taustalla? Sanotaan, että yhden yön juttuja harrastavat ovat kaikki narsisteja. Sen voi helposti havaita, että kaikki ei ole näillä ihmisillä kohdallaan, mutta onko kyse tosiaan psyykkisestä vammautuneisuudesta?
Pahinta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, on se, että hän jatkuvasti käyttää hyväksi ja on hyväksikäytettävänä. Paheneeko "narsismi" yhden yön juttujen myötä?
Pahinta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, on se, että hän jatkuvasti käyttää hyväksi ja on hyväksikäytettävänä. Paheneeko "narsismi" yhden yön juttujen myötä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Enpä usko, että KAIKILLA on narsismia, yhden yön jutuissaan.
kun saman ihmisen kanssa on hangannut lakanat puhki 5-8 vuodes,niin alkaa jo tympiä.kun hiusmalli on ollut jo muutaman vuoden,niin tarvitsee vaihtelua.kun elämä tuntuu junnaavan samaa rataa,on aika tehdä uudistuksia.nämä kaikki onnistuvat loukkaamatta muita.mielestäni jokainen harhailee/kahlaa jossain elämänsä vaiheessa nämä asiat läpi,halusi tai ei.siitä syntyy viisaus.henkinen sellainen.vot
Johan tätä on odoteltukin. Nyt jo kaikki seksi avioliiton ulkopuolella määritellään hyväksikäytöksi.
Tuollainen muiden seksuaalisen käyttäytymisen leimaaminen psyykkisen sairauden oireeksi on pahanlaatuista lääketieteellisten termien väärinkäyttöä. Aikanaan nuoria naisia suljettiin vuosikausiksi suljettuihin laitoksiin erilaisilla "diagnooseilla", jos he hairahtuivat harjoittamaan seksiä ennen avioliittoa. Vielä 1997 Suomessa psykiatri ja kansanedustaja vastusti ns. kehotuspykälän poistamista laista, koska hänen mielestään homoseksuaalisuus oli sairaus, ja homoseksuaalien olisi pitänyt hakeutua psykiatriseen hoitoon.
Seksi ei ole vaaraksi mielenterveydelle, vaan seksillä on terveyttä lisäävä vaikutus sekä mielen että ruumiin puolella.
Oli eräänlainen masennuskausi menossa, jolloin elämä meni todella päin persettä ja tunnuin hukkuvani huolieni alle. Hain tavallaan yksinäisyyteeni "helpotusta" ja sitä todella paljon kaivattua "miehen läheisyyttä" yhden illan jutulla enkä enää edes uskonut saavani kuitenkaan aitoa parisuhdetta... sen verran olivat miehet tuoneet pelkkiä pettymyksiä aina nuoruudesta aikuisiälle asti.
Mutta huomasin kyllä saman tien miten siinä pettikään itseään, jäi eräänlaiset traumat jäljelle. Siinä meni samalla neitsyys ja todella kaduttaa. Sitä ennen eikä varsinkaan kertaakaan sen jälkeen ole tehnyt mieli yhden illan juttua, vaikka tarjolla ollut mies olisi ollut söpökin.
Nyt on jotenkin pakko uskoa taas että se rakkauskin vielä jonain päivänä osuisi kohdalle. Tuosta kun ajattelin ettei rakkautta taida ollakaan olemassa ja annoin sen vuoksi mennä ja päästin 23-vuotiaaksi asti säilyttämäni neitsyyden menemään tuolla tapaa, on todella ollut pelkkää harmia. Ainut hyvä puoli siinä oli, että enää en ota paineita kokemattomuudestani ja että nyt tiedän ainakin varmaksi sen että haluan vain kunnon suhteen ja etten saa tuollaisista yhtään mitään.
tuon neitsyyden suhteen dramatisoida, oisitko muka halunnu olla joku 30 vuotias neitsyt? Tai kuolla neitsyenä esim. auto-onnettomuudessa.Elämä pitää elää, ei ole aikaa hukattavaksi, tiedä tuota millon on aika lähtee.
Hyvä oli että siitä pääsit, kasvoit henkisesti aikuisemmaksi.
Kato voi olla että löydät sen oileen vasta vanhempana ja siihen asti pitää vaan räpiköidä, joko yksin tai joissakin suhteissa joissa tykätään toisistaan muttei rakasteta.