Niin, siis mistä sen oikean ihan oikeasti tunnistaa ja missä vaiheessa? Miten esim. ensitapaamisella? Millainen tunne/vaikutelma ensitapaamisella tulee silloin, kun on löytänyt sen oikean vai tajuaako sen yleensä vasta myöhemmin?
Mistä sen oikean
ihan oikeasti tunnistaa?
51512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sen tunnistaa siinä vaiheessa, kun eläkepäiviä on vietetty jo parikymmentä vuotta. Silloin on tosin jo myöhäistä vaikuttaa asiaan.
Sitä ennen voi ihastua ihmisiin tai lakata pitämästä, kumpaakin joko nopeasti tai hitaasti. Ei toista ihmistä opi oikeasti tuntemaan edes muutamassa vuodessa. Ensivaikutelma on enemmän kuin petollinen.
Oma filosofiani asiassa on seuraava: älä etsi sitä joka hymyilee sinulle hyvinä päivinä, vaan sellainen joka hymyilee huonoina päivinä.
..mutta huonojen päivien aikana hymyilijöitä ei vaan elämässä ehdi montaa löytää. Toisen ihmisen oppii tuntemaan, kun tekee ja puhuu paljon yhdessä. Karmeaa kattoa toisilleen lkeyksiä laukovia vanhoja pariskuntia.
Totuus on, ettei tässä maailmassa ja tässä ajassa ole varaa tuhlata yhtäkään ihmissuhdetta vain sen takia, että "etsii tai odottaa sitä oikeaa".
"Sen oikean" määritelmä tai itseisarvo ei missään tapauksessa ole mahdollisimman riidaton parisuhde ja loppuelämä. "Se oikea" on sitä, että voi edetä elämässä, ottaa askeleen uuteen suuntaan, johon ei muuten tohtisi tai osaisi hakeutua.
En usko, että parisuhde on ainoa oikea tapa elää tätä elämää, mutta ihmissuhteet ovat. Siksipä totuus on, että jokaisesta ihmisestä ympärilläsi on hyötyä sinulle jossakin suhteessa. Sen oikean löytyminen ei ole vonkaamista tai hurjaa etsintää, vaan löytymisen huomaa vasta sitten, kun on vaan tosi hyvä olla. Älä tee suhteista kertakäyttökamaa vain siksi, että alkuhuuma katoaa, vaan arvioi tilannetta jokaiselta kantilta ja huomaa, että ehkäpä tästä voisi kehittyä jotakin. Kyllä ne toisiaan nälvivät vanhat paritkin ovat varmasti tyytyväisiä jostakin, mihin tuo suhde on heidät johtanut, esim. olisiko parilla omaa taloa tai kesämökkiä, autoa tai hienoja lapsia, ellei sitä toista olisi ollut? Kiittämätöntä on olla iloitsematta niistä!
Se oikea on mielentila!
Ensitapaamisella sen oikean tunnistaa erittäin harvoin jos ollenkaan. Mutta on se kuitenkin mahdollista.
Silloin jos näin käy, tulee varmuuden tunne ja itse ainakin teen päätöksen: "tämä nainen on se oikea." Siinä ei oikeastaan tarvita selityksiä, sen vaan tietää. Kyse on tavallaan tahdon asiasta, ei niinkään tunteesta. Ihastuahan voi monenlaisiin ihmisiin, mutta se oikea ei ole pelkkä ihastus.
JOskus tunnistaa heti, joskus myöhemmin. Olen ollut kahdesti naimisissa ja kummallakin kerralla mies oli ensin se oikea ja myöhemmin se väärä: eka kerralla tiesin heti, kun näin hänet, että tuossa se on, ei pääse mihinkään. Toisella kerralla tutustuttiin vähitellen ja vasta työkaverin lausahdus sai kiinnostumaan sillä lailla. - Kyllä sen vaan tietää, ei sillä väliä missä vaiheessa.