Mielestäni on tyhmää ja itsekästä kertoa pettämisestä. Itsekästä on tietenkin pettäminen, mutta väärin on kertoa vain helpottaakseen omaatuntoa.
Omalla kohdallani poikaystäväni, monivuotisen suhteen jälkeen petti minua. Ensin ei vastannut puhelimeensa koko viikonloppuna. Olin huolissani ja ajattelin, että hänelle on tapahtunut onnettomuus. Olin jo valmis soittamaan hänen vanhemmilleen. No, sitten kun päiviä myöhemmin hänet kiinni puhelimitse ja hän heti tunnusti, että oli ollut paneskelemassa jotain tyttöä.
Olin vihaisempi siitä, että ei ollut vastannut puhelimeensa ja sai minut olemaan huolesta kipeänä ja kuvittelemaan, että hän nyt makaa jossain katuojassa kuolleena.
Sai kyytiä tämä tyyppi.
Omasta mielestäni pettäminen on väärin, mutta jos siihen kuitenkin ryhtyy, kannattaa miettiä etukäteen useampaan kertaan. Ettei tarvitse sitten itkien tunnustaa ja kuvitella saavansa anteeksiantoa ja päänsilitystä rehellisyydestä.
Omalla kohdallani poikaystäväni, monivuotisen suhteen jälkeen petti minua. Ensin ei vastannut puhelimeensa koko viikonloppuna. Olin huolissani ja ajattelin, että hänelle on tapahtunut onnettomuus. Olin jo valmis soittamaan hänen vanhemmilleen. No, sitten kun päiviä myöhemmin hänet kiinni puhelimitse ja hän heti tunnusti, että oli ollut paneskelemassa jotain tyttöä.
Olin vihaisempi siitä, että ei ollut vastannut puhelimeensa ja sai minut olemaan huolesta kipeänä ja kuvittelemaan, että hän nyt makaa jossain katuojassa kuolleena.
Sai kyytiä tämä tyyppi.
Omasta mielestäni pettäminen on väärin, mutta jos siihen kuitenkin ryhtyy, kannattaa miettiä etukäteen useampaan kertaan. Ettei tarvitse sitten itkien tunnustaa ja kuvitella saavansa anteeksiantoa ja päänsilitystä rehellisyydestä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pettäminen on perseestä.
Se, joka pettää, pettää ennenkaikkea itseään ja siinä samassa aiheuttaa pahaa mieltä petetylle.
Mutta se, joka pettää, on pettäjä, sääliö,luuseri.
Kunnollinen ihminen on rehellinen ja tosissaan.
Selkärangaton olmi pettää. Petetyllä ei pitäis olla paha olla koska hän ei ole pettänyt vaan se toinen.
Sama kuin koulukiusaamisessa; se kiusaaja on se luuseri.
pettäminen olisikin perseestä, niin mietipä tätä;
Uskottomuutta on kahta lajia; toisessa tuntee pettäneensä, toisessa tietää. Jos vain tietää pettäneensä, niin suhde on kuollut - ainakin pettäjän osalta. Usein tosin myös petetyn osalta. Sitä vain on niin hirmu vaikeaa myöntää edes itselleen. Pettämisen a ja o onkin siinä, että vakisuhteessa ollaan vähän liiankin tosissaan "hampaat irvessä". Tärkeää ei ole se minkä takia ollaan yhdessä vaan se että ollaan yhdessä. Siksi mielestäni on joissain tapauksissa aivan yhtä selkärangatonta pettää kuin jatkaa pystyyn kuollutta "tapasuhdetta". Miksi pitää yleensäkään moralisoida ja arvostella kenenkään toisen suhdetta? Niissä on aina sellaisia tekijöitä, joista ei tiedä mitään. Ihmiset haluavat suhteeltaan täysin erilaisia asioita.
Jos taas tuntee pettäneensä, niin se on asia erikseen. Ihminen, joka tuntee pettäneensä, tuskin uusii tekoaan ja kärsii itsekseen. Jos "tuntee pettäneensä" jatkaa samaa linjaa, hän tod. näk. tulee totuuden eteen enemmin tai myöhemmin. Eli valitsee kahdesta toisen tai ei ketään, tai monesta yhden tai ei ketään.