Avioero toi tullessaan tällaisenkin harmin mietittäväksi. Minulla on lapsesta saakka ollut huuliherpes. Rakkuloita on harvoin, n. kerran vuodessa jonkun pahemman flunssan tai stressin yhteydessä, mutta itse virushan säilyy elimistössä koko loppuiän.
Yli kymmenen vuoden suhteen aikana herpes ei tarttunut mieheeni. Tietenkin vältimme suutelua ja suuseksiä rakkulavaiheiden aikana."Terveessä" vaiheessa tartuntavaara on häviävän pieni, mutta on se silti ilmeisesti olemassa, joten uuden kumppaniehdokkaan olisi kai kohtuullista saada tietää tästä ennen ensisuudelmaa.
Eipä vain ole kovin romanttinen aihe kerrottavaksi. Miten pitäisi toimia? Vaiva lienee kuitenkin melko yleinen. Miten te muut huuliherpesvirusta kantavat olette toimineet? Ja mitä te terveet neuvotte minua tekemään?
Yli kymmenen vuoden suhteen aikana herpes ei tarttunut mieheeni. Tietenkin vältimme suutelua ja suuseksiä rakkulavaiheiden aikana."Terveessä" vaiheessa tartuntavaara on häviävän pieni, mutta on se silti ilmeisesti olemassa, joten uuden kumppaniehdokkaan olisi kai kohtuullista saada tietää tästä ennen ensisuudelmaa.
Eipä vain ole kovin romanttinen aihe kerrottavaksi. Miten pitäisi toimia? Vaiva lienee kuitenkin melko yleinen. Miten te muut huuliherpesvirusta kantavat olette toimineet? Ja mitä te terveet neuvotte minua tekemään?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Fiksu ihminen pitää vastapuolen ajan tasalla. Harva ihminen on tai pysyy täysin terveenä läpi elämän, joten asioista on hyvä informoida.
Huuliherpestä ilmenee varsin laajalti ja suurin osa on Simplex 1:tä, pienellä osalla Simplex 2:ta. Suuri osa ihmisistä on oireettomia viruksen kantajia.
Kerro ihan samalla tavalla,kuin kerroit täälläkin.
Myös sen, ettei kymmenessä vuodessa miehesi saanut
silti huuliherpestä.
Tietysti ei kannata kertoa asiaa juuri ennen ekaa pusua, vaan jo aiemmin.
Ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä.
No huuliherpes nyt on niin tavallinen (90% aikuisväestöstä virus veressään), että voi olla hyvinkin mahdollista, että tapaat ihmisen, joka itsekin kantaa ko. virusta. Itsellänikin on enkä siitä sen suurempaa numeroa tehnyt, rakkulan puhjettua kerroin kysyttäessä, että se on huuliherpes; se kun tulee minulle nenään, niin ukko ei sitä herpekseksi tunnistanut.
Mielestäni aivan turha aihe stressata, ymmärtäisin kyllä jos kyseessä olisi joku hiv tai vastaava, mutta noin mitätön asia, jota neljä viidestä vastaantulevastasta aikuisesta kantaa mukanaan ei ole paniikin aihe.
Itse sanoin suoraan kun sellainen paukahti jälleen kerran huuleen, että on varmaan viisaampi jotta nyt ei pusutella. Muutoin en ole asiaa pohtinut.