa. Omaa kivaa voi aina pitää. Mua ei haittaisi jos mieheni puhelisi tuhmia luuriinsa (kunhan mun ei tartte laskuja maksaa), mutta kannattaa silti miettiä ennen kuin täräytät asian tytöllesi. Hän ei välttämättä ole avoin näille asioille. Itse naisesi varmasti parhaiten tunnet.
sanoa, että mun mielestä on olemassa henkistä pettämistä. Pahempaa olisi se, että mies päivästä toiseen haaveilisi toisesta naisesta, tuntisi tätä kohtaan rakkautta jne kuin joku känninen pikapano jonkun baaritutun kanssa. Mutta jokainen meistä tekee nämä määritykset itse.
Kiitos viestistä. Se hieman paransi fiilistäni. Taidan jättää kertomatta hänelle, koska en halua riskeerata mitään. Hän on melko herkkä.
Itse havahduin pohtimaan näitä asioita vasta aivan äsken. Aikaisemmin en edes ajatellut tekeväni mitään väärää. Koko kysymys ei käynyt edes mielessäni.
Nyt on mielestäni hyvä, että olen ruvennut hieman miettimään käytöstäni ja taidan yrittää hieman "siistiä" tapojani. Missään nimessä en halua loukata tyttöäni, enkä himoitse muita.