Ystäväni on itseäni kaks vuotta nuorempi poika, minä tyttö. Ollaan oltu kavereita muutama vuosi. Viime keväänä poika kertoi olevansa ihastunut toiseen ystävääni. Oli muuten kiva tilanne mulle. No siinä sit yritin olla näitten molempien kaveri, tukea poikaa kun se mietti mahiksiaan kaverini kanssa ja samalla säilyttää ystävyyteni toiseen kaveriini. Noh, kesän aikana tilanne ratkes, kaverini saivat juteltua keskenään, eivät päätyneet yhteen. Nyt tällä pojalla on helpompaa, pääsi yli kaveristani ja sillä on joku muu tähtäimessä.
Mutta nyt minulla on vaikeaa ja tämä poika sattuu olemaan ainoa kenen kanssa voin puhua tällaisista asioista, mutta nyt se urpo ottaa etäisyyttä. Ärsyttää vietävästi että silloin kun sillä oli ongelmia niin minä olin paikalla tukemassa sitä, mutta nyt kun minä tarvitsisin tukea, niin vielä mitä!
Anteeksi nyt kauheasti tällainen tilitys, mutta pakko oli jonnekkin purkaa ärsytystä. :/
Mutta nyt minulla on vaikeaa ja tämä poika sattuu olemaan ainoa kenen kanssa voin puhua tällaisista asioista, mutta nyt se urpo ottaa etäisyyttä. Ärsyttää vietävästi että silloin kun sillä oli ongelmia niin minä olin paikalla tukemassa sitä, mutta nyt kun minä tarvitsisin tukea, niin vielä mitä!
Anteeksi nyt kauheasti tällainen tilitys, mutta pakko oli jonnekkin purkaa ärsytystä. :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaverisi panostaa kaikella innolla tuohon uuteen suhteeseen, näkemättä miltä sinusta tuntuu.
Njaa suhteeseen ja suhteeseen... sen verran ollaan juteltu että se ei enää kauheesti halua tehdä itseään tykö, eikä se teekkään, oon seuraillu kun samassa koulussa ollaan...