..joka tuntuu täydelliseltä sinulle?
Siis unelmiesi täyttymykseltä kaikkine luonteenpiirteineen ja ulkonäöllisesti.
Eikä tällä kertaa mitään selityksiä siitä, ettei kukaan ole täydellinen. Kuvittele tilanne, jossa joku todella on _sinulle_ täydellinen.
Sellainenhan olisi kovin houkuttelevaa, mutta väkisinkin tulee mieleen ajatuksia mm. siitä, ansaitseeko sellaista oikeasti ja miten kivuliasta olisi sitten joskus menettää hänet.
En sitten tarkoita sellaista tilannetta, missä suhteen myötä kumppani on osoittautunut täydelliseksi/juuri sopivaksi. Vaan enemmänkin tilannetta, jossa sinun pitäisi päättää, lähtisitkö tosissasi yrittämään jotain juttua sellaisen kanssa.
Mietinpä vain, kun ihmisillä on tapana vaatia vaikka mitä piirteitä kumppaniltaan, jotta hän varmasti miellyttäisi nyt ja vielä usean vuoden päästä. Miten moni olisi sitten valmis saamaan lähes kaiken hyvällä omatunnolla? :)
Siis unelmiesi täyttymykseltä kaikkine luonteenpiirteineen ja ulkonäöllisesti.
Eikä tällä kertaa mitään selityksiä siitä, ettei kukaan ole täydellinen. Kuvittele tilanne, jossa joku todella on _sinulle_ täydellinen.
Sellainenhan olisi kovin houkuttelevaa, mutta väkisinkin tulee mieleen ajatuksia mm. siitä, ansaitseeko sellaista oikeasti ja miten kivuliasta olisi sitten joskus menettää hänet.
En sitten tarkoita sellaista tilannetta, missä suhteen myötä kumppani on osoittautunut täydelliseksi/juuri sopivaksi. Vaan enemmänkin tilannetta, jossa sinun pitäisi päättää, lähtisitkö tosissasi yrittämään jotain juttua sellaisen kanssa.
Mietinpä vain, kun ihmisillä on tapana vaatia vaikka mitä piirteitä kumppaniltaan, jotta hän varmasti miellyttäisi nyt ja vielä usean vuoden päästä. Miten moni olisi sitten valmis saamaan lähes kaiken hyvällä omatunnolla? :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Parisuhteessa mikään ei ole minulle liian hyvää. Täydellisellä kumppanillanikin on vähintäänkin huono miesmaku riesanaan. (Eikä tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä tunnen ansaitsevani.)
tuonkaltaisia asioita.
Varsinkin, mikäli vastakkaiselta suunnasta saisi samaa mielipidettä. Siis myös minä tuottaisin hänelle täydellisen puolison kokemuksen.
Mä olen ansainnut just sellaisen ihanan naisen. Joko siksi että olen itse niin loistava tyyppi tai jos en ole ehkä parasta parhautta niin siksi että mulla olis syy pyrkiä itse parempaan ja oleen sen toisen arvoinen.
Vertainen tai syy pyrkiä parempaan. Kumpikin toimii.
Kyllä, jos toisen läsnäolosta nauttii ja sitä myös kaipaa.
Kyl tuntuu jotenkin pelottavalta jos kaikilta osin vastaa omaa "mieltymystä", riittäiskö suhteessa jännitys/vetovoima?
No, sitä ei tiä muuta ku sit jos pääsee koittamaan miten sujuu. En kyl tyrmää.
...ihmisen kanssa.
"...mutta väkisinkin tulee mieleen ajatuksia mm. siitä, ansaitseeko sellaista oikeasti ja miten kivuliasta olisi sitten joskus menettää hänet..."
Miten niin? Ei väkisinkään tule.
/Nev
kuvitella tyytyväni vähempään. Meinaan sen suhteen jotta nainen tuntuu passelilta juuri minulle.
Sitä odotellessa aion keskittyä ekana vastaamaan varsinaiseen kysymykseesi, eli voisinko seurustella ihmisen kanssa joka tuntuisi unelmien täyttymykseltä ihan kokonaan, niin kyllä.
sellasta toivoo niin ihan varmasti mie kyllä pystysin sen kaa elämäänki :) Varmasti ihan mielelläänki.
tuohon pitäis osata määrittää mikä mulle tuntuis täydelliseltä. Enkä minä ainakaan osaa.
ei ole kokemusta seurusteluta tuollaisen ihmisen kanssa mutta olemisesta muilla tavoin kylläkin.
Mitä enemmän minulle sopivalta ja tärkeältä se ihminen tuntuu, sitä enemmän sitä suhdetta pelkää. Se menettämisen pelko on kaikista pahin. Koska joku sellainen mies, joka ois vaan vähän "sinne päin" sopiva mulle, olisi paljon helpompi menettää,
kuin tuollainen "täydellinen" ihminen josta oikeesti välittää.
Luottamus ei ainakaan olisi ongelmana. Uskon, että yhdessä ollessamme luottamus toisiamme kohtaan olisi ihan pohjaton.
Jos vaan muista peloista pääsisi yli, niin uskon että suhteella olisi ihan hyvät mahdollisuudet onnistua.
"Sellainenhan olisi kovin houkuttelevaa, mutta väkisinkin tulee mieleen ajatuksia mm. siitä, ansaitseeko sellaista oikeasti ja miten kivuliasta olisi sitten joskus menettää hänet. "
- Noiden pelkojen ylikö pääsee niin kyllä se sit lähtee rullaamaan. Mulla meni toista vuotta ennen kuin uskoin, että mä oon oikeasti tarpeeksi hyvä sille täydelliselle. Sit meni muutama vuosi, niin alkoi se täydellisyys haihtua...ja sain huomata, että samalla viivalla olla.
Ongelmana on vain se, riittäisikö budjetti siihen..
ihannemieheni, sellainen, josta olen aina haaveillut. Minulle täydellinen. Tietenkin lähtisin suhteeseen hänen kanssaan, milloin vain, yhtään epäröimättä, jos se vain olisi mahdollista. Mutta hänelle minä en ole sopiva. Hän ei minua halua. Hän ei edes usko, että tunteeni ovat aitoja.
...
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu
ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän,
kun poissa on hän...