Fiilikset ovat olleet jo pitkään ne, että nettideittailu ei tuota mitään positiivista tulosta. Ravintolarundailu ei myöskään enää kovinkaan kiinnosta, paitsi R'R livekeikat/konsertit.
Mutta mitä ihmettä tilalle jos tässä enää nyt edes pystyy kiinnostumaan naisista?
Oletteko te 35 - 45 miehet ajatelleet asiaa?
En ainakaan itse halua mihinkään "kompromissi-kimppaan" jonkun naisen kanssa jolla ei ole mitään yhteistä.
Vaikea tilanne, ehkä elämän pahin aika ja pahimmat valinnat,
Cheers
Mutta mitä ihmettä tilalle jos tässä enää nyt edes pystyy kiinnostumaan naisista?
Oletteko te 35 - 45 miehet ajatelleet asiaa?
En ainakaan itse halua mihinkään "kompromissi-kimppaan" jonkun naisen kanssa jolla ei ole mitään yhteistä.
Vaikea tilanne, ehkä elämän pahin aika ja pahimmat valinnat,
Cheers
Vastaukset 7
Vanhimmat
No kesällä nyt voi tutustua rannalla, pyöräretkellä, kaupungilla tai missä vaan luonnossa.
Talvisin urheilusalit yms. paikat. Onko mahdoton ajatus?
Sitten on tietysti taidenäyttelyt, museot. Kaikkialla voi tavata, mutta kyllä se hankalaa on.
Mikä vika siinä nettideittailussa on? Kirjoittaa muutaman viestin ja jos synkkaa lähtee treffeille vaikka puoleksi tunniksi ja jos synkkaa jatkaa tapailua tai muussa tapauksessa palaa lähtöruutuun.
eikai tuo voi onnistua, jos sitä rannalla lähestys jotain naarasta , nii siitähän sais syytteen seksuaalisesta ahdistelusta näinä aikoina.
ps. ja mää oon muuten niin ujo ettei tuo onnistus muutenkaan
Tarkoitan että kesällä tulee oltua ulkona ilman vällyjä niin ihmiset käyttäyvät ihan toisella tavalla kuin viimassa hytistessä. Rannalla voi jutella vaikka jätsikiskalla.
Nettikin on ihan hyvä vaihtoehto mutta en niitä muitakin.
asiat mielessä käväisevät aina sillointällöin mutta itse näkisin tuon pahin aika -asian hieman toisin. Minusta melkein tuntuu että paras aika, alkaa talous- ja työasiat olla kohdillaan ja sen verran järkeä päässä että osaa jo vähän harkitakin tekemisiään & sanomisiaan. Toki olisi voinut jotkut asiat nuorempana hoitaa toisinkin ja tilanne olisi nykyään erilainen mutta kokonaisuutta ajatellen olen kuitenkin aika tyytyväinen nykytilanteeseenkin villinä ja vapaana :D ilman isompia luurankoja kaapeissa.
Ei tarvii mennä kompromissikimppaan, itse ainakin pärjään ihan hyvin itseksenikin ja seuraakin toisinaan löytyy, toivon tietysti löytyvän sellaisen jonka voisin pitoemännäksi ottaa mutta vaikkei ihan heti löytyiskään niin joskus vielä löytyy, pitää vain olla kärsivällinen.
Yksi vaihtoehto muuten voisi olla vaikka lavatanssit, hyviä tyttöjä siellä pyörii.
"Yksi vaihtoehto muuten voisi olla vaikka lavatanssit, hyviä tyttöjä siellä pyörii. "
tuo voi olla totta, mutta ikävä puoli on se, ettei osaa tanssia, eikä oikein viitsis edes opetella, kun tuo tanssimusiikki ei oo oikein se mun juttu.
Lavalle voi mennä vaikka ei hyvin tanssikaan eikä tanssiminen kiinnosta. Siellä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja tutustua voi vaikkapa kahvilan tai baarin puolella. Jos tupakoi niin tupakkapaikka on kuulemma erittäin hyvä tutustumispaikka. Joten lavalle vaan!
..kovin kummoisesti osaa jos noin teknisenä suorituksena ajatellaan, siltipä kun viimeksi kävin vähän aikaa sitten tuli tanssittua koko ilta monenlaista niin salin puolella kuin karaokepuolellakin kun löytyi kiva nainen partneriksi, mukavaa oli.
Ei pidä liian tiukkaan ajatella osaako vaiko ei, jos joku katselee pitkin nokkaa kun menee askelkuvio väärin niin on enemmän hänen ongelmansa, sitäpaitsi jos on vähän kemiaa ja kumpaisellakin edes jonkinlainen rytmitaju kyllä homma hoituu ihan mukavasti. Minusta itsestäni ainakin mukavampi katsella sellaista paria jolla on hauskaa kuin sellaista joka osaa hyvin mutta hymyttömänä keskittyy vain itse suoritukseen.
Kyllä noissa yleensä muuten karaoke ym. puolella pääsee myös rokkaamaan, ainakin minä olen päässyt, et ei silleen kannata ajatella että olisivat "vanhojen" tansseja pelkästään.
Ittekään muuten ei ole tullut käytyä kuin kerrn pari vuodessa mutta pitänee vähän terhentäytyä sillä saralla.