olen itte perheellinen kouluikäinen lapsi.mun oma äiti on vuosikausia ollut pelkkä häirikkö.eli yhteen aikaan soitteli päivittäin montakin kertaa juorujaan ja kyttäs kaikki meidän tekemiset.no onneksi soittelut on vähentyneet.mut tilalle on tullut sitten tekstiviesteillä häiriköinti.yritti ostaa mun lapsellekin kännykän,että pääsee soohen sit häiriköimään viesteillään.eli päivittäin laittelee tyhmiä viestejään,jos mä en niihin vastaa niin sit laittelee mun lapselle.että esim. oletko ulkona ,mitä teet.eli jallittaa kimpussa niinku kokoajan.mä oon väsynyt tollaseen äitiin.en ees jaksa pyytää sitä kyläänkään enää.yhteen aikaan se istu meillä 4-kertaa viikossa.en edes saanut vauva aikaa viettää miehen ja vauvan kanssa yhdessä.äiti häiritsi silloinkin kokoajan.soitteluillaan eikä ollut muuta asiaa kuin juoruiluja ja muiden ihmisten haukkumista.se on koko ajan kimpussa.mä en edes jaksa sen takii käydä missään kylässäkään enää.tuntuu että mua koko ajan ahistellaan.sit jos en esim. oo yhteydessä puhelimitse niin hän on niin röyhkeä ja soittelee salaa mun omalle anopille.kuvitelkaa.että miksei me vastailla puheluihin.ei siihen auta mikään.haukuin mä kerran humalassa sen.sanoin että elä enää soittele.olin 3kuukautta vastaamatta sen akan puheluihin.silti on yrittänyt samaa hulluutta taas.yhteydenottoja päivittäin tänne päin.tuntuu jo että tekeekö se jo tahallaan.tällähetkellä oon työtön.olinkin tässä töissä vuoden niin se kehtasi sinnekin häiritä päivittäin.eli mä en saa edes työssä olla rauhassa.mä oon hirveen stressaantunut.mun oma mieskin käy raskasta vuorotyötä niin antas saatanan meidän olla joskus vaikka kuukauden rauhassa.eikö ole hullua?
tulen hulluksi kohta
biikki
61231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yritä nyt opetella käyttämään esimerkiksi isoja alkukirjaimia lauseen alussa. Eihän tuollaista tekstiä kukaan jaksa lukea.
kouluikäinen lapsi!
"olen itte perheellinen kouluikäinen lapsi"
- Valitan, mutta tekstistäsi saa sen kuvan, että et ole itsekään vielä päässyt peruskoulusta eteenpäin. Muukin tarina on sen verran sekavaa ja tolkutonta, etten yhtään ihmettele äitisi huolta sinusta ja perheestäsi.
"mä en edes jaksa sen takii käydä missään kylässäkään enää.tuntuu että mua koko ajan ahistellaan."
- Tämähän on silkkaa vainoharhaisuutta, että syytät kaikista vaikeuksistasi äitiäsi. Luulisin äitisi olevan syvästi huolissaan sinusta ja lapsistasi juuri näiden ongelmiesi vuoksi, eikä aiheuttavan niitä.
"haukuin mä kerran humalassa sen.sanoin että elä enää soittele.olin 3kuukautta vastaamatta sen akan puheluihin.silti on yrittänyt "
- Ei äidin rakkaus ja huoli pääty siihen, että humalainen ja sekapäinen tytär soittelee humalassa ja yrittää katkaista välit.
Hae hyvä ihminen apua itsellesi, ajattele lapsiasi ja miestäsi, tarvitset kaiken mahdollisen avun, jotta saat kasvatettua lapsistasi terveitä ja tasapainoisia ihmisiä, jotta mummon ei enää tarvitse hädissään tarjota puhelinta, jotta edes jotain yhteyttä saisi lapsiin pitää.
Kyllähän lauseen erottaa, kun on piste lauseen perässä. Vaikka kyllähän se helpottais tietty enemmän lukemista jos olisi isot alkukirjaimet..mutta väliäkö kirjaimilla..pääasia on sen sisältö.
Mä kyllä ymmärrän sua..ei se oo kivaa, että soitellaa joka päivä ja kysellää koko ajan kuulumisia jne. Sen ymmärrän jos vaikka kerran viikossa soittaa ja kysyy.
Tyo menee kyllä jo liian pitkälle, että hän soitteli vieläpä sun työpaikalle..eihän sellanen sovi alkuunkaan. Annan sulle vinkin, että vaihdata numerot, äläkä anna kelleen niitä..vain sellaisille ihmisille joihin voi luottaa...niin ja seuraavaksi kun pääset töihin, niin älä kerro äidillesi että missä olet töissä, jotta ei soittelisi enää sinnekkään.
Äidilläsi taitaa olla oma elämä niin tylsää ja huonoa, joten täytyy sitte alkaa pilaamaan muidenkin elämää. Tuttu tunne sinällään, kun mieheni äidin miesystävä soittelee aina kännis ja haukkuu mieheni veljen ja sitte soittelee miehelleni välii ihan tyhmiä ja turhia soittoja. Selvinpäin ei uskalla soittaa, eikä sanoa haukkumisiaan, vaan aina kännis. Muistaa kyllä seuraavana päivänä mitä on sanonut, mutta sitten kun siltä kysyy, niin ei muka muista.
Mene käymään äitisi luona tai soita hänelle, että miksi se on tuollainen ja sopikaa vaikka joku tietty päivä vierailla hänen luonaan...jos vaikka ne soitotkin loppuis.
Tossa nyt annoin kaks vinkkiä..nii ja kolmas on tietty lähestymiskielto, jota voi myös harkita.
Toivotaan että alkais jossain kohtaa tajuumaan, ettei kannattas koko ajan soitella ja udella asioita, mitkä ei aina omalle äidille kuulu.
Niin ja mä en ois päästäny kyllä aina kylään äitiäni jos se olis 4kertaa viikos käyny..mä olisin kyllä antanu kuulla kunniansa.
Sillon reilu vuos sitte ku neitimme syntyi, niin anoppi totes siskolleen, että hän käy tulee meillä käymää aina silloin ku ite haluu. Kerran sano sitä mullekkin..siinä vaihees mä sanoin anopille, että mun kotiin ei sillee vaan tulla, jos mä sanon...eipä oo näkyny ku sillon ku meil on sopinu.
apua? Joku ulkopuolinen pitäisi puhua äidillesi tämän häirinnästä ja mahdollisista seurauksista. En tiedä auttaisiko, mutta yrittäisitkö hakea apua?
Tommonen on jo aika sairasta. Sano sille äidilles, että ei tee tollasta. Onhan se kamalaa, jos ihminen ei saa perheen kanssa olla enään rauhassa, koska mutsi soittelee koko ajan perään.
Meidän suvussa on kans yks tommonen 'mami'. Mun äiti ja se mami ei oo pitäny yli 5 vuoteen yhteyttä, koska se mami haukkui äitin ihan pystyyn. Niiden välit poikkes siihen. Nykyään se mami (meidän mumma) kyselee koko ajan meiltä, että 'mitäs äitille kuuluu? onko se töissä? ja onko sillä se miesystävä vielä?' (mun vanhemmat on eronnu).
Niin, tohon sun ongelmaas vielä. Mä ainakin sanoisin sille, että jospa lopettaisit ton ympärivuorokautisen kyttäämisen, tai en ole sun kanssas enään missään tekemisissä.
Onnea vaan yritykseen ! :)