Mitä ajatuksia herättää näinä aikoina?
Suurelta osin verovaroilla pystyssä pidettävä lafka, jossa eläkevirka ja virastolla lakisääteiset tehtävät. Samoja töitä on tehty lakisääteisesti jo Ruotsin vallan alla.
Toisaalta sama homma vielä vuosikymmeniä. Työnkuvan muutoksia voi tulla, mutta ylenemismahdollisuudet mitättömät. Palkka melko tasan täsmälleen suomalaisen keskipalkka.
Kuivuisitko pystyyn, vai olisitko onnessasi turvallisesta työnantajasta?
Suurelta osin verovaroilla pystyssä pidettävä lafka, jossa eläkevirka ja virastolla lakisääteiset tehtävät. Samoja töitä on tehty lakisääteisesti jo Ruotsin vallan alla.
Toisaalta sama homma vielä vuosikymmeniä. Työnkuvan muutoksia voi tulla, mutta ylenemismahdollisuudet mitättömät. Palkka melko tasan täsmälleen suomalaisen keskipalkka.
Kuivuisitko pystyyn, vai olisitko onnessasi turvallisesta työnantajasta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvin usein ja hyvin pahasti viduttaisi, niin menettelisi. Työn pitää antaa mulle jotain että sitä jaksaisi tehdä. Tuskin olisin onnessani, ehkä korkeintaan jollain tasolla tyytyväinen.
Edellinen työpaikka oli tyypillinen valtion työpaikka. Normaali pikkupomon palkka, jota tosin vuorolisät ja päivystykset nostivat kummasti. Ihan mukava ja vapaa homma, jossa kuvittelin olevani eläkeikään asti.
Mutta niin vain vaihdoin hommia, kun ylennys oli tarjolla. Työ on mielenkiinoisempaa, vieläkin vapaampaa ja päivätöistä sama vuosipalkka kuin ennen kolmivuorosta. Voihan tästä joskus lähtö tulla, mutta tältä portaalta on taatusti helpompi ponnistaa muualle, jos tarvis vaatii.
Että nukun yöni hyvin töiden suhteen.
Työpaikkaa nyt voi aina vaihtaa, jos sattuu löytämään kiinnostavamman. Jos nykyään sattuu saamaan turvallisen työpaikan, saa siitä olla onnellinen. Mutta vaikka jäisinkin loppuiäkseni siihen työhön, keksin kyllä mielenkiintoisia asioita, mitä tehdä työn ulkopuolellakin, joten ei se elämäninto ihan vain työpaikan innostavuuden varassa ole.
stressaavaa ja työkaveritkin ois ihan jees, oisin onnellinen k.o työpaikasta. Omani ei ollenkaan noin varma. :/
en jaksa maleksia työpaikalla kahdeksaa tuntia jos ei oo mitään tekemistä, ja teen ennemmin sen kolme tuntia tehokkaasti, ja lähden kotio maleksimaan. Ja sama juttu toisinpäin, teen vaikka vuorokaudet ympäri jos joku juttu sitä vaatii.
Niin siis, tuollainen kuva mul on jostain valtionvirasta, et siel on pakko olla, vaikkei olis tarvekaan ja sitku on tarve tehdä töitä, ni sitte itketään, ettei kerkee millää ja lähdetään kuitenkin kotiin klo 16.15.
Älyttömän tehotonta.
eikä kellokortin varassa tarvitse kokonaan olla.
Saa painaa vaikka vuorokauden ympäri ja pitää sitten myöhemmin vapaana.
Se siinä vaan on, että tunnista tehtyä työtä saa tunnin vapaata, eikä puhettakaan että saisi rahana/ylityökorvauksina.
Kuka siis haluaa näillä ehdoin painaa hulluna? Mieluummin säästää sitä työtä myöhemmäksi.
Päivittäinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia. Ei siis 8 tuntia.
Päivälläkin, kun kysymyksen esitin, niin olin kotona maleksimassa :)
ammatinharjoittajana 20 vuotta ja poltettuani itseni siinä loppuun musta tuntuu nykyään ihan siltä kuin lomalla olisin kun palkka juoksee ympärivuoden ihan tekemällä vaan työnsä: ihme!! Tämmöstäkö se on kun ihmisellä on työpaikka? Enpä valita.
Tämä on niin kilpailtu ala, että ammattilaisetkin joutuvat myymään itseään puoleen hintaan ja tekemään liikevaihdon volyymin kasvattamisella. Ja alallani se tarkoittaa vaan sitä, että päivää pidennetään molemmista päistä. Keikkahommat on nuorille, nille jotka jaksaa vipeltää hiki hatussa ja todistaa pätemistään jaksamisella. Mua ei niihin hommiin enää saisi takasin.
Mulle se uraputki nykysellään tarkottaa juuri sitä: että on ura, jonka läpi voi kattoa päästä päähän.
turvattu työpaikka ei ole olemassakaan
Jotkut vaan ovat pysyvämpiä kuin toiset.