Unohda koko juttu

Kyllä mies, ja nainenkin, pärjää yksinkin. Mutta ei sen perusteella, että jotkut ovat joskus torjuneet kannata itseään ikuisiksi ajoiksi yksin olemaan tuomita.

Meitä on moneen junaan. Mikä yhdelle kelpaa, jollekulle toiselle ei, ja mikä jollekin toiselle kelpaa, no sille yhdelle ei. Ei sitä niin vakavasti tartte ottaa, eikä torjuntaa tarvitse pelätä. Jos ei juuri tän naisen kanssa juttuun tule, ehkä joskus jonkun itselle paremmin sopivan kanssa sitten.

Kuitenkin itse kukin voi myös tykönään miettiä sitä, mitä kannattaisi tehdä sen eteen, että ei tule heti kättelyssä raakatuksi pois. Esimerkiksi se ei mielestäni ole liiallista kranttuilua, jos suominainen tai suomimies ei halua puolisokseen ihmistä, joka viettää kaiken vapaa-aikansa pullon pohjaan tuijottaen, tai sohvalla television ääressä löhöten, joka ei välitä henkilökohtaisesta hygieniasta tai vaatetuksensa siisteydestä, tai joka jatkuvasti kritisoi kaikkea ja kaikkia.
Kannattaa pitää itsestään huolta. Sellaisen ihmisen kanssa, joka terveellä tavalla pitää itsestään, on ilo olla.

Jooh. Eipä oo meikäpojankaan paljoo tarvinnut iskuyrityksiä jaella syystä että a) en ole koskaan kaivannut baareista pokia b) olemalla oma mukava itseni, on aina ajautunut keskustelemaan ja sitten kaveeraamaan kivojen naisten kanssa ja siitä kaverisuhteesta sitten hups..nainen onkin rakastunut.

kaukana enkä voi tässäkään olla ajattelematta niitä tuttavapiirin miehiä, jotka onnellisia venäläisen vaimon kanssa