Olen ajatellut paljon

Sinua... kirjoitti:

Sinusta jäi kiva ajatus ja muisto! Ei se nyt ihan "romanssikaan" ollut..mutta tiedä mitä se olisi tuonut tullessaan? Nyt kun olen jo ollut poissa jonkin aikaa,pieni ikävä kasvaa,vaikka ehkä vaihdoin maisemaa ihan hyvään aikaan..? Kun tulin ja innoissani opettelin tehtäviäni,ja tutustuin ympäristöön ja ihmisiin,tulin innolla töihin. Huomasin Sinut kyllä,mutta en ajatellut sen enenpää,kunnes aloimme pikkuhiljaa osua kohdakkain yhä useammin ja huomasin että Sinä hakeuduit juttusille ihan selvästi... Ohoh! Mikä kutkuttava tunne! Jännä,miten motivaatio kasvaa ja odottaa jokaista töihin lähtöä aivan uudella tavalla...Minä,sinua vähän vanhempi nainen,ujostelin ja häkellyin Sinusta. Ajattelin nolaavani itseni kunnolla ja kiusoittelin Sinun olevan NIIN NUORI VIELÄ,korvantaustatkin märkänä..:) En minä Sinua "mukulana" pitänyt,vaikken ottanut uskoakseni kun sanoit että armeija on ajat sitten käyty -juksasit sittenkin?! Juksausta koko juttu lieneekin(?) mutta säväytti kyllä ne eleet ja vaihdetut lauseet! Istuessani tarjotulla aterialla,hämilläni ja onnellisena,tajusin:Kohdalleni oli tullut JOKU JOTA EN UNOHTAISI IKINÄ! Pienet,vaatimattomat asiat,ovat niin SUURIA! KIITOS!!!!! Kun työpanokseni tarve yllättäen loppui muutosten vuoksi,se oli synkkä päivä! Mutta ajattelin että vielähän minä Sinut voin kohdata muuallakin. Enpä ole sattunut törmäämään,vaikka en niin kauas lähtenytkään. On pitänyt tulla katsastamaan entisiä tuttuja,mutta jäänyt kun tuli uudet työt ja sairauttakin. Erittäin ISOT kiitokset Sinulle että olit olemassa! TOIVOTTAVASTI OLET EDELLEEN ja VOIT HYVIN?!!!! :) M..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä