Kysymys palstan naisille

Mie voin sen kans tehä pizzaa sillälailla et se tekis taikinan ja mie tiskaan astiat :P

Mikä tarkoitat mt- ongelmaisella?

kuoria perunat ja voidella leivät. Ei oo ongelma. Mä oon aika passaaja muiutenkin. Toivon kuitenkin jotain vastavuoroisuutta, mutta en pyydä sitä. Elättämään en alkais.

aiemmissa suhteissa perunoita, leivät oon joskus aamuks tehnyt että kun hän herää niin on kiva yllätys kun on leivät ja kahvit valmiina.
En lähtis suhteeseen miehen kanssa jota mun pitäis elättää mutta jos olisin ollut jo kauan niin en kenkää antais tilapäisen mt-ongelman vuoks.

Kuoritko miesystäväsi perunat ja teetkö hänelle voileipiä?
-En normaalisti. Jos ruoka lasten takia vaatii valmiiksi kuorimista, eikä sitä voi erikseen miehelle laittaa, niin siinä se menee sitten samassa. Itse varta vasten miehelle tuskin kuorisin. Hänellä on kaksi kättä sitä varten,.

Voileipiä voisin kuvitella tekeväni jonnekkin töihin evääksi mutten muuten. Jos ei saa itse ruokapöydässä tehtyä, niin olkoon ilman. Minä en passaa, koska ei ole mitään syytä. Äijä ei taatusti anna mitään vastineeksi enkä halua pönkittää sen harhaluuloje, että se olis muka jotenkin niin ihmeellinen että sitä pitäisi palvella. Paskat.

Mä passaan vain lapsia, aikuiset passakkoon itteensä.

Entä suostuisitko siihen, että eläisitte sinun rahoilla, jos mies olisi liian laiska/mt-ongelmainen mennäkseen töihin?
-En todellakaan. Ensiksi, en olisi mielenterveysongelmaisen kanssa. Toisekseen, en ole koskaan elänyt miehen rahoilla enkä taatusti elätä yhtään ketään miestä.
Kyllä se tökäriä saa sen verran että sill äeväissä pysyy, varsinkin jos asuttaisiin yhdessä, niin kaikki laskuthan menis puoliksi.

Jos ei asuta yhdessä, niin vielä vähemmän mulle hänen raha-asiansa kuuluu. Sen ei tarvi antaa eikä ostella mulle mitään, ja samat takas.

Kuoritko miesystäväsi perunat ja teetkö hänelle voileipiä? PERUNOITA EN KUORI (ELLEN KEITÄ NIITÄ JA KUORI ENNEN KEITTÄMISTÄ, MUTTA LAUTASELLA EN ENÄÄ KUORI) MUTTA VOILEIPIÄ VOIN KYLLÄ TEHDÄ

Entä suostuisitko siihen, että eläisitte sinun rahoilla, jos mies olisi liian laiska/mt-ongelmainen mennäkseen töihin?

NYPPISI. SUOSTUISIN, JOS OLISI HYVÄ SYY OLLA MENEMÄTTÄ TÖIHIN. LAISKUUS EI OLE HYVÄ SYY. NIIN SIIS, MILLÄ RAHOILLA :'D

Tämä oli sitten vain teoreettinen vastaus eikä koske ketään henkilöä enkä näe syytä sille, että tämän pitäisi koskea ketään tiettyä henkilöä. Jotta alahan asettua, saatana.

Olen toistaiseksi pitäytynyt sen verran kypsään ikään ehtineissä kavaljeereissa, että ovat jo ainakin auttavasti osanneet pottunsa kuoria tai niellä kuorineen, samoin voileipiä ovat osanneet väsätä ihan mallikkaasti, jopa minullekin.

Toki jos kokkailuun muuten kuuluu perunoiden kuoriminen niin se sit hoidetaan miettimättä että kenen kurkkuun se kyseinen pottu siitä singahtaa.

Sit se elättäminen ja MT..

Voisin elättää ihan hyvin. Siis jos sillä tarkoitetaan että mulla olisi ainoat palkkatulot. Esim jos olisi muksuja niin mie töissä ja mies kotona. Tai mulla kiva muutaman vuoden komennus ja mies mukana. Mikä ettei.

MT-ongelmissa kaksi kynnyskysymystä: hakisiko mies apua ja kokisinko oloni turvalliseksi. Kyllä ja kyllä = suhde voisi jatkua ihan hyvin. Ei ja ei = suhde katkolle. Yhdistelmä: menisi vakavaan harkintaan.

Jos on sopiva hetki niin voin samaan syssyyn kuoria senkin perunat (jos se esim. vaihtaa juuri vaippaa lapselle tms) Muutoin en ole mikään palvelijatar, mutta reiluutta puolin ja toisin :)

98% se tekee omat leipänsä, joskus teen sille samalla kun itsellenikin ja joskus evääksi.

Laiskaa miestä en elättäisi, mt-ongelmat ja niitten syyt, vaikea vastata, riippuu mistä syystä mies olisi esim. masentunut mutta pyrkisin sen sieltä ylös nostamaan ja voisin tovin olla taloudellisena apuna, en pysyvästi

kun emme juurikaan syö pottuja. Jos teen ruokaa, johon tulee perunaa, niin kyllä mä yleensä kuorin kaikki ruokaan tulevat perunat.

Minä teen joskus voileivät, mutta yleensä miesystävä hoitaa sen puolen, hänen leipänsä kun ovat parempia kuin minun (minun mielestäni ainakin). Muutoin mä teen kyllä melkein kaikki ruoat.

Olen sanonut, että miesystävä on tervetullut elämään minun rahoillani, mutta elämä on sitten paljon vaatimattomampaa kuin mihin olemme tottuneet. Hänestä se ei tule kysymykseen.
Minulla ei kuitenkaan olisi mitään ongelmaa pitää huolta rakkaastani, jos hän joutuisi työttömäksi, ei löytäisi töitä tai olisi työkyvytön. Tai jos vaikka haluaisi opiskella!

aina ennen keittämistä, eli kuorin. Harvoin silti keitän, kunnen itse tykkää keitetyistä perunoista.

Teen voileipiä. Samalla vaikka koko väelle.

En pakota ketään töihin. Pakkotyö tappaa ihmisen sisältä. Työ ei saisi koskaan tuntua velvollisuudelta.

"Kysymys palstan naisille
rekattu puskista 8.12.2008 klo 16.18
   Kuoritko miesystäväsi perunat ja teetkö hänelle voileipiä?"

Joskus olen kyllä kuorinut perunat valmiiksi miesystävälle, toki. Tehnyt voileipiäkin. Kyllä. Sääntönä ja ns. poikkeuksettomana pakkona en kuitenkaan suostuisi tekemään, enkä suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka ei kestä myös kuoriperunoita. Onneksi elämänpiirissäni ei koskaan myöskään ole ollut yhtäkään miestä, jolle muusi on ainoa tapa syödä perunoita... Itken vilpittömästi(!) niiden naisten puolesta, joilla sellainen on (jos niitä muka siis vielä on, ja jos& niin missä?).

"Entä suostuisitko siihen, että eläisitte sinun rahoilla, jos mies olisi liian laiska/mt-ongelmainen mennäkseen töihin?"

Silkan laiskuuden vuoksi en suostuisi. Mt-ongelmiin varovainen ehkä, joskin toikin on kyllä hyvin monisyinen asia: en ole koskaan elänyt kys. kaltaisessa suhteessa kys., joten ei ole paljoa perspektiiviä tuohon. Aika laajoilla käsitteillä vedät (btw)...   

Toivottavasti sait kiinnostavia vastauksia sinua kiinnostaneisiin kysymyksiin. Tavallaan kadehdin, että jotkut jaksavat kiinnostua laatimaan kysymyksiä. Alustuksella silti paras.:) *lämmin hymy ja irvistys*

Silloin kun olemme saman katon alla (ks. kaukosuhde), minä kokkaan kasvisruokia ja mies syö niitä tyytyväisenä, vaikka lihaa saattaakin töissä ym. syödä. Jos on paljon aikaa, teemme yhdessä esim. falafelejä ja sushia.

Minun rahoillani voisi elää, kunhan ensin valmistun. Mieheni on ahkera (yrittäjän pakko olla!) ja psyykkisesti tervein tapaamani ihminen, joten skenaariosi tuntuvat todella kaukaisilta. Jos miehelle tulisi jokin sairaus, en minä häntä hylkäisi.